Hallitus 2.11.2015, LIITE 4 LASTENKLINIKAN JATKOKÄYTÖN HANKESELVITYS 29.9.2015
Sisältö 1 JOHDANTO... 5 2 HANKESELVITYKSEN PERUSTEET... 6 2.1 PERUSTELUT HANKKEELLE... 6 2.2 SIIRTYVÄT TOIMINNOT... 6 3 NYKYTILAN KUVAUS... 7 3.1 PLASTIIKKAKIRURGIA... 7 3.2 RINTARAUHASKIRURGIA...10 3.3 SUU- JA LEUKASAIRAUDET...12 3.4 HUS-KUVANTAMINEN...15 3.5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT...17 3.5.1 Lastenneurologia...17 3.5.2 Lasten audiofoniatria...18 3.5.3 Lasten yleissairaalapsykiatria...19 3.5.4 Husuke ja lasten erikoishammashoito...19 3.5.5 Lasten erityistyöntekijät...21 3.5.6 HYKS Lasten ja nuorten tulosyksikön hallinto...22 3.5.7 Muu lasten yksiköiden toiminta...22 4 RAKENNUKSEEN SIJOITETTAVAN KIRURGISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEET JA HUS -KUVANTAMINEN...24 4.1 PLASTIIKKAKIRURGIA...24 4.1.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen...24 4.1.2 Tuottavuuden tavoitteet...24 4.1.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) plastiikka- ja rintarauhaskirurgia...25 4.2 RINTARAUHASKIRURGIA...25 4.2.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen...25 4.2.2 Tuottavuuden tavoitteet...26 4.2.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö)...26 4.3 SUU- JA LEUKASAIRAUDET...26 4.3.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen...26 4.3.2 Tuottavuuden tavoitteet...26 4.3.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö)...26 4.4 HUS-KUVANTAMINEN...27 4.4.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen...27 4.4.2 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö)...28 5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT...29 1
5.1 Lasten päiväkeskus...29 5.2 Lastenneurologia...29 5.2.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen...30 5.2.2 Tuottavuuden tavoitteet...30 5.2.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö)...30 5.3 Lasten audiofoniatria...30 5.3.1 Kysynnän/potilasvolyymin muutokset...30 5.3.2. Tuottavuuden tavoitteet...31 5.3.3. Synergiaedut...31 5.4 Husuke ja lasten erikoishammashoito...31 5.4.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutokset...31 5.4.2 Tuottavuuden tavoitteet...32 5.4.3 Synergiaedut...32 6 TOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT VAATIMUKSET TILOILLE...32 6.1 PLASTIIKKAKIRURGIA...32 6.2 RINTARAUHASKIRURGIA...33 6.3 SUU- JA LEUKASAIRAUKSIEN KIRURGIA...33 6.4 HUS-KUVANTAMINEN...33 6.4.1 Kliininen fysiologia, KLF...33 6.5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT...34 6.5.1 Lastenneurologia ja audiofoniatria...34 6.5.2 Lasten yleissairaalapsykiatria...34 6.5.3 Husuke ja lasten erikoishammashoito...34 6.5.4 Lasten erityistyöntekijät...35 6.5.5 HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön hallinto...35 6.5.6 Muu lastenyksiköiden toiminta...35 7 TILATARVE JA TILOJEN SIJOITTUMINEN LKL RAKENNUKSEEN...36 7.1 Tilatarpeen laskennasta...36 7.2 Tilatarve yksiköittäin...37 7.2.1 Vuodeosastot...37 7.2.2 Leikkaus- ja anestesiatoiminta...37 7.2.3 Lastenklinikalle sijoittuva aikuispotilaiden poliklinikkatoiminta...37 7.2.4 Lastenklinikalle sijoittuva Lastensairaalan toiminta...38 7.2.5 Lastenklinikalle sijoittuva HUS-Kuvantamisen toiminta...38 7.2.6 Muut Lastenklinikalle sijoittuvat tukipalveluiden tilat ja rakennuksen yhteiset tilat.38 7.3 HANKEOHJELMA...38 2
7.3.1 Tilatarpeen yhteenveto...38 7.3.2 Rakennushankkeet...39 8 HANKKEIDEN AIKATAULUT JA KUSTANNUSARVIOT...41 9 KUSTANNUSVAIKUTUKSET...42 9.1 TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...42 9.2. PLASTIIKKAKIRURGIA: toimintakulujen ja tuottojen muutos...42 9.3 RINTARAUHASKIRURGIA: toimintakulujen ja -tuottojen muutos...43 9.4 SUU- JA LEUKASAIRAUDET: toimintakulujen ja -tuottojen muutos...43 9.5 HUS-KUVANTAMINEN: toimintakulujen ja -tuottojen muutos...43 9.6 HUSUKE, LASTEN ERIKOISHAMMASHOITO: toimintakulujen ja -tuottojen muutos..43 9.7 LASTENNEUROLOGIA JA MUUT LASTEN TOIMINNOT: toimintakulujen ja -tuottojen...44 10 RISKIANALYYSI...44 3
TIIVISTELMÄ Lastenklinikan kiinteistö on valmistunut 1940 luvulla ja on suurelta osin peruskorjaamaton. Kiinteistössä tällä hetkellä sijaitsevat Lasten ja Nuorten toimialan yksiköt siirtyvät Uuteen Lastensairaalaan sen valmistuttua vuonna 2018. Rakennuksen tekniset toiminnat ja huono kunto eivät suurelta osin vastaa nykyaikaisen sairaalatoiminnan vaatimuksia ja rakennuksesta onkin siirretty merkittävän suuri osa toiminnoista väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi Meilahden alueen muihin sairaaloihin. Lastenklinikka sijaitsee keskeisellä paikalla Meilahden kampuksella, jonne keskitetään Hyksin kaikki vaativat, ympäri vuorokauden eri erikoisalojen päivystystä edellyttävät toiminnat. Rakennus on suojeltu, joten sen purkaminen ei tule kyseeseen. Tavoitteena on hyödyntää rakennusta HYKS:n ydintoimintoihin siten, että rakennukseen sijoitetaan siihen peruskorjauksen jälkeen hyvin sopivat, kampuksen kokonaisuutta täydentävät toiminnat. Tavoitteena on myös saada Lastenklinikan vuonna 2010 valmistunut uusi, seitsemän leikkaussalia sisältävä leikkausosasto HYKS:n operatiivisen toiminnan käyttöön mahdollisimman pian, ja siten vähentää potilaiden hoitoon kohdistuvien toimintakatkosten riskiä muiden sairaaloiden huonokuntoisten leikkaussaliosastojen teknisten ongelmien vuoksi. Lastenklinikan kiinteistön pohjoispäätyyn sijoitetaan jatkossa Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelman mukaisesti lastentautien toimintoja, mm. päiväkeskustoiminta. Kiinteistön eteläpäätyyn sijoittuu Traumakeskus-Syöpäkeskushankkeen hankeselvityksen mukaisesti osa Hyksin plastiikkakirurgian ja suu- ja leukasairauksien toiminnoista sekä Hyksin operatiivisen toiminnan kokonaissuunnitelman mukaisesti Hyksin rintarauhaskirurgia. Näiden lisäksi kiinteistöön sijoittuu kliinisen fysiologian palvelut sekä kuvantamisyksikkö. Rakennuksen tilat suunnitellaan geneerisiksi siten, että ne ovat monikäyttöisiä ja soveltuvat joustavasti eri toimintojen käyttöön. Kustannustehokkaiden lyhythoitoisten operatiivisten toimintojen prosessien edellyttämät tilat sijoittuvat rakennukseen. Tässä hankeselvityksessä esitetään peruskorjaus tehtäväksi neljässä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa (rakentaminen 2017 2018, 17 MEUR) peruskorjataan vuodeosastotilat (50 sairaansijaa) ja poliklinikkatilat operatiivisille toiminnoille, jotta rakennuksen nykyiset, uudisrakennuksessa sijaitsevat leikkaussalit saadaan käyttöön plastiikkakirurgialle ja toimenpidetilat ja hammashoitohuoneet suu- ja leukasairauksille. Tässä vaiheessa peruskorjataan tilat myös Kliiniselle fysiologialle, joka sijaitsee tällä hetkellä Traumakeskus-Syöpäkeskusrakennuksen alta purettavassa Meilahden sairaalan siivessä. Toisessa vaiheessa (rakentaminen 2018, 4.1 MEUR) rakennetaan 3 leikkaussalia nykyiselle teho-osastolle ja muita tarvittavia tiloja. Toinen vaihe voidaan käynnistää tilojen vapauduttua lasten toiminnoilta vuonna 2018 mahdollistaen rintarauhaskirurgian siirtymisen kiinteistöön. Kolmannessa vaiheessa (rakentaminen 2018 2020, 10 MEUR) peruskorjataan tilat plastiikkaja rintarauhaskirurgian vastaanottotoiminnoille, jotka sijoittuvat ensin muuton jälkeen lasten toimialalta vapautuviin, peruskorjaamattomiin rakennuksen osiin. Neljännessä vaiheessa (rakentaminen 2020-luvulla, n. 30 MEUR) peruskorjataan tilat lasten toiminnoille. Näiden kaikkien vaiheiden hankkeiden tarkempi sisältö ja yksityiskohtainen henkilöstösuunnitelma tarkentuu kunkin hankkeen hankesuunnitteluvaiheessa. 4
