Tämä dokumentti on allekirjoitettu sähköisesti / Detta dokument har underskrivits elektroniskt / This document has been electronically signed

Tämä dokumentti on allekirjoitettu sähköisesti / Detta dokument har underskrivits elektroniskt / This document has been electronically signed https://www.onnistuu.fi/doc/36e896c1-e280-4f7f-82b4-634941b83b47

ALLEKIRJOITUKSET / UNDERSKRIVNINGAR / SIGNATURES Tämä dokumentti sisältää 5 sivua ennen tätä sivua / Detta dokument innehåller 5 sidor före denna sida / This documents contains 5 pages before this page Tero Tapio Nieminen - 09.03.2017 14:06:45-65f6bec8-1969-4124-8467-7caff0c9ac63 Tuomas Rantala - 09.03.2017 14:07:20 - b0031243-12b4-455e-a543-5673d1389eb5 toimivaltaoikeus ställningsfullmakt authority to sign nimenkirjoitusoikeus firmateckningsrätt representative asiakirjan tarkastaja dokument inspektör document checker huoltaja/edunvalvoja förvaltare custodial Tämä dokumentti on allekirjoitettu sähköisesti / Detta dokument har underskrivits elektroniskt / This document has been electronically signed https://www.onnistuu.fi/doc/36e896c1-e280-4f7f-82b4-634941b83b47

LIITE 1: Pöytäkirjaote (tarkastamaton) KVALT 6.2.2017 4 (16 sivua) Kunnanhallitus 207 22.08.2016 Kunnanhallitus 257 07.11.2016 Kunnanhallitus 302 12.12.2016 Kunnanhallitus 22 30.01.2017 Kunnanvaltuusto 4 06.02.2017 KOULUVERKKOSELVITYS 2016 184/12.00.00/2016, 135/00.02.00/2016 KHALL 207 Kunnanjohtajan pyynnöstä sivistystoimenjohtaja on pyytänyt FCG.tä tarjouksen puolueettoman kouluverkkoselvityksen laa din nas ta. Tarjouksessa on huomioitu kuntalaisaloitteen mu kai ses ti lapsija maaseutuvaikutusten arviointi. 1) Työn hinta on 17 200 euroa (alv. 0 ) + toteutuneet mat ka ku lut. Tämä hinta sisältää kolme tiivistä selvitystä eli kou lu verk ko sel vi tyksen laadinnan lisäksi lapsija maa seu tu vai ku tus ten arvioinnin, ohjausryhmän kokouksiin osal lis tu mi sen (2 kokousta), aikataulutuksen ja päätöstekstien laa din nan tuen. 2) FCG Konsultointi Oy: konsultin osallistumisesta kou lu verk koa koskeviin kuulemistilaisuuksiin ja kunnallisen toi mi elin ten kokouksiin tai muihin vastaaviin tilaisuuksiin ve loi te taan erikseen tilaisuutta kohden 1 280 (alv %)/tilaisuus + to teu tu neet matkakulut. Näistä tilaisuuksista sovitaan aina erik seen. 3) Jatkotoimien ja käytäntöön viemisen tuen laadusta so vi taan erikseen. Tämän vaiheen konsulttipäivän hinta on 1 280 (alv. %) + matkakulut. Lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi sisältää arvion ny ky ti lan (0-vaihtoehto) ja yhden vaihtoehdon arvioinnista. Jos ha lu taan tarkastella lisävaihtoehtoja, kukin seuraava ar vioin ti hinnoitellaan erikseen hintaan 800 (alv 0 %) / vaih to eh to. Matkakulut laskutetaan aina toteutuman mukaisena erik seen. Konsulttien matkakustannukset laskutetaan to del lis ten toteutuneiden kulujen mukaan erikseen. Mat ka kus tan nus ten laskutus tapahtuu väliltä Lappeenranta Tammela (Ok sa nen) ja Turku Tammela (Ekuri). Tilaaja vastaa ohjausryhmän ja kokousten sekä muiden ti lai suuk sien koollekutsumisesta sekä tila- ja tar joi lu jär jes te lyis tä ja näistä aiheutuvista kustannuksista. Tarjous kokonaisuutena liitteenä. Yritysvaikutusten arviointi (Kvalt 66, 20.12.2010):

Kysymys: Vaikuttaako yritysten kilpailutilanteeseen? Onko päätöksellä vaikutuksia yritysten mää rän kehittymiseen? Vaikuttaako päätös positiivisesti työ paik kojen muodostumiseen? Onko palvelu mahdollista ulkoistaa? Kyllä Ehkä Ei x x x x Valmistelija: Kunnanjohtaja Kalle Larsson puh. 0400 695 679. Sivistystoimenjohtaja Mari Haapanen puh. 050 339 3675 Päätösehdotus: Kunnanhallitus 1. hyväksyy FCG.n tarjouksen kou lu verk ko sel vi tyk sen laa din taan liittyen. Kunnanhallitus edellyttää kouluverkkoselvityksen olevan val mis 31.10.2016 mennessä. 2. asettaa ohjausryhmän kou lu verk ko sel vi tyk sen laadinnan tuek si. Ohjausryhmään nimetään seu raa vat henkilöt: xxx xxx xxx Käsittely kokouksessa: Kunnanjohtaja Kalle Larsson ja sivistystoimenjohtaja Mari Haa pa nen esittelivät asiaa kokouksessa klo 19.29-20.18. Keskustelun kuluessa kunnanhallituksen jäsen Eero Pura esit ti, että ohjausryhmään nimetään kunnanvaltuuston ja kun nan hal li tuk sen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Kunnanhallituksen jäsen Raija Suonpää kannatti jäsen Pu ran esitystä. Kunnanhallituksen jäsen Olli-Pekka Jasu esitti, että oh jaus ryh mään nimetään lisäksi kunnanjohtaja Kalle Larsson. Kunnanhallituksen jäsen Eero Pura kannatti jäsen Jasun esi tys tä. Päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti 1. hyväksyä FCG.n tarjouksen kouluverkkoselvityksen laa din taan liittyen. Tarjous hyväksytään siten, että sel vi tyk siin saadaan tarjoukseen sisältyvien (kohta 1) lisäksi yhden muun vaihtoehdon sekä osallistumisen kouluverkkoa kos ke viin kuulemistilaisuuksiin ja kunnallisen toimielinten ko kouk siin tai muihin vastaaviin tilaisuuksiin erikseen tilaisuutta koh den 1 280 (alv %)/tilaisuus + toteutuneet matkakulut. Näis tä tilaisuuksista sovitaan aina erikseen. Kunnanhallitus edellyttää kouluverkkoselvityksen olevan val mis 31.10.2016 mennessä,

2. asettaa ohjausryhmän kouluverkkoselvityksen laa din nan tuek si ja nimeää ohjausryhmään kunnanvaltuuston ja kun nan hal li tuk sen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat se kä kun nan joh ta ja Kalle Larssonin. KHALL 257 FCG konsultointi Oy on toimittanut 31.10.2016 kun nan hal li tuk sel le kunnanhallituksen 22.8.2016 207 tekemällä pää tök sel lä tilaaman kouluverkkoselvityksen sekä siihen liit ty vän lapsija maaseutuvaikutusten arvioinnin. Selvityksen pohjatietoina ovat olleet mm. - oppilasmäärätiedot ja ennusteet kouluittain ja muun jär jes tä jän opetuksessa olevat oppilaat - syntyneet (arvio tästä vuodesta myös mukana) - kouluja koskevat tiedot - henkilöstömäärätiedot - voimassa olevat oppilaaksiottoalueiden ja op pi las kul je tus ten perusteet/periaatteet - arviot kiinteistöjen kunnosta ja investoinneista - kaavoituskatsaus/kaavoitussuunnitelmat Selvityksessä käsitellään väestömuutosten vaikutuksia pal ve lu verkkoon koko väestön, ikäryhmitellyn väestön, lasten ja nuor ten määrien muutosten, oppilasennusteiden, kou lu koh tais ten ennusteiden sekä huoltosuhteen näkökulmista sekä näi den vaikutuksesta palvelutarpeiden kehitykseen. Selvitys ku vaa myös maankäytön suunnittelun vaikutuksia pal ve lu verk koon. Myös koulujen henkilöstö ja tilat kuvataan sel vi tyk ses sä. Kouluverkon taloudellisessa tarkastelussa on las ket tu odotekustannukset, reaalikustannukset ja toi min ta me not. Selvityksen johtopäätöksenä on päädytty esittämään kol mea erilaista kouluverkkovaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat seu raa vat: Vaihtoehto 1. 1. Teuron koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien 2. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2021 lukien Vaihtoehto 2.

1. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien 2. Letkun koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien 3. Teuron koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien Vaihtoehto 3. 1. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 2. Letkun koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 3. Myllykylän koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 4. Portaan koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 5. Riihivalkaman koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lu kien 6. Teuron koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien Vaihtoehtojen perustelut: Vaihtoehto 1. perustuu valtuuston hyväksymään 20 oppilaan op pi lasra jaan. Kun raja alittuu, koulu lakkaa. Selvityksessä on arvioitu vaihtoehto 1. toteuttamisen vaikutuksiksi Myl ly ky län koulun säilymisen 1-sarjaisena nykyistä ennustetta pi dem mäl le, kun Teuron koulun oppilaiden lähikouluksi tulisi Myl ly ky län koulu. Samoin Kaukjärven koulun oppilaiden lä hi kou luk si osoitettavaksi suunnitellun Keskuskoulun vuo si luok kien 1-6 säilyminen 1-sarjaisena 2020-luvulla vah vis tui si. Vaihtoehdon 1. kokonaissäästöpotentiaaliksi arvioidaan vuo del le 2017 olevan n. 74.000 euroa, vuodelle 2018-2020 148.000 euroa, vuodelle 2021 n. 238.000 euroa ja vuo des ta 2022 eteenpäin 327.000 euroa. Vaihtoehto 2. perustuu voimakkaasti laskevan pal ve lu tar peen ennakointiin. Ratkaisu vahvistaisi Koulukeskuksen, Rii hi val ka man ja Myllykylän koulujen säilymisen pää sään töi ses ti 1-sarjaisina 1-6 luokkien osalta. Ratkaisun sääs tö po ten ti aa lin arvioidaan olevan 482.000 euroa. Vaihtoehto 3. perustuu voimakkaasti laskevan pal ve lu tar peen ennakointiin. Tässä vaihtoehdossa perusopetus kes ki te tään kokonaisuudessaan Tammelan koulukeskukseen lu ku vuo den 2019-2020 alusta lukien. Vaihtoehdon 3. mu kai nen säästöpotentiaali on vuonna 2017 74.000 euroa, vuon na 2018 148.00 euroa, vuonna

2019 556.500 euroa ja vuon na 2020 965.000 euroa. Tämän jälkeinen säästöpotentiaali muo dos tuu koko kunnan oppilasmäärän ennustetusta las kus ta ja sen vaikutuksista talouteen. Kouluverkkoselvitys sisältää myös kunnanhallituksen kun ta lais aloitteen johdosta tilaaman ja FCG suunnittelu- ja tek niik ka Oy:n tekemän lapsija maaseutuvaikutusten ar vioin nin, joka perustuu kouluverkkoselvityksen johtopäätöksinä esi tet tyi hin kolmeen kouluverkkovaihtoehtoon. Kouluverkkoselvitys sekä lapsija maaseutuvaikutusten ar vioin ti ovat liitteenä. Yritysvaikutusten arviointi (Kvalt 66, 20.12.2010): Kysymys: Vaikuttaako yritysten kilpailutilanteeseen? Onko päätöksellä vaikutuksia yritysten mää rän kehittymiseen? Vaikuttaako päätös positiivisesti työ paik kojen muodostumiseen? Onko palvelu mahdollista ulkoistaa? Kyllä Ehkä Ei X X X X Valmistelija: Sivistysjohtaja Mari Haapanen, puh. 050 3393675 Hallintojohtaja Anitta Hietaniemi, puh. 050 569 7500 Kunnanjohtaja Kalle Larsson, puh. 040 069 5679 Päätösehdotus: Kunnanhallitus päättää 1. ottaa vastaan FCG konsultointi Oy:n laatiman kou lu verk ko sel vityk sen sekä siihen liittyvän lapsija maa seu tu vai ku tus ten arvioinnin, ja 2. lähettää kouluverkkoselvityksen sekä siihen liittyvän lap si- ja maaseutuvaikutusten arvioinnin lausunnolle kas va tus- ja koulutuslautakuntaan, nuorisovaltuustoon, Tam me lan koulujen vanhempainyhdistyksille sekä yh teis työ toi mi kun nal le. Lausunnot on toimitettava kun nan hal li tuk sel le viimeistään 30.11.2016 klo 15.00 men nes sä. Päätös: KHALL 302 Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus. Määräaikaan 30.11.2016 klo 15.00 mennessä saapui seu raa vat lausunnot: - Kasvatus- ja koulutuslautakunta -Vanhempainyhdistys Tammenterho ry - Portaan koulun vanhempainkerho - Tammelan Nuorisovaltuusto

