Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

1 Lähtökohdat Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on ohjata Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitosten henkilöstön toimintaa koskien kiusaamisen ennaltaehkäisyä ja kiusaamis- ja ristiriitatilanteiden selvittämistä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 28 :n mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä toimenpiteet kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi sekä niihin puuttumiseksi. Väkivallan ja kiusaamisen estäminen on koulutuksen järjestäjän tehtävä. Koulutuksen järjestäjä on velvollinen huolehtimaan siitä, että sen järjestämässä koulutuksessa oppilaitoksen olosuhteet on luotu sellaisiksi, että kiusaamista ja väkivaltaa pyritään mahdollisimman tehokkaasti estämään. Tällöin tulee kysymykseen yhtäältä se, että oppilaitoksen sisäinen ja ulkoinen ympäristö olisivat sellaisia, että kattava asiallinen valvonta on mahdollista. Toisaalta koulutuksen järjestäjä on velvollinen huolehtimaan opiskelujärjestelyistä siten, että ne ovat omalta osaltaan estämässä kiusaamista. (OAJ 2006) Yhteiskunnan ja oppilaitoksen yleinen ilmapiiri ja vallitsevat arvot ovat peruslähtökohta kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteinen arvo - vastuullisuus - velvoittaa koko henkilökunnan havainnoimaan ja tarvittaessa puuttumaan asiaan välittömästi. 2 Kiusaamisen määrittely Kiusaamisella tarkoitetaan toisen henkilön tahallista tai tarkoituksellista, fyysistä tai henkistä loukkaamista tai mielipahan tuottamista. Kiusaamiseen liittyy aina valtaepätasapaino. Kiusaamista voidaan katsoa tapahtuneen silloin, kun joku henkilö kokee itse tulleensa kiusatuksi. Teon ei tarvitse olla toistuvaa. (Hamarus 2007.) Kiusaaminen perustuu usein kiusaajan tavoittelemalle valta-asemalle yhteisössä ja alkaa jonkun opiskelijan erilaisuuden nimeämisestä. Tästä piirteestä luodaan nimityksiä ja kiusatulle rakennetaan maine, joka tarttuu ja leviää yhteisössä tarinoiden kertomisen välityksellä. Tarinoiden kertominen, hauskat jutut ja kiusaamiseen liittyvät rituaalit yhdistävät kiusaamiseen osallistuvia ja vahvistavat kiusaajan asemaa yhteisössä. Kiusaaminen jakaa yhteisön jäsenet meihin ja heihin. (Hamarus 2007.)

Kiusaaminen koostuu hetkellisistä vuorovaikutustilanteista, joiden havaitseminen ja tunnistaminen kiusaamiseksi voi olla ulkopuoliselle vaikeaa. Kiusaamisvuorovaikutukseen on usein liitetty normaalista vuorovaikutuksesta poikkeavia merkityksiä, joilla harhautetaan ulkopuolisia. Tällöin esimerkiksi tervehtimiseen liitetty äänensävy tai katse tekee tervehdyksestä kiusaamista, vaikka joku muu tulkitsee toiminnan ystävyydeksi. (Hamarus 2007.) Kiusaaminen ei ole aina välttämättä tarkoituksellista tai yhteen ihmiseen kohdistuvaa. Esimerkiksi solvaavat vitsit tai läpät ulkonäöstä, seksuaalisuudesta tai etnisestä alkuperästä loukkaavat helposti useampia yksilöitä tai kokonaista ihmisryhmää vaikkei niitä heihin nimellisesti kohdistettaisiinkaan. (Souto 2011.) Kiusaamisen tunnustaminen ja siihen puuttuminen edellyttää kiinnittämään huomiota myös yleisiin puhetapoihin ja laajemmin koko puhekulttuuriin, jottei niiden sisällä ylläpidetä ja sallita loukkaavia puhetapoja. Kiusaavaa yhteisöä leimaa pelko. Yhteisössä, jossa ilmenee kiusaamista, opiskelijat pelkäävät joutuvansa itse kiusatuksi ja nuorten ryhmistä ulossuljetuiksi. Tämä pakottaa opiskelijat olemaan mukana kiusaamisessa ja toisaalta takaa sen, että opiskelijat myötäilevät kiusaamisella tuotettuja kulttuurisia arvostuksia. Kulttuuristen arvostusten vastustaminen merkitsisi riskiä joutua itse kiusatuksi. Näin kiusaaminen yhteisöllistää ja yhtenäistää pelon avulla. (Hamarus 2007.) 