Sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön erityispätevyys Sisältö 1. Tausta 2 2. Erityispätevyyden tarkoitus ja tavoitteet 4 3. Kriteerit 4 3.1 Tiedollinen ja taidollinen osaaminen 5 3.2 Yhteistoiminta- ja kehittämisosaaminen 8 4. Kliinisen hoitotyön erityispätevyys nimike ja 11 myöntäminen 5. Erityispätevyysnimikkeen päivittäminen 13
2012 2 1. Tausta Sairaanhoitajat ovat muuttuvien hoitotyön haasteiden edessä vastatessaan yhä kasvaviin työelämän ja työtehtävien edellyttämiin tiedollisiin, taidollisiin ja kokemuksellisiin vaatimuksiin omalla työ- ja tehtäväalueellaan. Terveydenhuollon asiakkaiden tarpeiden ja ongelmien muuttuessa myös työmenetelmät ja hoitotyön toimintaympäristöt muuttuvat. Hoitotyön ympäristöön vaikuttavat myös terveydenhuollon lainsäädännölliset ja rakenteelliset muutokset sekä tutkimustiedon nopea kehitys. Muutokset edellyttävät näyttöön perustuvaa kliinistä osaamista ja kykyä moniammatilliseen yhteistyöhön. Sairaanhoitajalta vaaditaan laaja-alaista hoitotyön osaamista ja pätevöitymistä erityisosaamista vaativaan hoitotyöhön Keväällä 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain (1325/2010) keskeisiä painotuksia ovat asiakaslähtöisyys, palvelujen ja hoidon laatu, potilasturvallisuus, perusterveydenhuollon vahvistaminen, eri toimijoiden välinen yhteistyö, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja kustannusten kasvun hillitseminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman 2012-2015 (Kaste) 1 tavoitteina on, että hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti. Ohjelma nostaa yhteiseksi kansalliseksi haasteeksi sosiaali- ja terveydenhuollon vetovoimaisuuden, henkilöstön saatavuuden ja jaksamisen. Sairaanhoitajaliiton myöntämä erityispätevyys vastaa omalta osaltaan sekä lain että kansallisen kehittämisohjelman asettamiin haasteisiin. Erityispätevyys tukee sairaanhoitajien osaamisen kehittämistä systemaattisesti ja monipuolisesti. Sen avulla olemassa oleva osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan sekä otetaan käyttöön. Näin on mahdollista lisätä alan vetovoimaisuutta ja tämä voidaan ajatella olevan myös yksi organisaatioiden menestystekijä. Hoitotyön valtakunnallinen strategia 2009-2011, Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön 2, antaa eväitä erityisosaamisen ja asiantuntijuuden yhä parempaan hyödyntämiseen työelämässä. Asiantuntijuus nähdään resurssina sekä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012-2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. 2 Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009-2011. Helsinki 2009. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18. johtamiselle että välittömässä hoitotyössä toimiville. Asiantuntijuuden tehtävänä on muun muassa edistää näyttöön perustuvaa toimintaa. Miksi erityispätevyysjärjestelmä? Erikoissairaanhoitajan tutkinnon lakkauttamisen jälkeen 1990-luvun alkupuolella sairaanhoitajat ovat syventäneet osaamistaan ja asiantuntijuuttaan erilaisten lisä- ja täydennyskoulutusten avulla, mutta niiden avulla hankittu lisäpätevyys ei välttämättä ole mahdollistanut uralla etenemistä tai osaamiseen ja työn vaativuuteen perustuvaa palkkausta. Työuralla eteneminen ja yksilölliseen osaamiseen perustuvat kannustinjärjestelmät edellyttävät yhteistä näkemystä osaamisesta ja sen kehittämisestä. Tähän haasteeseen vastaamiseksi Suomen sairaanhoitajaliitto ry on laatinut täydennyskoulutuksen laatuvaatimukset, sairaanhoitajan kliinisen urakehityksen suositukset 3 ja verkkoportfolion (http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/ammatilliset_urapalvelut/ uraportti/verkkoportfolio/) urasuunnitteluun ja osaamisen osoittamiseen. Sairaanhoitajien erityisen osaamisen ja asiantuntijuuden esille tuomiseksi Sairaanhoitajaliitossa valmisteltiin vuosina 2007 2008 erityispätevyysjärjestelmä, jonka kautta on voinut syksystä 2008 alkaen hakea kliinisen hoitotyön erityispätevyysnimikettä. Nimike voidaan myöntää rekisteröidylle sairaanhoitajalle, 4 3 4 Suikkala, A., Miettinen, M., Holopainen, A., Montin, L. & Laaksonen, K. 2004. Sairaanhoitajan kliininen urakehitys. Ura- ja kehityssuunnitelman malli ja menetelmät. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Silverprint, Sipoo. Sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön ammatit ovat säädeltyjä ja laillistettuna ammattihenkilöitä (L 559/94). Ammattikunta on myös määritellyt oman työnsä arvoperustan ja eettiset ohjeet. Ammatinharjoittaminen perustuu koulutuksen kautta saadun hoitotyön ydinosaamisen ohella tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja ohjatun harjoittelun kautta saatuihin ammatillisiin valmiuksiin. Sairaanhoitajan työn edellyttämä osaaminen perustuu hoitotyön ammatilliseen perusosaamiseen sekä hoitotyön vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin. Terveydenhoitajan ja kätilön ammattien edellyttämä osaaminen perustuvat sairaanhoitajakoulutukseen ja siinä valittuun terveydenhoitajan tai kätilön työhön soveltuvaan suuntautumisvaihtoehtoon.