- Teuron koulun vanhempainyhdistys - Kaukjärven koulun vanhempainyhdistys ry sek - Yhteistyötoimikunta. Lausunnot ovat liitteenä. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on toi mit tanut myöhässä toi sen lausunnon 2.12.2016, joka on myös liitteenä. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa 16.11.2016 an ta mas saan lausunnossa, että laadittu kouluverkkoselvitys ei an na lisäinformaatiota edelliseen kouluverkkoselvitykseen ver rat tu na ja painottaa, että kouluverkkopäätös tulee tehdä ai ka tau lul li ses ti järkevästi ja nopeasti. Lisäksi kasvatus- ja kou lu tus lau ta kun ta toteaa, että lapsija maa seu tu vai ku tuk sis ta tehty selvitys olisi voinut olla laajempi. Lautakunta ot taa laajasti kantaa koulukuljetuksiin ja koulujen mahdollisiin lak kau tuk siin niiden kannalta. Vanhempainyhdistys Tammenterho ry:n lausunnossa kiin ni te tään huomiota oppilaiden väliseen tasapuolisuuteen lasta kohti kuluvien määrärahojen ja käytössä olevien di gi taa lis ten oppimisvälineiden suhteen sekä koulutiloihin ja hen ki lö re surs sei hin liittyviin ratkaisuihin. Portaan koulun vanhempainkerho mielestä kouluverkko tu lee karsia koulujen oppilasmäärien, maantieteellisen si jain nin ja koulurakennusten kunnon mukaisesti. Lisäksi se edel lyt tää, että aikaisemmin päätetystä 20 oppilaan rajasta pi de tään kiinni. Kunnalla tulisi Portaan koulun van hem pain ker hon mukaan olla pitkän tähtäimen suunnitelma, jota nou da te taan. Tammelan kunnan nuorisovaltuusto toteaa lausuntonaan, et tä selvitys on tehty hyvin kattavasti ja perusteellisesti. Li säk si se toivoo, että päätös tehtäisiin mahdollisimman no peas ti ja nuorten ääni kuuluisi selkeästi päätöksessä. Teuron koulun vanhempainyhdistys toteaa lausunnossaan kou luverk ko sel vi tyk sen olevan käyttökelvoton Tammelan kou lu jen kehittämisen kannalta. Lausunnossa katsotaan, et tä selvityksessä on useita perustavanlaatuisia puutteita ku ten esim. Tilastokeskuksen väestöennusteeseen tu keu tu mi nen kunnan strategiaan kuuluvan asukasmäärän kas vat ta mi sen asemasta, lasten mielipiteen ja tahdon kuulematta jät tä mi nen, paikallistuntemuksen puute ja arvio kou lu kiin teis tön kunnosta. Harhaanjohtavana pidetään myös op pi laskoh tais ten kustannusten ilmoittamista vain yhden vuoden osal ta. Lausunnossa tuodaan esille Teuron koulun op pi las mää rän kasvavan ennusteen mukaan voimakkaasti. Teuron kou lun vanhempainyhdistys kritisoi kaavamaisia sääs tö po ten ti aa li las kel mia ja maaaseutu- sekä lapsivaikutusten ar vioin tia. Teuron vanhempainyhdistys on toimittanut lau sun ton sa ohessa selvityksen:

Tammelan kouluverkko - asuk kai den ja kylien näkökulma. Teuron koulu erityiskohteena. Sel vi tys on liitteenä. Tammelan Kaukjärven koulun vanhempainyhdistys ry kat soo, että selvitys ei anna luotettavaa tulosta. Selvityksessä ei ole luotettavasti näytettytoteen kouljen lakkautuksista syn ty viä säästöjä. Lausunnossa todetaan, että suomalaisen kou lu jär jes tel män keskeisiä arvoperusteita ovat tasa-arvon ta kaa mi nen ja parantaminen. Pienen koulun op pi mis ym pä ris tö tarjoaa hyvät edellytykset lapsen hyvinvoinnille ja op pi mi sel le. Lausunnossa kiinnitetään huomiota myös opettajien ja kouluhenkilökunnan jaksamiseen eri kokoisissa kou luis sa. Vanhempainyhdistys esittää ehdotuksia koulun ja kylän ke hit tä mi sek si. Lisäksi todetaan, että maaseudun lap si per heil le tärkein peruspalvelu on koulu. Tammelan kunnan yhteistyötoimikunta toteaa lau sun nos saan, että mahdollisen kouluverkkomuutoksen aiheuttamat hen ki lös tö vä hennyk set tulee toteuttaa luonnollisen pois tu man kautta. Annetut lausunnot ovat kokonaisuudessaan liitteessä. Hallintolainhallintolain 41 mukaan viranomaisen tulee va ra ta vaikuttamismahdollisuuksia, jos asian ratkaisulla voi ol la huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elin ym pä ris töön, työntekoon tai muihin oloihin. Viranomaisen tulee va ra ta näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian kä sit te lyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mie li pi teen sä asiasta. Asian vireilläolosta ja vai kut ta mis mah dol li suuk sien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laa juu den kannalta sopivalla tavalla. Kuntalain 27 :ssa todetaan, että valtuuston on pidettävä huol ta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toi mi eli miin; 2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa; 3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuu le mis ti lai suuk sia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen pää tök sentekoa; 5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa; 6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, val mis telua ja suunnittelua; sekä 7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä. Kouluverkkoselvityksen kaikki vaihtoehdot sisältävät kou lu jen lakkautuksia, joten kouluverkosta tehtävällä päätöksellä on huomattavia vaikutuksia monen henkilön elin ym pä ris töön, työntekoon tai muihin oloihin. Osallistumis- ja vai ku tus mah dol li suuksien varaaminen kuntalaisille ja palveluiden käyt tä jil le edellyttää

tiedottamista ja kuulemista sekä mie li pi tei den selvittämistä ennen päätöksentekoa. Valmistelija: Hallintojohtaja Anitta Hietaniemi, puh 050 569 7500 Päätösehdotus: Kunnanhallitus päättää 1. ottaa vastaan ja käsitellä kouluverkkoselvityksestä an ne tut lausunnot; 2. päättää järjestää kouluverkkoselvitystä ja siinä esi tet ty jä koulujen lakkautusvaihtoehtoja koskevan tiedotus- ja kuulemistilaisuuden 4.1.2017 klo 17.00-19.00. Ti lai suus on kaikille avoin; ja 3. varaa mahdollisuuden toimittaa kannanotot joko em. kuu le misti lai suu des sa tai kirjallisesti viimeistään 20.1.2016 klo 14.30 toimittamalla kunnanhallitukselle osoi tet tu kannanotto osoitteeseen: Kunnanhallitus, Hak ka pe lii tan tie 2, 31300 Tammela tai kirjaamo@tammela.fi. 4. kuuluttaa tiedotus- ja kuulemistilaisuudesta oheisen il moi tusluon nok sen mukaisesti Forssan Lehdessä ja kun nan www-sivuilla. Käsittely kokouksessa: Kunnanjohtaja muutti esitystään. Muutettu esitys kuuluu seuraavasti: Kunnanhallitus päättää 1. ottaa vastaan ja käsitellä kouluverkkoselvityksestä an ne tut lausunnot; 2. päättää järjestää kouluverkkoselvitystä ja siinä esi tet ty jä koulujen lakkautusvaihtoehtoja koskevan tiedotus- ja kuulemistilaisuuden 4.1.2017 klo 17.00-19.00 kunnantalon valtuustosalissa. Ti lai suus on kaikille avoin.; ja 3. varaa mahdollisuuden toimittaa kirjalliset kannanotot joko em. kuu le mis ti lai suu des sa tai viimeistään 20.1.2017 klo 14.30 toimittamalla kunnanhallitukselle osoi tet tu kannanotto osoitteeseen: Kunnanhallitus, Hak ka pe lii tan tie 2, 31300 Tammela tai kirjaamo@tammela.fi. 4. kuuluttaa tiedotus- ja kuulemistilaisuudesta oheisen il moi tusluon nok sen mukaisesti Forssan Lehdessä ja kun nan www-sivuilla. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti muutettu päätösehdotus.

KHALL FCG Oy:n laatima kouluverkkoselvitys sekä siihen liittyvät lap si- ja maaseutuvaikutusten arviot sekä kou lu verk ko sel vi tys ai ka tau lu ja kunnanhallituksen käsittelyt ja tiedotus- ja kuu le mis ti lai suut ta sekä kirjallisten kannanottojen toi mit ta mis mah dol li suut ta koskeva kuulutus on julkaistu lokakuusta 2016 alkaen kunnan kunnan www-sivuilla. Kuulutus kouluverkkoselvitystä ja siinä esitettyjä koulujen lak kau tusvaih to eh to ja koskevasta tiedotus- ja kuu le mis ti lai suu des ta julkaistiin Forssan Lehdessä 14.12.2016 ja 28.12.2016 sekä kunnan www.sivuilla. Henkilöstön tiedotustilaisuus kouluverkkoselvityksestä ja sii nä esitetyistä koulujen lakkautusvaihtoehdoista järjestettiin 4.1.2017. Kouluverkkoselvitystä ja siinä esitettyjä koulujen lak kau tus vaih to ehto ja koskeva tiedotus- ja kuulemistilaisuus jär jes tet tiin 4.1.2017 klo 17.00-19.13 kunnantalon valtuustosalissa. Ti lai suus videoitiin ja videointi oli nähtävillä reaaliaikaisesti kun nan www-sivuilla ja sen tallenne on nähtävillä kunnan www-si vuil la kouluverkkoratkaisun valtuustokäsittelyyn asti. Kou lu verk ko sel vi tys tä ja siinä esitettyjä koulujen lak kau tus vaih to eh to ja koskevasta tiedotus- ja kuulemistilaisuudesta laa dit tu referoiva muistio ja tilaisuuden kutsu/kuulutus liit tee nä. Kouluverkkoselvitystä ja siinä esitettyjä koulujen lak kau tus vaih to ehto ja koskevassa tiedotus- ja kuulemistilaisuudessa 4.1.2017 jättivät kirjallisen kannanottonsa Sauli Alitalo, Pau la ja Jari Hartikainen sekä Eija Laukkanen. Kannanotot ovat liit tee nä. Pyynnöstä huolimatta Letkun ja Myllykylän koulujen van hem pain yhdis tyk set eivät olleet toimittaneet yhteystietojaan kun nan käyttöön. Yhteystiedot selvitettiin kunnan toimesta tam mi kuus sa 2017, koska kunta halusi antaa näille yh dis tyk sil le tilaisuuden lausua asiassa. 10.1.2017 lähetetyllä pyyn nöl lä pyydettiin lausuntoa Letkun ja Myllykylän kou lu jen vanhempainyhdistyksiltä. Saapuneet lausunnot ovat liit tee nä. Letkun Koulun Vanhemmat ry on antanut lausunnon yh des sä Teuron koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Lau sun nos sa katsotaan, että FCG Oy:n tekemä kou lu verk ko sel vi tyk ses tä puuttuu tärkeitä tammelalaisiin perheisiin vai kut ta via selvityksiä kuten lapsivaikutusarviointi, maa seu tu vai ku tus ar vioin ti, kuljetuskustannuslaskelma ja koulumatkan kes ton arvio sekä lausunto koulumatkan kestosta sosiaali- ja ter veys toi mel ta. Lausunnossa todetaan selvityksessä ole van huomattavia tilastovirheitä mm. oppilasennusteissa. Let kun Koulun Vanhemmat

ry ja Teuron koulun van hem pain yh dis tys edellyttävät kouluverkkoselvityksen täy den tä mis tä ja tutkimista sekä kunnanvaltuuston päätöstä kou lu verk ko pää tök sen siirtämisestä seuraavalle valtuustolle. Myllykylän koulun vanhempainkerhon lausunnossa to de taan FCG Oy:n kouluverkkoselvityksen perusteiden olevan pää osin paikkansa pitävät ja kuvaavan kunnan tilannetta. Lau sun nos sa nähdään,että lähikoulu on asuinpaikkakunnan ja -paikan valintaa eniten määrittävä tekijä. Mahdollisessa kou lu jen yhdistämistilanteessa kuljetusoppilaiden reit ti suun nit te luun ja koulupäivien pituuksiin sekä pienryhmäopetusta tar vit se vien oppilaiden tasa-arvoiseen kohteluun tulee kiin nit tää huomiota. Myllykylän koulun vanhempainkerhon toivoo Tammelan kunnan tekevän kauaskantoisen ja kestävän suun nitel man, jossa väestön ikärakenteen muuttuminen huo mioi daan ja ikääntyvän väestön palvelut yhdistetään kou lu verk ko pää tök seen. 20.1.2017 klo 14.30 asetettuun määräaikaan mennessä kir jal li set kannanottonsa kouluverkkoselvitykseen ja siihen liit ty vään lapsija maaseutuvaikutusten arvioon jättivät seu raa vat henkilöt ja yhteisöt: - Tammelan kylät ry - Tammelan Kaukjärven koulun vanhempainyhdistys ry - Letkun kyläyhdistys, Letkun Koulun vanhemmat ry, Letkun Mu siik ki ry, Letkun Maamiesseura ry, Letkun Puoti osk - Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tammelan Pai kal lis yh dis tyk sen hallitus - Keijo Virtanen - Ilkka Tuovinen, Hanna Kallio, Markus Kallio, Ilkka Mäkilä, Hel mi Mäkilä, Jussi Mäkilä - Outi Vahtila - Tarja Suoranta - Teuron-Kuuslammin Kylätoimintayhdistys ry (Tammelan kou lu verkko - asukkaiden ja kylien näkökulma: Teuron kou lu erityiskohteena) - Pirjo Ali-Tuomola - Seppo Laukkanen - Tuomo Tuovinen - Mari Rantala Kannanotot ovat liitteenä. Kannanottoja ei ole saapunut määräajan jälkeen. Kaikki em. liitteet on toimitettu kunnanhallitukselle 30.1.2017 esityslistan mukana. Yritysvaikutusten arviointi (Kvalt 66, 20.12.2010): Kysymys: Kyllä Ehkä Ei Vaikuttaako yritysten kilpailutilanteeseen? X Onko päätöksellä vaikutuksia yritysten X

