Muotialan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Muotialan päiväkoti toimii Muotialatalossa saman katon alla neuvolan ja Nekalan koulun Muotialan toimipisteen kanssa. Muotialatalon perusajatus on turvallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen talon toimijoiden kesken. Päiväkodin, neuvolan ja koulun yhteistyö on säännöllistä ja toistemme työtä tukevaa. Yhteistyön tarkoitus on mahdollistaa jokaisen lapsen hyvä, tuettu kasvun jatkumo vauvasta koululaiseksi asti. Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa YHTEYSTIEDOT Muotialantie 64, 33800 Tampere p. 03 565 64784 Päiväkodin johtaja Leena Laine p. 040 777 6902 Arviointi varhaiskasvatuksessa
Arvot ja strategiaperusta Yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä Muotialan päiväkodissa tavoitteenamme on toimia johdonmukaisesti samoilla periaatteilla riippumatta siitä, missä ryhmässä toimimme. Lapselle aikuisten johdonmukainen toiminta tuo turvallisuutta ja pysyvyyttä. Työtä teemme kukin oman persoonamme mukaisesti, mutta samaan päämäärään pyrkien huomioiden lapsen kehitysvaiheen. Yhteiset periaatteet tuovat työhön sujuvuutta ja selkeyttä. Päiväkotimme kantaa vastuuta myös ympäristöstä ja lapsille opetetaan kestävän kehityksen periaatteita ikätasonsa mukaisesti. Seuraava
Lämminhenkinen ja turvallinen kasvuympäristö Kasvuympäristön lämminhenkisyys tarkoittaa meillä aitoa välittämistä lapsista ja toisistamme. Haluamme luoda kodinomaisen ympäristön, jossa tunteet saa näyttää ja syliin voi tulla halutessaan. Haluamme antaa lapselle mahdollisuuden leikkiä ja oppia uusia asioita, mutta myös tilaisuuden rauhoittua ja olla vaan. Turvallinen kasvuympäristö lähtee fyysisestä turvallisuudesta. Jokainen työntekijä huolehtii osaltaan lasten valvonnasta sekä ulkona että sisällä. Henkilökuntaa täytyy olla riittävästi suhteessa lasten lukumäärään, jotta turvallisuus voidaan taata. Turvallisuutta tuovat myös yhdessä sovitut säännöt. Seuraava
Arvot ja strategiaperusta jatkuu Lapsilähtöisyys Haluamme antaa lapselle tunteen, että hän on hyväksytty ja rakastettu juuri sellaisena kuin hän on. Sallivassa ilmapiirissä lapsi uskaltaa olla oma itsensä. Kannustamme ja autamme lasta hänen omien taitojensa mukaan. Pyrimme löytämään kunkin lapsen vahvuudet ja antamaan hänelle onnistumisen kokemuksia. Jos lapsella on erityisen tuen tarvetta jollakin kehityksen osa alueella, tuemme häntä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Leikin arvostus Leikki on lapselle tärkeää jokapäiväistä toimintaa. Leikin avulla lapsi käsittelee tunteita, oppii uusia asioita ja luo sosiaalisia suhteita. Tavoitteenamme on toimia niin, että lapsella on tilaa, aikaa ja rauha syventyä leikkiin. Leikin arvostus päiväkodissamme näkyy aikuisten toiminnassa: leikkiympäristön järjestäminen kiinnostavaksi, ajan antaminen leikille, leikkiin innostaminen ja leikin rikastuttaminen tarvittaessa. Seuraava
Elämänilo ja huumori Elämysten kokeminen ja tunteiden näyttäminen vapautuneesti on tärkeää lapsen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Henkilökunnan oma innostuneisuus ja elämänmyönteisyys antaa mallin lapsille suhtautumisesta elämään. Myönteinen asenne ja huumorin viljely auttaa myös meitä itseämme jaksamaan työssä. Etusivulle Seuraava
Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Lapsen aloittaessa päivähoidon haluamme antaa aikaa molemminpuoliseen tutustumiseen perheen ja henkilökunnan välillä. Keskustelemalla vanhempien kanssa henkilökunta saa tietoa lapsen tavoista, tottumuksista sekä persoonallisuuden piirteistä. Vanhemmat saavat tietoa päiväkodin perusasioista ja voivat myös esittää omia toiveitaan. Lapsi saa mahdollisuuden tutustua ryhmän tiloihin ja toisiin lapsiin sekä kertoa itsestään ja perheestään. Tutustuminen syvenee päivittäisissä tapaamisissa lapsen tuomis ja hakutilanteissa, varhaiskasvatus suunnitelmakeskusteluissa ja yhteisissä tapahtumissa kuten vanhempainilloissa, juhlissa ja päiväkodin iltatapahtumissa. Keskustelemalla lasten kanssa sekä havainnoimalla lapsia ja lapsiryhmää arjen eri tilanteissa ja leikeissä saamme arvokasta tietoa työtämme varten. Näin tutuksi tulevat lasten mielenkiinnon kohteet, sosiaaliset suhteet, temperamentti, tapa oppia ja omaksua asioita, vahvuudet ja asiat, jotka vielä kaipaavat harjoitusta. Havaintojemme pohjalta suunnittelemme toimintaa, rakennamme oppimisympäristöä ja saamme pohjan vanhempien kanssa käytäviä keskusteluja varten. Seuraava
Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa jatkuu Kasvatuskumppanuudella pyrimme yhdessä lapsen vanhempien kanssa löytämään keinoja tukea lasta hänen kehityksensä kaikilla osa alueilla. Kasvatuskumppanuus ei ole asiantuntijalähtöistä, vaan siinä asetutaan perheiden rinnalle jakamaan arjen kasvatusvastuuta rehellisesti ja luottamuksellisesti. Varhaiskasvatuskeskustelun pohjana on vanhempien oma, kokemuksellinen tieto lapsesta. Tavoitteena on antaa vanhemmille mahdollisuus kertoa näkemyksiään omasta lapsestaan, vanhemmuudestaan, kasvatuksestaan, yhteistyötavoitteistaan, odotuksistaan, huolistaan ja tunteistaan. Vanhempien kanssa sovitaan keskusteluaika lapsen varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) tekoon. Keskustelulle varataan rauhallinen tila ja riittävästi aikaa. Vasussa sovitaan lapsen toimintavuodelle tavoitteet, siksi vasukeskustelu käydään alkusyksyllä. Keskustelussa luodaan pohja henkilökunnan ja vanhempien keskinäiselle luottamukselle. Luottamuksen synnyttyä on helpompi puhua myös mahdollisista huolenaiheista. Kevään vasukeskustelussa arvioidaan, miten syksyllä asetettuihin tavoitteisiin on päästy. Kasvatuskeskusteluissa sovitut asiat näkyvät päiväkotimme arjessa. Lasten henkilökohtaiset tavoitteet vaikuttavat suunniteltavaan toimintaan. Tavoitteet pyritään pitämään konkreettisina ja ikätason mukaisina ja yhdenmukaisina koko ryhmässä. Keskusteluissa sovitut asiat ja tavoitteet kootaan ryhmän aikuisten suunnittelun tueksi. Etusivulle
Varhaiskasvatuksen suunnittelu Muotialan päiväkodissa varhaiskasvatuksen suunnittelua ohjaa Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitteluun osallistuvat henkilökunta ja lapset. Päiväkodissamme pidetään henkilökunnalle suunnittelupäiviä ja lisäksi jokaisen ryhmän aikuiset pitävät viikoittaisen tiimipalaverin. Lasten osuus suunnittelussa toteutetaan lapsia kuuntelemalla ja havainnoimalla. Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tekijöiden kokonaisuudesta. Muotialan päiväkodissa on uudet ja hyvin muunneltavissa olevat tilat. Tavallisten ryhmätilojen lisäksi päiväkodissamme on yhteisessä käytössä taidehuone, vesileikkihuone, iso liikuntasali monipuolisine varusteineen sekä pienryhmätiloja. Fyysistä oppimisympäristöä muunnellaan lasten mielenkiinnon, leikkien ja projektien mukaan tukemaan lapsen aktiivisuutta. Koemme tärkeäksi, että oppimisympäristö on lapsille turvallinen ja leikkeihin innostava. Seuraava
Varhaiskasvatuksen suunnittelu jatkuu Fyysisen varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa on tärkeää lasten ja lapsiryhmän havainnointi ja kuuntelu. Näiden pohjalta suunnitellaan lasten kehitystasoa ja tarpeita vastaava kasvatus ja oppimisympäristö. Monipuolinen toiminta, ikätason mukaiset materiaalit ja välineet kehittävät lapsen kokeilunhalua, uteliaisuutta ja itseilmaisua leikissä ja oppimaan oppimisessa. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat päiväkodissa sisä ja ulkotilat sekä lähiympäristö. Seuraava