2012 3 1) joka on hoitotyön erityisalueeseen liittyvän lisä-, täydennys- ja/tai jatkokoulutuksen, kliinisen työkokemuksen, monialaisen työotteen sekä tutkivan ja kehittävän toiminnan avulla syventänyt ja laajentanut ammatillista tieto-, taito- ja arvoperustaansa sekä rooliaan hoitotyön asiantuntijana, ja 2) jolla on erityiseen osaamiseen ja pätevyyteen perustuva kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä potilaan usein monimutkaistenkin hoidollisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kliinisen hoitotyön erityispätevyysnimike on haettavissa kahdella alueella: äkillisten terveysmuutosten hoitotyö ja pitkäaikaisten terveysmuutosten hoitotyö. Vuodesta 2012 alkaen on mahdollista hakea myös hoitotyön tiedonhallinnan erityispätevyyttä (kts. erilliset kriteerit). Erityispätevyyden taustalla ovat kansalliset terveyspoliittiset ohjelmat ja Maailman terveysjärjestön kehittämislinjaukset. Nimikkeen myöntämisen pääkriteerit ovat tiedollinen osaaminen (koulutus), taidollinen osaaminen (työkokemus) ja yhteistoiminta- ja kehittämisosaaminen (toiminta kouluttajana, kehittäjänä ja tiedon välittäjänä). Arviointikriteerit perustuvat Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöjen (Suomen Bioanalyytikkoliitto, Suomen Fysioterapeuttiliitto, Suomen Kätilöliitto, Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto, Suomen Röntgenhoitajaliitto) yhteiseen näkemykseen erityispätevyydestä ja sen arvioimisesta. Tiedollinen ja taidollinen osaaminen Kliinisen hoitotyön erityispätevyyden omaavalla sairaanhoitajalla (jatkossa sairaanhoitaja) on ammatin hallintaan liittyvää osaamista laajasti. Tämä tarkoittaa vahvaa teoreettista tietoperustaa, jonka pohjalta hän tekee itsenäisiä päätöksiä. Käytännön työssä sairaanhoitajan toiminta näkyy hoitotyön taitoina, joiden lähtökohtana on näyttöön perustuva tieto. Sairaanhoitaja tarkastelee ja arvioi omaa ja työyhteisön toimintaa tietoisesti ja kriittisesti. Lisäksi sairaanhoitajalla on kyky tehdä työssään arvovalintoja oikeudenmukaisesti ja kaikkia osapuolia kunnioittaen. Sairaanhoitaja ottaa vastuun toimintansa toteuttamisesta, sen tuloksista ja vaikuttavuudesta tietoisena omista kyvyistään ja persoonallisesta tavastaan ratkaista ammatillisia, mutta myös henkilökohtaisia ongelmia. Yhteistoimintaosaaminen Kliinisen hoitotyön erityispätevyydessä korostuvat yhteistyövalmiudet ja oman osaamisen jakaminen toisten kanssa. Sairaanhoitaja konsultoi terveydenhuollon asiakkaan edun vaatiessa oman ja muiden ammattiryhmien edustajia. Sairaanhoitajalta edellytetään verkostoituvaa työtapaa, jonka avulla hän tuo esiin asiantuntemuksensa kouluttajana, uudistaa hoitotyön toimintatapoja ja vahvistaa omaa erityisosaamistaan yhteistyössä oman ja muiden ammattiryhmien edustajien kanssa. Osana moniammatillista yhteistyötä sairaanhoitaja lisää terveydenhuollon asiakkaan ja hänen läheistensä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia hoitoa koskevissa asioissa. Kehittämisosaaminen Ammatillisen osaamisen kannalta elinikäinen oppiminen, jatkuva kehittyminen ja kehittämistyön osaaminen korostuvat entisestään. Hyvän koulutuksen ja laajan kokemuksen myötä sairaanhoitajalla on kehittämisosaamista ja reflektiivisen ajattelun taitoja. Oman ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen liittyvien velvoitteiden lisäksi sairaanhoitaja kehittää koko työyhteisöä ja ammatti-alaa edistämällä uuden hoitotyön tiedon kehittymistä ja parantamalla, muuttamalla ja arvioimalla hoitokäytäntöjä.
