Kasvatus- ja sivistystoimi/varhaiskasvatus Lapsen nimi ja syntymäaika
Pienen Karhun kierros VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (lapsen nimi) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä kasvua, oppimista ja hyvinvointia tuetaan sekä kotona että päivähoidossa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä huoltajien kanssa. Lapsen vasun tekeminen perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000). Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattavat yhteiset tavoitteet ja sopimukset laaditaan vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välisessä kasvatuskeskustelussa. Ennen kasvatuskeskustelua vanhemmat ja henkilöstö kirjaavat lapsen vasulomakkeeseen havaintojaan lapsesta, lapsen oppimisesta ja lapselle ajankohtaisista asioista. Kuusamolaisen vasun teemana on luonto Pienen Karhun kierros Lapsen reppu Vanhempien reppu Henkilöstön reppu Kirjatkaa lapsen reppuun hänen ajatuksiaan, toiveitaan ja odotuksiaan hoidon aloittamiseen liittyen. Vanhempien ja henkilöstön reppuun kirjataan, mitä pidätte tärkeänä lapsen kasvatuksessa? Millaiseksi toivotte lapsen kasvavan?
Lapsen piirtämä kuva itsestään Päivämäärä / 20 Olen nyt vuotta! Lapsen ja perheen ajankohtaiset kuulumiset / terveisiä hoitopaikkaan
Vanhemmat kirjaavat lapsensa näkemyksen seuraaviin kysymyksiin: Miltä sinusta tuntuu olla päivähoidossa? Millainen on kiva aamu päivähoidossa? Miten haluat, että sinut otetaan vastaan hoitopaikassa? Mitä sinä tykkäät tehdä päivähoidossa? Mistä et tykkää päivähoidossa? Millaisista leikeistä pidät? Missä on parhaat leikkipaikat sisällä ja ulkona? Kenen kanssa on mukavinta leikkiä? Ketä kavereita sinulla on? Kerro millaisia ovat päivähoidon aikuiset? Mitä sinun mielestä on kiusaaminen? Onko sinua kiusattu hoitopaikassa? Taikurin sauva - Jos sinulla olisi taikasauva, millaisen hoitopaikan taikoisit.
ARJEN TOIMINNOT Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Vanhempien ja lasten yhteinen puhe siitä, miten aamu on sujunut kotona, millä mielellä lapsi tulee päivähoitoon tai kasvattajan kertomukset lapsen päivästä luovat pohjaa yhteiselle ymmärrykselle lapsesta. Lapsen eri elämänpiirejä parsitaan yhteen juuri näissä lapsen, vanhempien ja kasvattajien päivittäisissä kohtaamisissa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2005. Stakes-oppaita, 56. www.http://www.thl.fi/thlclient/pdfs/7eef5448-e8a3-4887-ab97-19719ea74066; Varhaiskasvatus - Tietoa pienten lasten vanhemmille. Stakes 2006. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/f700d1fd-4540-47de-9d69-ae439f0731f5)
ARJEN TOIMINNOT - pukeminen, riisuminen, ruokailu, nukkuminen, siisteyskasvatus / wc, ulkoilu, päivähoitoon tulo- ja lähtötilanteet, päivärytmi Lapsen tavat ja tottumukset? Mitä osaa, mitä opettelee, missä tuen tarvetta? Vanhempien havaintoja Päivähoidon henkilöstön havaintoja Yhteinen suunnitelmamme lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi tavoitteet, keinot ja yhteiset sopimukset