mää rän kehittymiseen? Vaikuttaako päätös positiivisesti työ paik kojen muodostumiseen? Onko palvelu mahdollista ulkoistaa? X X Valmistelija: Sivistysjohtaja Mari Haapanen, puh. 050 3393675. Hallintojohtaja Anitta Hietaniemi, puh. 050 569 7500. Kunnanjohtaja Kalle Larsson, puh. 040 069 5679. Päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto päättää 1. lakkauttaa Kaukjärven, Letkun, Myllykylän ja Teuron kou lu jen toiminnan kevätlukukauden 2018 päättyessä; 2. ottaa Forssan ammatti-instituutilta (Norrintie 4, 31300 Tam me la) vapautuneet koulutilat sivistystoimen käyttöön ja käynnistää tilojen muutoksen suunnittelun syksyllä 2017 se kä toteuttaa muutossuunnitelman keväällä 2018 niin että ti lat ovat sivistystoimen käytössä 1.6.2018 alkaen. Käsittely kokouksessa: Sivistystoimenjohtaja Mari Haapanen esitteli asiaa ko kouk ses sa klo 17:07-17:35 ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa. Kunnanhallitukselle on 29.1.2017 päivätty ja 30.1.2017 kun taan saapunut Letkun koulun vanhempainyhdistys ry:n ja Let kun ky lä yhdis tyk sen yhteinen kirje, jonka liitteenä on Suo men ra ken nus tar kastus Oy:n katselmus- ja tar kas tus pöy tä kir ja Letkun kou lu ra ken nuk sesta. Kirje liitteineen on liit tee nä. Kunnanhallitus käsitteli 11.1.2017 päivätyn kou lu verk ko sel vi tyk sen sekä siihen liittyvän lapsija maaseutuvaikutusten ar vioin nin, 4.1.2017 pidetyn tiedotus- ja kuu le mis ti lai suus ma te ri aa lin sekä saapuneet lausunnot, kannanotot ja kirjeet. Kunnanjohtaja esitteli päätösehdotustaan kokouksessa ja esit ti perusteluna päätösehdotukselleen kunnan laskevan väes tö mää rän, las ke vat lapsija oppilasmääräennusteet, val tion osuuk sien vähenemisen ja valtionosuuslaskennassa ta pah tu neen ikärakenteen painotusmuutoksen, kunnan ve ro tu lo ker ty män alenemisen ja perusopetuksen tarpeeseen nähden ylimitoitetun palveluverkon sekä kunnan tilojen käyt töön liittyvät syyt. Varajäsen Maija-Stiina Rahkonen esitti ehdotuksena jä sen ten Eero Pura ja Harri Kaunisto kan nat ta ma na, että: Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto päättää

1. kumota päätöksensä 11.6.2007 18 kohta B koulun sul ke mi seen johtavasta oppilasrajasta kun oppilasmäärä las kee alle 20 oppilaan. 2. että uudeksi oppilasalarajaksi koulun sulkemiselle ase te taan 28 oppilasta. Koulu suljetaan, jos keväällä kouluun il moit tau tu mi sen päätyttyä todetaan oppilasmäärän jäävän syk syl lä koulutyön alkaessa alle 28 oppilaan eikä op pi las en nus te osoita sen nousevan 28 oppilaaseen tulevina vuo si na. 3. että edellä mainittu oppilasmäärän alaraja otetaan käyt töön syksystä 2019 alkaen. Perusteena Letkun ja Teuron kou lu jen nouseva oppilasennuste ja kylissä tehty voimakas ke hit tä mis työ kylän elinvoimaisuuden eteen sekä Kauk jär ven kouluun tehty kunnostustyö. 4. että otetaan valmisteluun kunnan omana strategisena ke hi tyshank kee na peruskouluopetuksen, esikouluopetuksen ja var hais kasva tuk sen järjestäminen kunnan eri alueita ta sa puo li ses ti kohdellen (Ohjelmasuunnitelma: Ennalta eh käi se vät, oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut palvelut). Kasvatus- ja kou lu tus lau ta kun ta johtaa kehityshanketta. Hankkeen osal li sik si kutsutaan kumppanuusperiaatteen mukaisesti koulujen vai ku tus pii ris sä olevia yhteisöjä ja kuntalaisia. Valmistelussa ote taan huomioon lapsen etu sekä taloudelliset tekijät ja ope tuk sel li set näkökohdat. Tällä hankkeella pyritään kään tä mään strategisten tavoitteiden mukaisesti kunnan asu kas mää rän kehitys positiiviseen suuntaan. Jos kunnan op pi las mää rää ei saada käännettyä positiiviseen suuntaan, niin Mylly ky län ja Kaukjärven oppilaat voidaan siirtää Kir kon ky län kouluun. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kun nan johta jan päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu eh do tus, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka ovat kunnanjohtajan päätösehdotuksen kannalla, ää nes tä vät JAA ja ne, jotka ovat Maija-Stiina Rahkosen esittämän, Har ri Kauniston ja Eero Puran kannattaman ehdotuksen kan nal la, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan kä den nos to ää nes tyksel lä. Äänestystapaesitys hyväksyttiin. Äänestys suoritettiin. Ääntenlaskijoina toimivat Ojansuu ja Pu ra. Toimitetussa äänestyksessä annettiin neljä JAA-ääntä (Ol li-pek ka Ja su, Ismo Ojansuu, Kirsi Siikonen, Raija Suon pää) ja kolme EI-ääntä (Harri Kaunisto, Eero Pura, Mai ja-stii na Rahkonen). Tyhjiä ääniä ei annettu.

Puheenjohtaja totesi kunnanjohtajan päätösehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi. Päätös: Äänestyksen tuloksena hyväksyttiin kunnanjohtajan päätösehdotus. KVALT Päätösehdotus: Kunnanvaltuusto päättää 1. lakkauttaa Kaukjärven, Letkun, Myllykylän ja Teuron kou lu jen toiminnan kevätlukukauden 2018 päättyessä; 2. ottaa Forssan ammatti-instituutilta (Norrintie 4, 31300 Tam me la) vapautuneet koulutilat sivistystoimen käyttöön ja käyn nis tää tilojen muutoksen suunnittelun syksyllä 2017 se kä toteuttaa muutossuunnitelman keväällä 2018 niin että ti lat ovat sivistystoimen käytössä 1.6.2018 alkaen. Käsittely kokouksessa: Keskustelun aluksi valtuutettu Puosi ilmoitti olevansa es teel li nen (intressijäävi) osal lis tu mas ta asian käsittelyyn ja päätöksentekoon ja pois tui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi ylei sön joukkoon. Hänen tilalleen saapui varavaltuutettu Tuo mas Mattila asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuorot käyttivät valtuutetut Simo Pärs si nen, Olli-Pekka Jasu, Ismo Ojansuu, Susanna Vähä-Herttua, Kristiina Liinaharja ja Susanna Pel to nen. Valtuutettujen puheenvuorot pitivät valtuutetut Minna Nissilä, Sari Kaa ki nen ja Maija-Stiina Rahkonen. Valtuutettu Kaakinen esitti puheenvuorossaan vas ta eh do tuk se na seuraavaa: Ehdotukseni: Teuro siirtyy Kaukjärvelle syksy 2017, jolloin siel lä oppilasmäärä pysyy n. 50 oppilaassa ainakin vuoteen 2023-2024, jonne ennuste on tehty. Tällä hetkellä ei tehdä mui ta lakkautuksia.

Kouluverkkoennuste on siis vuodelle 2023, jolloin oppilasmäärät joidenkin tämän hetkisten en nus tei den mukaan radikaalisti putoavat, silloin Teu ro-kauk jär vi mahtuisi Myllykylään, Letku Riihivalkamaan ja Porras Kir kon ky lään. Tässä vaiheessa myös koulukeskus olisi val mis ottamaan jo oppilaita vastaan. Valtuutettu Siikonen kannatti Kaakisen esitystä. Valtuutettu Rahkonen esitti puheenvuorossaan vas ta eh do tuk se na seuraavaa: 1. valtuusto kumoaa päätöksensä 11.6.2007 18 kohta B kou lun sulkemiseen johtavasta oppilasrajasta kun op pi las mää rä laskee alle 20 oppilaan. 2. että uudeksi oppilasrajaksi koulun sulkemiselle asetetaan 28 oppilasta. Koulu suljetaan, jos keväällä kouluun il moit tau tu mi sen päätyttyä todetaan oppilasmäärän jäävän syk syl lä koulutyön alkaessa alle 28 oppilaan eikä op pi las en nus te osoita sen nousevan 28 oppilaaseen tulevina vuo si na. 3. että edellä mainittu oppilasmäärän alaraja otetaan käyt töön syksystä 2019 alkaen. Perusteena Letkun ja Teuron kou lu jen nouseva oppilasennuste ja kylissä tehty voimakas ke hit tä mis työ kylän elinvoimaisuuden eteen sekä Kauk jär ven kouluun tehty kunnostustyö. 4. että otetaan valmisteluun kunnan omana strategisena ke hi tyshank kee na peruskouluopetuksen, esikouluopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäminen kunnan eri alueita ta sa puo li ses ti kohdellen (Ohjelmasuunnitelma: Ennalta eh käi se vät, oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut palvelut). Kasvatus- ja koulutuslautakunta johtaa kehityshanketta. Hankkeen osal li sik si kutsutaan kumppanuusperiaatteen mukaisesti kou lu jen vaikutuspiirissä olevia yhteisöjä ja kuntalaisia. Val mis te lus sa otetaan huomioon lapsen etu sekä taloudelliset te ki jät ja opetukselliset näkökohdat. Tällä hankkeella py ri tään kääntämään strategisten tavotteiden mukaisesti kun nan asukasmäärän kehitys positiiviseen suuntaan. Valtuutettu Koivu kannatti Rahkosen esitystä. Keskustelun kuluessa valtuutettu Eero Pura esitti valtuutettu Ju ha Ojansuun kannattamana seuraavan ehdotuksen: Myl ly ky län koulu lakkautetaan ja Myllykylän koululle kaavailtu kes kus keit tiö rakennetaan Riihivalkamaan. Ennen ää nes tys tä Pura, Ojansuun suostumuksella, veti ehdotuksensa pois. Valtuutettu Pärssinen esitti valtuutettu Kauniston kan nat ta ma na

seuraavan ehdotuksen: Valtuusto päättää jättää asian pöydälle ja päätöksen kou lu ver kos ta tekee huhtikuussa 2017 valittava valtuusto. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esitys asian pöydällepanosta, on seuraavat puheenvuorot koh dis tet ta va pöydällepanoehdotukseen, jonka jälkeen asian kä sit te lyn jatkamisesta tässä kokouksessa on äänestettävä. Pu heen joh ta ja teki seuraavan äänestysesityksen: asian kä sit te lyn jatkamista kannattavat äänestävät JAA ja pöy däl le pa noa kannattavat äänestävät EI. Äänestysesitys hy väk syt tiin. Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan ni men huu dol la. Äänestystapaesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa ää nes tyk ses sä annettiin 18 JAA-ääntä ja 9 EI-ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto päätti äänin 18-9 jatkaa asian käsittelyä tässä kokouksessa. Valtuutettu Pärssinen ehdotti neuvottelutaukoa. Pu heen joh ta ja totesi, että pidetään neuvottelutauko. Neuvottelutauko pi det tiin klo 19.24-19.30. Kun puheenvuoropyyntöjä ei enää ollut, puheenjohtaja päätti keskustelun. Valtuutettu Pura ilmoitti vetävänsä esittämänsä ehdotuksen pois, jonka pu heen joh ta ja totesi. Puheenjohtaja totesi, että koska oli myös tehty kaksi kunnanhallituksen ehdotuksesta poik kea vaa kannatettua esitystä, on asiasta äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka kan nat tavat valtutettu Kaakisen esittämää ja Siikosen kan nat ta maa ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka ovat val tuu tet tu Rahkosen esittämän ja Kauniston kannattaman eh do tuk sen kannalla, äänestävät EI. Äänestysesitys hy väk syt tiin. Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan ni men huu dol la. Äänestystapaesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa ää nes tyk ses sä annettiin 18 JAA-ääntä, ja 9 EI-ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto päätti äänin 18-9 val tuu tet tu

Kaakisen esittämän ja Siikosen kannattaman esityksen tu le van kunnanhallituksen ehdotuksen vastaehdotukseksi. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka kan nat tavat kunnanhallituksen ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka ovat valtutettu Kaakisen esittämään ja Siikosen kan nat ta maan kannalla, äänestävät EI. Äänestysesitys hy väk syt tiin. Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan ni men huu dol la. Äänestystapaesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa ää nes tyk ses sä annettiin 16 JAA-ääntä, 9 EI-ääntä ja 2 val tuu tet tua äänesti tyhjää. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen ehdotuksen tulleen val tuuston päätökseksi äänin 16-9-2. Päätös: Kunnanvaltuusto päätti äänestyksen tuloksena 1. lakkauttaa Kaukjärven, Letkun, Myllykylän ja Teuron kou lu jen toiminnan kevätlukukauden 2018 päättyessä; 2. ottaa Forssan ammatti-instituutilta (Norrintie 4, 31300 Tam me la) vapautuneet koulutilat sivistystoimen käyttöön ja käyn nis tää tilojen muutoksen suunnittelun syksyllä 2017 se kä toteuttaa muutossuunnitelman keväällä 2018 niin että ti lat ovat sivistystoimen käytössä 1.6.2018 alkaen. Sari Kaakinen jätti eriävän mielipiteen (liitteenä).

