1(6) Kemialliset ja bilgiset tekijät metsäknetyössä Erilaiset kemikaalit ja bilgiset altisteet vat herättäneet hulta metsäkneen kuljettajien keskuudessa. Erityisesti harmaarvakkavalmisteen (Rtstp ) n epäilty levan vastuussa mnista erilaisista haittavaikutuksista. Kesällä 2010 metsäkneenkuljettajien keskuudessa virisi uudestaan keskustelu kantkäsittelyaineiden terveyshaitista, mm. internetin palstilla. Särmä-lehden artikkelissa (8/2010) haastatellut metsäkneenkuljettajat kertivat mm. hengitystie- ja silmäireista, ja jpa maksa-arvjen khamisella n arveltu levan yhteys kantkäsittelyyn. Työterveyslaitksella n tutkittu altistumista erilaisille kemiallisille ja bilgisille tekijöille metsäknetyössä j aiemmin. Nyt virinneen keskustelun phjalta etsimme aiheeseen liittyvän uusimman tieteellisen tiedn ja kartitimme kentän kkemuksia haastattelemalla metsäkneyritysten työterveyshultjen henkilöstöä. Uutta tutkimusta maailmalta ei löydetty, kska asiaa ei le muissa juurikäävän trjuntaa tekevissä maissa kettu ngelmalliseksi. Myöskään työterveyshultjen käsityksen mukaan mitkään kemiallisten ja bilgisten altisteiden aiheuttamat ireet eivät tule erityisesti esille metsäknetyötä tekevillä. Mahdlliset terveysngelmat liittyvät lähinnä tuki- ja liikuntaelinten rasittumiseen. Metsäknetyön altisteet Metsäkneen kuljettajat vivat altistua työssään hyvin mnille kemiallisille ja bilgisille aineille sekä hengitysteitse että ihn kautta. Hult- puhdistus- ja täyttötöitä judutaan tekemään metsässä, jka n hygienian kannalta haastava ympäristö. Tyypillisimpiä altisteita vat: Metsässä luntaisesti esiintyvät sieni-itiöt ja siitepöly Kneiden tuttamat pakkaasut ja pienhiukkaset Teräketju- ja hydrauliikkaöljyt (sinällään iha ärsyttäviä, mutta erityisesti ikääntyessään ja sisältäessään erilaisia epäpuhtauksia) Jäätymisenestaineet Emäksiset pesuaineet (kneiden, levityslaitteiden, yms. puhdistus) Värimerkkausaineet Juurikäävän trjuntaan tarkitetut valmisteet Juurikäävän trjunnassa käytetään Oulun läänin eteläpulella sulan maan aikaan mänty- ja kuusimetsissä harmaarvakkasienen itiöitä ja rihmasta sisältävää trjuntaainetta, jta ruiskutetaan kaadn yhteydessä kantpinnille hakkuukneen levityslaitteistlla. Harmaarvakkasieni n lunnssa yleisesti esiintyvä valklahttajasieni ja juurikäävän lunnllinen kilpailija. Sumessa vudesta 1992 käytetty Verdera Oy:n valmistama kantkäsittelyaine Rtstp li aiemmin jauhemainen, mutta vudesta 2007 sitä n myyty nestemäisenä. Käyttöliukseen lisätään väritabletti levitystasaisuuden seurantaa varten. Keväällä yöpakkasten aikaan kneenkuljettajat käyttävät ilmeisesti jäänestaineita (glykliyhdisteet) kantkäsittelyaineeseen sekitettuna, jtta Rtstp-ses ei jäätyisi käsittelylaitteen letkuihin. Tinen kantkäsittelyyn hyväksytty trjunta-aine n ureavalmiste PS-kantsuja, jnka kuitenkin Rtstp n pitkälti syrjäyttänyt. PS-kantsujan etuna n helpp Työterveyslaits Neulaniementie 4, PL 310, 70101 Kupi, puh. 030 4741, faksi 030 474 7474, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi/kupi
