Tavallista laparoskopiaa tavallisena maanantaina Tapausselostus. Sh. Tuomas Mäkelä TG4 TYKS

Samankaltaiset tiedostot
Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

Elinluovuttajan tunnistaminen ja hoito. Elinluovuttaja leikkausosastolla

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen

Entry-tekniikat GKS

LAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

Thorax NSO SISÄLTÖ. röntgenkuvauksen indikaatiot ja. Thorax-röntgenkuvauksen indikaatiot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot Leena Mildh HUS Teho-osastot

NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA

Hengityskoulu Perusoppimäärä

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

GKS 2010 Reita Nyberg

Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus

Miten hoitaa mikrovaskulaarisiirteen saavaa potilasta. Heikki Antila Dos. OYL ATOTEK TYKS

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

Hengityksen huomioiminen fysioterapiassa. rvelä Sydänkeskus teho- osasto

Anestesia laparoskooppisessa kirurgiassa lapsipotilailla. SULAT Marika Lahdensuo, anestesiologi HYKS, Lasten- ja Nuortensairaala

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala

Rintakehän vammat. Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki

Vastasyntyneen ilmatieongelmat

Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen

Elvytys leikkaussalialueella

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

- Muutokset leikkausosastolla. Anestesiasairaanhoitaja AMK Liisa Korhonen Keski-Suomen keskussairaala

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät LT Pirjo Mustonen

Anestesiasairaanhoitajan työnkuva ja perehdytys Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

ENDOSKOPIAN TARKISTUSLISTA LUENTOTIIVISTELMÄ OPINTOPÄIVÄ Jukka Kornilow

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE

Vuotava obstetrinen potilas

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Juhani K. Kysymyksiä ja vastauksia Kysymykset esitettiin Juhanille etukäteen. Juhani vastasi niihin sähköpostilla.

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta

RMP section VI.2 Elements for Public Summary

7. MAKSA JA MUNUAISET

HIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes

Eturauhasen poistoleikkaus


Invasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja. Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala

Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä Marja Miettinen, oyl, K-SKS

Midline-katetrit. Peijas Sh Oskar Nyholm

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

OPERATIIVINEN TOIMINTA-ALUE. Mitä leikkausosastolla tapahtuu. En del av Landstinget Gävleborg

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*

Malli ensihoitotyöparin roolijaon mukaisesta työskentelystä (AMK-malli) JPA 2011

LAPSEN ELVYTYS Anestesiakurssi Helsinki OLLI VÄNTTINEN EL, lastenanestesiologi TYKS, TOTEK

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Virtsarakon poistoleikkaus Ortotooppinen ohutsuolesta tehty rakon korvike. Potilasohje

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS

HENGITYSVAJAUS. Sami Mäenpää KAKS / teho-osasto

Naisen Sterilisaatio

Traumapo(laan asennoista ja haasteista - asentoja - kommunikaa(osta. Rovaniemi SASH- päivät Sh Markus Sjögren

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Hemodialyysihoitoon tulevalle

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Elvytys leikkaussalissa tai heräämössä. Sairaanhoitaja Rami Nyman OYS/Kesle

ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA. Ari Kivari / Pelastusopisto 2011

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Ensiapukoulutus seuratoimijat Janne Wall sh ylempi AMK

Diabetes (sokeritauti)

Kirurgian runkovaiheen toimenpiteet

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

PÄIVÄKIRURGISEN KORVALAPSEN HOITOPROSESSI

IV-kanyylien käsittely

Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Transkriptio:

Tavallista laparoskopiaa tavallisena maanantaina Tapausselostus Sh. Tuomas Mäkelä TG4 TYKS

Valmistumisvuosi 1998 Sairaankuljetus Maalla Merellä IImassa Anestesiahoitaja MeilahB Helsinki Tyks Turku

TYKS/TG4 Uusi 2013/4 valmistunut moderni sairaala 24/7 leikkausosasto 11/14 leikkaussalia 15/19 heräämöpaikkaa >60% päivystystoimintaa

Laparoskooppisen kirurgian historiaa Ensimmäinen kokeellisen tähystyksen koiralle tekivät OU&Gelling vuonna 1901 1911 ruotsalainen kirurgi Hans ChrisBan Jacobeus raportoi 72:sta laparo- ja torakoskopiasta 1985 Saksassa Eric Muche teki ensimmäisen laparoskooppisen kolekystektomian 1987 Philippe Mouret viedeoavusteinen kolekystektomia

Mihin kaikkeen laparoskopialla pystytään mm. Sappikirurgia AnBrefluksleikkaukset Lisämunuaiskirurgia Laihdutusleikkaukset Kolorektaalikirurgi Maksa-, haima- ja mahalaukkukirurgia Ym.ym.ym