LIITE 2: Kuulutus 13.12.2016 (1 sivu) Tammela» Ajankohtaista Ajankohtaista Hae sivuilta Tekstin koko A A A Sivukartta TIEDOTUS JA KUULEMISTILAISUUS KOSKIEN KOULUVERKKORATKAISUA SEKÄ MAHDOLLISIA KOULUJEN LAKKAUTTAMISIA 4.1.2017 13.12.2016 Ajankohtaista Asuminen, rakentaminen ja ympäristö Avoimet työpaikat Elinkeinoelämä Etusivu Harrastukset ja vapaa aika Kunta ja hallinto Kuntavaalit Kylät ja kylien kehittäminen Lapset ja nuoret Lomakkeet Matkailu Liikennepalvelut Opetus ja koulutus Perusturva Ruoka ja puhdistuspalvelut Tammelan seurakunta Tietoa Tammelasta Palaute Terveyspalvelut Työllisyyspalvelut Viranomaispalvelut Yhteystiedot KUULUTUS TIEDOTUS JA KUULEMISTILAISUUS KOSKIEN KOULUVERKKORATKAISUA SEKÄ MAHDOLLISIA KOULUJEN LAKKAUTTAMISIA Tammelan kunnantalon valtuustosalissa 4.1.2017 klo 17.00 19.00 Tammelan kunnassa tehdyn kouluverkkoselvityksen johtopäätöksenä on päädytty esittämään kolmea erilaista koulujen lakkautusten seurauksena muodostuvaa kouluverkkovaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat seuraavat: Vaihtoehto 1. 1. Teuron koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien 2. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2021 lukien Vaihtoehto 2. 1. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien 2. Letkun koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien 3. Teuron koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien Vaihtoehto 3. 1. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 2. Letkun koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 3. Myllykylän koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 4. Portaan koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 5. Riihivalkaman koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 6. Teuron koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien Kuntalaisille varataan tilaisuus tulla kuulluksi asiassa joko em. kuulemistilaisuudessa tai kirjallisesti viimeistään 20.1.2017 klo 14.30 toimitettavalla kannanotolla. Kannanotto toimitetaan osoitteeseen: Kunnanhallitus, Hakkapeliitantie 2, 31300 Tammela tai kirjaamo@tammela.fi. Takaisin Kaikki tiedotteet Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh (03) 41 201 fax (03) 4360 407 sähköposti tammelainfo@tammela.fi Synergia Foxy

LIITE 3: Muistio kuulemistilaisuudesta 4.1.2017 (7 sivua) Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela MUISTIO 1/7 Paikka: Tammelan kunnan valtuustosali Aika: 4.1.2017 klo 17.00-19.13 Tiedotus- ja kuulemistilaisuus koskien kouluverkkoratkaisua sekä mahdollisia koulujen lakkauttamisia Järjestäytyminen Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Ryhtä toivotti tilaisuuden osallistujat tervetulleiksi tiedotus- ja kuulemistilaisuuteen koskien kouluverkkoratkaisua sekä mahdollisia koulujen lakkauttamisia. Tilaisuus alkoi klo 17:00. Ryhtä esitteli kouluverkkotyöryhmän, johon kuuluvat puheenjohtajana Harri Kaunisto, jäseninä Heikki Vainio, Simo Pärssinen, Matti Lintukorpi (poissa), Ismo Ojansuu, Kirsi Siikonen ja kunnanjohtaja Kalle Larsson. Ryhtä esitteli myös paikalla olleet viranhaltijat tekninen johtaja Hannu Jalavan ja sivistystoimenjohtaja Mari Haapasen. Ryhtä ilmoitti, että tilaisuus videoidaan. Niille, jotka eivät halua tulla videoiduksi, oli varattu tila valtuustosalin parvelle. Ryhtä esitti, että varsinaiset kannanotot esitetään puhujakorokkeelta ja jätetään kirjallisina. Puheenvuoron käyttäjän toivotaan esittäytyvän. Kouluverkkoselvitystä ja mahdollisia koulujen lakkautuksia koskevat kirjalliset kannanotot on jätettävä 20.1.2017 klo 14.30 mennessä kuntaan. Kunnanjohtaja Kalle Larsson toivotti osallistujat tervetulleiksi ja toivoi, että kouluverkkoselvitystä koskevat kysymykset esitetään Raila Oksasen esityksen päätyttyä. Kouluverkkoselvityksen ja siihen liittyvien lapsija maaseutuvaikutusarvioiden esittely Kouluverkkoselvityksen ja siihen liittyvät lapsija maaseutuvaikutusten arviot ovat laatineet Raila Oksanen ja Riitta Ekuri FCG Consulting Oy:stä. Selvitys on saatavilla mm. kunnan kotisivuilta. Selvityksen tarkoituksena on ollut saada tietoa kouluverkkoratkaisun tueksi. Konsultit ovat kokoontuneet kouluverkkotyöryhmän kanssa kaksi kertaa käsittelemään kouluverkkoselvitystä ja sen liitteenä olevia lapsi- sekä maaseutuvaikutusten arvioita.

MUISTIO 2/7 Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela 4.1.2017 klo 17.00-19.13 Oksanen esitteli selvityksen pohjana olleen materiaalin ja sen saantitavat. Selvityksessä ei ole tehty henkilöstösuunnittelua, koska tällä hetkellä määräaikaisia opettajia jonkin verran eikä irtisanomistarvetta näin ollen ole. Ruokahuollossa tehdään tällä hetkellä seudullista selvitystä eikä siksi sitä tässä yhteydessä erityisesti selvitetty. Koulukuljetusten osalta ei ole tehty erityisiä kuljetussuunnitelmia vaan arvio kuljetustarpeesta. Tarkat kuljetussuunnitelmat edellyttävät lukujärjestyssuunnittelua eikä senkään vuoksi ole mahdollista laatia kuljetussuunnitelmia. Myöskään tulevia investointisäästöjä ei ole arvioitu. Oksanen esitteli mm. Tammelan kunnan väestökehitysennusteen, kunnan ikäjakauman mukaisen väestökehityksen, palvelutarve-ennusteen, oppilasmäärä- ja oppilasennusteen. Selvityksiin on liitetty myös kaavoitustilanne. Väestötiedon pohjatietona käytettiin vuotta 2014, joka on tilastokeskuksen nelivuotisennusteen mukainen viimeisin vuosi. Oksanen esitteli kouluverkkoraportin mukaisesti perusopetuksen palveluverkon Tammelassa, lasten ja nuorten määrien ennustetut muutokset sekä oppilasennusteet kunnan osalta ja koulukohtaisesti. Hän esitteli myös kunnan koulutiloista tehdyt arviot, kouluverkon talousvaikutukset ja kustannukset. Lopuksi hän esitteli konsulttien johtopäätöksinään esittämät vaihtoehdot kouluverkkoratkaisuvaihtoehdoiksi. Nämä kolme vaihtoehtoa ovat seuraavat: Vaihtoehto 1. 1. Teuron koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien 2. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2021 lukien Vaihtoehto 2. 1. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien 2. Letkun koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien 3. Teuron koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien Vaihtoehto 3. 1. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 2. Letkun koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 3. Myllykylän koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 4. Portaan koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 5. Riihivalkaman koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien 6. Teuron koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien Oksanen toi esille myös sen, että kunnanvaltuuston voimassa olevan päätöksen mukaan koulun lakkautusraja on 20 oppilasta.

MUISTIO 3/7 Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela 4.1.2017 klo 17.00-19.13 Kysymykset ja kannanotot: Kysymys: Katriina Suutala, Letku Kysyi syntyneiden määrän ja oppilasmäärän ristiriidasta raportin sivulla 10. Vastaus: Raila Oksanen: Forssassa ja muualla opiskelevat lapset vähentävät määrää pienemmäksi kuin syntyneet. Kyse voi olla myös tilastoheitosta tai eri tilastoarvojen käytöstä rinnakkain. Kysymys: Tuomo Tuovinen, Kuuslammi Ovatko konsultit tutustuneet Tammelan kunnan strategisiin tavoitteisiin, kyläohjelmiin ja asunto-ohjelmiin? Vastaus: Raila Oksanen: Ei ole kuulunut toimeksiantoon. Lähinnä asia on tullut esille maankäytön suunnittelun eli kaavoituksen osalta. Kysymys: Ilkka Tuovinen, Kytö Miksi ohjausryhmä jätti huomiotta strategian ja tahtotilan ja hyväksyä väestöennusteen sellaisenaan? Vastaus: Esa Ryhtä: Tässä vaiheessa konsulteilta tilattiin faktoja ja päättäjät yhdistävät ne muihin suunnitelmiin päätöstä tehdessään. Päätöksen tekeminen ei tule olemaan helppoa. Kysymys: Veli-Matti Pura, Porras Missä on maaseutuvaikutusten ja lapsivaikutusten arvoinnin esittely? Mikä kouluverkkoratkaisun vaikutus on maaseudulla asumiseen? Vastaus: Raila Oksanen: Arvio on tehty ja on kouluverkkoselvityksen liitteenä. Kommentti: Tuomo Tuovinen, Kuuslammi Kommenttipuheenvuoro: Ennuste on ennuste, fakta on se tilanne missä nyt ollaan. Kysymys: Heli Hätönen, Letku Vuonna 1980 Tammelassa 5561 asukasta, nyt on 800 ihmistä enemmän. Kouluverkko oli sama. Miksi kouluverkkoa on nyt tarkoitus karsia? Voiko olla, että Tammelan asukasluku on noussut juuri kouluverkosta johtuen? Vastaus: Harri Kaunisto: 1980 kunta oli muuttovoittokunta, nyt kunta on muuttotappiokunta. Kunta tekee kaikkensa, jotta kunnan asukasluku ja oppilasmäärä saadaan nousuun. Maaseutu- ja lapsivaikutusten arvio tehtiin kuntalaisaloitteen johdosta. Haluttiin selvittää muita seikkoja kuin taloutta. Toivotaan, että kuntaan saadaan lisää väkeä. Koko Kanta-Hämeen tilanne on yhtä huono väestökehityksen osalta. Koulut olivat aiemmin vaatimattomampia. Kommentti: Katariina Suutala, Letku Lapsiperheet muuttavat sinne missä on lapsiperheen palvelut ovat. Ihmiset muuttavat sinne missä koulupalvelut ovat. Väestöennuste tulee toteutumaan mikäli kouluja lakkautetaan. Loviisan kaupunki satsaa lapsiperheisiin. Satsaus kouluihin, päivähoitoon ja neuvolaverkkoon on saanut väkiluvun nousemaan.