2 (6) käsiteltävyys, haittana suuremmat ympäristövaikutukset, jtka khdistuvat kantjen sienilajistn ja ympärillä levaan kasvillisuuteen. Useimmat värimerkkausaineet vat etanliphjaisia, mutta n myös metanli- ja isprpanliphjaisia valmisteita. Pääasiassa värimerkkaus tapahtuu kneellisesti (väri ruiskutetaan kaukana hjaamsta hakkuupään ketjusahan terän laipan kautta), mutta myös käsinmerkkaukseen tarkitettuja spray-valmisteita n saatavilla. Knemerkkaukseen tarkitettuja valmisteita myydään hyvin vaihtelevan kkisissa pakkauksissa (10-1000 l). Mitä tiedetään aiemman tutkimuksen perusteella? Viime vusituhannen lppupulella metsäkneen kuljettajien piiristä alki kuulua huhuja erilaisista terveysngelmista, jtka usein liitettiin harmaarvakkavalmisteen käyttöön ja bihajaviin hydrauliikka- ja teräketjuöljyihin, jiden käyttöä useat metsäyhtiöt siihen aikaan vaativat. Kneyrittäjäliitn ja Puu- ja erityisaljen liitn alitteesta asiaa tutkittiin Työsujelurahastn rahituksella Työterveyslaitksella. Hankkeessa ngelmaa selvitettiin mnipulisesti kattavan kirjallisuusselvityksen, kyselytutkimuksen, veren vasta-ainemittausten ja työhygieenisten kenttämittausten (metsässä ja hulttöissä) avulla. Hankkeen raprttia Hakkuuknetyön kemialliset ja bilgiset altisteet, Työterveyslaits, 2002 vi kysyä TTL:n Kupin timipisteestä. Kyselytutkimuksen mukaan hakkuukneenkuljettajilla li lääkärin tteamia astmja ja eräitä muita hengitystieireita enemmän kuin vertailuryhmillä. Ainan työperäisen tekijän, jka li jssain määrin yhteydessä hengitystieireisiin, tdettiin levan kantkäsittelyliuksen hjeiden vastaisen valmistustavan. Yhteys ei kuitenkaan llut tilastllisesti merkitsevä. Tutkimuksen tekhetkellä Rtstp myytiin jauhemaisena, ja metsäkneenkuljettajat altistuivat liusta tehdessään mekaanisesti ärsyttävälle pölylle. Näin ei tapahdu nykyään valmisteen llessa nestemäistä. Tisaalta vertaluryhmänä käytetyssä tksessa (puutavara-autnkuljettajat, metsätimihenkilöt) astman esiintyvyys 3,3 % n selkeästi matalampi kuin astman esiintyvyys keskimäärin aikuisväestössä (6 %). Hakkuukneen kuljettajien astmaesiintyvyys (7,7 %) n näin llen tdellisuudessa selkeästi lähempänä aikuisväestön keskimääräistä astmaesiintyvyyttä. Työhygieenisissä kenttämittauksissa hakkuukneenkuljettajien hengitystie- ja ihaltistuminen hydrauliikka- ja teräketjuöljyille, kantkäsittelyaineille ja värimerkkausaineille li vähäistä nrmaalin hakkuutyön aikana. Ihaltistuminen n vimakkaampaa isissa hulttöissä. Käsi-ihttumia ja työperäisiä ih-ireita hakkuukneenkuljettajat ilmittivatkin vertailuryhmiä enemmän. Kuitenkin vain harva li kkenut haittaa näistä ih-ireista, jten suureksi saksi ihn ireilun arviitiin levan lievää ja himenevää ärsytysihttumaa. Bakteerien määrää mitattiin määrittämällä endtksiineja, jka n tietyntyyppisen bakteerin kurikerrksen sa, ja timii lutettavana merkkinä bakteeripitisuudesta. Endtksiineja löydettiin Rtstpin käyttöliuksista, js Rtstp li sekitettu likaiseen veteen. Rtstp-vesiseksen valmistamiseen tulee aina käyttää puhdasta vettä. Ojasta tms. tettu vesi sisältää lisäksi rskia ja epäpuhtauksia, jtka aiheuttavat levityslaitteistn tukkeutumista. Veden tulee lla alle +42 C, kska sitä