Laparoskopian edut Useissa tutkimuksissa on pystyuy osoiuamaan selkeä etu suhteessa avoimeen toimenpiteeseen Kirurginen trauma, nesteen haihtuminen, lämmönhukka ja verenvuoto vähäisempää HengitysfunkBo on parempi Lyhyempi heräämöseuranta- aika PoBlaat kobutuvat nopeammin HaavainfekBot ovat harvinaisempia Lyhyempi sairausloma

Laparoskopian haitat Vatsaontelon täyuö CO 2 :lla IAP:n nousu ad 10-25% Kohonnut IAP ja CO 2 - rentenbo Verenkierrolliset muutokset Haitallinen vaikutus kaasujenvaihtoon ja hengitysmekaniikkaan Epäfysiologiset asennot

Pneumoperitoneumin vaikutukset verenkiertoon IAP:n kohotessa CO laskee Ääreisvastuksen nousu Laskimopaluun väheneminen à alaonuolaskimo kompressio RR ja PAP nousevat ääreisverenkierron ja keuhkoverenkierron vastuksen lisääntymisestä johtuen Mekaaninen vastus, neurohumoraalinen vaste Peritoneumin venytys voi aiheuuaa bradykardiaa ad. Asystole à Vagaalinen heijaste Munuaisten verenvirtaus vähenee

Pneumoperitoneumin vaikutukset verenkiertoon Tapahtuma Seuraukset Huomioitavaa Vaikutukset verenkiertoon Sydämen iskublavuus pienenee Kohonnut syke Seuranta Ääreisverenkierron vastus kasvaa Verenpaineen nousu Huolehditaan happeutumisesta, kun sydämen hapenkulutus kasvaa Vatsaontelon elinten verenvirtaus vähenee Virtsaneritys vähenee Varotaan poblaan ylinesteytystä Laskimopaluu vähenee Alaraajojen tukosriski kasvaa AnBtromboosilääkitys ja anbemboliasukat - pumput Peritoneumin venytys Voi aiheuuaa bradykardiaa ad. asystole Kaasuntäytö lopetus, Atropiini/oireen mukainen hoito. Yleensä korjaantuu itsellään nopeasb.

Pneumoperitoneumin vaikutukset hengitykseen Pneumoperitoneumin aikana myös intratorakaalinen paine nousee Rintakehän ja keuhkojen komplianssi laskee Loppu- uloshengitysblavuus laskee HTP nousee Karina nousee etco 2 nousee

etco 2 :n nousu Vatsaontelossa laaja imeytymispinta- ala CO 2 :lla suuri diffuusiokapasiteed etco 2 ja P a CO 2 nousee alussa jyrkäsb 15-30 min kohdalla saavutetaan tasannevaihe Elimistö varastoi CO 2 :ta Kohonnut IAP johtaa vatsaontelon kapillaarikierron vähentymiseen Sydän- tai keuhkosairailla venblaabo- perfuusioepäsuhta lisääntyy ja gradiend nousee

Pneumoperitoneumin vaikutukset hengitykseen Vaikutukset hengitykseen ja keuhkojen toimintaan Tapahtuma Seuraukset Huomioitavaa Pallea kohoaa ja rintaontelon sisäinen paine nousee HengitysBepaine nousee etco 2 ja P a CO 2 nousee Hiilidioksidia jää vatsaonteloon pallean alle Komplianssi heikkenee, keuhkojen karina nousee à endobronkiaalinen intubaabo, atelektaasi Ilmarinta mahdollinen Respiratorinen asidoosi HarBakipu IntubaaBoputken sijainb tarkistetaan VenBlaaBosuhteen muuuaminen, tarviuaessa keuhkokuva, CO 2 - seuranta Tehostetaan venblaabota ad 20-40% Kaasunpoisto tehostetusb toimenpiteen jälkeen, käsivenblaabo kaasua poisteuaessa

Pneumoperitoneumin aiheuuamat komplikaabot Tahaton endobronkiaali- intubaabo Subkutaaniemfyseema Kapnothorax Pneumothorax CO 2 embolia

Tahaton endobronkiaali- intubaabo HTP- nousee Henkitorven harju Carina Trachae nousee IntubaaBoputken siirtyminen keuhkoputken sisään à yhden keuhkon venblaabo Korjataan intubaaboputken paikka

Subkutaaniemfyseema Subkutaaniemfyseema voi syntyä kaasuntäytön yhteydessä, tai kaasua voi karata troakaariaukkojen kauua subkubkseen VenBlaaBotarve lisääntyy roimasbà CO 2 imeytymispinta- ala kasvaa Jos CO 2 - taso nousee tasanne vaiheen jälkeen venblaabon lisäyksestä huolimaua, voi epäillä subkutaaniemfyseemaa Jos CO 2 - tason nousua ei saada hallintaan, voidaan leikkaus muuuaa avoimeksi

Pneumothorax Voi olla seurausta alveolien repeytymisestä COPD- poblaat CO 2 :n ja HTP:n nousu Huono happeutuminen Hengitysäänten kuunteleminen PEEP:n käyuö on vasta- aiheinen Hoidoksi pleuradreeni Huomaa erotus kapnothoraxiin

Kapnothorax Vatsaontelosta pleuraonteloon päässyt CO 2 imeytyy tehokkaasb Nostaa etco 2 ja P a CO 2 HTP- nousee Vähentää keuhkojen ja rintakehän komplianssia Huonontaa keuhkojen tuuletusta CO 2 poistuu itsellään 30-60 min:ssa Leikkauksen loppuun 5 cmh 2 O PEEP:iä riiuää hoidoksi

CO 2 - kaasuembolia Harvinainen, muua henkeä uhkaavaa komplikaabo Toimenpiteen alussa Veressin neulan kärki sijaitsee virheellisesb joko verisuonessa tai kaasua insuffloidaan vatsaontelon verekkäisiin elimiin

CO2- kaasuembolia Embolia voi tukkia alaonuolaskimon tai oikean eteisen à RR- romahtaminen KeuhkovalBmoembolia nostaa oikean puolenpaineita ja voi avata Foramen Ovalenà ilmaa myös valbmopuolelle

CO2- kaasuembolia Iso kaasuembolia à etco 2 :n nopea lasku Sydämen minuudvirtauksen lasku Keuhkojen kuolleenblan lisääntyminen à P a CO 2 nousee Pieni kaasuembolia etco 2 :n hetkellinen nousu ennen laskua CO 2 poistuu keuhkojen kauua

CO2- kaasuembolian hoito Epäiltäessä kaasuemboliaa kaasuntäyuö lopeteuava väliuömäsb PoBlas käänneuä vasemmalle kyljelle Trendelenburgin asentoon 100% happi à kaasukuolien koon pienentäminen HypervenBlaaBo CVK- tai Swan- Ganz- katetri Aspiroidan ilmaa pois verenkierrosta

Pneumoperitoneumin aiheuuamat komplikaabot Komplikaa4o EtCO 2 PaCO 2 Ilma4epaine S a O 2 Tahaton endobronkiaali- intubaabo Ei muutu Nousee Nousee Laskee Subkutaaniemfyse ema Nousee Nousee Ei muutu Ei muutu Kapnothorax Nousee Nousee Nousee Laskee Pneumothorax Laskee Nousee Nousee Laskee CO 2 - embolia Laskee Nousee Ei muutu Laskee

Lararoskopian aikaiset iatrogeeniset verisuonikomplikaabot Suuriin verisuoniin kohdistuvat vauriot AorUa Oikea lonkkavalbmo (a. iliaca communis l.dx) Vena cava Pieniin verisuoniin kohdistuvat vauriot A. epigastrica TyypillisesB toista troakaarta laiteuaessa

AorUaan tai lonkkavalbmoon kohdistuvat vauriot Puhkaistaan aorua tai lonkkavalbmo Veressin neulalla tai troakaarella PeläUy komplikaabo Suurin yksiuäinen kuolleisuuden aiheuuaja laparoskopioissa Mortaliteed 15% Suurten verisuonten sijainb Vrt. laihat ja lihavat

Muut vatsanalueen iatrogeeniset komplikaabot Suolistoon kohdistuvat vauriot Kolmanneksi yleisin kuolemaan johtava komplikaabo Ei väluämäuä huomata heb toimenpiteessä à myöhäinen peritoniid Virtsarakkoon kohdistuvat vauriot Jokin muu vatsanalueen elin

KomplikaaBoiden insidenssi Suomi <2008, 70600 toimenpideuä joista 256 komplikaaboraporda Isot komplikaabot: 1,4/1000 Suolisto, urologia, verisuonet ja muut vatsanalueen elimet HollanB <2008, 72 sairaalaa Isot komplikaabot: 5,7/1000 Suolisto, urologia, verisuonet ja muut vatsanalueen elimet 70% komplikaaboista tuli ensimmäistä troakaarta laiteuaessa

Top 3 Isoihin verisuoniin kohdistuvat vauriot Anestesian aiheuuamat komplikaabot Suolistoon kohdistuvat vauriot

Tapausselostus 34- vuobas obeesi nainen Pituus 164cm, paino 106 kg à BMI 39.5 Keskivartalolihavuus Lapsuudesta asb ylipainoinen DM II Muuten terve