MUISTIO 4/7 Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela 4.1.2017 klo 17.00-19.13 Puheenvuoro: Tuomo Tuovinen, Kuuslammi Kuulemistilaisuuden tarkoitus on kuulla kuntalaisen kantoja kouluverkkoselvitykseen. Valtuutettuja on ilahduttavan paljon paikalla. Kouluverkkoselvityksessä esitettyihin vaihtoehtoihin ei tarvitse pitäytyä vaan kaikki vaihtoehdot ovat avoinna. Tammelan kunnalla ei ole mitään pakottavaa syytä karsia kouluverkkoa. Fakta on että tilastokeskus ennustaa lapsija väestömäärän vähenemistä, mutta sen perusteella tehty kouluverkon vähennys vasta vähentää väestöä ja tekee ennusteesta totta. Laskevaan ennusteeseen reagoiminen enneaikaisesti on väestökadon tietoista kiihdyttämistä. On kannustettu avoimeen mielipiteen ilmaisuun, mutta kunnanjohtaja ja muut kunnan virkamiehet eivät ole tehneet vastineita mielipidekirjoituksiin. Kunnanhallitus on tilannut uuden kouluverkkoselvityksen ilman kunnanvaltuuston ilmaisemaa tahtoa. Nyt tarjotaan ilmeisesti vain kolmea vaihtoehtoa päätöksentekoon. Kunnan virkamiesjohdon tavoite on sellainen, että päätös ei kumoutuisi hallinto-oikeudessa. Selvityksessä ei todennäköisesti kuultu lainkaan kuntalaisia. Kumppanuudesta vain puhutaan kunnassa. Ainakin Teuron ja Pohjois-Tammelan asukkaat ovat innokkaasti tarjonneet kumppanuutta kunnalle, mutta siihen ei ole tullut vastakaikua. Teuron ja Kuuslammin lapsiluku on ennusteenkin mukaan nousussa. Kuka päättää kunnan tulevaisuudesta: pinnallisesti kunnan tuntevat virkamiehet, konsulttifirma, keskittämistarpeiset poliitikot vai vaaleilla valittu kunnanvaltuusto? Kannanotto: Paula Hartikainen, Teuro (kokonaisuudessaan kirjallisena liitteessä) Onko valtuutettujen tahtotila tuhota kunta ja kunnan lasten ja nuorten tulevaisuus lakkauttamalla koulut? Vai istuttamalla lapsia tuntikaupalla autossa? Kouluverkkoselvityksen mukaan lapset voidaan toimittaa Teurolta 15 minuutissa koulukeskukseen. Tämä on utopiaa. Miten toteutuu lapsien etu, oikeus ja tasapuolisuus? Koulukyyditykset, terveysongelmat ja jopa mielenterveysongelmat ovat liian suuri hinta. Sosiaalisessa mediassa on vain ikävää luettavaa Tammelan tulevasta kouluverkkoratkaisusta. Mieheni ja veljet ovat käyneet pientä koulua ja ovat sitä mieltä, että kyläkoulussa oli ihana käydä koulua. Teuron kyläkoulu täyttää 120 vuotta. Kunnan pitäisi olla ylpeä siitä. Koko kylä kasvattaa lasta. Valtuutettujen tulee toimia tasapuolisesti ja lasten edun mukaisesti. Kysymys: Mikko Pietilä, Teuro Kysymys tekninen johtaja Hannu Jalavalle: Mihin kouluverkkoselvityksestä on unohtunut Nylkkämäen kiinteistö eli Fain kiinteistö? Selvityksen sivulla s. 23 on taulukko 19: Tammelan koulujen kunto. Kuka on tehnyt selvityksen? On pyydetty tätä selvitystä kirjallisena, mutta ei ole saatu. Onko FCG kuntaliiton omistama yritys? Vastaus: Harri Kaunisto: Forssan ammatti-instituutin entinen kiinteistö seisoo tyhjillään eikä ole vielä olemassa suunnitelmaa sen suhteen. Fai (Forssan ammattiinstituutti eli käsi- ja taideteollinen koulu) siirtyi kunnan toiveesta huolimatta kunnalle opetuksen loputtua. Kiinteistöjen keittiöarviot on tehty ruokahuoltoselvityksen yhteydessä.

MUISTIO 5/7 Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela 4.1.2017 klo 17.00-19.13 Vastaus: tekninen johtaja Hannu Jalava: Kunnan talonrakennusmestari on tehnyt koulukiinteistöjen kuntoarviot 20 vuoden kokemuksella. Kysymys: Maijastiina Rahkonen Onko konsulttiyhtiöstä annettu taulukon kriteerit kiinteistöjen kuntoarvioihin? Vastaus: Raila Oksanen: Muuta ohjeistusta ei ole annettu vaan ainoastaan asteikko 1-4 niin että 1 on paras ja 4 huonoin. Suomen kuntaliitto omistaa FCG:n 100 prosenttisesti. Kysymys: Heli Hätönen, Letku Letkun keittiön kunto on arvioituarvosanalla 4. Miten, milloin ja millä tavoin kunnanhallituksen lausuntopyyntö on lähetetty koulujen vanhempainyhdistyksille? Letkun koulun vanhempainyhdistys ei ole saanut kunnanhallituksen lausuntopyyntöä. Letkun koulun oppilasmäärää on laskettu keinotekoisesti lähikouluperiaatteen vastaisesti kuljettamalla oppilaita muualle. Vastaus: Mari Haapanen: Perusopetuslaki määrää, että vanhemmilla on oikeus anoa lapsien koulupaikka. Tämä ei kuitenkaan aina ole maantieteellisesti lähin koulu vaan se voi olla oppilaan tarpeisiin sopivin koulupaikka. Toissijainen koulupaikka tarkoittaa sitä, että vanhempi kustantaa koulumatkat tähän kouluun. Vastaus: Kalle Larsson: Kirjaamo ja asianhallintasihteeri ovat toimittaneet lausuntopyynnöt sivistystoimesta saatuihin vanhempainyhdistysten osoitteisiin. Vastaus: Hannu Jalava: Talonrakennusmestarilla on näkemys myös keittiöiden kunnosta riippumatta siitä ovatko ne jakelu- tai valmistuskeittiöitä. Kysymys: Marko Hätönen, Letku Miten selvityksessä esitetty palvelutarve laskee, jos Teuron koulun oppilasmäärä nousee ja Lekun koulunkin pysyy vähintään ennallaan, jollei nousekin riippuen lähikoulumääritelmästä? Vastaus: Raila Oksanen: Koko kunnan perusopetuksen palvelutarve laskee. Koulujen sijainti kentällä osoittaa, että palvelutarve tulee laskemaan 2020-luvulla entisestään, jollei kuntaan muuta väkeä. Kannanotto: Sauli Alitalo, Pohjois-Tammela, Patakangas (puhujan kirjallinen kannaotto liitteenä) Tammela on suuri kunta, jonka vahvuus on aktiiviset kylät. Tästä esimerkkinä Susikkaan valinta Kanta-Hämeen vuoden kyläksi. Talkoovoimin on saatu palveluita säilymään koko kunnassa. Keskittäminen ja suurentaminen lisäävät erilaisia riskejä. Nyt pitää päättää, millainen kunta Tammelan halutaan olevan. Puheenvuoro: Tarja Suoranta, Susikas Tammela on vahva kunta, jonka tulee pitää kiinni vahvuuksistaan. Tilastoja ja laskemia ei saada oikeiksi. Talkoita ja kädenojennuksia esim. liikuntapalveluissa ei oteta vastaan. Tie kulkee kahteen suuntaan ja matka on yhtä pitkä molempiin suuntiin. Siksi oppilaita voitaisiin tuoda muualta Teuron kouluun erilaiseen oppimisympäristöön. Pienissä ryhmissä jokaisella on mahdollisuus toteuttaa itseään, eri-ikäiset ovat tekemisissä keskenään ja syntyy pitkäkestoisia sosiaalisia suhteita.

MUISTIO 6/7 Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela 4.1.2017 klo 17.00-19.13 Kuulemistilaisuuden päätös Pitkät matkat ovat epämukavia ja hankalia oppilaille. Jos koulu loppuu, ei Tammelalla ole mitään tarjottavaa teurolaisille. Esim. Teuron joulujuhla on yhteisöllinen tapahtuma, jossa kaikki esiintyvät. Kouluverkkoselvitys palveluverkkopallerot antavat väärän kuvan Teuron osalta. Pallero näyttää isolta, mutta toisen puolen olisi saanut poistaa. Kuntarajan ylittämällä oppilasmäärä lisääntyisi. Olisi pitänyt tutkia enemmän realistista kuljettamista. Koulut pitää sijoittaa maantieteellisesti tasapuolisesti kunnan alueelle. Puheenvuoro: Pirjo Ali-Tuomola, Teuro Valtuustoaloitessa luki: säästetään seinistä, ei lapsilta. Kuntalaiset nousivat takajaloilleen ja ilmapiiri kunnassa on heikentynyt. Kotihoidontuen kuntalisä ja vuorohoidon toimimattomuus ja aamupäivähoidon lopettaminen. Lapsen hyvinvoinnin turvaaminen tärkeintä vanhemmille. Nyt Tammelassa on1813 perhettä, montako mahtaa olla kouluverkkopäätöksen jälkeen. Mikä on lapsiperheiden arvo Tammelalle? Mikä on henkilökunnan arvo, onko varaa luopua tästä osaamisesta? Mihin nämä ihmiset työllistyvät jatkossa? Koulukuljetus Teurolta Myllykylään kestää pidempään kuin 15 min. Esiopetus on nyt keskustassa, matka kestää yhteensä 95 minuuttia päivässä. Teurolaisen yläkoululaisen matka kestää aamulla 1 h 50 min ja iltapäivällä 45 min. Halutaanko tähän ryhmään vielä enemmän lapsia? Koulukuljetuksen suuntaa-antava kustannus tulee arvioida. Puheenvuoro: Katariina Suutala, Letku Katariina Suutala luki Letkun kylän lapsilta kerättyjä lausuntoja koskien Letkun koulua. Lausunnot tulivat seuraavilta lapsilta: Kannanotto: Eija Laukkanen, Teuro (puhujan kirjallinen kannanotto liitteenä) Tammela täyttää 100 vuotta. Tammelan koululaitoksen 150 vuotisjuhlavuosi on nyt alkanut. Kunta haluaa Unisefin lapsilähtöiseksi kunnaksi, joulupukki julisti Tammelan hyväntahdon kunnaksi ja kasvua Pohjois-Tammelaan. Nämä ovat ristiriidassa koulujen lakkautusaikeiden kanssa. On mahdotonta näyttää, että koulujen lakkautuksella saataisiin säästöjä aikaan. Oppilaat haluavat opiskella pienissä ryhmissä, myös henkilökunta haluaa työskennellä pienissä ryhmissä. Väkiluku ei nouse kouluja lakkauttamalla. Palvelujen heikentäminen ei lisää kunnan houkuttelevuutta. Näin jäljelle jäävät vain eläkeläiset ja perheet, jotka ammatin puolesta ovat sidoksissa kyliin. Oppilasmäärissä välillä notkahduksia, se pitää hyväksyä. Päätöksen seuraukset on arvioitava pitkällä aikavälillä. Maaseudulla asuville on verojen vastineeksi saatava muutakin kuin kirjastoauton käynti joka toinen viikko. Kysymys: olisiko mahdollista vielä avata lapsija maaseutuvaikutusten arviota läsnäolijoille. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Ryhtä kertoi, että tilaisuus oli aikarajallinen Kouluverkkoselvitys sekä siihen liittyvät lapsija maaseutuvaikutusten arviot ovat saatavissa ja luettavissa esim. kunnan kotisivuilta. Ryhtä kiitti osallistujia ja kertasi kirjallisten kannanottojen toimittamisohjeistuksen: Kuntalaisille varataan tilaisuus tulla kuulluksi asiassa joko tässä kuulemistilaisuudessa tai kirjallisesti viimeistään 20.1.2017 klo 14.30 toimitettavalla kannanotolla.

MUISTIO 7/7 Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela 4.1.2017 klo 17.00-19.13 Kannanotto toimitetaan osoitteeseen: Kunnanhallitus, Hakkapeliitantie 2, 31300 Tammela tai kirjaamo@tammela.fi. Ryhtä päätti tilaisuuden klo 19:13. Kuulemistilaisuudessa jätetyt kirjalliset kannanotot:

LIITE 4: Pöytäkirjaote (tarkastamaton) KVALT 6.2.2017 3 (1 sivu) Kunnanvaltuusto 3 06.02.2017 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT JA ÄÄNTENLASKIJAT KVALT 06.02.2017 3 Hallintosäännön 34 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirja on tarkatettavissa 7.2.2017 ja tarkastettava viimeistään 8.2.2017. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä 9.2.2017. Päätösehdotus: Kunnanvaltuusto valitsee pöytäkirjan tarkastajiksi jäsenet Ismo Ojansuu ja Juha Ojansuu, jotka toimivat samalla myös ääntenlaskijoina. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus.

