Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia elokuusta 2006 alkaen. Ammattiosaamisen näyttö on osa työssäoppimista ja tapahtuu työssäoppimisen jakson loppupuolella Mikäli opiskelijalla on aiemmin tavalla tai toisella hankittua osaamista, joka voidaan oppilaitoksessa opiskelijalle tunnustaa osaksi opintoja, voi ammattiosaamisen näyttöä edeltävän työssäoppimisen pituus tai ammattiosaamisen näytön pituus lyhentyä. Toisaalta mikäli opiskelijan osaaminen ei ole riittävällä tasolla ennen suunnitellun ammattiosaamisen näytön alkamista, voidaan työssäoppimisen kestoa pidentää
Ammattiosaamisen näyttö on työtilanne, jossa opiskelija osoittaa osaamistaan ja työelämän edellyttämää ammattitaitoa tekemällä käytännön työtehtäviä työpaikalla tai oppilaitoksessa. (L 601/2005; A 603/2005). Ammattiosaamisen näyttöjen tarkoituksena on varmistaa ammatillisen koulutuksen laatua ja yhtenäistää opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteena on tuoda työelämän edustajat entistä aktiivisemmin mukaan ammatillisen koulutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja ammattitaidon arviointiin.
Ammattiosaamisen näyttö = arviointimenetelmä, jolla arvioidaan opiskelijan ammatillista osaamista aidoissa työtilanteissa = osa opiskelijan arviointia, jonka suorittavat opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä HUOMAA, että näyttötutkinto on eri asia kuin ammattiosaamisen näyttö.
Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ovat osa koulutusta ja osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttö on suunniteltava niin, että sen aikana on mahdollista luotettavasti arvioida opiskelijan osaaminen. Tarvittaessa ammattiosaamisen näyttö voi tapahtua osanäyttönä niin, että osa tutkinnon osasta (opintokokonaisuudesta) näytetään työpaikalla ja osa oppilaitoksessa. Opiskelijan vastuulla on, että työskennellessään hän näyttää osaamistaan tutkinnon osan arviointilomakkeen ammattitaitovaatimusten vaatimalla tavalla (ammattiosaamisen näyttösuunnitelma) Mikäli työyksikössä ei voi käytännössä näyttää kaikkia kriteerien vaatimia asioita, voi opiskelija osoittaa osaamistaan teoreettisesti ja suullisesti täydentäen (kirjalliset dokumentit esim. ammattiosaamisen näyttösuunnitelma ja keskustelu arvioijan kanssa)
Ammattiosaamisen näyttöön osallistuminen edellyttää monilla aloilla hyväksyttyä kirjallista ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaa Opiskelija laatii työpaikkaohjaajan ja opettajan opastuksella henkilökohtaisen näyttösuunnitelman, joka sisältää näyttötehtävien kuvauksen ja näytön aikataulun. Opiskelija toimittaa näyttösuunnitelman luettavaksi opettajalle ja työpaikkaohjaajalle, jotka hyväksyvät/pyytävät täydennystä suunnitelmaan tahoillaan Suunnitelmalla varmistetaan myös se, että opiskelija on saavuttanut ammattiosaamisen näytön edellyttämät valmiudet.
Työpaikkaohjaaja seuraa opiskelijan työskentelyä ja arvioi sitä arviointilomakkeen kriteereihin verraten Työpaikkaohjaaja voi haastatella opiskelijaa ja esittää arviointia täydentäviä kysymyksiä, arvioida opiskelijan osaamista kysymällä perusteluja, arvioimalla työn lopputuloksen tai/ja toimimalla opiskelijan työparina Asiakkailta ja muilta työntekijöitä saatu palaute opiskelijan osaamisesta on myös arvokasta tietoa
Ammattiosaamisen näytön aikana opiskelija voi kysyä neuvoa tai vastaavasti arvioija voi opastaa opiskelijaa. Opiskelijan tulee kuitenkin olla tietoinen ohjauksen vaikutuksesta näytön arviointiin. Jos ammattiosaamisen näytön aikana työ- tai asiakasturvallisuus vaarantuu tai näytöstä on aiheutumassa merkittävää taloudellista vahinkoa, on näyttöä seuraavan opettajan tai työelämän edustajan velvollisuutena keskeyttää näyttö. Yleensä opiskelijan työskentelyä näytön aikana seuraa työpaikkaohjaaja (tai mahdollisesti myös muita työpaikan henkilökuntaan kuuluvia).