Varhaiskasvatuksen suunnittelu jatkuu Yhteiset pelisäännöt, rajat ja hyvät tavat muodostavat psyykkisen ja sosiaalisen turvallisen oppimisympäristön Muotialan päiväkodissa. Psyykkisen ilmapiiri tulee olla kiireetön, myönteinen ja lasta rohkaiseva. Lasta kannustetaan leikkimään ja vuorovaikutukseen ryhmän muiden lasten kanssa. Kasvatamme lasta ymmärtämään erilaisuutta. Lapset ovat myös itse mukana toiminnan suunnittelussa ja sääntöjen laatimisessa mikä edesauttaa ryhmäytymistä ja sääntöihin sitoutumista. Tämä antaa lapsille kokemuksen yhteisestä vastuusta ryhmästä; siitä että kaikki ovat kavereita ja meillä on yhdessä mukavaa. Haluamme antaa lapsille monipuolisia kokemuksia, jotka ovat lähtöisin lasten omista mielenkiinnon kohteista. Olemme tasapuolisia ja yhdenvertaisia kuitenkaan unohtamatta lapsen yksilöllisyyttä. Etusivulle
Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Toteutamme varhaiskasvatuksen suunnitelmaamme tukemalla lasta kasvamaan ja oppimaan yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Arvostamme ja tuemme lapsen omaa persoonallisuutta ja kasvua ryhmässä. Kasvu ja oppiminen tapahtuu arkipäivän tilanteissa, leikeissä sekä päiväkodin erilaisissa toiminnoissa. Varhaiskasvatuksessa huomioimme taito ja taideaineet; liikunta, musiikki, kuvataide ja draama ovat vahvasti mukana toiminnassamme. Isommilla lapsilla myös mediakasvatus saa oman sijansa. Pyrimme sosiaalista arvostusta ja yhteenkuuluvuutta tukevaan sekä lämminhenkiseen ja kodinomaiseen kasvuilmapiiriin, jossa on hyvä olla. Lapsia ymmärretään lapsina ja heidän kasvunsa ja kehityksensä tarpeet otetaan yksilöllisesti huomioon. Syli, läheisyys ja rajojen asettaminen yhteisin sovituin säännöin tukevat vahvan, terveen itsetunnon ja minäkuvan muodostumista. Seuraava
Varhaiskasvatuksen toteuttaminen jatkuu Lapsille samanikäisten lasten ryhmä (vertaisryhmä) mahdollistaa oppimisen muilta ja leikkimisen yhdessä sekä omien taitojen peilaamisen ja vertailun toiseen samanikäiseen. Taitojen harjoitteleminen toistuen ja erilaisissa tilanteissa vahvistavat minäkäsityksen muodostumista sekä itsensä hyväksymistä sellaisena kuin olen. Aikuisen tehtävänä on luoda turvalliset puitteet lasten leikeille ja antaa lapsille leikkeihin ideoita ja materiaalia. Päiväkodissamme on hyvät tilat, jotka mahdollistavat ryhmän jakamisen pienempiin leikkiporukoihin, jotta leikkirauha säilyy. Leikissä lapsi oppii eläytymistä rooliinsa, mikä kehittää lapsen mielikuvitusta ja kielitaitoa, neuvottelutaitoja ristiriitatilanteissa ja keskittymiskykyä. Lapsi saa leikin kautta onnistumisen kokemuksia. Seuraava
Varhaiskasvatuksen toteuttaminen jatkuu Leikin vuorovaikutuksellisuus mahdollistaa lapsen tekemään asioita, joita hän vielä opettelee. Esimerkiksi leikkiessään itseään taitavamman leikkijän kanssa lapsi oppii käyttämään leikeissään rikkaampaa kieltä. Leikkimällä, loruttelemalla, satuja kuuntelemalla ja lauluja laulamalla lapsen sanavarasto kehittyy. Leikeissä lapsi käsittelee tunteitaan ja omia kokemuksiaan. Lapsen itsetunto, mielikuvat ja omien tunteiden ja tunnetilojen säätely kehittyy. Ryhmässä myös harjoitellaan toisen kuuntelemista ja omien tärkeiden asioiden kertomista. Rikas ja monipuolinen kieli auttaa lasta jäsentämään ja rakentamaan maailmankuvaansa. Etusivulle
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kun vanhemmille tai henkilökunnalle syntyy huoli lapsen hyvinvoinnista ja terveydestä (fyysisellä, tiedollisella, taidollisella, tunne elämän tai sosiaalisen kehityksen osa alueilla) henkilökunnan oman osaamisen lisäksi voimme käyttää apuna keltoa (kiertävä erityislastentarhanopettaja), terveydenhoitajaa, puheterapeuttia, toimintaterapeuttia, psykologia jne. Niille lapsille, joilla on erityisen tuen tarvetta, järjestämme tarpeelliset tukitoimet, joista sovimme yhdessä vanhempien ja erityistyöntekijöiden kanssa kuntoutussuunnitelma palaverissa. Suunnitelmassa määritellään tavoitteet ja toimintamenetelmät lapselle, vanhemmille ja päivähoidon kasvattajille. Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhain. Etusivulle Seuraava
Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Alueella asuu eri kulttuuritaustoista sekä kaksikielisistä perheistä lähtöisin olevia lapsia. Henkilökunta pyrkii ottamaan huomioon perheen omaan kulttuuriin liittyviä toiveita. Perheiden kanssa keskustellaan, tarvittaessa tulkin välityksellä, lasta koskevista asioista. Lapselle jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai joka asuu kaksikielisessä perheessä tehdään henkilökohtainen suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. S2 suunnitelmaa toteutetaan päivittäisissä arkisissa tilanteissa. Kiertäväerityislastentarhanopettaja on mukana tukemassa kaksikielisten lasten kielen kehitystä ja auttaa henkilökuntaa edistämään maahanmuuttajalasten sopeutumista suomalaisen päivähoidon arkeen. Etusivulle Seuraava
Arviointi varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatusympäristön arviointi Arjen toimivuus ja lasten tyytyväisyys ovat varhaiskasvatusympäristön arvioinnin pohjana. Päiväkotiryhmässä tarkkaan mietityt rutiinit, kuten kunkin lapsen ruokailu ja sänky sekä pukemispaikat edistävät lasten keskittymistä, oppimista ja ryhmän päivittäisen toiminnan sujuvuutta. Jo pelkästään huonekalujen, erilaisten lelujen, askartelutarvikkeiden ja pelien sijoittelu muovaavat lasten toimintaa ryhmässä. Ympäristöä arvioidaan myös turvallisuuden, käytännöllisyyden ja lapsen tarpeiden näkökulmasta. Leikkiympäristö järjestetään lasten mielenkiinnon kohteiden ja ryhmässä olevien teemojen pohjalta. Yhdessä lasten kanssa voidaan rakentaa esim. karhun pesä, prinsessahuone tai tasapainorata. Vierailukäynnit muiden ryhmien tiloihin auttavat näkemään toimintaympäristön uusin silmin. Muiden ryhmien tiloista voi saada toimivia ideoita oman ryhmän käyttöön ja ehdotuksia, miten varhaiskasvatusympäristöä voisi järjestellä toimivammaksi. Kukin ryhmä tekee vuosittain päiväkodin johtajan kanssa myös kontekstianalyysin, jossa arvioidaan mm. ryhmän fyysisiä rakenteita, tiloja, pedagogiikkaa ja toiminnan sisältöä sekä työyhteisön ilmapiiriä. Lasten ja vanhempien osallisuus arvioinnissa Lasten leikkejä havainnoimalla ja päivän toimintoja seuraamalla saamme lapsilta suoraa palautetta, onko toiminta kiinnostavaa vai ei. Lasten mielipiteen perusteella suunnittelemme taas toimintaa eteenpäin. Teemaa tai projektia valitessa lapset saavat oman mielipiteensä kuuluville ja esittää omia ideoitaan. Tarvittaessa voimme joskus äänestää, mitä teemme. Lapsia kannustetaan tekemään valintoja arjen toiminnoista ja yhdessä keskustellen pyrimme pääsemään hyvään ratkaisuun. Retkien tai esitysten jälkeen pohdimme ja arvioimme kokemaamme yhdessä ja kirjaamme arvioita myös lasten omiin kasvun kansioihin. Varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelussa vanhemmilla on mahdollisuus antaa palautetta ja arvioida päiväkodin toimintaa. Vanhempien kautta saamme myös tietoa lapsen mielenkiinnon kohteista. Päivittäisissä tuomis ja hakutilanteissa vanhemmilla on aina mahdollista kertoa, mikä on mennyt hyvin ja mikä kenties huonosti. Päiväkodissamme käytetään paljon myös sähköpostia yhteydenpidon välineenä. Vuosittainen vanhemmille tehtävä palvelu ja asiakastyytyväisyyskysely mahdollistaa arvioinnin päivähoidon laadusta. Esioppilaille laadittavan esiopetussuunnitelman teossa ja arviointikeskustelussa on myös lapsi mukana. Etusivulle Seuraava