LIITE 5: KHALL 3.10.2016 246 (2 sivua) Kunnanhallitus 246 03.10.2016 KUNTALAISALOITE TOIMIVAT KYLÄT, ELINVOIMAINEN KUNTA/JOUNI HIRVONEN YM. 197/00.02.00/2016 KHALL 246 Kuntalain (365/1995) 4.luvun 28 :n mukaan kunnan asuk kaal la on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa kos ke vis sa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen joh dos ta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saa tet ta va vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuu lu vis sa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toi men pi teet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asias sa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia ää ni oi keu te tuis ta kunnan asukkaista, asia on otettava val tuus tos sa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Jouni Hirvonen ensimmäisenä allekirjoittajana ja 261 muuta Tam melan kunnan jäsentä ovat jättäneet 29.8.2016 kan sa lais aloit teen, joka on liitteenä. Aloitteen sisältö on seuraava: Haluamme kääntää Tammelan väkiluvun nousuun ke hit tä mäl lä Tammelan kyliä ja kyläkouluja entistä ve to voi mai sem mik si. Keskittämisen sijaan haluamme säilyttää lähikoulut te ke mäl lä kyläkouluistamme monipuolisia lähipalvelu- ja toi min ta kes kuk sia, joissa voivat toimia kaikki kunnan asukkaat vau vas ta vaariin. Kyläkoulujen kehittämiseen tarvitaan pitkäjänteistä ja si tou tu vaa yhteistyötä. Toteutetaan uudistukset yhdessä kunnan, asuk kai den, yhdistysten ja yritysten kanssa. Aloitteemme käynnistämiseksi esitämme, että kun nan val tuus to nimittäisi 2-3 luottamushenkilöä, jotka valtuutetaan aloit ta maan keskustelut toimenpideohjelman laatimiseksi yh teis työs sä kylien yhdistysten ja koulujen van hem pain yh dis tys ten kanssa. Me tammelalaiset äänioikeutetut kuntalaisaloitteen al le kir joit ta neet vaadimme, että Tammelan kunnassa tehdään pi kai ses ti toimia asian eteenpäin viemiseksi. Yritysvaikutusten arviointi (Kvalt 66, 20.12.2010): Kysymys: Vaikuttaako yritysten kilpailutilanteeseen? Onko päätöksellä vaikutuksia yritysten mää rän kehittymiseen? Kyllä Ehkä Ei X X

Vaikuttaako päätös positiivisesti työ paik kojen muodostumiseen? Onko palvelu mahdollista ulkoistaa? X X Valmistelija: Hallintojohtaja Anitta Hietaniemi, puh. 050 569 7500. Päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto 1. päättää ottaa kuntalaisaloitteen käsiteltäväkseen 2. valitsee 2-3 luottamushenkilöä kuntalaisaloitteen mu kai siin keskusteluihin kuntalaisaloitteessa tarkoitetuista asiois ta. Käsittely kokouksessa: Esittelijä teki seuraavan muutetun päätösehdotuksen: Kunnanhallitus päättää 1.että kuntalaisaloite käsitellään kuntastrategiaan kuuluvan ke hit tämis oh jel man Ennaltaehkäisevät, oikea-aikaiset ja oi kein mitoitetut palvelut työryhmässä. 2. velvoittaa kehitysohjelman työryhmän luot ta mus hen ki lö jä se net käymään kuntalaisaloitteen mukaiset keskustelut kun ta lais aloit teen tekijöiden kanssa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti muutettu päätösehdotus.

LIITE 6: Teuron koulun vanhempainyhdistyksen lausunto 30.11.2016 (38 sivua) 1 Teuron koulun vanhempainyhdistys c/o Eija Laukkanen Murrontie 51 31250 Teuro Tammelan kunnanhallitus kirjaamo@tammela.fi Lausunto koskien FCG Konsultointi Oy:n raporttia Kouluverkkoselvitys sekä lapsija maaseutuvaikutusten arviointi Teuron koulun vaiheita seuranneina olemme kokeneet koulun lakkauttamisaikeita parin vuosikymmenen aikana useaan kertaan. Viime ja tämän vuoden aikana toteutettua lakkautusvimmaa emme ole aiemmin kokeneet. FCG:n kouluverkkoselvityksessä on perustavanlaatuisia ongelmia, joiden seurauksena selvityksen anti Tammelan kunnalle jää mitättömäksi eikä selvitystä niiden vuoksi mitenkään voida käyttää perusteluna kouluverkkoa koskeviin muutoksiin. Ensimmäinen ongelma: selvitys perustuu käytännössä yksinomaan Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille 2014-2029. Ennuste on ennuste, ei fakta! Eikä ainakaan Tammelan kunnan strategiaan kuulu kunnan asukasluvun vähentäminen! Toinen ongelma ilmenee selvityksen sivulta 29, kohta 10.2, jossa todetaan: peruskouluikäisten kokonaismäärä vähenee kahdellasadalla lapsella vuoteen 2024 mennessä, kunnan myynnissä olevat tontit eivät ole käyneet kaupaksi ja perheitä on muuttanut pois enemmän kuin kuntaan on muuttanut. Johtopäätöksenä on: Tarkastelun ulkopuolelle jo pelkästään näiden tietojen perusteella jätetään vaihtoehto, jossa palvelurakenteeseen ei tehdä mitään muutoksia. Selvitys kieltää siis kaikki mahdollisuudet asukasmäärän kasvattamiselle kyläkoulujen monissa tutkimuksissa todettua vetovoimaa käyttäen! Kolmanneksi: Tammelan kunta ilmoittautui tänä vuonna tavoittelemaan UNICEF- lapsiystävällinen kunta tunnustusta. Lapsiystävällinen kuntamalli sisältää 10 rakennuspalikkaa. Rakennuspalikka 3 takaa lapsille mahdollisuuden osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Erikseen huomautetaan, että lasten osallistumista esim. kuulemistilaisuuksiin on erityisesti tuettava. Rakennuspalikka 4 takaa sen, että kaikissa julkisia tiloja, esim. kouluverkkoa, koskevissa suunnitelmissa, huomioidaan lapsen etu, ja että lapset voivat vaikuttaa julkisten tilojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Lasten mielipiteitä ja tahtoa ei koulujen lakkauttamisaikeissa ole mitenkään vielä kuultu, vaikka kouluympäristö on lasten kannalta keskeinen hyvinvointitekijä!

2 Myöskään FCG:n selvittäjät eivät ole kuulleet lapsia; lapsen edun arviointia tai vaikutusmahdollisuuksien järjestämistä ei FCG: toimeksiannossa varmaankaan tilattu. Nykyisen kouluverkon säilyttämisen poisjättäminen vaihtoehtona lienee ollut ohjausryhmän asettama kirjoittamaton tavoite (FCG:n tarjousasiakirjoissa mainittu). Pidämme tätä kunnan kehitystä jarruttavana ja väestökatoa kiihdyttävänä politiikkana. Neljäs ongelma syntyy paikallistuntemuksen puutteesta. Selvityksen tausta-aineistona on käytetty em. tilastojen lisäksi vain Tammelan kunnan antamia sinänsä osin puutteellisia tietoja. Yhteydenotot paikallisiin toimijoihin on ilmeisesti jo toimeksiannossa rajattu kokonaan pois! Esimerkiksi FCG:n Lohjalla tekemässä palveluverkkoselvityksessä tehtiin perusteellinen asukaskysely. Jo edellä mainittujen ongelmien vuoksi selvitys on käyttökelvoton Tammelan kunnan koulujen kehittämisen kannalta. Lukuisia muitakin puutteita selvitys sisältää, osittain juuri edellä mainituista ongelmista johtuen. Toimeksiannon mukaisesti selvitystä varten ei ole haastateltu nykyisiä oppilaita, paikallisia asukkaita, yhdistyksiä tai yrityksiä eikä järjestetty julkisia tiedotustilaisuuksia. Tämä heijastuu monissa kohdissa paljastuvana tietämättömyytenä paikallisista oloista. Hämmästelemme esimerkiksi, mikä tarve on esittää, että kirkonkylään tai Myllykylään on 15 min ajomatka. Silti vuosien ajan ovat ensimmäiset oppilaat nousseet taksiin klo 7.05-7.15 ja heidän koulunsa ylä-asteella alkaa klo 9. Iltapäivällä paluumatkakin kestää kaukaisimmilla 45 min. Kolmen tunnin koulumatkaajan pitäisi olla käytössä vain poikkeuksellisesti, eikä suinkaan jatkuvana käytäntönä. Onko tarkoitus, että myös alakoululaiset 7 vuotiaista alkaen istuvat takseissa laittoman kauan, jos kaikki kyläkoulut lakkautetaan? FCG esittää Tammelan kunnan antaman arvion koulukiinteistöjen kunnosta. Teuron koulun kuntoarvio hämmästyttää: kiinteistön kunto on arvioitu asteikolla 1-4 huonoimmalla arvosanalla 4. Myös keittiön ja keittiön laitteiden kunnon arvosana on 4. Koululaisten vanhempina ja koulun hyvin tuntevina emme voi hyväksyä kuntoarviota. Emmekä ole saaneet vastausta virkamiehiltä mihin tämä luokitus perustuu. Vähänkin Tammelan kunnan kouluja, niiden ominaisuuksia ja kuntarakennetta tunteva havaitsee heti, että yksikään esitetyistä vaihtoehdoista oppilaiden siirtosuunnitelmineen ei ole toteuttamiskelpoinen! Pidämme hyvin harhaanjohtavana oppilaskohtaisten kustannusten esittämistä vain yhden vuoden osalta etenkin kun tiedämme oppilasmäärän yli kaksinkertaistuvan jo v. 2020, jolloin Teuron oppilaskohtaiset kustannukset ovat täysin vertailukelpoiset esimerkiksi Keskuskoulun kanssa. FCG:n esittämissä kaikissa kolmessa vaihtoehdossa Teuron koulu lakkautettaisiin ja erityisesti kiinnittää huomiota, että Teuron koulu halutaan kaikissa vaihtoehdoissa lakkauttaa heti v. 2017, vaikka juuri Teuron koulun oppilasmäärä on voimakkaasti kasvava. Miksi Teuron koulu pitäisi lakkauttaa vaikka tilanne oppilasmäärä kasvun suhteen on kaikkein positiivisin koko kunnassa? Nykyinenkin oppilasmäärä olisi helposti muutettavissa isommaksi ja samalla helpotettaisiin Myllykylän koulun tämän hetkistä tilanahtautta. Taksilla kun pääsee myös Teurolle päin eikä aina vain pois täältä.

Olemme ihmetelleet tasapuolisuuden nimissä, että mitähän vastinetta saamme veroeuroillemme, jos koulukin on liikaa pyydetty. Konsultit eivät ole selvästikään tutkineet, onko ehdotettujen säilyvien koulujen tilat sellaiset, että niihin voitaisiin sijoittaa lopetettavan koulun oppilasmäärät ensi syksynä tai jatkossa. Tämäkin tutkinta lienee rajattu toimeksiannon ulkopuolelle. Kaikista vaihtoehdoista esitetään kaavamaiset laskelmat säästöpotentiaalista. Monessa kunnassa kokemukset osoittavat kuitenkin, että laskennalliset säästökuvitelmat haihtuvat monien kustannusten kasvuun. Säästön lasketaan kertyvän lakkautettavien koulujen opettajien henkilöstökuluista, kiinteistökuluista ja keittiöhenkilökunnan kuluista. Kuljetuskustannukset on jätetty laskelmissa ennalleen, vaikka kunnassa hyvin tiedetään koulukuljetusten ongelmista. Miksi veroäyriä nostettiin, kun verotulot ovat asukkaiden vähenemisestä huolimatta kasvaneet, ja koulujen lakkauttamisesta arvioidaan FCG:n raportin mukaan saatavan jopa miljoonan euron vuosisäästöt? Onko tarkoitus rakentaa uusi tyhjyyttään kumiseva teollisuushalli Kaukjärven lakkautettavan koulun läheisyyteen, vaikka Forssan kaupungin alueellakin on tuhansia neliöitä vapaata hallitilaa ja FAI:n kiinteistö Norrintiellä on vailla käyttäjiä? Vai varaudutaanko jo kasvaviin kouluterveydenhuollon kustannuksiin, kun kunnan alueesta puolet on vailla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluja? FCG:n kouluverkkoselvityksen laatijat eivät ole käytännössä lainkaan perehtyneet Tammelan kunnan olosuhteisiin, mikä lienee ollut toimeksiantajien tarkoituskin! FCG:n kouluverkkoselvityksessä esitetyt vaihtoehdot ovat omiaan kiihdyttämään väestön vähenemistä ja ovat siten täysin kunnan kasvustrategian, asunto-ohjelman ja kyläohjelman vastaisia. Kouluverkkoa uhannut supistaminen on jo aiheuttanut muuttoliikettä eikä suinkaan Tammelan kuntakeskukseen vaan kokonaan pois Tammelasta. Tähän ei ole enää varaa! Maaseutu- ja lapsivaikutusten arvioinnin taustasta todetaan Maaseutuvaikutusten arvioinnilla voidaan huomioida maaseudulla asuvat ihmiset ja pyrkiä tukemaan maaseudun elinvoimaisuutta ja että arvioinnin Tavoitteena on pyrkiä vahvistamaan maaseudulle kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia ja ehkäistä kielteisiä vaikutuksia. Kouluverkon nykytila on kuvattu paikallista tuntemustamme vastaavasti. Loppupäätelmä on oikea: Nykytilassa kyläkoulut parantavat kylien palvelutasoa erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta. Lyhyet etäisyydet kouluun ja lyhyet koulumatkat ovat vetovoimatekijä lapsiperheiden kohdalla Pienet luokkakoot ja yleisesti koulun pieni oppilasmäärä voivat kuitenkin myös olla kielteistä lapsivaikutusten kannalta, jos koulu on jatkuvan lakkautusuhan alla. Mutta jos johtopäätös pieneen kouluun kohdistuvasta jatkuvasta lakkautusuhasta on se, että pienet lähikoulut on lakkautettava, on hairahduttu kauas lapsen edun mukaisesta ajattelusta! Kun oppilaat vähenevät alle järkevän rajan eikä näkyvissä ole kasvua, voidaan koulu toki lakkauttaa, jos muut keinot eivät auta. Maaseutu ja lapsivaikutusten arvioinnon yhteenvetotaulukossa s. 17 vaihtoehtojen 1 ja 2 vertailu nykytilaan osoittaa nykyisen kouluverkon ylivoimaisuuden lapsen edun kannalta. Kouluverkon säilyttäminen on kuitenkin jo ennakkoon suljettu pois vaihtoehtona. Mihin unohtui lapsen etu, jonka pitää olla kaikessa päätöksenteossa etusijalla? Mihin unohtui kuntalaisten tasavertainen kohtelu ja 3