2012 4 Kliinisen hoitotyön erityispätevyysnimikkeen saavuttaminen edellyttää potilaan seurannassa, hoidossa, ohjauksessa ja tukemisessa tarvittavaa vahvaa kliinistä osaamista ja sellaisten uusien erityistietojen, -taitojen ja -kykyjen osoittamista, joiden avulla voidaan vastata entistä tehokkaammin ja tuloksellisemmin terveydenhuollon nykyisiin tarpeisiin ja tuleviin haasteisiin perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin saumattomissa hoitoketjuissa. Erityispätevyys täydentää muiden palvelu- ja hoitoketjun toimijoiden osaamista ja mahdollistaa sairaanhoitajien työpanoksen joustavan hyödyntämisen terveyspalveluiden käyttäjien entistä paremman terveyden ja hyvinvoinnin saavuttamisessa. Erityispätevyys ilmenee käytännön työssä ja sen tuloksissa, mutta myös ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Siihen liittyvät keskeisesti oman toiminnan arviointi, kontrollointi ja kehittäminen. Erityispätevyyden omaavan sairaanhoitajan osaaminen jalostuu edelleen moniammatillisen työskentelyn, jaetun asiantuntemuksen ja kehittämistoiminnan myötä. 2. Erityispätevyyden tarkoitus ja tavoitteet Kliinisen hoitotyön erityispätevyyden tarkoituksena on tukea ja motivoida sairaanhoitajia kehittämään osaamistaan näyttöön perustuvassa hoitotyössä ja siten edistää hoitotyön vaikuttavuutta väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä sekä sairauksien hoidossa. edistää hoitotyön asiantuntijuutta. tarjota vaihtoehtoisia tapoja ja väyliä kehittää ammatillista osaamista koulutuksen, työkokemuksen sekä monialaisen, tutkivan ja kehittävän työotteen avulla. tehdä sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen näkyväksi tunnustamalla toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen erityisosaaminen. antaa perusteita yksilöllisten kannustimien käyttöön, esimerkiksi osaamiseen perustuvaan työnkuvaan ja palkkakehitykseen. Palkkauksessa voidaan soveltaa KVTES LIITE 3:n mukaista soveltamisohjetta. Kliinisen hoitotyön erityispätevyyden omaavan sairaanhoitajan toiminnassa korostuvat potilas-/asiakaslähtöisyys, terveyskeskeisyys ja kokonaisvaltaisuus. Hänellä on valmiudet toimia sitoutuneesti, itsenäisesti, vastuullisesti ja tulostietoisesti oman erityisosaamisalueen hoitotyön asiantuntijana, potilaan/asiakkaan ja yhteisön/väestön terveyden edistämisessä, terveyden hallinnan ja selviytymisen tukemisessa tai auttamisessa sekä asiakas-/voimavaralähtöisen toiminnan edistämisessä. toimia ohjaajana, mentorina ja konsulttina kollegoille, opiskelijoille ja muille hoitoon osallistuville ammattihenkilöille erityisosaamisalueelta nousevissa kysymyksissä sekä ammatillisen osaamisen ja näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämisessä. toimia oman erityisosaamisalueen asiantuntijana hoitotyötä kehittävän toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa omalla itsenäisellä vastuu- ja toiminta-alueella moniammatillisissa työryhmissä sekä palvelu- ja hoitoketjun eri vaiheissa olevien toimijoiden verkostoissa. kehittää hyvää hoitotyön toimintaa ja vaikuttavuutta käytännön tarpeiden ja tutkimustiedon pohjalta.
2012 5 3. Kriteerit Kliinisen hoitotyön erityispätevyysnimikkeen myöntäminen edellyttää jokaiselta osaamisalueelta minimiopintopistemäärän (op.) saavuttamista: tiedollinen osaaminen (koulutus) 40 op., taidollinen osaaminen (työkokemus) 40 op. ja yhteistoiminta- ja kehittämisosaaminen 60 op. Lisäksi hakijan tulee saada vähintään 60 op. vaihdellen edellä mainituilta osaamisalueilta. Minimipistevaatimus on 200 op. Hakija voi kartoittaa oman pistemääränsä taulukoissa 1-5 esitettyjen ohjeellisten pistemäärien avulla. 3.1 Tiedollinen ja taidollinen osaaminen Tiedollinen osaaminen eli koulutus Opintopisteet (minimi 40 op) Oman erityisalueen hoitotieteen, hoitotyön ja hoitotyötä tukevien muiden tieteenalojen opinnot muodostuvat sisällöistä ja menetelmistä, jotka edustavat hyväksyttyjä hyviä käytäntöjä ja tukevat uusien työtapojen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämistä. Opinnot ylläpitävät ja kehittävät hakijan kliinistä erityisosaamista ja ne on suoritettu sairaanhoitajatutkinnon jälkeen. Kliinisen erityisalueen substanssiosaamisen lisäksi koulutuksiin voi sisällyttää tutkimus- ja kehittämisosaamista lisäävää koulutusta. Opintoihin voi sisältyä teoreettisten opintojen lisäksi ohjattua harjoittelua. Opinnot voivat koostua useamman vuoden aikana hankituista opinnoista edellyttäen, että niiden avulla saavutetun osaamisen päivittämisestä on kulunut korkeintaan 5 vuotta. Yli 10 vuotta vanhat tutkinnot tai opinnot hyväksytään, mikäli ne liittyvät haettavaan erityispätevyysalueeseen ja mikäli niiden avulla saavutettu osaaminen on päivitetty kuluneen 5 vuoden aikana. Opintojen mitoituksen perusteena käytetään opintopisteitä (ECTS-järjestelmän kanssa yhtenevä). Opinnot muunnetaan opintopisteiksi seuraavasti: 1 opintopiste vastaa 27 tuntia tai 1 päivä (vähintään 6 tuntia) vastaa 0.3 opintopistettä. Alle kuuden tunnin koulutuskokonaisuuksia ei huomioida (ellei kyse ole selvästä koulutussarjasta). Opintojen myötä saavutettu vahva tiedollinen osaaminen omalla erityispätevyysalueella osoitetaan portfoliossa itsearviointina ja oman toiminnan reflektointina oppimistuloksina ammatillisen osaamisen tasona ja/tai opintoja osoittavien todistusten ja/tai muiden kirjallisten dokumenttien avulla. Erityisosaamista edellyttävää ammattitaitoa ylläpidetään ja kehitetään henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman mukaisesti osallistumalla aktiivisesti ja systemaattisesti sitä tukeviin oppimistilanteisiin ja/tai seuraamalla aktiivisesti oman alan ammattilehtiä ja muita julkaisuja. (ks. Täydennyskoulutuksen laatuvaatimukset). On eduksi, että dokumenttien lisäksi avaat kunkin koulutuskokonaisuuden kohdalla omin sanoin kuinka kokonaisuus on syventänyt asiantuntemustasi ja miten olet hyödyntänyt oppimaasi työssäsi.