Arvioinnin kohteet on mainittu tutkinnon perusteissa 1. Työprosessin hallinta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Näyttö arvioidaan arviointilomakkeelle tutkinnon osan (etukäteen sovittujen) kriteereiden mukaan. Näyttöjen arviointia koskevat samat säädökset ja määräykset kuin muutakin opiskelija-arviointia Laki ammatillisesta koulutuksesta Asetus ammatillisesta koulutuksesta Tutkinnon perusteet
Ammattiosaamisen näytöissä arvioidaan tutkinnon osan (opintokokonaisuuden) keskeinen ammatillinen osaaminen. Arviointi kiitettävä (K3), hyvä (H2), tyydyttävä (T1) Ammattiosaamisen näytössä opiskelija ja työssäoppimisen ohjaaja tekevät kumpikin oman kirjallisen arvioinnin arviointilomakkeelle arvioinnin kohteittain.
Arviointikeskustelu Arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja sekä opettaja. Arviointikeskusteluun tulee varata aikaa n. 1-1,5t Opiskelija laatii kirjallisen itsearvioinnin ja työpaikkaohjaaja kirjaa arvioinnin ennen arviointikeskustelua. Mikäli kirjallisia arviointeja ei ole tehty, arviointikeskustelun ajankohta siirtyy. (HUOM! Erilaiset toimintatavat eri perustutkinnoissa tai tutkinnonosissa) Arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön aikana osoitetusta osaamisesta. Arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä opiskelijan itsearvioinnin kuultuaan.
Arviointikeskustelu on hyvä aloittaa opiskelijan itsearvioinnilla, jonka jälkeen työpaikkaohjaaja esittää näkemyksensä opiskelijan osaamisesta. Opettaja esittää omat näkemyksensä viimeisenä. Erityisesti opettajan tehtävänä on varmistaa, että arviointi tehdään arvioitavan tutkinnon osan (sovittujen) arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti. Keskustelun aikana annetaan perustelut ja päätös ammattiosaamisen näytön arvosanasta, jotka kirjataan arviointilomakkeelle.
Arviointi Arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammattiihmisenä. Lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajalle, työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten.
Arvioinnin tehtävä Tukea opiskelijan oppimista Kehittää opiskelijan itsearviointia Vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja motivaatiota Tuottaa tietoa opiskelijan osaamisen tasosta Tukea opiskelijan oppimista sekä ohjata, kannustaa ja motivoida opiskelijaa Antaa palautetta työssäoppimisen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta Antaa tietoa työnantajalle opiskelijoiden ja ammattiin valmistuvien osaamisesta
Arvosanan oikaisupyyntö Ammattiosaamisen näytön arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisupyynnön päätökseen voi hakea siihen kirjallista oikaisua oppilaitoksen ammattiosaamisen näyttöjen toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin.
Toimielin Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuksen järjestäjä asettaa ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen, jossa on edustettuina koulutuksen järjestäjä, opettajat, opiskelijat sekä asianomaisen alan työ- ja elinkeinoelämä Toimielin valvoo miten koulutuksen järjestäjä toteuttaa ammattiosaamisen näyttöjä mm. koulukohtainen ops, näyttöjen arvioijat, arvioinnin oikaisuvaatimukset
Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi ja arvioinnin dokumentointi sekä tutkintotodistus Ammattiosaamisen näytöistä annetaan arvosana tutkinnon osittain Näyttöjen arviointi dokumentoidaan yhdenmukaisesti siten, että jälkikäteen voidaan todeta arvioinnin perusteet Näyttöpaikka ilmenee opiskelijan tutkintotodistuksessa Koulutuksen järjestäjä antaa opiskelijalle tutkintotodistuksen Tutkintotodistus sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen
Lähteet: Asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta 811/1998 Frisk, T. (toim.) Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. Uudistettu painos 2016. Hätönen, H. Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana. Uudistettu painos 2016. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998 Lammi, A. 2013. Opas työpaikkaohjaajien koulutuksen toteuttamiseen. Edita Prima Oy, Helsinki 2013. Opetushallitus 2015. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2015:11.