SOSIAALISET TAIDOT / TUNNE-ELÄMÄ Hyväksyvässä ilmapiirissä lapsi löytää monenlaisia puolia itsestään, rohkaistuu kokeilemaan, valloittamaan ja innostumaan. Lapsen utelias mieli ohjaa häntä osallisuuden, tekemisen ja oppimisen riemuun. Lapselle kuuluu monenlaisten tunteiden kirjo, ilosta ikävään ja mielipahasta riemuun. Kasvattajan tehtävänä on toimia herkästi lapsen tunteet vastaanottaen ja huomioiden. Hyvässä vuorovaikutuksessa kasvattajan kanssa lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. (Varhaiskasvatus - Tietoa pienten lasten vanhemmille. Stakes 2006. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/f700d1fd-4540-47de-9d69-ae439f0731f5)
SOSIAALISET TAIDOT / TUNNE-ELÄMÄ - vuorovaikutus lasten ja aikuisten kanssa, suhtautuminen rajoihin ja sääntöihin, vuoron odottaminen, pettymysten sieto, tunteiden ilmaisu, lapsen temperamentti, osallisuus lapsiryhmässä jne. Mikä on lapsen tapa toimia sosiaalisissa tilanteissa? Mitä hän osaa, mitä opettelee, missä tuen tarvetta? Vanhempien havaintoja Päivähoidon henkilöstön havaintoja Yhteinen suunnitelmamme lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi tavoitteet, keinot ja yhteiset sopimukset
KIELI JA VUOROVAIKUTUS Kieli on lapselle vuorovaikutuksen väline sekä avain oppimiseen ja siksi tärkeä kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa. Kasvattaja vaalii ja kannattelee lapselle tärkeitä ihmissuhteita. Hyvä suhde vanhempiin, sisaruksiin, ystäviin ja kasvattajiin luo lapselle turvallisuutta. Samoin lapsen luottamus itseensä ja muihin kasvaa riittävän pysyvien ihmissuhteiden myötä. (Varhaiskasvatus - Tietoa pienten lasten vanhemmille. Stakes 2006. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/f700d1fd-4540-47de-9d69-ae439f0731f5)
KIELI JA VUOROVAIKUTUS - puheen tuottaminen ja ymmärtäminen, sanavarasto, puheen selkeys, mielenkiinto kirjoihin ja satuihin, lukemisen ja kirjoittamisen alkeet ym. Millaiset asiat ovat tyypillisiä lapsen kieleen ja vuorovaikutukseen liittyen? Mitä hän osaa, mitä opettelee, missä tuen tarvetta? Vanhempien havaintoja Päivähoidon henkilöstön havaintoja Yhteinen suunnitelmamme lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi tavoitteet, keinot ja yhteiset sopimukset
LEIKKI Lapset ovat luovia, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. He käyttävät leikkinsä eväinä elettyä elämäänsä ja kokemuksiaan. Leikissään lapset hassuttelevat, jäljittelevät, pohtivat ja luovat uutta. Kasvattajan tulee antaa leikkiville lapsille vapautta, aikaa ja tilaa. Joskus onnistunut leikki vaatii ohjausta, jolloin kasvattajan tehtävä on luoda rakenteita ja olla myös osallinen leikin toteutuksessa. Leikkiympäristön luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen ovat olennainen osa varhaiskasvatusta, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa kuullaan mielellään vanhempia. (Varhaiskasvatus - Tietoa pienten lasten vanhemmille. Stakes 2006. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/f700d1fd-4540-47de-9d69-ae439f0731f5)
LEIKKI - esim. mielileikit, leikkikaverit, leikin kesto, mielikuvituksen käyttö, leikkitaidot, leikin mahdollisuudet ja merkitys kotona/päivähoidossa, mieluisat leikkiympäristöt ja leikkipaikat Millaista on lapsen leikki? Mitä hän osaa, mitä opettelee, missä tuen tarvetta? Vanhempien havaintoja Päivähoidon henkilöstön havaintoja Yhteinen suunnitelmamme lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi tavoitteet, keinot ja yhteiset sopimukset