1 JOHDANTO Lastenklinikka on valmistunut vuonna 1946 ja rakennus toimii edelleen Hyksin lasten erikoissairaanhoidon sairaalana alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Lastenklinikalla hoidetaan tällä hetkellä kaikki HUS-alueen tehohoitoa ja vaativan erityistason lastenkirurgiaa vaativat lapsipotilaat. Lisäksi Lastenklinikalle on keskitetty vaativien ja harvinaisten lasten sairauksien hoito koko maasta. Keskitettyjä toimintoja ovat mm. lasten sydänleikkaukset ja elinsiirrot. Hyksin lasten erikoissairaanhoidon päivystykset on keskitetty Lastenklinikalle ja Jorvin sairaalaan. Lastenklinikan päivystys toimii rinnakkaispäivystyksenä, jossa perusterveydenhuollon päivystyspotilaista vastaa Helsingin kaupunki. Lastenklinikan päärakennus on 4-kerroksinen muodostuen B-kaaresta ja neljästä säteittäisestä siivestä (A-, C-, D- ja E-siipi), sekä kahdesta pienemmästä osasta kaaren jatkeena (osat F ja G). Vuonna 1986 valmistui siipien D ja E väliin uudisrakennus U ja samaan aikaan rakennettiin E-siipi uudestaan. Vuonna 2010 on valmistunut uudet tilat anestesia- ja leikkausosastolle, teho-osastolle sekä magneettikuvauslaitteelle rakennuksen A-, C- ja D- siipien ensimmäisiin kerroksiin ja niiden väleihin rakennettuihin laajennusosiin. Lastenklinikka tulee vapautumaan muuhun käyttöön, kun Lastenklinikan ja Naistenklinikan väliin rakennetaan Uusi Lastensairaala, joka valmistuu vuoden 2017 lopulla. Toukokuussa 2014 on HUS:n hankejohtajan päätöksellä ( 5, 7.5.2014) asetettu työryhmä, jonka tarkoituksena on laatia HYKS Lastenklinikan hankeselvitys. Tavoitteena on, että Lastenklinikan kiinteistöä päästään peruskorjaamaan mahdollisimman pian siten, että Uuden Lastensairaalan käyttöönoton jälkeen Lastenklinikan leikkaussalit saadaan Hyksin operatiivisten toimintojen käyttöön. Traumakeskus-Syöpäkeskus hankkeen hankeselvityksen /11/2013) mukaisesti suunnitelmana on, että Töölön sairaalan toiminnoista suurin osa siirretään Trauma- Syöpäkeskus uudisrakennukseen. Lastenklinikkaan sijoitetaan osa plastiikkakirurgian ja suuja leukasairauksien toiminnoista sekä Hyksin operatiivisen toiminnan kokonaissuunnitelman mukaisesti rintarauhaskirurgia. Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelman (4/2015) mukaisesti Lastenklinikalle siirtyy mm. Lastenlinnasta lasten päiväkeskustoiminnat. Töölön ja Lastenlinnan kiinteistöjen käytöstä luovutaan kokonaan ja ne myydään. Kliinisen fysiologian toiminnat sijaitsevat tällä hetkellä Traumakeskus- Syöpäkeskusrakennuksen rakennuspaikalla sijaitsevassa ja jatkossa purettavassa Meilahden sairaalan rakennusosassa. Suurin osa Kliinisen fysiologian toiminnoista siirtyy väistövaiheiden jälkeen Lastenklinikalle. Lastenklinikan peruskorjauksesta on tehty toiminnallinen suunnitelma jo vuonna 1977 ja yleissuunnitelma 2004, joka on päivitetty vuonna 2009. Rakennus on monin paikoin erittäin huonokuntoinen ja osa nykyisistä lasten toiminnoista on sijoitettu väliaikaisiin väistötiloihin siihen asti, kun uusi Lastensairaala valmistuu. Lastenklinikan hankeselvityksessä täsmennetään edelleen Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelmassa ja Trauma-Syöpäkeskuksen hankeselvityksessä kuvattujen väestönkehityksen ja muiden ennustettavissa olevien muutostekijöiden vaikutusta toiminnan laajuuteen. Potilaslähtöisen, sujuvan ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistaminen muun muassa uusilla toimintaprosesseilla on yksi tärkeä tavoite hankeselvityksen laatimisessa 5
unohtamatta opetus- ja tutkimustoimintaa. Potilaiden palvelukokonaisuuksia selkeytetään hiomalla potilaan hoitopolkua. Vuoden 2015 aikana on valmistunut Jorvin sairaalan ja Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelmat ja valmisteilla on Silmäkorvasairaalan vastaava suunnitelma syksyllä 2015. Tässä yhteydessä muodostuu tarkempi kuva toimintojen sijoittumisesta koko HYKS-alueelle ja Meilahden kampuksen muodostumisesta 2020 2030 lukujen toimintoja varten. Edellä mainittujen selvitysten ja Lastenklinikan hankeselvitystyön avulla tarkentuu suunnitelmat Lastenklinikan kiinteistöön sijoitettavista toiminnoista. Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelman (30.4.2015) mukaisesti sairaalan käyttöönottovaiheessa kaikki lasten toiminnat, mukaan lukien jatkossa Lastenklinikan peruskorjattaviin tiloihin suunniteltavat, pyritään sijoittamaan uuteen sairaalaan. Tässä raportissa esitetään em. toiminnoista lyhyt kuvaus, mutta ei vielä tilasuunnitelmia, koska Lastenklinikan peruskorjauksen viimeisen vaiheen sisältö tarkentuu erillisessä suunnitteluprojektissa vuosina 2018 2019. 2 HANKESELVITYKSEN PERUSTEET 2.1 PERUSTELUT HANKKEELLE Lastenklinikan kiinteistö on valmistunut 1940 luvulla ja on suurelta osin peruskorjaamaton. Rakennuksen tekniset toiminnat ja huono kunto eivät suurelta osin vastaa nykyaikaisen sairaalatoiminnan vaatimuksia. Uusi Lastensairaala valmistuu suunnitelmien mukaan vuonna 2017, jolloin suurin osa nykyisen Lastenklinikan toiminnoista siirtyy sinne. Uuden Lastensairaalan valmistuttua, voidaan aloittaa peruskorjaus Lastenklinikan kiinteistössä. Lastenklinikka sijaitsee keskeisellä paikalla Meilahden kampuksella, jonne keskitetään kaikki vaativat, 24 h eri erikoisalojen päivystystä edellyttävät toiminnat. Rakennus on suojeltu, joten sen purkaminen ei tule kyseeseen. Tavoitteena on hyödyntää rakennusta Hyksin ydintoimintoihin siten, että rakennukseen sijoitetaan siihen peruskorjauksen jälkeen hyvin sopivat toiminnat. Tavoitteena on myös saada Lastenklinikan vuonna 2010 valmistunut uusi, seitsemän leikkaussalia sisältävä leikkausosasto Hyksin operatiivisen toiminnan käyttöön mahdollisimman pian, ja siten vähentää potilaiden hoitoon kohdistuvien toimintakatkosten riskiä muiden sairaaloiden huonokuntoisten leikkaussaliosastojen toimintakatkosten vuoksi. 