3 Kiusaamisen muodot 3.1 Hiljainen kiusaaminen Tavallisin ja vaikeasti havaittavin kiusaamismuoto on hiljainen, kehonkieleen perustuva kiusaaminen, mikä näkyy esimerkiksi katseen välttämisenä, tuijottamisena, merkitsevien ilmeiden vaihtamisena jonkun kanssa, ilmeilynä, huokailuna, vaikenemisena, selän kääntämisenä ja sosiaalisena eristämisenä. 3.2 Sanallinen kiusaaminen Sanallinen kiusaaminen on yleensä kuiskuttelua, pilkkaamista, matkimista, juorujen levittämistä, uhkailua, kiristämistä, pakottamista, mitätöintiä, toisen tekemisten tai sanomisten mieltä pahoittavaa kommentointia, ulkonäöstä huomauttelemista, pilkkanaurua tai pilan tekoa. Sanallista kiusaamista toteutetaan myös internetin, sähköpostin ja matkapuhelimen avulla.

3.3 Fyysinen kiusaaminen Fyysinen kiusaaminen näkyy helpoimmin ulkoisista merkeistä, kuten revityt vaatteet, mustelmat, ruhjeet jne. Kiusaaminen voidaan naamioida myös leikiksi tai urheiluksi. Uhria tönäistään sattumalta, hänen liikkumistaan estetään ja hänen tavaroitaan piilotellaan, heitellään tai tuhotaan. 3.4 Nettikiusaaminen Nettikiusaaminen poikkeaa hyvin vähän muusta kiusaamisesta. Netti on vain väline ihmisten toiminnalle, joten lähes kaikki kiusaamisen muodot ilmenevät myös netissä. Nettikiusaaminen voi olla joko alku tai jatkoa muualla tapahtuvalle kiusaamiselle ja kiusaaja on usein ennalta tuttu. Nettikiusaamisen ominaispiirteitä ovat (Tietoturvakoulu 2012): Netissä ja kännykällä kiusaaja voi toimia nimimerkin takaa. Kiusaaja voi olla kiusattua selvästi pienempi tai nuorempi. Tekstiviesti- tai nettikeskusteluissa ei ole valvontaa eikä aikuisia läsnä. Netissä kevyt pila voi karata käsistä, kun yleisöä on paljon. Kerran netissä levinnyttä valokuvaa tai tekstiä on vaikea saada enää kokonaan poistettua. Kiusattu ei pääse turvaan kiusaajilta. Kännykkää ei vain voi pitää kiinni. Toisaalta netissä on helpompi poistaa ei-toivotut henkilöt keskustelusta tai muuten valita seuransa. 4 Kiusaamisen ennaltaehkäisy oppilaitosyhteisössä Päivi Hamaruksen (2006, 2008) kehittämän Vaakamallin avulla voidaan kehittää koko oppilaitosyhteisön vuorovaikutusta sekä hyvinvointia ja näin ennaltaehkäistä ristiriitatilanteiden syntymistä. Vaakamalli on käytössä kaikissa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa. Jokaisessa oppilaitoksissa pohditaan vaakamallin mukaisia teemoja siten, että koko oppilaitosyhteisö on mukana hyvinvoinnin edistämisessä. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä vastaa oppilaitoksen yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista. Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja yhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yksi oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän keskeisimpiä tehtäviä. Oppilaitosten henkilökunta on mukana yhteisesti sovittujen toimintatapojen luomisessa ja toteuttamisessa.