2012 6 Taulukko 1. Koulutus Koulutus (minimi 40 op) muodostuu sairaanhoitajan tutkinnon jälkeen suoritetuista opinnoista. Opintojen on liityttävä haettavaan erityispätevyysalueeseen ja/tai tutkimus- ja kehittämisosaamiseen. On suotavaa, että omalta erityispätevyysalueelta on jokin pidempi, syventävä koulutus. Erikoissairaanhoitajan tutkinto, mikäli tutkinto on haettavalta erityispätevyysalueelta ja hakijalla on näyttöä tietojen päivittämisestä kuluneen 5 vuoden ajalta. Ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot omalta erityispätevyysalueelta. Ylempi amk-tutkinto, terveystieteiden kandidaatti- tai maisteriopinnot. Opinnot liittyvät kliinisen hoitotyön erityispätevyysalueella kehittymiseen (esim. maisteritutkinnon sivuainevalinnat) ja/tai tutkimus- ja kehittämisosaamiseen. Muut sairaanhoitajan ammattitutkinnon jälkeen suoritetut oman erityispätevyysalueen opinnot. Hoitotieteen, hoitotyön opinnot ja hoitotyötä tukevien tieteenalojen opinnot ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa Erityisosaamista osoittavat näyttökokeet, tietotestit, esim. OSCE (Objective Structured Clinical Examination = kliinisen pätevyyden loppukoe) Työnantajan järjestämät lisä-, täydennys- ja jatkokoulutukset Tieteellisten järjestöjen järjestämät lisä-, täydennys- ja jatkokoulutukset Ammatillisten järjestöjen järjestämät lisä-, täydennys- ja jatkokoulutukset Muiden julkisten ja yksityisten koulutusorganisaatioiden järjestämät lisä-, täydennys- ja jatkokoulutukset Kansalliset konferenssit tai opintopäivät, Kansainväliset konferenssit tai opintomatkat Tavoitteellinen työkierto, sijaisuudet, tutustumiskäynnit Ammattikirjallisuuden aktiivinen seuraaminen ja sen hyödyntäminen omassa työssä Hyväksyttävä opintopistemäärä 1 op. = 27 tuntia 1 päivän koulutus = 0.3 op. Yksittäisiä alle 6 tunnin mittaisia koulutuskokonaisuuksia ei huomioida (ellei kyse ole selvästä koulutussarjasta) 15 op Opintopisteet laajuuden ja sisällön mukaan Opintopisteet laajuuden ja sisällön mukaan (maksimi 60 op.) Opintopisteet laajuuden ja sisällön mukaan
2012 7 Taidollinen osaaminen eli työkokemus Työkokemuspisteet (minimi 40 op.) Taulukko 2. Työkokemus Työkokemusta (minimi 40 op.) sairaanhoitajana tulee olla vähintään viisi vuotta, josta hoitotyön erityispätevyysalueen työkokemusta eriteltyinä toimenkuvina, tehtäväkuvauksina ja/tai erityisosaamis- tai vastuualueina tulee olla vähintään kolme vuotta. Työkokemuksen avulla osoitetaan suppean huippuosaamisen lisäksi laaja-alainen osaaminen hoitotyön, hoitotieteen ja lähitieteiden alueella sekä kliinisen hoitotyön päätöksenteossa tarvittava tiedollinen ja taidollinen osaaminen. Työkokemuksen tulee olla oman erityispätevyysalueen hoitotyöstä, mielellään potilaiden hoitopolun eri vaiheista. Työajasta vähintään 50% tulee olla välitöntä potilastyötä. Työkokemus lasketaan kokopäivätyön mukaan. Kokopäivätyöksi lasketaan kuuden tunnin työpäivä (vähintään 30 tuntia/viikko). Mikäli hakija on tuntityössä tai osaaikaisessa työsuhteessa, tulee se mainita hakemuksessa. Tunti- ja osa-aikatyöksi lasketaan vähintään 19 tuntia viikossa tehty työ. Minimityökokemuksen jälkeen työkokemuspisteet lasketaan muuntopisteinä kokopäivätyön mukaan (1 vuosi = 10 op). Mikäli hakija täyttää työkokemuskriteerit, mutta hän ei ole ollut töissä viiden viimeisen vuoden aikana, tulee hänen päivittää erityisosaamisensa työskentelemällä vähintään vuoden ajan erityispätevyysalueen hoitotyössä. Esimerkki 1.: X. X tekee sairaanhoitajana 22 tuntia viikossa = osa-aikatyö. Omassa työssä osoitettu ammatillinen kehittyminen sekä erityistehtävät ja/tai vastuualueet osoitetaan portfoliossa itse-, vertaisarviointien esimiesarviointien asiakaspalautteiden osaamistasomittausten tulosten erityispätevyysalueen asiantuntijan kirjallisen suosituksen ja/tai muiden vastaavien kirjallisten dokumenttien avulla. Hyväksyttävä pistemäärä lasketaan muuntopisteinä kokopäivätyön mukaan. Työkokemusta (minimi 40 op.) sairaanhoitajana tulee olla vähintään 5 vuotta, josta hoitotyön erityispätevyysalueen työkokemusta eriteltyinä toimenkuvina, tehtäväkuvauksina ja/tai erityisosaamis- tai vastuualueina tulee olla vähintään 3 vuotta. Erityispätevyysalueen työkokemuksesta annetaan lisäpisteitä edellä mainittujen minimivaatimusten jälkeen. 40 op. 1 vuosi = 10 op. Työkokemuksen arviointia selkeyttää, kun kuvaat missä vaiheessa uraasi olet alkanut tehdä hakemasi erityispätevyysalueen työtä, ts. vähintään 50% työajastasi on ollut erityispätevyysalueesi kliinistä hoitotyötä. Sitä edeltävältä työuralta sairaanhoitajaksi valmistumisen jälkeen hyväksi luetaan kahden vuoden työkokemus. Esimerkki 2: hakija on valmistunut perushoitajaksi 1980 ja sairaanhoitajaksi 1990. Hän hakee vuonna 2012 haavanhoitotyön erityispätevyyttä. Työkokemusta hänellä on perushoitajan töistä kotisairaanhoidossa vuosilta 1980-1990. Sairaanhoitajana hän on toiminut sisätautiosastolla 1990-1995 ja nykyisessä työssään palovammaosastolla vuodesta 1995 alkaen. Palovammaosastolla työnkuvasta vähintään 50% on ollut jatkuvasti haavanhoitotyötä. Työkokemuspisteet lasketaan seuraavasti: Työkokemus perushoitajana 1980-1990: ei myönnetä lainkaan pisteitä. Vasta sairaanhoitajaksi valmistumisen jälkeinen työkokemus huomioidaan. Sairaanhoitajan työkokemuksesta sisätautiosastolla vuosina 1990-1995 (ei ole haettavan erityis pätevyysalueen työtä): tästä hyväksi luetaan 2 vuotta. Tähän lisätään kolme ensimmäistä erityispätevyystyövuotta (joiden aikana siis vähintään 50% työajasta on ollut haettavan erityispätevyysalueen kliinistä hoitotyötä) eli vuodet 1995-1998. Tästä työkokemuksesta (2+3 vuotta) hakija saa yhteensä vaadittavan minimipistemäärän 40op.