2.2 SIIRTYVÄT TOIMINNOT Peruskorjattuun Lastenklinikan kiinteistöön siirretään sekä aikuisten plastiikkakirurgista toimintaa Töölön sairaalasta että lasten plastiikkakirurginen poliklinikkatoiminta ja Husuke poliklinikka. Plastiikkakirurgiaa siirretään myös Jorvin sairaalasta. Kirurgisesta sairaalasta siirtyy rintarauhaskirurginen toiminta ja Suu- ja leukasairauksien klinikan aikuisten kliininen hammashoito, aikuisten ja nuorten hampaiston oikomishoito ja dentoalveolaarinen kirurgia sekä lasten suu- ja leukakirurgiaa. Myöhemmin, viimeisen peruskorjausvaiheen jälkeen siirtyviä toimintoja ovat lasten yleissairaalapsykiatrian yksikkö, pääosa nykyisin Lastenlinnan sairaalassa olevista lastenneurologian toiminnoista ja Korvaklinikasta lasten audiofoniatrinen päiväkeskus. Lisäksi Lastenklinikkaan sijoitetaan jatkossakin HUS-Kuvantamisen toimintaa, Kliinisen fysiologian yksikkö, sairaalakoulu ja mm. lasten kotisairaanhoitoyksikkö sekä tiloja tulosyksikön hallinnolle, erityistyöntekijöille, opetukselle ja tutkimukselle. 6
3 NYKYTILAN KUVAUS 3.1 PLASTIIKKAKIRURGIA HYKS Plastiikkakirurgian klinikka toimii tällä hetkellä kahdessa kiinteistössä, Töölön sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Päivystysleikkauksia tehdään Töölön ortopedisessa leikkaussalissa, Meilahdessa ja Jorvissa. Plastiikkakirurgisia yksiköitä HUS-alueella on myös Hyvinkäällä, Lohjalla, Tammisaaressa ja Porvoossa. Potilaat ovat pääasiallisesti erilaisia syöpäpotilaita (ihosyövät, rintasyöpä, pehmytkudossarkoomat, pään ja kaulan alueen syövät), joita hoidetaan usein moniammatillisesti ja yhteistyössä eri erikoisalojen kanssa. Lisäksi hoidetaan erilaisia akuutteja traumapotilaita, pehmytkudosvammoja ja murtumien seurauksia, kroonisia haavoja, painehaavoja, leikkauskomplikaatioita ja erilaisia synnynnäisiä epämuodostumia. Transsukupuolisten sukuelinkirurgia on asetuksella keskitetty HUS:iin. Plastiikkakirurgian klinikkaan kuuluu myös palovammayksikkö ja huuli-suulakihalkiokeskus (Husuke). Vuodeosastot Töölön sairaalassa toimivat plastiikkakirurginen vuodeosasto 3 (vuonna 2014 vuodepaikkoja 32, 9 908 hoitopäivää, 1 949 hoidettua potilasta ja keskimääräinen hoitoaika 5,1 vrk), palovammaosasto (3 teho-, 3 osastopaikkaa) ja Husuke vuodeosasto (12 vuodepaikkaa). Husuke vuodeosaston paikkoja käytetään myös yleisplastiikkakirurgisille potilaille, vuonna 2014 oli 183 potilasta. Jorvissa plastiikkakirurgisia potilaita hoidetaan vuodeosastolla K3, jossa on 12 vuodepaikkaa. Infektiopotilaiden eristyshuoneiden vähäinen ja riittämätön määrä vaikeuttaa toimintaa. Eristyshuoneita on Töölössä 2 ja Jorvissa 5. Noin 20 % potilaista on HYKS tai ERVA -alueen ulkopuolelta ja tarvitsevat siksi yöpymispaikan jo leikkausta edeltäväksi yöksi. Tulevaisuudessa hyödynnetään potilashotellia näiden potilaiden osalta. Poliklinikat Plastiikkakirurgisen poliklinikan käynnit on esitetty eriteltyinä taulukossa 1. Vastaanotoista noin 60 % on lääkärin vastaanottokäyntejä. Taulukossa esitetyt luvut eivät sisällä Husuke tai palovammayksikön toimintaa. Husuke poliklinikkakäyntejä oli noin 7 100 vuonna 2014 ja näistä potilaista oli 20 % yli 16 v potilaita. Näin ollen noin 1 500 Husuke -vastaanottokäyntiä siirtyy jatkossa plastiikkakirurgisen yksikön aikuispuolelle. Lääkärivastaanottojen lisäksi haavapoliklinikalla on hoitajavastaanottoja. Näistä potilaista suuri osa on monisairaita tai alaraajahalvauspotilaita, joten heille tarvitaan eristystilaa ja nostoapuvälineitä. 7
Taulukko 1. Plastiikkakirurgisen yksikön suoritteet, Töölö ja Jorvi 2014 Plastiikkakirurgia 2014 Leikkaussalitunnit, virka-aika 9 846 Töölö 7 057 Jorvi 2 789 Hoitopäivät 14 863 Töölö 9 763 Jorvi 5 100 Avohoitokäynnit 21 784 Töölö pkl 8 071 jononpurkupkl 677 mopopkl 1 232 Jorvi pkl 3 577 Jorvi preop.pkl 410 Töölö, haavapkl 4 076 Jorvi, haavapkl 1 329 Töölö toimenpidepkl 1 475 Jorvi toimenpidepkl 937 *luvut eivät sisällä palovammayksikön eivätkä Husuken lukuja Leikkaustoiminta Kaiken kaikkiaan vuonna 2014 plastiikkakirurgian klinikassa leikattiin noin 4 000 potilasta. Virka-aikaisia leikkaussalitunteja oli 9 846, joista 2 789 tehtiin Jorvissa. Päivystysleikkauksia oli Töölössä noin 450 ja lisäksi plastiikkakonsultti suorittaa leikkauksia Meilahden ja Peijaksen sairaaloissa. Jorvin päivystysleikkaukset kirjautuvat osin muille erikoisaloille, mutta niitä on noin 300 vuodessa. Moniammatillisia rekonstruktioleikkauksia tehdään plastiikkakirurgin toimesta myös kaikissa muissa HUS kiinteistöissä, pääosin Kirurgisessa sairaalassa, noin 100 vuodessa. Yleisin leikkaus leikkaussaleissa on haavaleikkaus (n. 500/v.) ja toiseksi yleisin on ihosyöpä (n. 400/v.) Leikkaussaliajat vaihtelevat suuresti (45 min. 16 tuntia). Päätoimenpiteitä on noin 300 ja eri toimenpideyhdistelmiä noin 600. Kahden tai kolmen leikkaustiimin vaativia rekonstruktioita on vuosittain noin 200. Töölön sairaalassa ei ole päiväkirurgisia tiloja, mutta arviolta noin 60 potilasta kuukaudessa leikataan <23 h potilaana, jolloin potilaat eivät tarvitse vuodeosastopaikkaa. Tehohoito Vuonna 2014 tehohoitoa tarvitsi 119 potilasta, joiden keskimääräinen hoitoaika oli 4.3 vrk eli noin 510 tehohoitovuorokautta vuodessa. Lisäksi MET ryhmä (medical emergency team, talon sisäinen ensihoitoryhmä) käy osastolla viikoittain. Henkilöstö Plastiikkakirurgian yksikön lääkärit työskentelevät sekä Töölön sairaalassa että Jorvin sairaalassa kiertäen eri toimipisteiden välillä. Töölön poliklinikan hoitohenkilökunta on yhteistä ortopedian ja neurokirurgian kanssa ja Jorvissa yhteistä kaikkien operatiivisen tulosyksikön erikoisalojen kanssa. Jorvin leikkaussalihenkilökunta on yhteistä ortopedian ja käsikirurgian kanssa. Henkilöstöjako näkyy taulukossa 2. Lääkäreiden vakansseista osa on osa-aikaisia. 8