TAMMELAN KOULUVERKKO ASUKKAIDEN JA KYLIEN NÄKÖKULMA Teuron koulu erityiskohteena Teuron koulu 29.10.2016 Pohjoisen Tammelan kylät 29.10.2016 (päivitys 29.11.2016)

2 Aineiston on koonnut ja toimittanut: KuusPlussa Oy, tiedustelut Tuomo Tuovinen p. 040 4135210 Kansikuva: Tuomo Tuovinen

1 Alkusanat Tämän selvityksen tarkoituksena on antaa Tammelan kunnan päättäjille ja hallinnolle kuntalaisten paikallinen näkemys tulevaisuuden Tammelan kouluverkoksi: nykyisen kouluverkon säilyttäminen ja kehittäminen. Toivomme, että Tammelan strategiaan perustuvaa ja strategian visiota toteuttavaa kouluverkon paikallisen ruohonjuuritason selvitystämme käytetään täydentämään Tammelan kunnan tilaaman kouluverkkoselvityksen antia (Finnish Consulting Group Oy). Selvityksemme taustatietoina on käytetty tilastokeskuksen julkisia tilastoja, Tammelan Kouluverkkoselvityksen 2015 yhteydessä esitettyjä tietoja ja Tammelan kunnalta saatuja tuoreita tilinpäätöstietoja sekä paikallistuntemukseen pohjautuvaa tietoa. Keskeinen viestimme on: Tammelan kunta säilyy itsenäisenä ja velvoitteistaan hyvin suoriutuvana kuntana aktiivisten asukkaiden ja yritysten tulevaisuuteen suuntautuvan toiminnan kautta. Laajan kunnan kaikkien osien asukkailla on oikeus antaa panoksensa kunnan vetovoiman parantamiseksi. Lähikoulu on keskeisin keskustan ulkopuolella sijaitsevien alueiden elinvoimaan vaikuttava kunnan vastuulla oleva palvelu. Tarkastelumme keskiössä on Teuron koulu ja pohjoisen Tammelan kylät, mutta selvityksessä esitetyt ratkaisut ja kehittämisesitykset ovat käytettävissä soveltuvin osin myös muiden kylien kouluratkaisujen perusteluina. Selvityksen tekemiseen on osallistunut joukko kylien aktiiveja. Luovutamme selvityksemme Tammelan kunnan päättäjien käyttöön. Tammelassa, 29.10.2016 (päivitetty versio 29.11.2016) Pohjoisen Tammelan kylät Teuron koulun kehittämiseen konkreettisen tukensa ovat ilmaisseet esimerkiksi seuraavat yhdistykset ja yritykset (tarkemmin myöhemmin julkaistavissa täydentävissä liitteissä): Teuron-Kuuslammin Kylätoimintayhdistys ry. Susikkaan Kyläyhteisö ry. Teuron koulun vanhempainyhdistys Teuron- Kuuslammin VPK ry. Teuron metsästysyhdistys ry. Matti Tuomola Oy Vörlön Vihannes Oy Kunto-Forssa Ky Biotus Oy KuusPlussa Oy

2 Teemat Sille, että koulu on lähellä, koulumatkat lyhyitä tai että kylä pysyy elävänä, on vaikea laskea rahallista arvoa. Juuri lähikouluperiaate on koulujen kohtaloista päätettäessä keskeisin tekijä, jota ei määritellä talouden termein. Millaisen painotuksen suhteessa euroihin nämä saavat päätöksenteossa, on täysin kiinni poliitikoista ja heidän arvovalinnoistaan. (Opetusneuvos Pasi Rentola, Opetushallitus) Tulevaisuuden kunnat ovat sivistys- ja koulutuskuntia. Tammelan kuntastrategian visiona on itsenäinen, edelläkävijänä tunnettu kasvava kunta. Negatiivisiin väestöennusteisiin reagoiminen palveluverkkoa karsimalla johtaa kiihtyvään väestötappioon ja on kunnan strategian vastaista. (s. 7) Kyläkoulujen ja suurten yhtenäiskoulujen opetuksen järjestämistapa eroavat toisistaan ja molemmissa on etunsa ja heikkoutensa. Kyläkoulujen erityiset onnistumisen mahdollisuudet ovat etenkin yhteisöllisyydessä ja lähiympäristön tarjoaminen mahdollisuuksien hyödyntämisessä. (s. 17) Tammelan kaikkien osien tasapainoinen kehitys on mahdollista vain, jos perheiden tarvitsemat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut ovat kunnossa. Kunnan keskustasta kauimpana sijaitsevien Letkun, Teuron ja Portaan koulut turvaavat laajojen Pohjois- ja Etelä-Tammelan alueiden myönteisen asukaskehityksen. (s. 9) Kyläkouluilla on alueellaan suuri vaikutus maatilojen ja pienyritysten kehittämiseen ja laajentumiseen, onnistuneisiin sukupolvenvaihdoksiin ja uusien yritysten sijoittumiseen. Toistuva uhka koulun lakkauttamisesta vaikuttaa ja on jo vaikuttanut haitallisesti alueiden asutuksen, yritysten ja työpaikkojen kehitykseen. (s. 26) Suuri joukko Teuron koulun vaikutuspiiriin kuuluvia yrityksiä, yhdistyksiä ja asukkaita on ilmaissut valmiutensa osallistua koulun kehittämiseen niin opetuksen kuin resurssienkin suhteen. Opetussuunnitelma 2016 tarjoaa erinomaisen tilaisuuden pitkäjänteiselle kehitystyölle uudenlaisen kumppanuuden merkeissä. (s. 21) Teuron koulun jatkuvuus ja kehittäminen tuo pidemmällä aikavälillä selviä kustannussäästöjä. Jo lähivuosina oppilaskohtaiset kustannukset jäävät oppilasmäärän kasvun myötä alle Tammelan koulujen keskimääräisen kustannustason. (s. 15) Kyläkoulujen säilyttäminen tuo lisää asukkaita ja varmistaa vakiintuneen asutuksen ja yritysten säilymisen ja kehittymisen alueella. Uhkana koettu kaupungistuminen voidaan kääntää mahdollisuudeksi lähikouluja kehittämällä. (s. 28)

3 Tiivistelmä Tulevaisuuden kunnat ovat sivistys- ja koulutuskuntia. Tammelan kuntastrategian visiona on itsenäinen, edelläkävijänä tunnettu kasvava kunta. Kuntien menestymiseen vaikuttavat ennen kaikkea työssäkäyntialueen työpaikkojen kehitys ja kunnan tarjoamat koulutus- ja sivistyspalvelut. Työpaikat ja kouluverkon kattavuus ratkaisevat Tammelan asukaskehityksen suunnan. Negatiivisiin väestöennusteisiin reagoiminen palveluverkkoa karsimalla johtaa kiihtyvään väestötappioon ja on kunnan strategian vastaista. Pieniä lähikouluja (luokka-asteet 1-6) ja suuria yhtenäiskouluja (luokka-asteet 1-9) koskevista tutkimuksista voi tehdä johtopäätöksen, ettei pedagogisin perustein kumpikaan koulumalli ole ylivoimainen, molemmissa on etunsa ja heikkoutensa. Pienten koulujen erityiset onnistumisen mahdollisuudet ovat etenkin yhteisöllisyydessä, lähiympäristön tarjoaminen mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Sille, että koulu on lähellä, koulumatkat lyhyitä tai että kylä pysyy elävänä, on vaikea laskea rahallista arvoa. Juuri lähikouluperiaate on koulujen kohtaloista päätettäessä keskeisin tekijä, jota ei määritellä talouden termein. Millaisen painotuksen suhteessa euroihin nämä saavat päätöksenteossa, on täysin kiinni poliitikoista ja heidän arvovalinnoistaan (opetusneuvos Pasi Rentola, Opetushallitus, YLE 5.11.2014). Tammelan kaikkien osien tasapainoinen kehitys on mahdollista vain jos perheiden tarvitsemat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut ovat kunnossa. Nykyisen kouluverkon kuntakeskuksesta katsoen kauimpana sijaitsevien Letkun, Teuron ja Portaan koulujen säilyttäminen turvaa Tammelan laajojen pohjoisten, itäisten ja eteläisten alueiden myönteisen asukaskehityksen. Kyläkouluilla on suuri vaikutus alueensa maatilojen ja pienyritysten kehittämiseen ja laajentamiseen, sukupolvenvaihdosten onnistumiseen ja uusien yritysten sijoittumiseen. Toistuva uhka koulun lakkauttamisesta vaikuttaa ja on vaikuttanut haitallisesti alueiden asutuksen, yritysten ja työpaikkojen kehitykseen. Tässä selvityksessä tuomme esiin erityisesti Teuron koulun vaikutuspiirissä olevien yritysten, yhdistysten ja asukkaiden ilmaiseman valmiuden osallistua koulun kehittämiseen niin opetuksen kuin resurssienkin suhteen. Opetussuunnitelma 2016 tarjoaa erinomaisen tilaisuuden pitkäjänteiselle kehitystyölle uudenlaisen kumppanuuden merkeissä. Tammelan oppilasmäärältään pienimpien koulujen Teuron ja Letkun oppilasennusteet ovat kasvavia, päinvastoin kuin koko kunnan oppilasennuste. Kasvavien kylien lähikoulujen tulevaisuuden varmistaminen on kunnan väestötavoitteiden ja strategian mukaista. Selvityksessä osoitamme, että Teuron koulun kehittäminen tuo pidemmällä tähtäyksellä säästöjä. Jo lähivuosina oppilaskohtaiset kustannukset laskevat alle koulukeskuksen kustannustason. Lisäksi olemme varmoja siitä, että lähikoulujen säilyttäminen tuo lisää asukkaita ja varmistaa vakiintuneen asutuksen ja yritysten säilymisen ja kehittymisen alueella. Osoitamme myös, että Tammelan toimintaympäristössä uhkana koettu kaupungistuminen voidaan kääntää mahdollisuudeksi kouluja kehittämällä.

4 SISÄLLYS Alkusanat 1 Teemat 2 Tiivistelmä 3 TAUSTAOSA TAMMELAN KUNTASTRATEGIA 5 VÄESTÖTIEDOT 7 NYKYISET KOULUT JA NIIDEN TOIMINTA 9 KOULUVERKON TALOUDEN TARKASTELU 13 PERUSTELU- JA EHDOTUSOSA, TEURON KOULU OPS 2016 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 18 TAMMELAN KUNTASTRATEGIA JA KOULUVERKKO 19 LAPSIVAIKUTUKSET: PERHEIDEN NÄKEMYS 22 MAASEUTUVAIKUTUKSET 27 YRITYSVAIKUTUKSET 30 LOPUKSI 30 Lähdeluettelo 31

5 TAUSTAOSA TAMMELAN KUNTASTRATEGIA Kuntalain mukaan kunnan strategiassa tulee käsitellä seuraavat aiheet: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Tammelan kuntastrategia 2023 luettelee toimintaympäristöön vaikuttavia trendejä: Väestö: Väkiluku laskee Keski-ikä nousee Syntyvyys on maltillista. Kaupungistuminen: Ihmisten voimistunut halu asua kaupunkiympäristössä Korkeakoulutetuista 25-34 vuotiaista ¾ asuu kaupungeissa Riippuvuus osaajista pakottaa yritykset sijoittumaan kaupunkeihin. Elinvoima: Matala työpaikkaomavaraisuus HHT-kehityskäytävä Hyvä imago - heikko tunnettavuus. 2020-luvun kunta: Elinvoiman ja yhteisöllisyyden rakentaja. Tammelan kuntastrategian visio on: Edelläkävijänä tunnettu kasvava Tammela houkuttelee ja innostaa yrittämään, asumaan sekä virkistäytymään Suomen parhaassa kunnassa. Tammelan kunnan kehitysohjelmat, joiden tarkoitus on vastata kuntalain asettamiin laadullisiin vaatimuksiin: Ennaltaehkäisevät, oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut palvelut, Asiakas- ja tehtävälähtöiset prosessit, Vetovoima, tasokas asuminen ja yrittäjyys, Hyvinvoiva, motivoitunut ja tuloksistaan tunnettu henkilöstö. Tammelan kunnan toimintaa ohjaavia arvoja: Asiakaslähtöisyys: Tammelan parhaat voimavarat ovat asukkaat, yritykset ja yhteisöt. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palveluiden kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut Vastuullisuus: Tammela toimii kestävällä tavalla, läpinäkyvästi ja oikeudenmukaisesti. Tammelan työntekijät ja päättäjät perehtyvät asioihin tunnollisesti ja toimivat työyhteisön jäseninä vastuullisesti. Yhdessä onnistuminen: Tammela on haluttu ja arvostettu yhteistyökumppani, joka toimii määrätietoisesti asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Tammelan työntekijät ja päättäjät toimivat aktiivisesti kohti tiiviimpää yhteistyötä niin työyhteisössä kuin sidosryhmissäkin.