2012 8 Minimipistemäärän jälkeen hakija saa 10 op jokaisesta työvuodesta erityispätevyystyössä (=vähintään 50% työajasta on ollut haettavan erityispätevyysalueen kliinistä hoitotyötä). Esimerkkitapauksessa pisteitä myönnetään siis vuosilta 1990-1998 yhteensä 40op ja vuosilta 1998-2012 (=14 vuotta) yhteensä 140 op. Kaikkiaan esimerkkihakija saisi työkokemuspisteitä 40op + 140 op = 180 op. 3.2 Yhteistoiminta- ja kehittämisosaaminen Opintopisteet (minimi 60 op.) Yhteistoiminta- ja kehittämisosaaminen koostuvat 1. monialaisesta työotteesta, 2. tutkivasta ja kehittävästä työotteesta ja 3. julkaistutoiminnasta. Hakijalla tulee olla vähintään yksi näyttö kahdella kolmesta osiosta, jotta minimivaatimus täyttyy (esimerkiksi näyttöä monialaisesta työotteesta ja julkaisutoiminnasta). Monialainen työote Yhteistoimintaosaaminen edellyttää, että hakijan on osoitettava monialainen työotteensa opetus- ja ohjaustehtävissä, erilaisissa verkostoissa, yhdistyksissä, järjestöissä ja/tai vapaaehtoistyössä. Yhteistoimintaosaaminen osoitetaan portfoliossa itse-, vertais- ja esimiesarviointien ja/tai muiden vastaavien kirjallisten dokumenttien avulla (ks. taulukko 3). Taulukko 3. Monialainen työote Opetus- ja ohjaustoiminnasta tulee mainita sisältöja lähdetiedot. Samansisältöinen esitys tai luento voidaan mainita vain kerran. Tutkimustulosten esittäminen ammatillisissa tai tieteellisissä koulutuksissa Luentojen tai koulutustilaisuuksien pitäminen haettavalla erityisalalla Opinnäytetyön ohjaus nimettynä sisällön ohjaajana. Kuvaa omaa rooliasi, ajankäyttöäsi ja työpanostasi. Erityisalueen luottamustehtävät erilaisissa yhteistyöverkostoissa, yhdistyksissä, järjestöissä ja/tai vapaaehtoistyössä. Luottamustehtävistä tulee mainita selvitys omasta roolista ja ajankäytöstä todisteineen Erityisalueen luottamustehtävä alueellisesti Erityisalueen luottamustehtävä kansallisesti Erityisalueen luottamustehtävä kansainvälisesti Hyväksyttävä opintopistemäärä vähintään 1 näyttö Opintopisteet laajuuden ja sisällön mukaan 3 op. /ammatillinen koulutus, 6 op. /tieteellinen koulutus 0,6 1 op / 15-60 minuutin esitys äidinkielellä 1 3 op / 15-60 minuutin esitys vieraalla kielellä. 1 op. /valmistunut opinnäytetyö, max. 3 op. / vuosi Opintopisteet laajuuden ja sisällön mukaan. Maksimissaan voi saada 20 op. 2 op. /vuosi 4 op. /vuosi 6 op. /vuosi
2012 9 Tutkiva ja kehittävä työote sekä julkaisutoiminta Kehittämisosaaminen edellyttää aktiivista toimintaa työkäytäntöjen, työyhteisön toiminnan ja alueellisen yhteistyön arvioinnissa ja/tai tutkimus- ja kehittämistyössä. Nämä toimet edistävät työyksikön ja/tai palveluketjujen toimintaa ja terveyspalveluiden käyttäjien terveyttä ja hyvinvointia mm. vähentämällä hoitokustannuksia ja/tai hoitoon liittyviä komplikaatioita, lyhentämällä hoitoaikoja, ja/tai lisäämällä potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon (tilastot, dokumentit, asiakas- ja potilaspalautteet). Kehittämisosaamiseen liittyy myös ammattialan tutkimus- ja tai kehittämistyön tuloksista tiedottaminen erilaisissa raporteissa, esitelmissä, posteri-esityksissä, ammattilehtien ja/tai tieteellisten lehtien artikkeleissa ja/tai osallistuminen aktiivisesti potilaiden/ asiakkaiden terveyttä, elämän laatua ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja/tai päätöksentekoon kansallisella ja/tai kansainvälisellä tasolla. Esimerkkejä tutkivasta ja kehittävästä työotteesta ovat sähköisten viestimien ja tiedonhakukantojen aktiivinen käyttö tiedon ja näytön hankinnassa, tiedon, teorioiden ja viimeisimpien tutkimusten tulosten kriittinen tarkastelu ja niiden soveltuvuuden arvioiminen potilaan, perheen ja/tai potilasryhmän hoitoon. Aktiivinen toiminta työryhmän jäsenenä kehittämistyössä/projektissa tai organisaation sisäisessä tai ulkopuolisessa monitieteisessä tutkimus- ja /tai kehittämishankkeessa on osoitus tutkivasta ja kehittävästä työotteesta. Kokemus oman erityisalueen tiimin tai kehittämistoiminnan johtamisesta on suositeltavaa. Sisällytäthän samansisältöisen esityksen tai luennon vain kerran