Töölössä osastolla käy päivittäin sisätautilääkärikonsultti ja infektiolääkäri kiertää kahdesti viikossa. Fysioterapeutit kuntouttavat ja ohjaavat potilaita osastohoidon aikana. Kotiutuneet potilaat ohjataan fysioterapiaan avohoidon puolelle. Töölön sairaalassa kirurgian poliklinikalla hoitohenkilökunnasta laskennallisesti neljä hoitajaa toimii osana moduulityöskentelyä plastiikkakirurgian vastaanotolla. Taulukko 2. Plastiikkakirurgisen yksikön henkilöstö 2014 Vakanssi Määrä Plastiikkakirurgi (erikoislääkäri) 29* Hammaslääkäri 3,25 Puheterapeutti 2 Sosiaalityöntekijä 2 Toimintaterapeutti 2 Kliininen valokuvaaja 1 Osastonhoitaja 1 Apulaisosastonhoitaja 1 Sairaanhoitaja 17 Lähihoitaja 8 Osastonsihteeri 2 Jonohoitaja 2 Toimenpidehoitaja 1 Haavahoitaja 2 Transhoitaja 1 *vakansseja 24 Tukipalvelut Plastiikkakirurgian klinikka käyttää päivittäin HUSLAB:n laboratoriopalveluja ja HUS - Kuvantamisen röntgenpalveluja ympärivuorokautisesti, lisäksi tarvitaan myös toimenpideradiologiaa koepalanottojen muodossa. Plastiikkakirurgia on suurin yksittäinen HUSLAB:n patologipalveluiden käyttäjä, leikkaussali käyttää jääleikepalveluja päivittäin. Opetus ja tutkimus Plastiikkakirurgian klinikassa toimii yksi professori, joka vastaa luento-opetuksesta. Plastiikkakirurgian klinikassa on 29 erikoislääkäriä, joista 11 dosenttia, mutta kaikki erikoislääkärit osallistuvat opetustoimintaan, pitämällä ryhmäopetuksia, mentoropetuksia ja ompeluharjoituksia. Plastiikkakirurgialla on paljon sekä kotimaista että kansainvälistä opetustoimintaa. Klinikka on mukana yhteiseurooppalaisessa mikrokirurgian sekä rintasyöpäkirurgian Master ohjelmassa, joiden vuoksi klinikassa järjestetään useita kansainvälisiä kursseja vuosittain, ja myös demonstraatioleikkauksia. Videoyhteys leikkaussalista luentosaliin on välttämätön. Nykyään Lastenklinikan leikkausalista on yhteys Sulamaa saliin, joka sijaitsee leikkausosaston alapuolella 0-kerroksessa. 9
3.2 RINTARAUHASKIRURGIA Rintarauhaskirurgia toimi aikaisemmin Naistenklinikan tiloissa, mutta toiminta siirrettiin väistötiloihin Kirurgiseen sairaalaan Naistenklinikan lisärakennuksen rakentamisen ajaksi. Operatiivisen toiminnan kokonaissuunnitelmaan liittyy naistentautien toimintojen keskittäminen Naistenklinikan tiloihin ja rintarauhaskirurgian sijoittuminen jatkossa Lastenklinikan peruskorjattaviin tiloihin. HYKS:n rintarauhaskirurgian yksikkö on Pohjoismaiden suurin rintasyövän leikkaushoitoon erikoistunut yksikkö. Uusia rintasyöpätapauksia on HYKS -alueella yli 1 000 vuodessa. Lisäksi leikataan uusiutuneita rintasyöpiä. Yksikön toimintaan kuuluu myös rintasyövälle altistavien geenivirheiden kantajien hoito ja seuranta sekä hyvänlaatuisten rintarauhasen kasvaimien ja sairauksien hoito. Yksikkö vastaa rintasyövän leikkaushoidosta ja osin myös rintarauhasen muiden sairauksien hoidosta HYKS-alueella ja Lohjan sairaanhoitoalueella. Rintasyöpää leikataan HUS:ssa myös Hyvinkään sairaalassa (noin 120 uutta syöpää vuodessa), Porvoon sairaalassa (noin 80) ja Länsi-Uudenmaan sairaalassa (noin 30). Rinnan myöhäisrekonstruktiot ovat HYKS Plastiikkakirurgian klinikan toimintaa. Valtaosa sekä välittömistä eli syöpäleikkauksen yhteydessä tehtävistä rintarekonstruktioista tehdään Plastiikkakirurgian yksikön toimipisteissä Töölön sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Potilaita tulee myös HYKS-alueen ulkopuolelta. Vuonna 2014 välittömiä rintarekonstruktioita tehtiin sekä Töölössä, Jorvissa että Kirurgisessa sairaalassa. Töölössä 49, Jorvissa 52 ja Kirurgisessa sairaalassa 16. Vuodeosastot Rintarauhaskirurgian vuodeosastotoiminta on nopeatempoista. Kirurgisessa sairaalassa sijaitsevalla osastolla 8 on 16 sairaansijaa ja 4 päiväkirurgista paikkaa. Potilaspaikat ovat pääosin muussa kuin perinteisessä sairaansijakäytössä. Hoitopäiviä oli 1 367 vuonna 2014 ja keskimääräinen hoitoaika on 1 vrk. Potilaat tulevat vuodeosastolle pääsääntöisesti leikkauspäivän aamuna. Potilas on joko päiväkirurginen tai yöpyy osastolla useimmiten vain 1-2 vrk. Osasto toimii viikko-osastona ja sulkeutuu lauantaina klo 14. Jos potilas ei ole kotiutumiskuntoinen lauantaina, hän siirtyy viikonlopuksi toiselle vuodeosastolle. Vuonna 2016 on tavoitteena aloittaa Leiko toiminta eli potilaat tulevat kotoa leikkaussalin yhteydessä olevaan Leiko yksikköön, eivät vuodeosaston kautta. Vuodeosaston yhteydessä on toiminut ns. osastopoliklinikka, jossa potilaat tapaavat sairaanhoitajan ja leikkaavan kirurgin leikkausta edeltävänä päivänä. Tältä osin prosessi muuttui toiminnan siirryttyä Kirurgiseen sairaalaan. Valtaosa sairaanhoitajan käynneistä on korvattu hoitopuheluilla. Potilas tapaa leikkaavan kirurgin useimmiten vasta leikkauspäivän aamuna. Osastopoliklinikalla käy päivän mittaan potilaita myös dreenien poistossa ja siteiden vaihdossa. 10
Poliklinikka Poliklinikalla toimii kolme lääkärin vastaanottoa ja maanantaisin toimenpidepoliklinikka. Potilaan lähetteen saapuessa poliklinikalle, tavoitteena on, että rintasyöpäpotilas pääsee vastaanotolle 1-2 viikon kuluessa. Ensikäynnillä potilas tapaa lääkärin, rintasyöpähoitajan, anestesiahoitajan ja mahdollisesti anestesialääkärin. Noin kahden viikon kuluttua leikkauksesta potilas tulee poliklinikalle jälkitarkastukseen. Poliklinikalla hoidetaan myös leikkauksen jälkeisiä haavaongelmia. Liitännäishoidot eli sädehoito ja solusalpaajahoidot annetaan Syöpätautien klinikalla. Myös syöpäseuranta tapahtuu pääosin Syöpätautien klinikalla. Leikkauksesta kotiutumisen jälkeen potilas voi tulla poliklinikalle ilman ajanvarausta mikäli epäilee, että leikkausalueelle on kertynyt nestettä tai että leikkaushaava ei muuten ole kunnossa. Leikkaustoiminta Rintarauhaskirurgian lähes kaikki leikkaukset tehdään yleisanestesiassa ja ne vaativat leikkaussalin. Kirurgisessa sairaalassa on rintarauhaskirurgialla käytettävissä 3 leikkaussalia. Vähentyneet tilaresurssit näkyvät virka-aikaisten leikkausten ja leikkaussalituntien vähentymisenä sekä tarpeena purkaa jonoja iltaisin, virka-ajan jälkeen. Kokonaissaliaika on lyhentynyt vuodesta 2011 vuositasolla yli 400 tunnilla, ollen 3 548 vuonna 2014. Leikkauksia tehtiin noin 1 700 vuonna 2014. Taulukko 3. Rintarauhaskirurgisen yksikön suoritteet 2014 Rintarauhaskirurgia 2014 Leikkaussalitunnit, virka-aika 3 548 - joista jononpurkua 296 Hoitopäivät 1 367 Päiväkirurgia, käynnit 596 Osastopkl/käynnit 64 Avohoito/pkl/käynnit 13 978 joista lääk.vast.ottoja 6 230 sair.hoit.vast.ottoja 3 110 punktioita 2 842 toimenpiteitä 254 hoitokirjeet, hoitopuhelut, soitot* 1 542 Fysioterapiakäynnit pkl 4 762 osasto + päiki 1 328 * suurin osa hoitokirjeistä, hoitopuheluista ja soitoista liittyy lääkärin vastaanottoihin Henkilöstö Rintarauhaskirurgisen yksikön henkilökunta, paitsi jonohoitaja ja rintasyöpähoitajat, kiertävät poliklinikan ja osaston välillä. Lääkäreiden ja hoitohenkilöstön lisäksi rintarauhaskirurgian potilaita hoitaa ja ohjaa kolme fysioterapeuttia. 11