Vaakamallin painopiste on kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja oppilaitoksen hyvinvoinnin luomisessa. Vaakamalli on sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen väline opettajalle luokassa, rehtorille koulussa ja oppilaitoksen moniammatillisille toimijoille omissa toimintaympäristöissään. Vaakamalli kokoaa yhteisön tavoitteet ja sitouttaa jäsenet toimimaan yhdessä sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamiseksi. Mallin avulla voidaan kehittää oppilaitosyhteisön yhteistä ymmärrystä ja yhteisiä toimintatapoja. (Hamarus 2011.) Vaakamalli pohjautuu siihen, että koko oppilaitosyhteisö on mukana hyvinvoinnin kehittämisessä. Silloin oppilaitoksen henkilöstö saa tukea toisiltaan; he yhdessä sitoutuvat yhteiseen toimintaan ja toimivat samojen tavoitteiden suuntaisesti. Malli nivoo yhteisön moniammatilliset toimijat yhteiseen päämäärään ja antaa heille yhteisen kielen. Malli ei ole arjesta irrallinen projekti. Yhdessä sovitut vastuut ja toimintamenetelmät integroidaan arjen normaaliin työhön. (Hamarus 2011.) Vaakamalli arvostaa toimijoiden asiantuntemusta ja prosessin aikana pyritään yhteisen ymmärryksen syntymiseen hyvinvoinnin ja kiusaamisen määritelmästä, ilmiön dynamiikasta ja hyvinvointiin vaikut-

tavista tekijöistä. Yhteinen ymmärrys muuttaa toimintatapoja ja toimintakulttuuria. Yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolelle on tärkeää. (Hamarus 2011.) Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja yhteisön hyvinvoinnin luominen liitetään osaksi opetusta. Toteutuksesta vastaa oppilaitoskohtainen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä. Yksittäiset tapaukset käsitellään opiskelun tuen ryhmissä. Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen on osa oppilaitoksen yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja vastuu se toteuttamisesta kuuluu kaikille oppilaitoksessa työskenteleville. Kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi jokaisessa PKKY:n oppilaitoksessa on pohdittava, kuinka yhteisön hyvinvointia parannetaan. Yhteinen pohdinta voidaan toteuttaa esimerkiksi lukuvuoden alussa henkilöstökokouksessa tai erillisessä koulutuspäivässä. Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät puretaan ja yhteisön jäsenet miettivät yhdessä, miten he pääsevät näihin tavoitteisiin, millaista osaamista itse kullakin on, miten työnjako tapahtuu ja millä tavalla hyvinvointityötä tehdään juuri siinä yhteisössä. Yhteinen ymmärrys on edellytys yhteisille toimintavoille. Esimerkiksi kiusaamisesta kaikilla yhteisön jäsenillä on oma näkemyksensä. Ellei yhteistä keskustelua käydä, jokaisen oma erityinen näkemys ohjaa kiusaamisen havaitsemista ja siihen puuttumista arjessa. Jos jollain on suppea ymmärrys kiusaamisesta, hän havaitsee kiusaamista harvoin ja puuttuu siihen vain harvoin. Yhteinen ymmärrys vaikuttaa yhteiseen toimintalinjaukseen. Moniammatillisessa yhteisössä keskustellaan kiusaamisen määritelmästä ja käydään läpi, mitä kiusaamisella tarkoitetaan. Valmis ylhäältä annettu määritelmä ei sitouta, vaan yhteiseen näkemykseen tarvitaan yhteinen keskustelu. Päämääränä on hyvinvointia rakentava toimintakulttuuri. (Hamarus 2011) 5 Kiusaamiseen puuttuminen Kaikilla nuorten kanssa tekemisissä olevilla aikuisilla on oltava itsellään selkeä tietoisuus siitä, mitä kasvattajana toimiminen edellyttää. Aikuisen on oltava tietoinen esikuvasta tai toimintamallista, jonka hän käyttäytymisellään antaa. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on omalla esimerkillään toiminnallaan osoitettava ehdottoman kielteistä suhtautumista kiusaamisen kaikkiin muotoihin. Kiusaamiseen on puututtava välittömästi, ettei se jatku tai pahene. Kiusaaminen on aina vakava asia kiusaamisen kohteeksi joutuneelle. Kiusaaminen vaikeuttaa nuoren koko elämää. Kiusaamisen seurauksena kiusatun itseluottamus alenee, jatkuva pelko kuluttaa voimia ja voi aiheuttaa erilaisia psykosomaattisia oireita. Kiusaaminen voi olla myös yksi syy sille, miksi opis-

kelijat keskeyttävät opintonsa. Ääritapauksissa kiusattu voi päätyä itsemurhaan tai vahingoittaa toista ihmistä. Kiusaaja tarvitsee myös usein apua. Kiusaaminen voi olla merkki omaan kasvuun liittyvistä vaikeuksista tai sosiaalisten taitojen puutteesta. Nuoret tarvitsevat tukea myös siihen, että uskaltavat toimia ryhmäpaineen vastaisesti. Kiusaajien taitavuus voi estää opettajia ja muita oppilaitoksessa työskenteleviä aikuisia usein näkemästä todellisuutta. Aina kun on syytä epäillä kiusaamista tapahtuvan, on asia selvitettävä. Myös vapaa-aikana tapahtuvaan kiusaamiseen on syytä reagoida. Opiskelijoita on rohkaistava kertomaan henkilökunnalle kiusaamisesta. Henkilökunnan velvollisuutena on puuttua kiusaamiseen välittömästi. Tilanteessa tarjotaan myös mahdollisuutta joko opiskelija- tai henkilökuntajohtoiseen sovitteluun, kiusaamistilanteen luonteesta riippuen. Sovittelu on vapaaehtoinen, yhteisöllinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueettomat sovittelijat toimivat fasilitaattoreina eli sovinnon mahdollistajina. Sovittelussa käsitellään tekoja, tunteita, arvoja ja ratkaisuja. Sovittelun menetelmiä ovat opiskelijajohtoinen ja aikuisjohtoinen sovittelu. Opiskelijajohtoisella sovittelumenetelmällä sovitellaan mm. nimittelyä, haukkumista, huutamista, ulkonäköön tai olemukseen liittyvää mieltä pahoittavaa kommentointia, jatkuvaa ikävää vihjailua, perättömien juorujen levittämistä, ilkeiden viestien lähettämistä, tönimistä, läpsimistä, tappeluita, toisen omaisuuden luvatonta lainaamista, tärvelemistä tai piilottamista. Aikuisjohtoiseen eli restoratiiviseen sovitteluun ohjautuvat mm. jatkuva häiriökäyttäytyminen, joka aiheuttaa oppimisen vaikeutumista ja mielipahaa, toisen omaisuuteen kohdistunut ilkivalta, jossa neuvotellaan myös korvauksista, henkilökuntaan kuuluvan ja opiskelijan välinen väärinymmärrys tai väärintulkinta. Aikuisjohtoista sovittelua voidaan käyttää myös silloin, kun ristiriita koskettaa useampia ihmisiä tai jos se on luonteeltaan sellainen, että huoltajia on syytä pyytää mukaan sovitteluun. Kiusaamiseen puuttuminen on kuvattu prosessikaaviona liitteessä 1. 5.1 Sovittelu Sovittelu perustuu restoratiiviseen ajatteluun, jossa on kyse ihmissuhteiden ja tunteiden huomioon ottavasta konfliktinhallinnasta. Restoratiivinen ajattelu korostaa yhteistyöhön perustuvaa myönteistä prosessia ja yhteisymmärrykseen perustuvaa lopputulosta. Keskeisenä ajatuksena on tapahtuneen teon palauttaminen asianosaisille siten, että he voivat itse olla aktiivisia osallisia asiansa ratkaisussa.