hakemukseesi. Muista liittää mukaan sisältö- ja lähdetiedot, joihin esityksesi/ luentosi pohjaa! Kehittämisosaaminen osoitetaan portfoliossa itse-, vertais- ja esimiesarviointien tiivistelmien ja/tai vastaavien kirjallisten dokumenttien avulla Taulukko 4 Tutkiva ja kehittävä työote Hyväksyttävä opintopistemäärä vähintään 1 näyttö Tutkimus- ja kehittämishankkeiden organisoiminen ja uuden tiedon tuottaminen. Selvitys omasta roolista ja ajankäytöstä todisteineen. Tutkimuksiin, projekteihin ja/tai kehittämishankkeisiin osallistuminen omalla erityispätevyysalueella. Selvitys omasta roolista ja ajankäytöstä todisteineen (esim. tutkimus- tai hankesuunnitelma tai raportin tiivistelmä). Kandidaatti-/ maisteri-/ ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon opinnäytetyö. Aiheen tulee olla haettavalta erityispätevyysalueelta. Erikoistumisopintoihin kuuluva kehittämistyö. Erikoistumisopintoihin kuuluvan kehittämistyön opintopisteet voidaan hyväksyä vain kerran joko koulutukseen kuuluvana tai ne voidaan liittää kehittämisosaamisen opintopisteisiin. Sähköisten viestimien ja tiedonhakukantojen aktiivinen käyttö tiedon ja näytön hankinnassa ja tutkitun tiedon soveltaminen hoitotyössä ja/tai työyksikön työtoimintojen kehittämisessä. Selvitys omasta toiminnasta ja ajankäytöstä todisteineen. 1 op. = 27 tunnin työpanos, max. 20 op. 1 op = 27 tunnin työpanos, max. 20 op. esimerkiksi: 135 tuntia = 5 op. 270 tuntia = 10 op. Opintopisteet laajuuden ja sisällön mukaan Voidaan hyväksyä max. 30 op. Opintopisteet laajuuden ja sisällön mukaan 1 pv = väh. 6 tuntia = 0.3 op. Max. 5 op.
2012 10 Taulukko 5. Julkaisutoiminta Julkaisujen tulee olla julkaistuja tai hyväksyttyjä julkaistavaksi. Julkaisutoiminnasta tulee olla tiivistelmä ja/tai lähdetiedot. Samansisältöinen esitys tai julkaisu voidaan mainita vain kerran. Oman erityisalueen ammatilliset kirjat Tutkimus- ja/tai kehittämistyön tulosten esittely kansainvälisessä/kansallisessa konferenssissa (painetun julkaisun suullinen esitys) Tutkimus- ja/tai kehittämistoiminnan posteri Tutkimus- tai kehittämistyön tulosten esittely tai oman asiantuntijuusalueen artikkelin kirjoittaminen tieteellisessä lehdessä. Tutkimus- ja/tai kehittämistyön tulosten esittely tai oman asiantuntijuusalueen artikkelin kirjoittaminen ammatillisessa lehdessä tai kirjan luvussa Toiminta ammatillisen tai tieteellisen lehden referee-arvioijana Toiminta ammatillisen tai tieteellisen lehden tai kirjan toimituskunnassa. Tee selvitys omasta roolistasi ja ajankäytöstäsi todistuksineen. Omalta erityisalueelta julkaistun kirjan arviointi Oppaiden, verkko-opetusmateriaalin tai vastaavan julkaiseminen. Tässä kohdin ei riitä vain oman työyhteisön käyttöön tuotettu materiaali: materiaalilla tulee olla siirtoarvoa ja se tulee voida saada käsiin muutenkin kuin vain tekijän kautta. Hyväksyttävä opintopistemäärä vähintään 1 näyttö 20 op../julkaisu, jos ensimmäinen kirjoittaja, 5 op./julkaisu usean kirjoittajan kirjassa 5 op. kansallinen konferenssiesitys 10 op. kansainvälinen konferenssiesitys 5 op. /posteri 20 op./tieteellinen artikkeli, jos ensimmäinen kirjoittaja 5 op., jos yhtenä usean kirjoittajan artikkelissa 5 op./ammatillisen lehden artikkeli, jos ensimmäinen kirjoittaja 2 op., jos yhtenä usean kirjoittajan artikkelissa 5 op./tieteellisen artikkelin arviointi, 2 op./ammatillisen artikkelin arviointi 1-5 op. 5 op./kirja 5 op. /painettu tai sähköinen julkaisu Löytyykö hakemuksestasi kehittämistai tutkimushankkeita? On tärkeää, että kuvaat mikä on ollut niissä roolisi ja ajankäyttösi. Muutoin arvioijan on mahdotonta pisteyttää ko. ansioitasi. Hakemusta täyttäessäsi muista perussääntö: mitään ansiota, jota ei ole hakemuksessa asianmukaisin dokumentein todistettu, ei voida hyväksi lukea. Muista siis jokaisen näytön kohdalle liittää siihen kuuluva todistus/ dokumentti, jonka perustella ulkopuolinen arvioija voi varmistua näytön paikkansa pitävyydestä. On valitettavaa, jos ansioitunut hakija jää ilman nimikettä siksi, ettei ole tuonut hakemuksessaan kaikkea osaamistaan esille!