3 (6) lämpimämmässä vedessä Rstpin sisältämät harmaarvakkasienet tuhutuvat. Valmis käyttölaimenns n käytettävä tutteen valmistajan hjeen mukaan 36 tunnin sisällä. Työilmanäytteissä endtksiineja ei kuitenkaan esiintynyt keuhkjen kannalta merkittäviä määriä. Tehkkaan ylipaineistuksen ja sudattimien ansista sekä endtksiinien että muidenkin hiukkasten ilmapitisuudet hakkuukneen hjaamssa livat itseasiassa pienempiä kuin ulkilmassa. Uusi selvitys metsäkneenkuljettajien ireista Kesällä ja syksyllä 2010 Työterveyslaitksella tteutetun pienimutisen selvitystyön tavitteena li kerätä lisätieta siitä, visik Rtstpilla tai muilla metsäkneenkuljettajien käyttämillä bilgisilla ja kemiallisilla aineilla lla kuljettajien kkemia terveyshaittja. Selvityksestä vastasi työterveyshultn erikistuva lääkäri Tarja Laitinen. Hänen tukenaan timi TTL:n asiantuntijita. Kirjallisuushaut avimesta tieteellisestä tutkimusaineiststa livat tulksettmia. Uutta tutkittua tieta kantkäsittelyaine Rtstpista ja sen sisältämästä harmaarvakkasienen itiöiden (Phanerchaete gigantea, aik. Phlebipsis gigantea) mahdllista terveysvaikutuksista ei löytynyt. Tutkimusryhmän klleegat Rutsista ja Pulasta (mlemmissa maissa käytetään harmaarvakkaa) eivät myöskään lleet kuulleet terveyshaitista missa maissaan. Myöskään Työterveyslaitksen muiden yksiköiden työlääketieteen ammattilaiset eivät lleet vastaanttaneet tiedusteluja tai yhteydenttja Rtstpiin tai muihin metsäkneiden altisteisiin liittyen. Verdana Oy:n Rtstp-valmisteen rekisteröintiä varten timittamat OECD:n testihjeiden mukaan tteutetut tksisuuskkeet eivät sittaneet tutteeseen liittyvän terveyshaittja, eli silmien, ihn ja hengitysteiden ärsytystä, infektiivisyyttä, patgeenisuutta tai muita tksisia vaikutuksia. Elimistöön jutuessaan harmaarvakkaitiöt kulevat npeasti, kska ne eivät kestä yli +42 C:een lämpötilja. Selvityksestä vastannut lääkäri haastatteli yli kymmentä työterveyslääkäriä ja -hitajaa eri pulilta Sumea. Heillä li asiakkainaan yhteensä nin 250 metsäkneenkuljettajaa. Osa kuljettajista työskenteli alueella, jssa harmaarvakkaa ei käytetä, mutta useimmat Sisä-Savn, Keski-Sumen ja Etelä-Karjalan alueilla. Kenelläkään terveydenhitajalla ei llut erityistä hulta metsäkneenkuljettajien terveydentilasta. Mitkään kemialliset tai bilgiset altisteet eivät nusseet esiin. Maksaentsyymien khaminen? Eräs metsäkneenkuljettaja kert Särmä-lehden artikkelissa, että hänen maksaentsyymitasnsa livat khnneet kantkäsittelyaineen levityskautena. Kuljettajan mukaan arvt nrmaalistuvat talvella. Huli n siis suuri. Hänen mielestään aineen pitkäaikaisen käytön vaikutukset terveyteen lisi tarpeen tutkia ja siinä yhteydessä kannattaisi mitata miesten maksa-arvt. Suurentuneiden maksa-arvjen syitä n useita, mm. lihavuus, diabetes, myrkytyksen aiheuttama maksavauri (alkhli, anabliset steridit, lääkkeet, luntaistutteet), sydämen vajaatiminta, sappitietuks, virushepatiitit ja maksakasvaimet. Lievästi suurentuneita maksaentsyymiarvja tavataan vajaalla 10 %:lla väestöstä.