Taulukko 4. Rintarauhaskirurgisen yksikön henkilöstö 2014 Vakanssi Määrä Lääkäri 10* Osastonhoitaja 1 Apulaisosastonhoitaja 1 Sairaanhoitaja 17 Perushoitaja 2 Osastonsihteeri 3 *lääkäreitä 12, jaettu vakanssi + 1 sijainen Tukipalvelut Rintarauhaskirurgian yksikkö käyttää päivittäin HUSLAB:n laboratoriopalveluja, erityisesti patologian palveluja. Samoin tarvitaan HUS -Kuvantamisen röntgenpalveluja. Opetus ja tutkimus Rintarauhaskirurgialla tehdään runsaasti kliinistä rintasyöpätutkimusta sekä osallistutaan perustutkijoiden projekteihin tarjoamalla kudosnäytteitä sekä kliinistä näkökulmaa. Yksikkö on kansainvälisestikin tunnettu ja sekä kotimaisia että kansainvälisiä vieraita käy usein. Yksikkö myös järjestää kursseja ja osallistuu sekä lääketieteen että sairaanhoidon opiskelijoiden opetukseen. 3.3 SUU- JA LEUKASAIRAUDET Suu- ja leukasairauksien klinikalla Kirurgisessa sairaalassa on kolme toiminta - aluetta: 1) suuja leukakirurgia, 2) kliininen hammashoito, johon kuuluvat parodontologia (hampaiden kiinnityskudosten hoito), kariologia- ja endodontia (paikkaus- ja juurenhoito), protetiikka ja purennan kuntoutus sekä 3) ortodontia (hampaiston oikomishoito). Suu- ja leukakirurgian alalla hoidetaan suun ja kasvojen hyvän - ja pahanlaatuiset kasvaimet rekonstruktioineen, kasvovammat, leukojen alueen epämuodostumat (deformiteettikirurgia), leukanivelkirurgia, joka vaatii yksilöllisiä implanttiratkaisuja sekä yleisanestesiaa ja / tai sairaalaolosuhteita edellyttävä suu- ja leukasairauksien diagnostiikka ja hoito. Kliinisen hammashoidon alalla hoidetaan vaikeaan yleissairauteen tai syndroomaan liittyvät hampaiden kiinnityskudosten ja limakalvojen tulehdukselliset ja kehitykselliset muutokset, hampaiston infektiopesäkkeet esim. ennen syöpähoitojen aloittamista tai ennen elinsiirtoa tai sydänkirurgiaa, iho- ja autoimmuunitauteihin sekä reumasairauksiin liittyvät suun limakalvosairaudet sekä lasten tai nuoruudessa alkavat hampaiden kiinnityskudossairaudet. Protetiikan alalla hoidetaan vaikeita purentavirheitä, laajoja synnynnäisiä hammaspuutoksia sekä suusyöpäpotilaita. Vaativa implanttiprotetiikka hoidetaan yhteistyössä kirurgian ja muiden kliinisten erikoisalojen kanssa. Lisäksi yleisanestesiassa toteutetaan vaikeasti kehitysvammaisten, psyykkisesti sairaiden tai vaikeaa yleissairautta sairastavien potilaiden paikkaus- ja kiinnityskudosten hoito silloin kun se potilaan ko - operaation puutteen tai pelon vuoksi ei muutoin ole mahdollista hoitaa. Hampaiston oikomishoitoon kuuluu mm. vaikeiden purentavirheiden (ortognaattinen hoito, deformiteetit), ja laajojen synnynnäisten hammaspuutosten hoito, uniapneapotilaiden kojehoito sekä reumalasten purennan hoito. 12
Lastenklinikalle tulee siirtymään Suu- ja leukasairauksien klinikasta kliininen hammashoito sekä ortodontia. Vuodeosasto Suu- ja leukasairauksien vuodeosasto 2 Kirurgisessa sairaalassa toimii 24/7 osastona, koska valvontaa vaativien potilaiden siirto toiselle osastolle ei ole osoittautunut toiminnallisesti eikä taloudellisesti järkeväksi. Osastolla on 12 paikkaa: kuusi sairaansijaa ja kuusi päiväkirurgista paikkaa. Osastolla on vuonna 2014 ollut 1 435 käyntiä, 676 päiväkirurgisesti hoidettua potilasta ja hoitopäiviä 2 446. Pitkähoitoisten suusyöpäpotilaiden määrä on lisääntynyt. Vuodeosasto ja sen toiminta siirtyy kokonaisuudessaan tulevaan Trauma-syöpäkeskukseen. Poliklinikat Erikoishammashoidon ja Suu- ja leukakirurgian poliklinikka toimii nykyään Kirurgisessa sairaalassa samoissa tiloissa ja niillä on yhteinen henkilökunta. Tutkimus- ja hoitohuoneita on 16 sekä 2 polikliinistä toimenpidehuonetta, 1 seurantahuone ja 1 tekninen tila. Töölön sairaalan tapaturma-asemalla on Suu- ja leukakirurgian päivystys, jossa vuonna 2014 oli 2 095 käyntiä. Tämän lisäksi suu- ja leukakirurgian etupäivystäjää konsultoidaan tarvittaessa monivammapotilaan tutkimuksesta ja hoidosta. Vuoden 2015 alusta Töölön tapaturma-asemalla aloitettiin asetuksella määrätty ERVA -alueen Suun terveydenhuollon yöpäivystys klo 21.00 8.00 välisenä aikana Suu- ja leukakirurgian päivystyksen yhteydessä. Suu- ja leukasairauksien klinikassa oli vuonna 2014 yhteensä 24 888 poliklinikkakäyntiä. Lisäksi suu- ja leukakirurgiassa sekä parodontaalikirurgiassa tehdään vuodessa noin 1 500 päiväkirurgista toimenpidettä kahdessa omassa poliklinikan toimenpidehuoneessa, jolloin potilas kotiutetaan välittömästi toimenpiteen jälkeen. Yleisanestesiahammashoitoa (paikkaus, kiinnityskudostenhoito) tehdään vuosittain keskimäärin 220 240 potilaalle (kehitysvammaiset, pelko- ja yleissairaat potilaat). Lasten- ja nuorten sairaalassa toimii lasten hammashoidon erikoisala (pedodontia), jossa tapahtuu alle 18 vuotiaiden, vaikeasti yleissairaiden (esim. syöpälapset, elinsiirto) lasten ja nuorten suun ja hampaiston hoito (1 739 käyntiä vuonna 2014) sekä yleisanestesiassa tapahtuva hammashoito (noin 150 160 potilaalle yleisanestesiahoitoa / vuosi). Vastaanottotoiminta, mukaan lukien yleisanestesiahammashoito, tapahtuu kahdessa hoitohuoneessa. Lääkärivakanssit (2 kpl) ovat Suu- ja leukasairauksien klinikasta, hoitohenkilökunta Lasten ja nuorten sairauksien toimialalta. Kliinisen hammashoidon ja ortodontian polikliininen toiminta, noin 10 000 käyntiä vuonna 2014 (taulukko 5) tulee siirtymään peruskorjattuihin Lastenklinikan tiloihin. Leikkaustoiminta Kirurgisessa sairaalassa on tehty erilaisia toimenpiteitä yleisanestesiassa virka-aikana yhteensä 2 670 leikkaussalituntia vuonna 2014. Leukaluiden traumojen leikkaushoitoja on vuosittain 400; osa traumapotilasta siirretään Kirurgiseen sairaalaan leikattaviksi Töölön sairaalan rajallisen leikkaussaliajan johdosta. 13
Leikkaustoiminta tulee siirtymään lähes kokonaisuudessaan tulevaan Traumasyöpäkeskukseen. Yleisanestesiahammashoito sekä parodontaalikirurgia, noin 400 käyntiä vuosittain (taulukko 5) tulee siirtymään Lastenklinikan kiinteistöön. Taulukko 5. Suu- ja leukasairauksien yksikön suoritteet 2014 Vuosi 2014 Kliin.hammashoito/pkl Suu- ja leukakir/pkl Osasto 2 Päiki ja os.pkl 14 Yht. Ensikäynnit 1 206 2 279 3 485 Uusintakäynnit 9 325 4 853 735 14 913 Osasto2, 327 327 päikipotilaat Yht. 10 531 7 132 1062 18 725 joista pkl toimenpiteitä Puhelut, hoitokirjeet Henkilöstö 382 (ya-hamm.hoito+ parodontaalikir. 1 097 1 479 2 679 3 769 6 448 Erikoishammashoidon poliklinikalla on 2 apulaisylihammaslääkärin, 1 erikoishammaslääkärin ja 2 osastonhammaslääkärin vakanssia ja 11 erikoistuvan hammaslääkärin vakanssia. Suu- ja leukakirurgian poliklinikalla on 6 erikoislääkärin vakanssia, 1 erikoishammaslääkärin vakanssi (osastonhammaslääkäri) sekä 4 erikoistuvan lääkärin ja 4 erikoistuvan hammaslääkärin vakanssia. Taulukko 6. Suu- ja leukasairauksien yksikön lääkärit 2014 Kliininen Vakanssi Kirurgia hammashoito Ylilääkäri 1 Osastonylilääkäri 1 Ylihammaslääkäri 1 Ortodontia Apulaisylihammaslääkäri 1 1 Erikoislääkäri 2 Erikoishammaslääkäri 1 Osastonlääkäri 1 Osastonhammaslääkäri 1 2 Erikoistuva lääkäri 4 Erikoistuvahammaslääkäri 4 7 4 Yhteensä 15 11 5 Hoitohenkilökunta erikoishammashoidon ja suu- ja leukakirurgian poliklinikalla on yhteinen: 1 osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 4 hammashoitajaa, 10 suuhygienistiä, 9 sairaanhoitajaa, 4 osastosihteeriä ja valokuvaaja. Vuodeosastolla 2 on 17 vakanssia: 1 osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 12 sairaanhoitajaa, 2 perushoitajaa ja 1 osastosihteeri. Jos henkilöstömäärä pysyy ennallaan, tulee Lastenklinikalle siirtymään erikoishammashoidon poliklinikalta 2 apulaisylihammaslääkärin, 1 erikoishammaslääkärin ja 2 osastonhammaslääkärin vakanssia ja 11 erikoistuvan hammaslääkärin vakanssia. Lisäksi
