Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)



Samankaltaiset tiedostot
Psyykkinen toimintakyky

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? Majakka Markku ja Virve Pellinen

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop Tampere

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Kerronpa tuoreen esimerkin

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

Miten terapia voi tukea lasta? Mirjam Kalland

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Hautajaiset osana suruprosessia

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PU:NC Participants United: New Citizens

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

Märsky Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

TUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Työpaja 1: Neurokognitiiviset erityispiirteet työelämässä vahvuuksia vai haasteita?

Ohjaaminen ja mentalisaatio

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon Terhi Rönkä, PsM

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP

Mielenterveys voimavarana

VIP Tampere työpaja katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio

Transkriptio:

Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille heidän autismistaan tai Aspergerin oireyhtymästään?

Miten kertoa vammasta henkilölle itselleen? Miten kerrot autismista henkilön vanhemmille ja miten tästä eroaa tapa kertoa se henkilölle, jolla on autismi? Mukauta kertomistapa kommunikaatiotason mukaan, yksilöllisesti ymmärrettäväksi. Autistinen henkilö näkee maailman eri tavalla kuin me. He näkevät myös itsensä eri tavalla. Meidän ajatus voi olla, että autismista kertominen masentaa lasta älä projisoi omia tuntemuksiasi He ajattelevat eri tavalla! Älä luule tietäväsi mitä autistinen henkilö ajattelee itsestään. Heillä on mielen malliin liittyen vaikeuksia ajatella itseään ja omaa mieltää. Realistinen kuva itsestä on usein puutteellinen.

Henkilön on saatava tieto vammastaan Autistinen henkilö kohtaa monia ongelmia, muttei ymmärrä mistä ongelmat johtuvat. He pystyvät kuvaamaan fyysisiä ulottuvuuksia itsestään (konkreettista) sekä harrastuksiaan. Autistisen henkilön kanssa voi puhua sisäisestä minästä, omasta psykologisesta kuvasta liittyen itseen (konkretia). Omista sisäisistä tiloista puhuminen on hankalaa (tunteet). Autistiset henkilöt kuvaavat hyvin vähän omaa suhdettaan muihin eli sosiaalinen ulottuvuus puuttuu samoin kuin tulevaisuuden suunnittelu (mielikuvitus puuttuu).

Onko henkilöt tietoisia erityisyydestään? Tutkimuksen mukaan 50 %:lla oli kuva omista kyvyistä ja vammastaan. ¼ heistä pystyi kertomaan siitä. 75% ei tiedä mikä osuus heillä on hankalissa tilanteissa. He saattavat tietää mitä AS on, mutta eivät ymmärrä käyttäytymisensä vaikutuksia. 30 % ei pysty kuvaamaan edes vammaansa. Realistinen käsitys itsestä puuttuu (vain 15 % se on). Realistista minäkuvaa on hankala luoda. Teoriatasolla se on mahdollista, käytännössä vaikeaa. Itseluottamus rakentuu minäkuvasta tällainen olen ja itsetunnosta tällaiseksi ajattelen itseni

Autistinen minäkuva Minä olen minä. (looginen vastaus) Minä olen tyhmä. (muiden sanojen toistoa, negatiivista palautetta ekolaliana) En voi tietää mitä muut minusta ajattelevat. (mielenteorian puute) Mustavalkoinen käsitys itsestä ja autismista. Autismissa ei ole mitään hyvää. Autismin ymmärtäminen konkreettisesti ja sanatarkasti. En tarvitse apua, sillä minun autismini on niin lievää.

Kohti autismin ymmärtämistä Autismin ymmärtäminen on prosessi. Kieltäminen on osa suruprosessia suojautumiskeino. Ole mukana prosessissa. Kun kerrot autismista, niin tarkista että hän ymmärsi miten oli tarkoitettukin. Kuvaa konkreettisesti. (esim. Miten kuvata konkreettisesti ilmaisu autismin kirjo?) Työskentelyä minäkuvan kanssa. Yksi kirja ei paranna itsetuntoa tai minäkuvaa. Itsetunto muodostuu monesta asiasta. Tärkeää on kokea onnistuvansa ITSE! (muokkaa ympäristöä niin että voi onnistua)

Tavoite ei ole tehdä vähemmän autistiseksi. Autismi on sinun tapasi olla ja toimia. Autismi ei ole virhe sinussa, joka pitää korjata. Me olemme peili autistisen henkilön elämässä Millainen?

VIKA KORJATAAN NORMAALI? Autistisen ihmisen kulttuurin hyväksyntä ja kunnioitus on tärkeää Pyrkimys muuttaa tai korjata polttaa työntekijän loppuun Onko kuntoutus liikaa ongelmalähtöistä? Sen tulisi olla tavoitelähtöistä On ongelmalistoja, mutta onko lahjakkuuslistoja? Olen jotakin erityistä on TYÖKALU, odotukset, hyödyt ja pelot pohditaan yhdessä ennen kirjan käyttöä kirja ei ole lopullinen työkalu, vaan päättymätön tarina, prosessi, joka ei koskaan lopu

Työkirjan osat, kirjan sisältö Osa 1. Olet ainutlaatuinen (ulkopuoli/ fyysinen minä ja sisäpuoli/harrastukset, luonteenlaatu, lahjakkuus, persoonallisuus, vähemmän vahvat puolet) TAVOITE: Jokainen on erilainen Osa 2. Minun kehoni ( ulkopuoli, sisäpuoli, aivot, älykkyys) TAVOITE: Aivovamma voi olla ihmisellä, joka on älykäs Osa 3. Mitä on olla erilainen? (sairaus, häiriö, vamma) TAVOITE: Vaikka on vamma, ei ole vähemmän ihminen ja elämänmittaisuus

Työkirjan osat, sisältö Osa 4. Autismi: erityinen vamma (autismin kirjo, oirekolmio, mitä voidaan tehdä?) TAVOITE: Ihmiset, joilla on autismi ovat erilaisia, erityisiä ja lahjakkaita. SOVELLUKSET: sisaruksille, eri vammaryhmille, vertaisryhmätapaamisiin, kotiopetukseen, intensiivikurssi aikuisille, luokkatovereille, pienemmille lapsille muokattuna, tukikeskusteluihin, ennen psykoterapiaa, diagnosoinnin jälkeen

Vaikuttavuus negatiiviset vaikutukset masennus aggressiivisuus kieltäminen, kieltäytyminen hämmennys suru, käyttäytymisongelmat lisääntyvät syyllistäminen positiiviset vaikutukset mieliala nousee parempi selviytyminen parempi balanssi itsetuntonsa kanssa paremmin ottaa apua ja ohjausta vastaan jaettu itsetiedostus en ole ainoa

Videointi ja editointi AV-teknikko Mikko Varjus Ohjaava opettaja Auli Meronen