Sovittelu on yksi keskeinen restoratiivinen menetelmä. Muita restoratiivisia menetelmiä ovat mm. puhepiirit, suurpiirit ja paripiiri. (Gellin 2011.) Sovittelu on menetelmä, joka tarjoaa vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista opiskelijoiden välisiä tai opiskelijoiden ja henkilökunnan välisiä ristiriitoja oppilaitoksen arkipäivässä. Sovittelu on yksinkertainen ja selkeä toimintamalli, jonka avulla sovittelijoiksi koulutetut opiskelijat auttavat osapuolia itse löytämään ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelu edistää myös opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja ja sillä puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Sovittelun voi pyytää henkilökuntaan kuuluva, opiskelija tai huoltaja. Sovittelijat eivät jaa rangaistuksia ja heitä sitoo vaitiololupaus. (Vertaissovittelufoorumi 2012.) Sovittelun pelisäännöt ovat: - vaitiolo - puolueettomuus - ratkaisujen etsiminen rangaistusten sijasta - kunnioittava vuoropuhelu ja - vapaaehtoisuus. Sovittelun vaiheet ovat: 1) aloitus, 2) tarinat, 3) tarpeet ja ratkaisut, 4) sopimus ja 5) seurantatapaaminen. Sovittelun vaiheita noudattamalla tavoitteena on, että sovittelijaopiskelijat ja ristiriidan osapuolet etenevät lopulta sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Sovittelun osapuolina voivat olla myös opiskelija ja henkilökuntaan kuuluva, jos heidän välillään on ristiriitoja tai kiusaamista. Tällöin sovittelijoina toimivat sovittelijaopiskelija sekä sovittelukoulutuksen saanut henkilökuntaan kuuluva sovitteluohjaaja yhdessä. (Vertaissovittelufoorumi 2012.) 5.2 Restoratiivinen sovittelu Restoratiivisella lähestymisellä tarkoitetaan keskustelua, toimintoja ja menetelmiä, joissa tapahtuman osapuolet kohtaavat turvallisessa ympäristössä, pyrkivät korjaamaan tapahtuman tuottaman harmin ja palauttamaan ihmissuhteet ennalleen. Tällä tavoin luodaan ratkaisuja, jotka tulevaisuudessa estävät mielipahan syntymisen uudelleen.

Restoratiivisessa sovittelussa henkilökuntaan kuuluvat koulutuksen käyneet henkilöt toimivat sovittelijoina. Kyseistä sovittelua voidaan käyttää myös opiskelijaryhmätasolla ristiriitojen ratkaisemisessa. Restoratiivisen sovittelun pääteemat ovat: 1) Jokaisella on ainutlaatuinen ja arvokas näkökulmansa 2) Ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja tunteet vaikuttavat tekoihin 3) Empatia ja toisten huomioiminen 4) Tarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen luo pohjan ratkaisulle sekä 5) Luottamus ja voimaantuminen. 5.3 Sovittelutoimisto Mikäli oppilaitoksen omat sovittelukäytänteet eivät ratkaise ristiriitaa, voidaan sovittelu tilata sovittelutoimistosta. Pohjois-Karjalan maakunnan alueella sovittelutoiminnan järjestämisestä vastaa Pohjois-Karjalan sovittelutoimisto: http://www.sovittelu.fi/index.php/fi/pksovittelu 5.4 Muut toimenpiteet ja jälkiseuranta Mikäli kiusaaminen on mittasuhteiltaan tai sisällöltään sovitteluun soveltumatonta tai sovittelun avulla ei synny sopua ristiriitatilanteen ratkaisemiseksi, asia on selvitettävä muutoin henkilökuntajohtoisesti keskustelemalla tai oppilaitoksen toimintaohjerikkomusmenettelyn mukaisesti. Näin toimitaan myös, mikäli ristiriidan osapuolet eivät suostu vertaissovitteluun. Opiskeluhuoltohenkilöstö on mukana ristiriidan selvittämisessä ja osapuolten ja alaikäisten kohdalla heidän huoltajiensa kuulemisessa. Tilanne pyritään selvittämään mahdollisimman kattavasti. Tapaamisessa on hyvä käsitellä sitä, mikä kaikki on kiusaamista, ja miten kiusaaminen vaikuttaa kiusatun elämään. Kiusatun näkökulmasta on oleellista, että aikuiset kantavat tilanteesta vastuunsa ja pystyvät luomaan turvallisen ilmapiirin. Tärkeää on vakuuttaa opiskelija siitä, että hän voi tulla turvallisin mielin oppilaitokseen. Tärkeää on myös sopia, miten tilannetta seurataan sekä sopia tukimuodoista jatkossa niin kiusatun kuin kiusaajankin osalta. Kiusaajalle voidaan esittää myös tilanteesta riippuen joko kirjallista varoitusta tai määräaikaista erotusta. 6 Yksilöllinen tuki ja hoito Sekä kiusatulle että kiusaajalle tarjotaan opiskeluhuollon tukea. Tarvittaessa opiskeluhuoltohenkilöstön tulee ohjata kiusattu tai kiusaaja oppilaitoksen ulkopuolisen avun piiriin. Näitä tahoja voivat olla lastensuojelu, perheneuvolat, mielenterveysyksiköt sekä rikosuhripäivystys.