2012 11 4. Kliinisen hoitotyön erityispätevyys nimike ja myöntäminen Kliinisen hoitotyön erityispätevyysnimikkeen myöntäminen edellyttää, että hakija on rekisteröity sairaanhoitaja ja hän on ollut Suomen sairaanhoitajaliiton jäsenenä vähintään 2 vuotta. Haettavalta erityispätevyydeltä edellytetään, että se 1. perustuu asiakas-/potilaslähtöiseen, terveys- ja voimavarakeskeiseen ja monialaiseen työotteeseen, 2. antaa ammatillista ja oikeudellista varmuutta toimia uusissa tehtävissä niin, että toiminta täydentää muiden palvelu- ja hoitoketjun toimijoiden osaamista, ja edistää terveyspalveluiden käyttäjien terveyttä ja hyvinvointia ja ja asiantuntijuutensa kehittymistä oman erityisalueensa näkökulmasta. Erityispätevyyshakemukseen kirjoitetaan mukaan tiivistelmä (ks.taulukko 6) sekä teksti-, kuvaja/tai äänitiedostoina todistukset ja näytteet opiskelu- tai työtoiminnasta, joihin hakija vetoaa hakemuksessaan. Lisäksi hakijan tulee pyytää suositus vähintään kahdelta hänen osaamisensa tuntevalta asiantuntijalta. Nämä suosituskirjeet lähetetään erikseen postitse on. Puutteellisia ja myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Puutteellisiin hakemuksiin ei pyydetä täydennyksiä. 3. liittyy keskeisesti henkilökohtaisiin koulutus- ja kehittymistarpeisiin, työtehtävien vaatimuksiin sekä työyksikön toimintakäytäntöjen ja/tai verkostojen kehittämiseen, ja ne on määritelty yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Kliinisen hoitotyön erityispätevyysnimike on haettavissa vuosittain erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Hakuajoista tiedotetaan Sairaanhoitaja-lehdessä, Sairaanhoitajaliiton verkkosivuilla ja sähköisessä Sairaanhoitajien uutiskirjeessä. Nimikettä haetaan Suomen sairaanhoitajaliitto ry:ltä sähköisesti verkkoportfolion yhteydessä olevan erityispätevyyshakemuksen avulla. Erityispätevyyshakemuksessa hakija osoittaa olennaiset ansiot esittelemällä ammatillista toimintaansa, osaamistaan Huomaathan pyytää kaksi suosituskirjettä! Ne tulee lähettää postitse on: Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki. Kuoreen merkintä Erityispätevyyshaku.
2012 12 Taulukko 6. Tiivistelmän sisältö Erityispätevyysalueen valinta ja perustelut Perustellaan erityispätevyysalueen valinta ja se, millä tavalla omat oppimistarpeet ja tavoitteet ovat yhteydessä työyhteisön toimintakäytäntöjen kehittämiseen sekä potilaiden/asiakkaiden ja palvelujärjestelmän tarpeisiin ja tavoitteisiin. Keskeiset sisällöt ja oppimismetodit perusteluineen Kuvataan erityispätevyyden hankkimiseen käytetyt keskeiset sisällöt ja oppimismenetelmät sekä niiden yhteys edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen ja toimintakäytäntöjen kehittämiseen. Erityispätevyyden arviointi perusteluineen Arvioidaan saavutettuja erityistietoja, taitoja ja osaamista ja niiden merkitystä oman työn ja työyhteisön kehittämiseen, terveyspalveluiden käyttäjien hoidon laatuun ja potilas/asiakastyytyväisyyteen sekä laajemmin terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseen. Kliinisen hoitotyön erityispätevyyshakemus arvioidaan Suomen sairaanhoitajaliitto ry:n nimeämässä arviointineuvostossa kuukauden kuluessa hakuajan päättymisestä. Arviointineuvosto koostuu kuudesta (6) asiantuntijajäsenestä, jotka edustavat käytännön työelämän, koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen osaamista. Arviointineuvostossa hakemukset arvioi aina kaksi jäsentä ja tarvittaessa kolmas jäsen. Lisäksi työryhmä voi tarvittaessa konsultoida muita asiantuntijoita. Tämän jälkeen arviointineuvosto kokonaisuudessaan käsittelee hakemukset ja antaa asiantuntijalausunnon erityispätevyysnimikkeiden myöntämisestä ja suosittelee liiton hallitukselle joko hakemuksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Myönnetystä nimikkeestä annetaan hakijalle kirjallinen todistus. Nimikkeen saanut henkilö on osoittanut omaavansa erityispätevyysalueen asiantuntemuksen. Tiedot erityispätevyysnimikkeen saaneista sairaanhoitajista on nähtävillä Sairaanhoitajaliiton verkkosivuilla. Erityispätevyyden myöntämisen edellytyksenä on, että hakijan erityisosaaminen täyttää sille asetetut kriteerit. Mikäli hakija ei täytä erityispätevyyden myöntämisen kriteerejä, arviointineuvosto antaa hänelle kielteisen päätöksen perusteluineen. Oman asiantuntijuuden kriittinen tarkastelu, jatkuva kouluttautuminen ja osaamisvalmiuksien