hoitohenkilökunnasta erikoishammashoidon poliklinikalta 1 apulaisosastonhoitajan, 4 hammashoitajan, 10 suuhygienistin ja 2 osastonsihteerin vakanssia. Muu henkilökunta siirtyy Trauma-syöpäkeskukseen. Taulukko 7. Suu- ja leukasairauksien yksikön hoitohenkilöstö 2014 Vakanssi Poliklinikka Vuodeos. 2 Osastonhoitaja 1 1 Apulaisosastonhoitaja 1 1 Hammashoitaja 4 Suuhygienisti 10 Sairaanhoitaja 9 12 Perushoitaja 2 Osastonsihteeri 4 1 Valokuvaaja 1 Yhteensä 30 17 Tukipalvelut Kuvantamisen palvelut kuuluvat olennaisena osana suu- ja leukasairauksien toimintaan. Kuvantamismäärät on eriteltynä kohdassa 3.4. Opetus ja tutkimus Suu- ja leukasairauksien klinikka osallistuu hammaslääkäreiden ja lääkäreiden perus-, jatkoja täydennyskoulutukseen painopisteen ollessa kuitenkin erikoishammaslääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksessa. Klinikan tutkimustoiminta kohdistuu rekonstruktiiviseen kirurgiaan ja kudostutkimukseen mm. kantasoluja käyttämällä, suun ja hampaiden infektioiden ja tulehduksen tutkimiseen ja niiden merkitykselle potilaan yleisterveyden kannalta ja erityisesti suusyöpäpotilaille. Kallon kasvun ja kehityksen ja niiden häiriöiden tutkimisella on klinikassa myös vahva perinne ja jalansija. 3.4 HUS-KUVANTAMINEN Lastenklinikan röntgen tarjoaa kuvantamispalvelut Lastenklinikan, Lastenlinnan ja lastenpsykiatristen potilaiden lisäksi Helsingin perusterveydenhuollon alle 16-vuotiaille potilaille, Kätilöopiston ja Naistenklinikan vastasyntyneille sekä läpivalaisututkimusten osalta Jorvin, Peijaksen, Lohjan ja Porvoon lapsipotilaille. Lastenklinikan röntgenin tilat sijaitsevat rakennuksen 2. kerroksessa sekä kellarikerroksessa, yhteensä 823 hum². Tilat jakautuvat siten, että pääosa röntgenpalveluista ja toimistoista on sijoitettu 2. kerrokseen, yhteensä 503 hum². Magneettikuvausyksikkö tukitiloineen sijaitsee kellarikerroksessa, yhteensä 320 hum². 15
Taulukko 8. Lastenklinikan röntgen 2014 Modaliteetti Kuvaushuoneiden lukumäärä LKL:lla Natiivi 2 Ultraääni huoneet (näiden lisäksi osastokuvauslaitteet) 2 Magneetti 1 Tietokonetomografia 1 Läpivalaisu 1 Lastenklinikalle siirtyvän toiminnan kuvantamisen tutkimukset on kuvattu alla olevissa taulukoissa. Plastiikkakirurgian osalta ei erittelyä ole saatavilla. Taulukko 9. Suu- ja leukakirurgian kuvantamistutkimukset Kirurgisessa sairaalassa 2014 Erik.hammashoidon pkl Vuodeos. 2 Tutkimus Leukakirurgia Yht. Natiivirtg 1 891 1 993 536 4 420 Varjoainetutk. 0 0 1 1 Kartiokeilatutk. 441 158 18 617 TT-tutk. 296 51 102 449 UÄ-tutk. 95 5 25 125 Taulukko 10. Kuvantamisyksikön tutkimukset Kirurgisessa sairaalassa (os.8 ja pkl) 2014 Tutkimus Määrä Rintarauhasten natiiviröntgen (mammografia) 1 093 Rintarauh. laaja natiiviröntgen (tomosynteesi) 40 Rintarauhasen suurennusröntgen 16 Rintarauh.prep. natiiviröntgen (mammaprep.rtg) 681 Rintarauhasten ultraääni 1 100 Muut radiologiset toimenpiteet 1 621 Yhteensä 4 551 Kliinisen fysiologian yksikkö toimii Meilahden sairaalassa ja siellä tehdään keuhkojen, sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa kuvaavia tutkimuksia, rasituskokeita ja pitkäaikaisrekisteröintejä. Potilasmäärät vaihtelevat päivittäin ollen 60 100 / päivä. Suurin osa potilaista on polikliinisiä. 16
Taulukko 11. KLF Meilahti suoritteet 2014 Suoritteet Määrä Hengitysfunktiotutkimukset 3 730 Konsultaatiot 981 Lepo EKG* 18 641 Muut tutkimukset (RR, verinäytteet jne) 1 705 EKG-rekisteröinti, pitkäaikainen 2 566 Spirometriat 8 333 Ultraäänitutkimukset 212 Rasituskokeet 1 273 Hematologiset tutkimukset 711 Näytteenotto (laktaattirasitukset) 190 Diffuusiokapasiteetti, tavallinen perusmittaus 2 852 Valtimoverinäytteen ottaminen 478 Virtaustilavuus-spirometria lausuttuna 1 210 Virtaustilavuus-spirometria ja bronkodilataatio lausuttuna 4 457 Virtaustilavuus-spirometria ilman lausuntoa 422 Virtaustilavuus-spirometria ja bronkodilataatio ilman lausuntoa * vuoden 2015 aikana lähes kaikki tutkimukset siirtyneet digi-ekg yksikköön 1 825 3.5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT 3.5.1 Lastenneurologia HUS:ssa on lastenneurologista poliklinikkatoimintaa Lastenlinnassa sekä Jorvin, Peijaksen ja Hyvinkään sairaaloissa, ja ostettuina konsultaatioina Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaaloissa (loppuvuodesta 2015 omana toimintana Porvoossa ja Lohjalla). Erikoistuneempia, osin valtakunnallisia, velvoitteita hoitavat Lastenlinnassa sijaitsevat vastaanotot. Lapset, joiden tutkimus ei onnistu polikliinisesti, mutta eivät tarvitse osastohoitoa, tutkitaan päiväkeskuksissa, jonne lapset tulevat yhdessä vanhempiensa kanssa yksilöllisen pituisille hoitojaksoille. Kaikki lastenneurologian osastot ovat Lastenlinnassa, jonne on keskitetty valtakunnallisesti mm. lasten vaikean epilepsian hoitoa, sisältäen epilepsiakirurgian ja vaikean liikuntavamman hoitoa mm. kävelyanalyysin avulla. Lastenneurologian päivystyksellinen toiminta on keskitetty Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Konsultaatioiden avulla päivystystapauksia hoidetaan myös Jorvin sairaalassa. Lastenneurologian poliklinikoilla, päiväkeskuksissa ja osastoilla tutkitaan, hoidetaan ja kuntoutetaan lapsia, joilla on neurologinen sairaus tai vamma tai sellaisen epäily. Epilepsia ja muut kohtaukselliset tilat, liikuntavammat, kehityshäiriöt sekä perinnölliset neurologiset sairaudet muodostavat suurimmat yksittäiset sairausryhmät. Lasten neurologiselle toiminnalle on ominaista työskentely moniammatillisissa työryhmissä, joissa lääkärin ja hoitajan lisäksi on mukana yksilöllisen tarpeen mukaan fysio-, toiminta- ja puheterapeutti, neuropsykologi ja sosiaalityöntekijä sekä erityisopettaja. Tiimitutkimukset tehdään 1-6 hoitopäivän tiiviinä jaksona. Tutkimukset käsittävät erilaisia arviointeja, 17