Kiusaamistilanteiden jälkipuinnissa on syytä muistaa oppilas- ja opiskeluhuoltolain seuraavat velvoitteet: Jos opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. (L 1287/13, 16.) Opiskelijaa on informoitava tästä yhteydenotosta. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta (esimerkiksi joko puhelimitse tai Wilma-viestillä) sekä mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto tässä yhteydenotosta. Painavasta syystä opiskelija voi kieltää yhteydenoton vanhempiin. Arvion tästä tekee joko kuraattori tai terveydenhoitaja. (L 1287/13, 16.) 7 Yhteistyö huoltajien kanssa Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 ja 19 ja laki ammatillisesta koulutuksesta 5 ja 37a velvoittavat oppilaitokset toteuttamaan opiskeluhuoltoa yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Oppilaitoksen ja kodin yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Huoltajien tulee olla tietoisia oppilaitoksen käytänteistä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja puuttumisessa. Huoltajat voivat osallistua oppilaitoksen toiminnan arviointiin ja suunnitteluun, järjestyssääntöjen laatimiseen ja opiskeluhuollon toimintamallien suunnitteluun. (Fröjd & Peltonen 2010). Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymässä huoltajia kuullaan Opiskelijoiden hyvinvointisuunnitelman ja siihen sisältyvän kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman laadinnassa. Aihetta käsitellään myös oppilaitosten huoltajien illoissa. Oppilaitoksen sovittelukäytänteistä tiedotetaan opiskelijaoppaassa, Wilmassa ja huoltajailloissa. Alaikäisten opiskelijoiden kohdalla huoltajiin ollaan aina yhteydessä kiusaamistilanteissa. Huoltajilla on

myös mahdollisuus tehdä sovittelutilaus. Tehdyistä sovitteluista tai niiden sisällöistä ei kuitenkaan tiedoteta huoltajalle. Mikäli opiskelijajohtoinen sovittelu ei tuo ratkaisua ristiriitatilanteeseen, järjestetään restoratiivinen sovittelu, johon huoltajat kutsutaan mukaan. Jos ristiriitatilanteen ratkaisua ei synny ja opiskelijalle esitetään seuraamuksia toimintaohjerikkomuksista, huoltajia on kuultava ja tiedotettava. 8 Toimintamalleja kiusaamiseen puuttumiseen eri tilanteissa 8.1. Opiskelija kiusaa opiskelijaa Kiusaamista epäilevä tai sen havainnut henkilökuntaan kuuluva ottaa asian puheeksi sekä kiusaamisen kohteeksi joutuneen että kiusaajan kanssa. Akuuteissa tilanteissa on toimittava välittömästi ja estettävä lisävahingon syntyminen. Henkilökuntaan kuuluva ehdottaa myös sovittelua tilanteen selvittämiseksi. Sovittelu tapahtuu oppilaitoksen käytänteiden mukaisesti. Sekä kiusatulle että kiusaajalle tulee tarjota opiskeluhuollon palveluja. Tarvittaessa oppilaitoksen tulee ohjata kiusattu tai kiusaaja oppilaitoksen ulkopuolisen avun piiriin. Näitä tahoja voivat olla lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvolat, mielenterveyspalvelut, psykiatrian poliklinikat sekä rikosuhripäivystys. Jos kiusaaja on rikkonut lakia, siihen on reagoitava yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti. Ilmoituksen poliisille voi tehdä oppilaitoksen edustaja, kiusattu tai hänen huoltajansa. 8.2 Henkilökuntaan kuuluva kiusaa opiskelijaa Opintojen alussa opiskelijoille tulee kertoa siitä, kenen puoleen he voivat kääntyä joutuessaan henkilökunnan toimesta kiusatuksi. Oppilaitoksen sovittelijaopiskelijat kertovat sovittelukäytänteistä uusille opiskelijoille omissa infoissaan. Opiskelija voi kertoa kiusaamisesta esimerkiksi opiskeluhuollon edustajalle tai muulle luotettavaksi kokemalleen henkilölle, joka vie asiaa opiskelijan luvalla eteenpäin. Henkilökunnan keskinäinen kollegiaalisuus ei saa estää puuttumasta tietoonsa tulleeseen kiusaamiseksi luokiteltavaan käytökseen. Asia on pyrittävä selvittämään mahdollisimman nopeasti esimerkiksi sovittelun avulla. Elleivät osapuolet pääse sopimukseen, asiasta ilmoitetaan esimiehelle.