kehittäminen ovat edellytyksiä sille, että myönnetty erityispätevyysnimike voidaan uudistaa. Nimikkeen voimassaolo edellyttää myös, että hakija osoittaa työskentelevänsä erityispätevyysalueen hoitotyössä. Lisäksi hänen tulee osoittaa erityisalueensa tiedollisen, taidollisen, yhteistoiminta- ja kehittämisosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen eri näytöillä viiden (5) vuoden välein. Kliinisen hoitotyön erityispätevyysnimikettä voidaan pitää lisäansiona, jonka avulla tunnustetaan sairaanhoitajan erityinen osaaminen ja asiantuntijuus kliinisessä työssä. Nimike antaa perusteet erilaisten kannustimien käyttöön, kuten uudenlaisiin tehtävänkuviin ja osaamiseen perustuvaan palkkakehitykseen. Erityispätevyyden julkinen tunnustaminen ja osaamisen jakaminen Erityispätevyyden kriteerien täyttyminen Erityispätevyyden osoittaminen ja arvioitavaksi luovuttaminen (näyteportfolio) Tiedollinen osaaminen 40 op. Taidollinen osaaminen 40 op. Yhteistoiminta- ja kehittämisosaaminen 60 op + yksilöllisesti vaihdellen 60 op. em. osaamisalueilta Osaamisen kehittäminen (koulutus, työkokemus, monialainen työote, tutkiva ja kehittävä työote) Kuvio 1. Yhteenveto kliinisen hoitotyön erityispätevyyden rakentumisesta.
2012 13 5. Erityispätevyysnimikkeen päivittäminen Sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön erityispätevyysnimike tulee päivittää viiden (5) vuoden välein. Hakemuksen käsittely on maksullinen. Oman asiantuntijuuden kriittinen tarkastelu, jatkuva kouluttautuminen ja osaamisvalmiuksien kehittäminen ovat edellytyksinä sille, että myönnetty erityispätevyysnimike voidaan uudistaa. Päivityshakemus tehdään sähköisesti Sairaanhoitajaliiton verkkoportfolio-sovelluksella. Päivittämishakemuksessa hakijan tulee osoittaa viiden vuoden ajalta taidollisen osaamisen kehittämistä vähintään 20 op verran tiedollisen osaamisen kehittämistä vähintään 9 op verran, ja yhteistoiminta- ja kehittämistoimintaa vähintään 10 op verran > yhteensä näyttöä 39 op verran. Taidollinen osaaminen Päivityshakemuksessa hakijan tulee osoittaa työskennelleensä erityispätevyysalueellaan kokopäiväisesti vähintään kaksi (2) vuotta nimikkeen myöntämisen jälkeen. Työajasta on oltava vähintään 50% kliinistä hoitotyötä. Tiedollinen osaaminen Suomen sairaanhoitajaliiton täydennyskoulutussuosituksen mukaan sairaanhoitajien tulee osallistua täydennyskoulutukseen vähintään kuusi (6) päivää vuodessa. Suosituksen mukaan erityispätevyysnimikkeen päivittämistä hakevalla tuleekin olla viimeisen viiden vuoden ajalta täydennyskoulutusta vähintään yhdeksän (9) opintopistettä, joista neljä (4) opintopistettä tulee olla erityispätevyysalalta ja viisi (5) opintopistettä voi olla muita asiantuntijuudessa kehittymiseen liittyviä opintoja. Yhteistoiminta- ja kehittämisosaaminen Muun toiminnan osalta hakijalla tulee olla näyttöä vähintään kymmenen (10) opintopisteen verran. Kehittämistoiminnan osalta näyttönä voi käyttää esimerkiksi esimiehen tai asiantuntijasuosittelijan strukturoitua lausuntoa, josta ilmenee hakijan nykyinen erityispätevyysosaaminen ja miten hän on kehittänyt palvelujärjestelmää viimeisen viiden vuoden aikana. Hakemuksessa on käytävä selkeästi selville hakijan rooli ja ajankäyttö, jotta ansioiden pisteyttäminen on mahdollista. Koulutuksen, työkokemuksen ja muun toiminnan näyttöjen lisäksi hakijan tulee arvioida omaa kehittymistään erityispätevyyden myötä. Vapaamuotoisessa arvioinnissa hakija perustelee asiakkaan palvelujärjestelmän näkökulmasta, miten hän on hyödyntänyt erikoisalaosaamistaan palvelujärjestelmän kehittämisessä viimeisen viiden vuoden aikana. Terveisiä erityispätevyyden saaneilta kollegoilta Tehkää hyvät kollegat työtänne näkyväksi hakemalla erityispätevyyttä! Kuka kissan hännän nostaa jos ei kissa itse - erityispätevyys on vaikea saada, ja jos sen saa voi olla todella iloinen siitä. Erityispätevyysnimike on arvostettu ammattilaisten keskuudessa ja toivottavasti myös palkkaneuvotteluissa. Jos aloittaa portfolion tekemisen alusta, ei kannata pelästyä suurta työmäärää. On palkitsevaa tarkastella omaa osaamistaan, jos ei ole aiemmin sitä pysähtynyt miettimään. Kannattaa aloittaa portfolion tekeminen heti valmistumisen jälkeen ja päivittää sitä säännöllisesti. Vastaukset kyselystä, joka tehtiin vuonna 2011 siihen mennessä Sairaanhoitajaliiton kliinisen hoitotyön erityispätevyyden saaneille