LIIKKUMINEN JA KÄDEN TAIDOT Pieni lapsi tutustuu oman kehonsa rajoihin liikkeen kautta. Liikkumisen avulla lapsen näkemys itsestä, voimastaan ja koostaan vahvistuu. Useimmiten lapset juoksevat mieluummin kuin kävelevät, hyppivät ja seikkailevat jaloillaan mieluummin kuin ovat paikallaan. Kasvattajan tulee antaa mahdollisuus lapselle päivittäiseen liikkumiseen ja luoda siihen liikkumaan kutsuva ja virittävä ympäristö. (Varhaiskasvatus - Tietoa pienten lasten vanhemmille. Stakes 2006. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/f700d1fd-4540-47de-9d69-ae439f0731f5)
LIIKKUMINEN JA KÄDEN TAIDOT - lapsen fyysinen kehitys, hienomotoriikka (kynän ja saksien käyttö, helmien pujottelu jne. näpertely), karkeamotoriikka (perusliikuntataidot), päivittäinen liikunta ym. Millainen on lapselle tyypillinen tapa toimia? Lapsen vahvuudet, harrastuneisuus, missä tuen tarvetta? Vanhempien havaintoja Päivähoidon henkilöstön havaintoja Yhteinen suunnitelmamme lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi tavoitteet, keinot ja yhteiset sopimukset
TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN Lapselle merkityksellisiä kokemuksia syntyy musiikista, taiteesta, tanssista, draamasta, kädentaidoista, kirjallisuudesta. Siitä mikä on lapsen mieltä kiehtovaa ja kutsuvaa. Siitä, mikä virittää lapsen toiminnallisuuden ja osallisuuden kokemuksen, tempaa mukaansa kokemaan ja itse luomaan. Kasvattajan tehtävä on tarjota lapselle tämä taiteellisen kokemisen paletti, joka sisältää muotoja, ääniä, värejä, tuoksuja ja tuntemuksia, eri aistialueiden kokemusten yhdistelmiä. (Varhaiskasvatus - Tietoa pienten lasten vanhemmille. Stakes 2006. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/f700d1fd-4540-47de-9d69-ae439f0731f5)
TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN - luovuus, musiikki, kuvallinen ilmaisu, sadut, runot, tarinat, draama, näytelmät, teatteri jne. Millainen taiteellinen ilmaisu on lapselle tyypillistä? Lapsen vahvuudet, harrastuneisuus, missä tuen tarvetta? Vanhempien havaintoja Päivähoidon henkilöstön havaintoja Yhteinen suunnitelmamme lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi tavoitteet, keinot ja yhteiset sopimukset
TUTKIMINEN Lapsen mieli on utelias, kokeileva, etsivä ja innostuva. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemukset ylläpitävät ja vahvistavat lapsessa oppimisen iloa. Kasvattajan tehtävä on avata ikkuna pienille tutkijoille suureen maailmaan, seikkailuun ja mahdollisuuksiin. Yhdessä ihmettely elämän monenlaisten asioiden äärellä on arvokkainta yhdessäoloa, mitä kasvattaja voi lapselle tarjota! (Varhaiskasvatus - Tietoa pienten lasten vanhemmille. Stakes 2006. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/f700d1fd-4540-47de-9d69-ae439f0731f5)
TUTKIMINEN - lapsen mielenkiinnon kohteet, aktiivisuus, mitä lapsi kyselee, pohtii, tutkii ym. Mistä lapsi on kiinnostunut? Mikä on lapselle tyypillinen tapa toimia oppimistilanteissa? Vanhempien havaintoja Päivähoidon henkilöstön havaintoja Yhteinen suunnitelmamme lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi tavoitteet, keinot ja yhteiset sopimukset