Koulutuksen järjestäjän/ työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että kiusaaminen saadaan loppumaan, eikä asian esille nousemisesta seuraa opiskelijalle eikä asian esille nostaneelle henkilökunnan edustajalle mitään negatiivista henkilökunnan taholta. Alaikäisen opiskelijan kotiin otetaan yhteyttä. 8.3 Opiskelija kiusaa henkilökuntaan kuuluvaa Henkilökunnan on aina tehtävä opiskelijoille selväksi, ettei henkilökuntaan kuuluvaan yksilöön kohdistettua kiusaamista sallita oppilaitoksessa. Jos henkilökuntaan kuuluva henkilö kokee tulleensa kiusatuksi opiskelijan taholta, hänen tulee kertoa tilanteesta työtoverilleen tai esimiehelleen. Asian selvittämiseksi ja kiusaamisen loppumiseksi tilanteesta keskustellaan asianosaisten kanssa ja siihen voidaan ehdottaa myös sovittelua. Tällöin sovittelijoina toimivat sovittelijaopiskelija sekä sovittelukoulutuksen saanut henkilökuntaan kuuluva sovitteluohjaaja yhdessä. Tarvittaessa asia voidaan viedä aikuisjohtoiseen sovitteluun. Mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen, keskustellaan asiasta esimiesjohtoisesti. Keskustelussa ovat mukana ristiriidan osapuolet, esimies sekä tarvittaessa opiskeluhuollon edustajia. Tarvittaessa asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille. Alaikäisen opiskelijan kotiin otetaan yhteys ja osapuolille järjestetään tarvittaessa terapeuttista tukea ja/tai apua. 8.4 Sukupuoleen, seksuaalisuuteen, uskontoon, etniseen taustaan tai vammaisuuteen liittyvä ahdistelu, kiusaaminen ja väkivalta Oppilaitoksissa kasvatetaan ja ohjataan opiskelijoita sukupuolten väliseen tasa-arvoon, ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun ja kunnioitukseen sekä ihmiselämän loukkaamattomuuteen. Suomessa syrjinnän kielto on kirjattu mm. perustuslakiin, rikoslakiin, tasa-arvolakiin sekä yhdenvertaisuuslakiin. Yhdenvertaisuuslain 6 mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Henkilöä alentamaan suunnatun sanaston käyttämistä ei sallita, ei myöskään häiritsevässä mielessä toteutettua koskettelua tai muuta fyysistä väkivaltaa. Säännöt koskevat niin henkilökuntaa kuin opiskelijoitakin. Jokainen henkilökuntaan kuuluva on velvollinen puuttumaan syrjintään aina sitä huomatessaan tai silloin, kun asia tulee hänen tietoonsa. Puuttumisessa voidaan noudattaa edellä olevia ohjeita.