4 (6) Maksaentsyymit katstaan lievästi suurentuneiksi, js viitearv ylittyy 2-5-kertaisesti, eli käytännössä transaminaasit vat enintään 350 U/l. Terveistä henkilöistä 2,5 %:lla tavataan viitearvn ylittäviä tulksia. Ikääntyminen, lihavuus ja rankka liikunta suurentavat ALAT:a (alaniiniamintransferaasi), ja miehillä ALAT n suurempi kuin naisilla (viitearv naisilla 10-40 U/l ja miehillä 10-70 U/l). Alkhli ja ylipain lisäävät mlemmat herkästi maksaentsyymien aktiivisuuksia verenkierrssa, mikä saattaa kerta myös elimistön aineenvaihdunnan rasitustilasta. Suurentuneiden entsyymiaktiivisuuksien n tdettu vivan ennustaa ainakin diabeteksen ja metablisen ireyhtymän puhkeamista. On arviitu, että nykyään jpa 70 % suurentuneista entsyymiaktiivisuuksista liittyy lihavuuteen. Amintransferaasien muuts liittyy nimenmaan runsaaseen vatsanteln rasvaan, jta kuvastaa vyötärönympärys. Maksa-arvjen khamiseen vaikuttaa myös mnia ympäristöön liittyviä tekijöitä. Kaikki liuttimet, jita mm. värimerkkausaineet sisältävät, vivat aiheuttaa maksa-arvjen nusua, mutta niille altistuminen n kneellisessa puunkrjuutyössä niin vähäistä, että maksaentsyyminusu ei vaikuta tdennäköiseltä. Värimerkkausaineita käytetään ulkna, eli ilmanvaiht n hyvä. Altistumista visi tapahtua lähinnä säiliön vaihdn yhteydessä, mikä pulestaan ei tistu kvin usein. Tisaalta mikäli altistuminen pääsisi tapahtumaan ihn kautta, väri näkyisi ihlla. Jäänestaineen käyttö rajittunee kevään yöpakkasiin, jten altistumisaika n hyvin lyhyt. Lisäksi lentkneiden siipien jäätymisenestkäsittelyjä tekevät altistuvat humattavasti enemmän jäänestaineille, mutta maksaentsyymeissä ei le havaittu mitään pikkavaa. PS-kantsujan sisältämä urea n niin liukista, että se pääsee elimistössä kaikkialle, sen aineenvaihdunta tapahtuu maksassa ja sen hajamistutteet erittyvät virtsaan. Periaatteessa suuri altistuminen visi aiheuttaa maksa-arvjen nusua, mutta urea n niin vimakkaasti ärsyttävää, että niin merkittävän altistumisen humaisi j ärsytysireista. Rtstp-valmisteessa kantaineena käytettävä piidiksidi n valmisteessa amrfisessa (ei kuitumaisessa) mudssa. Piidiksidi n yleisimpiä maankuren mineraaleja, jta esiintyy mnissa kivilajeissa ja hiekassa, ja sitä käytetään apuaineena myös mm. lääkkeissä ja ksmetiikassa. Maksavaikutuksia ei tunneta. Yhteenvet Yhteydentissa työterveyshultihin tuli vaikutelma, että useissa työterveyshullissa ei tunneta kvinkaan hyvin metsäkneenkuljettajien käyttämiä aineita ja yleensäkään heidän työljaan. Tämä saattaa jhtua siitä, että useilla terveydenhitajilla li vain muutama metsäkneenkuljettaja hidettavanaan. Työterveyshullista saatujen käyttäjäkkemustietjen ja muiden selvitysten perusteella metsäkneenkuljettajat eivät le erityisen suuressa vaarassa saada työperäisiä maksan timintahäiriöitä. Mikään sairastavuus ei pikkea muista vastaavista ammattiryhmistä. Yrityksiltä ei löydy käytettävien kemikaalitutteiden käyttöturvallisuustiedtteita, jten ne eivät löydy myöskään työterveyshullista. Tämä lisi ensiarvisen tärkeää, kska käyttöturvallisuustiedte n tärkein tietlähde turvalliseen käyttöön. Tavarantimittajan velvllisuus n kemikaalilainsäädännön mukaan timittaa ajantasaiset