Tapausselostus Kokenut leikkaus- ja anestesiabimi Mukana vuoden ulkomailla ollut anestesiahoitaja perehtymässä paikkoihin TIVA + tavallinen indukbo Yksi perifeerinen Bppa (vaaleanpunainen) PoBlaalla huonot suonet Labr. ouanut verinäyueen taipeesta Ei odoteuavissa olevaa vuotoa

Tapausselostus Ennen anestesiaa käydään läpi Check- lista X- koe oteuu, muua vastaus ei vielä valmis Klo 07.56 anestesia aloitetaan normaaliin tapaan, eikä siinä leikkausvalmistelujen aikana ilmene mitään normaalista poikkeavaa Klo 08.47 toimenpiteen alku RR 105/56, spo 2 100, etco 2 4,0 ja BIS 41

Tapausselostus n.klo 08.52 anestesiahoitaja havaitsee nopean etco 2 - tason romahduksen ad. 1.6-2% Anestesialääkäri paikalle à CO 2 matala klo 08.54 kontrolli RR. 98/53 p.75 spo 2 100 ja BIS 1 Herää epäily CO 2 - emboliasta Skopiateitse verenvuotoa ei ole nähtävissä Hetken kuluuua hiilidioksiditäyuö lopetetaan

Tapausselostus Anestesialääkäri ja kirurgi käyvät keskustelua missä vika? Vaihdetaan CO 2 - näyteletku Bis- lukema on laskenut rajusb 41à 1 SaturaaBolukema heikkenee Hälytetään paikalle toinen anestesialääkäri

Tapausselostus Edelleen epäselvää mistä Blanne johtuu Tilanne todella sekava Edelleen epäillään myös CO 2 - emboliaa Epäily vuodosta voimistuu

Tapausselostus Täytetään uudelleen vatsaonteloa etco 2 :lla Verta vatsaontelossa Leikkaus muutetaan avoimeksi RetroperitoneaaliBlassa kookas hematooma Vatsaontelossa runsaasb verta Verisuonikirurgi saadaan paikalle Aortassa raju vuoto IlmeisesB Veressin neulan tekemä?

Tapausselostus Aloitetaan arteriakanyylin laiuo ja yritetään laiuaa toista perif. Kanyylia Noradrenalin tuki Klo 08.56 RR. 49/34, p. 92, spo 2 - ja etco 2 2,2 Klo 08.58 RR. 78/58, p. 103 spo 2 - ja etco 2 2,0 Klo ~09.00 ensimmäinen veriblaus, X- koe ei ole valmis à hätäveret Verikeskuksen kanssa ongelmia

Tapausselostus Hälytetään yksi anestesiahoitaja lisää avustamaan Blanteen hallinnassa Vuotokohta saadaan näkyviin ja aluksi se tamponoidaan sormin ~ klo 09.10 ASY Aloitetaan PPE PPE:n aikana aorua saadaan pihditeuyä

Tapausselostus PPE:n aikana poblaalle saadaan iso verenvuotoholkki kaulalle Elvytyksen yhteydessä useita Adrenalin boluksia ja yksi defibrillaabo

Tapausselostus LuoteUavaa kuvaa verenvuodosta ei ole PoBlas saa ensimmäiset veret klo 09.20 VerikaasuanalysaaUori suoriuaa kalibroinba ja hylkää näyueitä Ensimmäinen näyte on niin pahasb pielessä, euä sen antamaan informaaboon ei luoteta Uusi näyte edellisen kaltainen Hb matalimmillaan 27g/l klo 09.56

Tapausselostus Verikeskuksen kanssa edelleen ongelmia Vaikeuksia veren saannissa Jatkuva paineluelvytys vaikeuuaa kirurgien työtä Monitoreilta ei saada luoteuavaa informaabota

Tapausselostus HetkellisesB saavutetaan pulsoiva rytmi 09.00-10.30 välisenä aikana poblaalle annetaan n. 12-14 pussia verta, 6 Octaplasia, kahdeksan luovuuajan tromb. ja useita pusseja Ringeriä.

Tapausselostus Sinus rytmi n. klo 10.26 ROSC- aika 1h 16 min Tehokas PPE à aorua pulsoi hyvin koko elvytyksen ajan Syst. 120-150 Leikkaus jatkuu Aortan ja paksusuolen korjauksella PoBlas siirtyy teholle 16.30

Tapausselostus ROSC 1h 16 min Leikkauksen aikainen vuoto ~18000ml Albuman 40 g/l 400ml Nabic 7.5% 700ml Tromb. 1200ml??? Ringer 16000ml G 10% 100ml NaCl 0.9% 3000ml Octaplas 20 yks PSVS 29 ps

Tapausselostus Obesitas gravis PerforaBo aortae iatrogenica PerforaBo colonis iatrogenica