haastatteluja, etiologisia tutkimuksia ja konsultaatioita sekä moniammatillista diagnosointia, kuntoutussuunnittelua ja -ohjausta jne. Joustava tiimityö vähentää mm. kokousaikoja ja lyhentää hoitojaksoja. Autismi ja käyttäytymisneurologia -yksikköön Lastenlinnassa kuuluu kolme päiväkeskusta, joissa tutkitaan ja hoidetaan lasten kehityksellisiä häiriöitä silloin, kun lapsen haastavasta käyttäytymisestä johtuen ongelmat eivät ole selvitettävissä polikliinisesti. Kehityshäiriöpäiväkeskus tarjoaa palveluita selkeästi kehitysviiveisille lapsille, Autismipäiväkeskuksessa käy alle 16 -vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla on autismin kirjon häiriö. Käyttäytymisneurologinen päiväkeskus on siirtynyt lastenpsykiatrian kanssa yhteiseen yksikköön Pasilaan eikä tule LKL:n kiinteistöön. Autismi- ja käyttäytymisneurologia yksiköstä Lastenklinikalle remontoitavaan päiväkeskukseen siirtyy vuoden 2014 suoritetilaston mukaan 6 747 hoitajan, lääkärin, psykologin, puhe- ja toimintaterapeutin käyntiä (luvussa ei ole mukana sosiaalityöntekijän, fysioterapeutin eikä opettajan suoritteet). Lastenlinnassa sijaitsee Suomen ainoa liikuntavammojen kuntoutushoitoon erikoistunut yksikkö. Toiminta suunnitellaan uudessa lastensairaalassa järjestettäväksi päiväkeskustoimintana siltä osin, kun se ei vaadi ympärivuorokautista sairaanhoitoa osastolla eikä ole toisaalta hoidettavissa poliklinikalla. Tällä hetkellä vaikeavammaiset ja moniongelmaiset liikuntavammaiset lapset (mm. CP, MMC =meningomyeloseele eli selkäydinkohju tai selkärankahalkio, selkäydinvammaiset, lihastaudit, aivotrauman jälkitilat) arvioidaan osastolla moniammatillisen tiimin toimesta. (Lihastautisten potilaiden yölliset hengitysfunktio-tutkimukset vaativat jatkossakin osastoa). Vuosittainen kuntoutusarvio vie tällä hetkellä keskimäärin 2.5 vrk:tta Päiväkeskukseen tulee siirtymään tästä toiminnasta noin 1 600 päiväkeskuspäivää vuosittain. Epilepsia- ja akuutin neurologian osastolla Lastenlinnassa (L11) on lapsilla ja nuorilla ollut noin 2 700 käyntiä moniammatillisen arvion vuoksi; näistä noin 80 % on ollut erityistyöntekijäkäyntejä, noin 15 % lääkärikäyntejä ja noin 5 % opettaja- / erikoissairaanhoitaja käyntejä. Hoitopäiviä päiväkeskuksessa tulee olemaan noin 700. Peruskorjattavaan Lastenklinikkaan siirtyvän lastenneurologian henkilöstön muodostavat noin 6 lääkäriä, 32 hoitajaa, 3,5 sihteeriä ja 23 erityistyöntekijää. Henkilöstöjakauma ja määrä eivät täysin vastaa nykytilannetta, koska toimintakonsepti muuttuu siirtymävaiheessa. 3.5.2 Lasten audiofoniatria Tällä hetkellä lasten audiofoniatria toimii Korvaklinikan rakennuksessa, mutta sen on tarkoitus jatkossa olla osa Lastenklinikan päiväkeskustoimintaa. Päiväkeskusarvioon lähetetään erityisesti alle kouluikäisiä lapsia kielellisen kehityksen vaikeuksien tai epäillyn erityisvaikeuden vuoksi, mutta myös kouluikäisiä lapsia vaikea-asteisten oppimisvaikeuksien vuoksi. Päiväkeskusjakson puitteissa tehtäviä tutkimuksia toivotaan, kun polikliiniset tutkimukset eivät ole onnistuneet tai ne arvioidaan eri syistä vaikeiksi toteuttaa ja/tai korvaavien ja tukevien kommunikaatiomenetelmien käytön tarpeen arvio ja käytön aloitus katsotaan erityisen tarpeellisiksi. Kasvava potilasryhmä on vieraskielisten (kotikieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame) perheiden lapset, joiden kehityshäiriöiden arvioinnissa on 18
menetelmien puutteiden vuoksi erityistä haastetta. Päiväkeskusjakson tavoitepituus on keskimäärin viisi päivää. Tällä hetkellä vanhemmat eivät yleensä ole mukana muuta kuin tulo- ja lähtöpäivinä ja päivittäisissä tuonti- ja hakutilanteissa. Jatkossa lisätään vanhempien läsnäoloa audiofoniatrisessa päiväkeskuksessa. Tutkimus- ja hoitojakson aikana on tavoitteena säilyttää kuntoutuksellinen näkökulma sekä jatkaa tutkimus- ja kehitystyötä kielellisen erityisvaikeuden diagnostiikassa, kuntoutuksessa ja hoidossa. 3.5.3 Lasten yleissairaalapsykiatria Lasten yleissairaalapsykiatria palvelee HYKS:ssa somaattisen sairauden vuoksi tutkimuksissa tai hoidossa olevia alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään. Työryhmä antaa lastenpsykiatrista kriisiapua, ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon ja antaa lyhytaikaista psykoterapeuttista hoitoa vaikeasti somaattisesti sairaille tai äkillisesti traumatisoituneille lapsille. Lasten yleissairaalapsykiatrian yksikön toimintaan sisältyy mm. vanhempien tuki lapsen vakavan sairauden tai vamman yhteydessä lapsen ja perheen kriisihoito lastenpsykiatrinen arviointi ja diagnostiikka sekä tarvittaessa jatkohoitoon ohjaaminen vaikeasta kroonisesta sairaudesta kärsivien lasten psykiatrinen hoito somaattisen sairauden hoidon tukeminen silloin kun hoitomotivaatiossa on ongelmia keskosen ja sairaan vastasyntyneen varhaisen vuorovaikutuksen arvio ja tukeminen pelokkaasti hoitoon, tutkimuksiin ja toimenpiteisiin suhtautuvan lapsen auttaminen sairaalakokemusten jälkityöskentely Henkilökuntarakenne: 3 erikoislääkäriä ja 1 erikoistuva lääkäri, 3 psykologia, 6 sairaanhoitajaa, 1 osastonsihteeri, osastonhoitajan työhuone on muualla. 3.5.4 Husuke ja lasten erikoishammashoito Huuli-suulakihalkiokeskus (Husuke) toimii Töölön sairaalassa, lasten erikoishammashoito Lastenklinikalla ja lisäksi erikoissairaanhoitotasoista hammashoitoa tehdään Suu- ja leukasairauksien poliklinikalla Kirurgisessa sairaalassa. Hammashoitohuoneita on yhteensä viisi. Taulukko 12. Lasten suu- ja leukasairauksien poliklinikkakäynnit 2014. Husuke Lasten Yht. erik.hammashoito Käynnit 2014 7 093 1 739 8 832 Husuke Husuken toiminta perustuu eri erikoissalojen yhteistyöhön. Tiimiin kuuluvat plastiikkakirurgit, leukakirurgi, korvalääkäri, oikomishoidon ja protetiikan erikoishammaslääkärit, puheterapeutit sekä hoitohenkilökunta. Husukeen kuuluu poliklinikka sekä leikkaus- ja vuodeosasto. 19
Asetuksella määritetyn halkiohoidon organisaatiossa Husukessa hoidetaan noin 90 % Suomen halkiopotilaista. Husukeen on keskitetty myös kraniosynostoosien ja niihin liittyvien oireyhtymien hoito. Lisäksi Husukessa hoidetaan muita lasten plastiikkakirurgiaa vaativia epämuodostumia sekä vaativia kasvaimia ja vammoja (harvinaiset pään ja kaulan malformaatiot, vaskulaarianomaliat, synnynnäiset ihon (jätti)luomet, arvet ja vammat sekä lasten palovammat). Lokakuun alusta v. 2015 alkaen alle 3-vuotiaiden Husuke-lasten leikkausja vuodeosastohoito siirtyy Töölön sairaalasta Lasten ja nuorten sairaalaan. Uuden lastensairaalan valmistuttua Husuken poliklinikan kautta tulee lapsipotilaita (alle 16v) uuteen sairaalaan leikkauksiin. Yli 16 v. potilaat siirtyvät aikuisten puolelle plastiikkakirurgisiin leikkauksiin. Opetus, tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö ovat toiminnassa keskeisiä. Husuke on kansainvälisesti arvostettu halkiokeskus, joka täyttää ainoana Suomessa eurooppalaisen halkiojärjestön kriteerit. Husuken lasten poliklinikan tehokas ja joustava erityisalojen