6 Tahto uudistua: Jatkuva muutos ei ole itseisarvo vaan välttämättömyys muuttuvassa maailmassa. Tammela toimii työyhteisönä ja kuntana aktiivisesti uudistuen. Asiakkaan näkökulmasta katsottuna asiat tulee aina tehdä edelliskertaa paremmin. Tammelan kyläohjelma 2020:n tavoitteissa mainitaan: Kyläkoulujen toiminnan säilyttäminen Tammelan kunnan tasolla oppilaspohjan mukaisesti tasapainoisesti sekä muiden peruspalveluiden takaaminen kunnan eri alueilla kattavasti. Tammelan asunto-ohjelma 2011-2020 mainitsee asumisesta kyläympäristössä: Kyläympäristössä asuminen houkuttaa paitsi ympäristöllään myös sosiaalisilla seikoilla, sillä viihtyisä kyläyhteisö luo turvallisuutta elämiseen ja mahdollistaa palvelujen saamisen kootummin. Myös toimivat kyläkoulut ovat kylien valtteja, samoin myös mahdollisesti saatavilla olevat toimivat yksityiset vesi- ja viemäriliittymät ja teiden kunnossapitopalvelut. Ohjelma edellyttää, että Kaikkien kunnan toimielinten ja ao. henkilökunnan tulee toimia siten, että paikkakunnalle muuttoa ja asuntotuotantoa suositaan. Tammelan kunnan strategiset tavoitteet ja niiden toteuttaminen ovat tämän selvityksen lähtökohdat.

7 VÄESTÖTIEDOT Väestöennuste 2030: Tammela Forssa Hämeenlinna Tammelan väestö kasvoi vuoteen 2007 asti jonka jälkeen 2010-luvulla alkoi asukasluvun väheneminen (Kaavio 1). Yhteensattumaa lienee, että v. 2007 Tammelan väestön ollessa huipussaan, valtuuston käsittelyssä oli ehdotus useiden koulujen lakkauttamiseksi. Tuolloin valtuusto päätti jättää kouluverkon vielä ennalleen, mutta päätti tulevaisuuden toimintaohjeeksi koulun lakkautuksen rajaksi 20 oppilasta. Tuo raja alitettiin Liesjärven koululla v. 2008 ja koulu lakkautettiin v. 2010, seuraavana oli vuorossa Saaren koulu v. 2011 ja lakkautus v. 2013. Forssan seudulla väestön väheneminen alkoi v. 2007 jälkeen, Tammelassa väheneminen on edellisen laman jälkeen alkaneen ja pitkään jatkuneen kasvun jälkeen ollut suhteellisesti suurinta ja tullut ilmeisesti osittain yllätyksenä päättäjille. Alustavat väestötiedot vuoden 2016 puolivälistä viittaavat mahdolliseen väestön laskun pysähtymiseen. 1180 980 780 580 380 180 Tammelan väestömuutos ja -ennuste 1987-2030 7200 6000 4800 3600 2400 1200-20 1987 1992 1997 2002 2007 2012 2017 2022 2027 0 Kaavio 1. Tammelan väestön kehitys 1987-2015 ja ennuste 2015-2030 ( katkoviivat, Tilastokeskus). Vasen asteikko, alempi viiva: kumulatiivinen väestön muutos, oikea asteikko, ylempi viiva: väestön määrä. 31.12.2015 väestön määrä oli kunnan ilmoittamana 6281 (Tammelan tilinpäätös 2015), tilastokeskuksen ennakoima väestön määrä oli 6337. Tilastokeskus ennustaa v. 2015-2030 Tammelaan 456 hengen vähennystä (-7 %). Forssaan ennustetaan samaan aikaan 530 hengen vähennystä (-3 %). Tammelan toisen naapurikaupungin Hämeenlinnan väestön Tilastokeskus ennustaa kasvavan 3687 hengellä (+5%) (Kaavio 2). Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kasvukäytävän vetovoima ei ilmeisesti vielä ole ulottunut Tammelaan asti niin, että se näkyisi uusien asukkaiden muuttona. Hämeenlinnaan suuntautuu kuitenkin jo nyt monen tammelalaisen työmatka. Helsinki-Forssa-Pori käytävän vetovoima ei ainakaan vielä ole nähtävissä asukasmäärän kasvuna Forssan seudulla eikä näy myöskään Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lähitulevaisuudessa.

8 4000 Tammelan, Forssan ja Hämeenlinnan väestön kasvuennuste 2015-2030 3000 2000 1000 0 Tammela Forssa H-linna -1000 2015 2020 2025 2030 Kaavio 2. Tammelan, Forssan ja Hämeenlinnan väestön kumulatiivinen muutos v. 2015-2030 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan (Tilastokeskus 2016). Tammela on pinta-alaltaan huomattavasti laajempi kuin Forssan seudun muut kunnat: Tammelan pinta-ala on 716 km 2, Forssan 255 km 2, Jokioisten 182 km 2 ja Urjalan 505 km 2. Tammelan muista naapurikunnista Hattulan pinta-ala on 425 km 2, Lopen 656 km 2, Someron 668 km 2, vain nykyinen Lohja (1110 km 2 ) ja Hämeenlinna (2032 km 2 ) kuntaliitosten jälkeen ovat Tammelaa laajempia. Jokioinen, Urjala ja Somero ovat viime vuosina supistaneet kouluverkkoaan kuten suuri osa Suomen kunnista. Näkemyksemme on, että laskeviin väestöennusteisiin ei pidä reagoida ennakoiden supistamalla palveluja, joille on vielä selvästi kasvavaa kysyntää. Sen sijaan on sijoitettava kunnan eri alueiden houkuttavuuden lisäämiseen tarjoamalla muuttajien haluamia palveluja, joista tärkein on toimiva peruskoulu. Kunnassa ja erityisesti kylissä asumismahdollisuuksien markkinointi tilanteessa, jossa palveluverkkoa karsitaan, on mahdoton tehtävä. Kunnan jonkin toimialueen (esimerkiksi peruskoulun) hyvin toimivan palveluverkon karsiminen väestön ennakoituun vähenemiseen vedoten on vaarallista, koska se herättää asukkaissa aiheellisen pelon siitä, että muitakin heidän tarvitsemiaan palveluita tullaan karsimaan. Tämä nakertaa luottamusta ja voi johtaa helposti kiihtyvään väestökatoon.

9 NYKYISET KOULUT JA NIIDEN TOIMINTA Koulujen sijainti ja oppilasennusteet Tammelan asukkaiden maantieteellinen sijoittuminen kyliin ja koulujen etäisyydet toisistaan on esitetty taulukossa 1. Kouluunottoalueet eivät noudata kylärajoja, joten koulun vaikutuspiiriin kuuluvien asukkaiden määrää ei voi suoraan päätellä kylien asukasluvun perusteella. Kouluverkon tiiviyttä ja koulujen vaikutuspiirin alueellista laajuutta voidaan kuvata koulujen etäisyydellä toisistaan. Koulujen etäisyyksillä on merkitystä myös koulujen yhteistoimintaa ja esimerkiksi yhteisiä tiloja ja niiden käyttöä suunniteltaessa, vaikka osa yhteistoimintaa on hoidettavissa digitaalisestikin. Mitä suurempi yhteenlaskettu etäisyys, sitä suurempi paikallinen merkitys ja vaikutus asukasmäärään ja kylien vetovoimaisuuteen koululla todennäköisesti on. Näin tarkastellen koulujen järjestys on seuraava: Letku 127,2 km, Teuro 113,7 km, Porras 93,9 km, Riihivalkama 85,5 km, Kaukjärvi 85,0 km, Myllykylä 66,6 km, Koulukeskus 66,3 km. Etäisyys Koulukeskukseen on luonnollisesti tärkein ja kauimpana Koulukeskuksesta (kirkonkylästä) sijaitsevien Letkun, Teuron ja Portaan koulujen merkitys alueellisesti suurinta. Kaaviossa 3 esitetään koulujen sijainti ja Teuron kouluunottoalueen kouluperheiden sijainnit syksyllä 2022 kouluvuoden alkaessa (tiedot paikallisista lähteistä). Koulujen väliset etäisyydet, km Koulu Kylät Asukasluku (10.3.2015) Kaukjärvi Letku Myllykylä Porras Riihivalkama Teuro Koulukeskus Kaukjärvi Kaukjärvi 352-26,7 6,4 18,0 13,5 14,9 5,5 Letku Letku 348 26,7-21,2 14,5 12,8 30,7 21,3 Myllykylä Osa kirkonkylää (Myllykylä), Hykkilä- Lunkaa 336 6,4 21,2-12,1 12,6 9,4 4,9 Porras Porras-Ojanen, Liesjärvi, Saari- Kaukola 825 18,0 14,5 12,1-15,7 21,6 12,0 Riihivalkama Riihivalkama, Sukula, Kallio, Torro 1044 13,5 12,8 12,6 15,7-22,7 8,2 Teuro Teuro-Kuuslammi, Susikas, Patakangas, Ojajärvi, Lautaporras 493 14,9 30,7 9,4 21,6 22,7-14,4 Koulukeskus Kirkonkylä, Kirstilä- Kytö 2906 5,5 21,3 4,9 12,0 8,2 14,4 - Taulukko 1. Tammelan koulut, koulukylien tai kylätaajamien asukasluvut ja koulujen etäisyydet toisistaan (Tilastokeskus, Google Maps). Tammelassa on Keskuskoulu (1-9 lk) ja kuusi kyläkoulua (1-6 lk). Viimeksi on lakkautettu Saaren koulu (2013) ja Liesjärven koulu (2010), joiden lakkautuksen perusteena oli oppilasmäärän lasku alle 20 oppilaan, kuten valtuuston päätöksessä v. 2007 oli linjattu. Tammelan koulujen oppilasmäärä syksyllä 2016 ja ennuste kouluunottoalueittain on esitetty taulukossa 2. Kouluunottoalueita ei kunnan koulutoimessa enää ole pidetty määräävänä ja esimerkiksi Teuron alueelta on oppilaina Koulukeskuksessa syksyllä 2016. Tiedossa oleva oppilasennuste on Letkun ja Teuron koulujen osalta kasvussa, huolestuttavin kehitys on Kaukjärvellä.

Kouluunottoalue 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Muutos-% Kaukjärvi 30 28 25 21 21 20 12-60 % Letku 26 27 29 29 28 30 28 8 % Myllykylä 86 84 81 81 73 66 51-41 % Porras 61 63 62 50 47 42 35-43 % Riihivalkama 82 82 81 69 67 68 60-27 % Teuro 16 19 21 27 33 35 35 119 % Koulukeskus 157 153 150 127 126 130 113-28 % Kaikki 458 456 449 404 395 391 334-27 % Taulukko 2. Tammelan koulujen 1-6 lk oppilasmäärät ja -ennusteet kouluunottoalueittain (päivitetyt oppilastiedot 20.9.2016) Vaikka kouluunottoalueiden rajat on määritelty tarkoin, voidaan niistä poiketa Tammelan kunnan johtosäännön mukaan sivistystoimenjohtajan päätöksellä. Ennakoivalla ja joustavalla oppilaiden ja vanhempien toiveita huomioivalla koulupaikan valinnalla ensimmäisestä luokasta alkaen olisi mahdollista tasata koulujen oppilasmääriä ja näin välttää vuodesta toiseen jatkuvat arvuuttelut koulun lopettamisesta. Samalla ryhmäkokoja voitaisiin sovittaa mahdollisuuksien mukaan yhtenäisemmiksi. Kaaviossa 3 on Tammelan kunnan kartalle sijoitettu v. 2022 ennusteen mukaisesti Teuron kouluunottoalueen oppilasperheiden asuinpaikat sekä Tammelan koulujen sijainnit. Kartta havainnollistaa, kuinka kolme kyläkoulua, Teuron, Portaan ja Letkun koulut, kattavat yli puolet Tammelan pinta-alasta. Jos oppilaat siirretään muihin kouluihin, ei voida enää puhua lähikoulusta. 10

11 Kaavio 3. Tammelan koulujen sijainti (punaiset ympyrät) ja Teuron koulun oppilaiden perheiden asuinpaikat (keltaiset tähdet) s. 2022 Teuron koulun nykyisen oppilaaksiottoalueen oppilasennusteen mukaan (paikalliset tiedot 1.10.2016). Koulumatkan pituus: Teuron koulu lähikouluna Perusopetuslain 6 määrittelee opetuksen järjestämisestä: Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Teuron koulun oppilaiden koulumatkan pituus laskettuna lyhintä ajokelpoista reittiä kunkin oppilaan kotiosoitteesta koulun osoitteeseen on v. 2016 keskimäärin 6,2 km (16 oppilasta). Oppilaita olisi s. 2016 yhteensä 23, jos kaikki oppilaat, joiden lähin koulu on Teuron koulu, lasketaan mukaan. Oppilasennusteen mukaan laskettu keskimääräinen koulumatkan pituus v.