8.5 Nettikiusaaminen Nettikiusaamiseen puuttumisessa käytetään edellä mainittuja puuttumismenetelmiä, mutta nuoria tulee ohjata myös itse ennaltaehkäisemään nettikiusaaminen esimerkiksi seuraavilla keinoilla: Poista kiusaaja kaverilistalta. Estä kiusaajaa näkemästä tietojasi. Ilmianna loukkaava sisältö ja väärät/ tekaistut profiilit sivuston ylläpitäjälle. Älä reagoi. Kiusaajat haluavat saada kiusatun reagoimaan. Dokumentoi julkaisu ja tallenna se. Kerro kiusaamisesta. Tee tarvittaessa rikosilmoitus 9 Kiusaamistilanteiden kartoittaminen oppilaitoksissa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tulo-, olo- ja päättökyselyissä kartoitetaan ryhmäkohtaisesti opiskelijoiden näkemyksiä siitä, ovatko he joutuneet kiusatuksi tai havainneet opiskelijaryhmässään kiusaamista. Oppilaitoksen opiskelun tuen ryhmän tehtävänä on käsitellä opiskelun tukeen ja opintojen sujuvuuteen liittyviä asioita. Siellä otetaan puheeksi myös mahdollinen kiusaaminen. Opiskelun tuen ryhmä käsittelee myös tulo- olo- ja päättökyselyiden tulokset kiusaamisen osalta. Mikäli jossakin opiskeluryhmässä ilmenee kiusaamista, opiskeluhuoltohenkilöstö selvittää tilanteen tarkemmin esimerkiksi kiusaamiskyselyn avulla (ks. liite 2). Opiskelijoille on kerrottava, ketkä käsittelevät vastauksia, ja että kysely on luottamuksellinen. Kiusaamiseen puuttumisessa edetään mallin mukaisesti. On tärkeää osoittaa, että asiaan on kiinnitetty huomiota ja että henkilökunta puuttuu asioihin aina, kun aihetta ilmenee.

Lähteet Fröjd, S. & Peltonen, H. 2010. Vanhempien osallisuus. Opetushallitus. Gellin, M. 2011. Minkälaista oppimista koulujen restoratiivinen toiminta tuottaa. Artikkeli tutkimuksen tuloksista. Gellin, M. 2011 Sovittelu koulussa. PS-kustannus. Hamarus, P. 2006. Koulukiusaaminen ilmiönä: yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 288. Jyväskylän yliopisto. http://julkaisut.jyu.fi/?id=951-39-2696-6 Viitattu 13.3.2012 Hamarus, P. 2008. Koulukiusaaminen. Huomaa, puutu ja ehkäise. Helsinki: Kirjapaja. Hamarus, P. 2011. Vaakamalli luo sosiaalista hyvinvointia kouluun. http://www.haaste.om.fi/etusivu/lehtiarkisto/haasteet2011/haaste42011/1330602828888 Viitattu 13.3.2012. OAJ 2006. OAJ:n ohjeet koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi. http://www.oaj.fi/portal/page?_pageid=515,710881&_dad=portal&_schema=portal Viitattu 21.2.2012. Pohjois-Karjalan sovittelutoimisto http://www.sovittelu.fi/index.php/fi/pksovittelu Viitattu 16.4.2015 Souto, Anne-Mari (2011) Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten välisistä ryhmäsuhteista. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Tietoturvakoulu 2012. Nettikiusaaminen. http://www.tietoturvakoulu.fi/vanhemmille/turvaaitsesiverkossa/nettikiusaaminen.html Viitattu 20.3.2012 Vertaissovittelufoorumi 2012.www.ssf-ffm.com/vertaissovittelu Viitattu 13.3.20

Liite2. Kiusaamiskysely Vastauksesi käsitellään luottamuksellisesti! NIMI: 1. Kuinka olet viihtynyt koulussa/ opinnoissasi? 2. Mikä sujuu hyvin ja mikä on tuntunut vaikealta? 3. Millainen on luokkasi ilmapiiri? Työrauha? 4. Tapahtuuko luokassasi mielestäsi kiusaamista? Jos tapahtuu, minkälaista ja missä tilanteissa? 5. Onko sinua kiusattu ja jos on, kuka ja miten? 6. Oletko nähnyt kiusaamista? Kuka on kiusannut ja ketä? 7. Oletko itse mielestäsi kiusannut toisia/ketään? 8. Onko kiusaamiseen puututtu? Jos on niin kuka ja miten?