yhteistyö perustuu vastaanottohuoneiden vierekkäiseen sijaintiin ja yhteisvastaanottoihin. Vastaanottojen suunnittelussa potilas on keskeinen. Kaikki tarvittavat tutkimukset ja vastaanotot (kirurgi, korvalääkäri, erikoishammaslääkärit ja puheterapeutti) toteutetaan samalla käyntikerralla. Hoidosta vastaavat omalääkärit ja omahoitajat. Poliklinikan etuina on koordinoiva Husuken potilaskanslia ja valo- ja röntgenkuvauksen läheinen sijainti. Poliklinikka toimii myös hampaiston oikomishoidon ja proteettisen hoidon erikoistumiskoulutusta antavana yksikkönä. Vuonna 2014 hoitokäyntejä oli 7 093. Hoitokäynnin pituus vaihtelee 0.5-3 h välillä. Plastiikkakirurgia ja oikomishoito ovat keskeisimmät erikoisalat ja käyntejä on vuosittain erikoisaloittain noin 2 200-4 000, puheterapiakäyntejä noin 1 100, korvalääkärin käyntejä noin 900 ja protetiikka vastaanottoja noin 450. Valokuvaaja ottaa vuosittain noin 45 000 kuvaa Husuken potilaista. Oikojahammaslääkärit ottavat itse noin 5 000 hampaistovalokuvaa vuodessa. Potilaskäyntejä on vastaanotoilla 6-8 / päivä, mutta vaihtelu on suurta. Henkilöstö Husuken poliklinikan henkilöstö on esitetty taulukossa 13. Taulukko 13. Husuke poliklinikan henkilöstö 2014 Vakanssi Määrä Lääkäri 6,7 Puheterapeutti 2 Osastonhoitaja 1 Sairaanhoitaja 2 Osastonsihteeri 2 Suuhygienisti 3 Yhteensä 16,7 Lasten erikoishammashoito Lasten erikoishammashoidon potilasryhmistä esimerkkeinä voidaan mainita syöpäpotilaat, elinsiirtopotilaat (elinsiirtolasten valtakunnallinen hammashoidon keskus), kardiologiset potilaat, traumapotilaat ja psykiatriset potilaat. Hammashoito liittyy kiinteästi potilaiden perussairauden hoitoon ja sen käytännön suorittamisen kannalta vastaanoton toimiminen 20
samoissa tiloissa sairaalan muun toiminnan kanssa on tärkeätä. Vastaanotto toimii myös HUS:n lasten suu- ja leukasairauksien erikoishoitoa antavana yksikkönä. Tyypillisiä potilasryhmiä ovat hampaiden kehityshäiriöpotilaat, erilaiset syndroomapotilaat, vaikeiden hammastraumojen jatkohoito, vuotohäiriöpotilaat, harvinaisia luustosairauksia sairastavat lapset ja sosiaalipediatriset potilaat. Hammaslääkärin vastaanotolla on tarjolla myös lasten yleisanestesiahammashoitoa kaikille sairaanhoitopiirin alle 3-vuotiaille lapsille sekä kaikille vaikeita tai harvinaisia perussairauksia sairastaville lapsille. Potilaskäyntien määrä on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Vuonna 2014 potilaskäyntejä oli kahdessa vastaanottohuoneessa yhteensä 1 739. Keskimääräinen hoitokäynti oli 45 minuuttia (0.5-3 h). Potilaskäyntejä on poliklinikkavastaanotoilla noin 5-8 / päivä. Nykyiset tilat lastentautien poliklinikalla ovat kaksi rtg-kuvauslaitteistolla varustettua hammaslääkärin hoitohuonetta ja jaettu toimistotila lastenkirurgian päiväkirurgisen yksikön kanssa yhteensä noin 50 m2. Tilat ovat riittämättömät nykyiseen toimintaan. Vuonna 2014 vastaanotolla työskenteli 2.2 hammaslääkäriä, jotka ovat Suu- ja leukasairauksien klinikan vakansseja: 1 osastonhammaslääkäriseniori, 1 erikoistuva hammaslääkäri sekä Helsingin yliopiston sivuvirkainen erikoishammaslääkäri. Hoitohenkilökuntaan kuului kaksi suuhygienistiä. Vastaanoton käytettävissä on ollut myös osaaikainen osastonsihteeri. Vastaanoton toiminta on vahvasti verkostoitunut Lastenklinikan muuhun pediatriseen ja lastenkirurgiseen toimintaan ja on saanut tästä myös kansainvälistä kiitosta. Taulukko 14. Lasten suu- ja leukasairauksien poliklinikkakäynnit 2014 Vastaanotto 2014 Puheterapeutti 1 105 Plastiikka- ja leukakirurgi 2 377 Ortodonttihammaslääkäri 2 155 Proteetikkohammaslääkäri 427 Korvalääkäri 835 Vaskulaari-konsultaatiot 76 Suuhygienisti 114 Lasten erikoishammashoito 1 739 Yhteensä 8 832 3.5.5 Lasten erityistyöntekijät Lastenklinikan ja Lastenlinnan erityistyöntekijät tukevat kukin omalla erikoisosaamisellaan sairaan lapsen perhettä ja sen toimintakykyä lapsen sairastamisen aikana. Prosessin alussa selvitetään perheen yksilöllistä tilannetta, voimavaroja ja tuen tarvetta yhteistyössä perheen kanssa. Perhettä autetaan psykososiaalisen asiakastyön keinoin keskustelun, neuvonnan ja ohjauksen ja moniammatillisen yhteistyön kautta. Erityistyöntekijät kuuluvat olennaisena osana vaikeasti ja / tai kroonisesti sairaiden lasten hoitotiimiin. Erityistyöntekijät ovat myös keskeisiä työryhmän jäseniä diagnoosi, hoito- ja kuntoutusvaiheessa. 21
Erityistyöntekijät tapaavat potilaita sekä Uudessa Lastensairaalassa että vanhan Lastenklinikan rakennuksessa. 3.5.6 HYKS Lasten ja nuorten tulosyksikön hallinto Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön hallinto työskentelee tällä hetkellä Lastenlinnassa. Hallintoon kuuluu toimialajohtaja, hallinnollinen ylilääkäri, talouspäällikkö, tiedottaja, johtava ylihoitaja, kolme sihteeriä sekä taloussuunnittelija, suunnittelija ja kaksi talouspuolen toimistosihteeriä. Lisäksi Lastenlinnassa työskentelee Harvinaissairauksien yksikön osastonylilääkäri ja sairaanhoitaja. 3.5.7 Muu lasten yksiköiden toiminta Lasten kotisairaanhoito Kesällä 2012 aloitti toimintansa pitkäaikaissairaiden lasten kotisairaanhoito. Toiminta on mitoitettu 6-10 lapsipotilaan hoitoringille. Lasten kotisairaalaan eli kotona tapahtuvaan hoitoon katsotaan sopiviksi sellaiset lapset, joiden sairaus on tarkasti diagnosoitu ja taudinkulku on kohtuullisen todennäköisesti ennustettavissa. Kotisairaalan kautta hoidetaan trakeostoomapotilaita, hengityshalvaus- tai muuta kroonista sairautta sairastavia sekä akuuttipotilaita. Yksikön toiminta pitää sisällään kaksi eri moduulia. Pitkäaikaissairaiden lasten kotihoitotiimit Tammikuussa 2015 toimivia tiimejä oli kolmetoista HUS-alueella. Suurin potilasryhmä on trakeostoomapotilaat. Lisäksi hengityshalvauspotilaat, neurologiset potilaat sekä muut lääkinnällistä laitetta tai muuta tukea tarvitsevat potilaat. Akuutti kotisairaanhoito Akuutti kotisairaanhoito tukee Jorvin sairaalan sekä Lastenklinikan päivystyksen tavoitetta saada potilas jatkohoitoon kotiin osastohoidon sijaan. Kotisairaalassa hoidetaan myös lasten veri- ja syöpätautien yksikön kotisairaalan potilaat sekä lyhytsuolisyndroomapotilaiden hoito ensimmäisten elinvuosien aikana. Syöpää sairastavien lasten osalta kotisairaalatoiminnan tarve on selvästi suurempi kuin mihin tällä hetkellä pystytään vastaamaan. Taulukko 15. Lasten kotisairaanhoito, henkilöstö 2014 Vakanssi 2014 Lastenlääkäri 1 Osastonhoitaja 1 Apulaisosaston hoitaja 1 Sihteeri 1 Akuuttikotisairaanhoidon hoitaja 4 Sairaanhoitaja tiimeissä 2 Lähihoitaja tiimeissä 45 Henkilöstön määrä on kasvava liittyen hoitotiimien lisääntymiseen sekä akuutti kotisairaanhoidon laajentumiseen. 22