5 (6) käyttöturvallisuustiedtteet kaikista ammattikäyttöön myymistään valmisteista jkaiselle asiakkaalle. Työnantajan n työturvallisuuslain velvittamana pidettävä käyttöturvallisuustiedtteet työntekijöiden nähtävillä. Käyttöturvallisuustiedtteiden ja valmisteiden pakkausmerkinnöissä kerrtaan mm. sujautumishjeet eri työskentelytilanteisiin. Rekisteröidyillä kasvinsujeluaineilla, kuten varsin mnilla muillakin aineilla, susitellaan altistavissa työvaiheissa käytännössä aina käytettäväksi sujakäsineitä. Endtksiinialtistuminen käytettäessä likaista vettä ruiskuteliuksen valmistukseen n mahdllista, vaikkei isja ilmapitisuuksia aiemmassa tutkimuksessa löydetty. Endtksiineille altistuminen vi aiheuttaa hengitystieireita ja äkillisesti islle pitisuudelle altistuttaessa himenevän kuumereaktin. Ureavalmisteiden terveyshaittja ei le tutkittu. Mnissa vaiheissa keskustelua n llut epäselvää, kummasta kantkäsittelyaineesta kukin puhuu.
6 (6) Hyvä työhygienia metsäknetyössä Perushjeet metsään ja hulttöihin: Käytä läpäisemättömiä sujakäsineitä aina työskennellessäsi kantkäsittelyaineen, öljyjen, tai värimerkkausaineiden kanssa tai kskiessasi likaantuneisiin kneensiin sekä metsässä että hulttöissä. Pese kädet ennen rukailua, tupakintia ja wc-käyntiä. Älä likaa sujakäsineitä sisäpulelta. Vaihda käsineet uusiin, ehjiin ja puhtaisiin riittävän usein. Älä vie likaisia käsineitä kneen hjaamn. Pidä kantkäsittelylaitteistt puhtaana välttääksesi hmeiden ja bakteerien kasvua. Hulehdi pakkaasunpiststa sisällä tehtävissä hulttöissä. Työnantajan n muistettava lisäksi, että: Uuden työntekijän perehdytykseen tulee liittää riittävä pastus turvallisista työtavista. Tähän liittyy lennaisena sana tutustuminen käytettävien kemikaalivalmisteiden, mukaanlukien öljyt, myyntipäällysmerkintöihin ja käyttöturvallisuustiedtteisiin. Työnantajan vastuulla n pitää käyttöturvallisuustiedtteet työntekijöiden nähtävillä. Pakkausten varitusmerkinnät tulee myös siirtää, kun kemikaalitutteita siirretään astiasta tiseen. Työterveyshulln päätehtävä n ennakida tulevia terveyshaittja ja pitää työntekijät terveinä ja tuttavina. Työnantajan kannattaa auttaa työterveyshulta kaikin tavin timimalla hyvässä yhteistyössä työterveyshulln kanssa. Työryhmä Tarja Laitinen, LL, työterveyshulln erikislääkäri Työterveyslaits: Pirj Jkela, LL, ylilääkäri; Milja Kpnen, FT, erikistutkija; Sirpa Laitinen, FT, erikistutkija; Kyösti Luhelainen, FT, prjektipäällikkö; Kari Ojanen, DI, vanhempi asiantuntija ja Marjut Reiman, FT, vanhempi asiantuntija