MUITA HAVAINTOJA Lapsen yksilöllisyys tulee otetuksi huomioon pohtimalla yhdessä lapsen mielenkiinnon kohteita, vahvuuksia, tarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lapseen liittyvät huolen aiheet, pulmat ja tuen tarve on tärkeä yhdessä keskustella aina kun tarvetta ilmenee puolin tai toisin. Kenelläpä isällä tai äidillä ei joskus ole huolta lapseen tai vanhemmuuteen liittyen. Yhdessä tehty suunnitelma luo pohjan lapsen hyvälle arjelle ja elämän kokonaisuudelle. (Varhaiskasvatus - Tietoa pienten lasten vanhemmille. Stakes 2006. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/f700d1fd-4540-47de-9d69-ae439f0731f5)
MUITA HAVAINTOJA - lapsen vahvuudet, erityistaidot/ tiedot, mahdolliset huolen aiheet ym. Vanhempien havaintoja Päivähoidon henkilöstön havaintoja Yhteinen suunnitelmamme lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi tavoitteet, keinot ja yhteiset sopimukset
LAPSEN PÄIVÄN JA VIIKON RAKENTUMINEN Lapsen päivä muodostuu erilaisista arkeen liittyvistä tilanteista, jotka ovat selkeän mutta tarvittaessa joustavan päivärytmin perusta. Lapsen päivään kuuluvat hoito- ja muut vuorovaikutustilanteet sekä arjen pienet työtehtävät, leikki ja muu lapselle ominainen toiminta ovat tärkeitä kasvun ja oppimisen tilanteita. Kasvattajat tuovat lapsen päivän eri vaiheisiin kasvatuksen ja opetuksen ulottuvuuden. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2005. Stakes-oppaita, 56. www.http://www.thl.fi/thlclient/pdfs/7eef5448-e8a3-4887-ab97-19719ea74066)
LAPSEN PÄIVÄN- JA VIIKON RAKENTUMINEN - kuvauksen tarkoituksena on saada kokonaiskuva lapsen päivän ja viikon ajallisesta ja toiminnallisesta rakentumisesta kotona ja hoitopaikassa (aamun kulku, päivän kulku, harrastukset, illan kulku, nukkumaan meno ym.) - kuvauksen avulla voidaan suunnitella päivähoidon toiminta mahdollisimman tasapainoiseksi suhteessa lapsen arkielämään vapaa-ajalla ja kotiympäristössä (jos lapsella on paljon harrastuksia ja menoja vapaa-ajalla, päivähoidossa voi olla hyvä painottaa rauhaa ja mahdollisuutta omaehtoiseen leikkiin jne.) Vanhempien havaintoja Päivähoidon henkilöstön havaintoja Yhteinen suunnitelmamme lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi tavoitteet, keinot ja yhteiset sopimukset
PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET Lapsen nimi: Paikka ja pvm: Keskusteluun osallistujat: ARVIOINTI JA LAPSEN VASUN PÄIVITTÄMINEN Lapsen vasuun kirjatut asiat ohjaavat lapsen kanssa toimimista sekä kotona että päivähoidossa. Laadittu lapsen vasu on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön käytössä. Lapsen vasun arviointia on tärkeää tehdä säännöllisesti tukeaksemme sen ajankohtaisuutta. Lapsen vasun päivittämisessä vanhemmat ja päivähoidon henkilöstö kirjaavat havaintoja muutoksista, lapsen kasvusta ja oppimisesta ym. aiemman tekstin jatkoksi päivämäärän lisäten. Mikäli lapsen kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa tapahtuu niin paljon muutoksia, etteivät lapsen vasuun kirjatut tavoitteet ja sopimukset ole enää lainkaan ajankohtaisia, on hyvä pitää uusi kasvatuskeskustelu ja päivittää lapsen vasu. Lapsen vasu päivitetään vähintään kerran vuodessa. LAPSEN VASUN PÄIVITTÄMISEN yhteydessä palataan aina edelliseen vasuun ja arvioidaan sen toteutumista. Samalla mietitään mitkä asiat ovat edelleen ajankohtaisia, mitä uutta lapsen kasvussa ja oppimisessa on tapahtunut ja mitkä ovat sillä hetkellä lapsen kasvuun, oppimiseen ja elämään liittyviä ajankohtaisia asioita. PÄIVITYS pvm: Keskusteluun osallistujat: PÄIVITYS pvm: Keskusteluun osallistujat: