FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki MANNERHEIMINKADUN PERUSPARANNUKSEN SUUNNITTELU Suunnitelmaselostus
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...1 2 TYÖN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUALUE...2 2.1 Työn tavoitteet...2 2.2 Suunnittelualueen rajaus ja sijainti...2 3 LÄHTÖKOHDAT...2 4 NYKYTILANNE...5 5 PERUSPARANNUSSUUNNITELMA...7 5.1 Suunnittelun lähtökohdat...7 5.2 Katusuunnitelma...9 5.2.1 Mannerheiminkatu osana laajempaa kokonaisuutta...9 5.2.2 Mannerheiminkadun tasaus ja poikkileikkaus...9 5.2.3 Mannerheiminkadun liikenne ja pysäköinti...9 5.2.4 Mannerheiminkadun hulevesiviemäröinti... 10 5.2.5 Mannerheiminkadun pinnoitteet... 10 5.2.6 Mannerheiminkadun valaistus... 10 5.2.7 Mannerheiminkatu välillä Tullikadun risteys Torikadun risteys... 11 5.2.8 Vanhatori... 11 5.2.9 Mannerheiminkatu välillä Raatihuoneenkadun risteys - Rantakatu... 11 6 KUSTANNUKSET... 11 7 JATKOTOIMENPITEET... 12 LÄHTEET... 13 LIITTEET... 14
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki 1 (14) NAANTALIN KAUPUNKI MANNERHEIMINKADUN PERUSPARANNUKSEN SUUNNITTELU 1 JOHDANTO Tehtävänä oli laatia Mannerheiminkadun kunnostuksen katusuunnitelma ja siihen liittyvät ympäristön perusparannustoimenpiteet. Työhön sisältyi lisäksi nykytilan kuvaus ja suunnitelman havainnollistaminen. Suunnittelualueelle on tehty puuston kuntokartoitus joulukuussa 2009. Maastomittaukset on suorittanut Naantalin kaupunki lokakuussa 2009. Mannerheiminkadun kunnostuksesta on aiemmin, vuonna 2005 laadittu yleissuunnitelma, joka käsitti saman suunnittelualueen kuin tämä katusuunnitelma. Osalla Mannerheiminkatua on tehty arkeologisia kaivauksia. Tämän työvaiheen yhteydessä suunnittelualueen historiaa oli selvitetty jonkin verran. Suunnittelutyön puitteissa pidettiin 16.12.2009 palaveri Museoviraston edustajien kanssa, jotta varmistuttaisiin valitun suunnittelulinjan sopivuudesta. Naantalin vanhakaupunki on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen kohde ja kadun pintaa tulee käsitellä osana vanhankaupungin muodostamaa kokonaisuutta. Mannerheiminkatu on vanhan kaupungin pääkatu ja merkittävä osa vanhaa kaupunkia. Kadun tasausta on vuosien mittaan korotettu ja eri vuosina tehdyissä kunnossapitotoimenpiteissä ei aina ole otettu alueen arvoa ja merkitystä osana laajempaa kokonaisuutta riittävän hyvin huomioon. Kohde on kaupunkikuvallisesti erittäin tärkeä ja katu on osa valtakunnallisesti merkittävää aluekokoisuutta. Näiden tekijöiden vuoksi Mannerheiminkadun tulevaa kunnostusta ajatellen on päätetty laatia tämä katusuunnitelmatasoinen kunnostussuunnitelma, joka tulee toimimaan myöhemmän rakennussuunnitelman pohjana. Työ tehtiin Naantalin kaupungin toimeksiannosta, jossa tilaajan edustajana toimi suunnitteluinsinööri Mika Hirvi. Työ tehtiin konsulttityönä FCG Oy:ssä, jossa siitä vastasi projektipäällikkö Pasi Pekkala. Työtä valvoneeseen ohjausryhmään kuuluivat Naantalin kaupungilla seuraavat henkilöt: Suunnitteluinsinööri kaupunginarkkitehti Kaupungininsinööri Kaupunginpuutarhuri Naantalin Energia Mika Hirvi Kirsti Junttila Kimmo Suonpää Esa Viertola Ismo Junttila FCG Planeko Oy:ssä projektiin osallistuivat Pasi Pekkalan lisäksi maisema-arkkitehti Taina Tuominen, arkkitehti Ulla Räihä, miljöösuunnittelija Tiina Puska ja maisema-arkkitehti yo Miina Ant-Wuorinen.
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki 2 (14) 2 TYÖN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUALUE 2.1 Työn tavoitteet Tavoitteena oli laatia alueen historiaa kunnioittava katusuunnitelma, jossa on otettu huomioon kohteen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa, osana historiallisesti merkittävää kaupunkirakennetta. Tavoitteena oli lisäksi saada aikaan korkealaatuinen, kestävä, kaunis, muuhun ympäristöön sopiva ja ylläpidon resurssit huomioon ottava ratkaisu, joka vastaisi myös nykypäivän tarpeisiin. Tämän työn oli tarkoitus tuottaa periaateratkaisut, jotka toimivat rakennussuunnittelun pohjana ja joita voidaan soveltaa myös muiden vanhankaupungin katujen kunnostuksen suunnittelussa. Mannerheiminkadun katuympäristön lisäksi työssä tarkasteltiin siihen liittyviä katuja ja liikenteellistä toimivuutta. Työn tavoitteena oli löytää reunaehtoja mahdollisille katumiljöötä koskeville toimenpiteille siten, että katumiljöön kaupunkikuvallinen arvo säilyy. 2.2 Suunnittelualueen rajaus ja sijainti Mannerheiminkatu sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa, keskellä Naantalin vanhakaupunkia. Suunnittelualue pitää sisällään lähes koko Mannerheiminkadun aina eteläpään Tullikadun risteyksestä pohjoispään Rantakadun alkupäähän saakka sisältäen Mannerheiminkadun Itsenäisyydenpuiston kohdalla olevan aukion eli Vanhan torin. Suunnittelualueeseen alun perin sisältynyt Fleminginkadun Mannerheiminkadun puoleisessa päässä sijaitseva aukiomainen tila päätettiin työn kuluessa jättää pois suunnittelualueesta, sillä paikka on osa keskiaikaisen Naantalin keskustaa, jota tulee käsitellä kokonaisuutena. 3 LÄHTÖKOHDAT Vanhankaupungin katuverkko pohjautuu vanhaan, osittain keskiaikaisia piirteitä omaavaan asemakaavaan. Nykyisin vanhakaupunki/ Mannerheiminkatu on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa (vahvistettu 31.1.1979) Itsenäisyyden puistosta luoteeseen (meren suuntaan) yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi alueeksi, jossa huoltoajo ja tonteille ajo on sallittu. Mannerheiminkatua ympäröivät rakennukset on kaavassa merkitty historiallisesti arvokkaiksi tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeiksi rakennuksiksi. Naantalin vanhakaupunki on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (MV/ YM Rakennettu kulttuuriympäristö 1993) ja se kuuluu myös uuden Museoviraston 2009 laatiman inventoinnin perusteella Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Suunnittelutyön tueksi tutkittiin jonkin verran kohteen historiallisia vaiheita ja nykytilannetta mm. kirjallisuuden, vanhojen valokuvien, sekä kartta- ja kuvamateriaalin avulla, vaikka varsinaista historiallista selvitystyötä tähän hankkeeseen ei sisältynyt yleissuunnitelmassa (Ramboll Finland Oy 2005) kaupungin kehitysvaiheita on tutkittu jonkin verran. Maastomittaukset suoritettiin lokakuussa 2009 ja Mannerheiminkadun Itsenäisyyden puiston kohdan aukiolla sijaitsevien puiden kuntokartoitus tehtiin joulukuussa 2009. Maasto- ja puiden kuntokartoitus suoritettiin Naantalin kaupungin toimesta. Alueelta ei suoritettu työn yhteydessä pohjatutkimuksia tai kantavuusmittauksia. Katusuunnitelman lähtökohtana oli, että olemassa olevalla kadulla on riittävät rakennekerrokset ja kantavuus. Katusuunnitelmissa suunniteltiin kadun pinnan kuivatus.
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki 3 (14) Yllä olevassa kartassa on esitetty alueet, joissa on 1980- ja 2000 lukujen aikana tehty arkeologisia kaivauksia. (Naantalin kaupunki) Mannerheiminkatu (tuolloin Isokatu) kivettiin lähteiden mukaan 1680-luvulla. Kivinä käytettiin pääasiassa suhteellisen kookkaita luonnonkiviä, jotka on asennettu täyttöhiekkaan pystyasentoon. Katukiveys on edelleen monin paikoin säilyneenä nykyisen kadun rakennekerrosten alla. Mannerheiminkadun Itsenäisyydenpuistoa vastapäätä on ollut pysäköintiä aiemminkin. Mannerheiminkadun nimi oli aluksi Isokatu (Pitkäkatu), vuodesta 1885 lähtien Aleksanterinkatu ja vuonna 1942 nimeksi tuli Mannerheiminkatu. (Muuttuva Naantali 1993)
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki 4 (14) Sama Isokadun varren aukio tyhjänä. Oikealla puomi hevosten kiinnittämistä varten ja vasemmalla aikakauden katuvalaisin. (Muuttuva Naantali 1993) Mannerheiminkadun aukiomainen pohjoisosa 1910-luvulla. Koko katu oli tuolloin sorapintainen. (Muuttuva Naantali 1993)
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki 5 (14) 4 NYKYTILANNE Nykyisin Mannerheiminkatu on kokonaan asfalttipintainen, lukuun ottamatta 1980-luvulla (aukion kohdalla 2000-luvun alussa) mukulakiveyksellä päällystettyjä rakennusten seinien vierustoja ja rannan punaisella betonikivellä päällystettyä jalankululle varattua alueen osaa. Kadulla ei ole jalankulkijoille varattua erillistä tilaa, vaan ajoneuvoliikenne sekä jalankulkijat käyttävät samaa katualueen osaa liikkumiseen. Paikoin kadun keskiosa on noussut kivettyjä reunoja korkeammalle, ja monin paikoin taas mukulakiveykset on tehty varsin jyrkällä luiskalla. Vuosien saatossa kadun pintaa on nostettu, jolloin rakennusten sokkeli on lähes kautta koko katulinjan jäänyt osittain maan alle. Mannerheiminkadun rannan puoleisessa päässä on mukulakiveykseen tehty pintavesipainanne, jonka alinta kohtaa merkkaa yhden ison sauvakiven levyinen betonikivirivi. Yhteys kadun puolelta portaikkojen kautta rakennuksiin on pääsääntöisesti erittäin esteellinen. Aukiolla kasvavat puut ovat puistolehmuksia, Tilia vulgaris (4 kpl) ja isolehtilehmuksia, Tilia platyphyllos (3 kpl). Puiden kuntotutkimuksessa selvisi, että osa puista on huonokuntoisia (kärsii mm. lehtipuunkorosta) mutta osa varsin hyväkuntoisia, kun huomioidaan niiden korkea ikä. Vasemmanpuoleisessa kuvassa näkyy kadun reunan pintavesipainanne, sekä ongelma, joka on monen talon kohdalla portaiden liittymisessä katuun. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy rännistä tulevien kattovesien ohjaukseen liittyvä detalji. (kuvat TT) Vasemmanpuoleisessa kuvassa näkyy sähkökaappien sijoittamiseen liittyvä ongelma. Erityisesti vanhassa miljöössä teknisten laitteiden sijoituspaikan valinnan tulee olla hyvin harkittua (kuva poikkikadun kulmalta). Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy Mannerheiminkadun Vanhan torin kulman kapea kevyen liikenteen yhteys viereiselle kadulle.(kuvat TT)
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki 6 (14) Kasvillisuutta Mannerheiminkadulla ei juuri ole, lukuun ottamatta Itsenäisyydenpuistoa ja aukion reunan nurmialuetta, jossa kasvaa eri-ikäisiä yksittäispuita. Vanhimmat niistä ovat peräisin oletettavasti 1800-luvun lopulta. Vihreyttä katukuvaan tuovat pihoilta kadulle ulottuvat, paikoin hyvinkin iäkkäiden puiden oksat. Itsenäisyydenpuisto liittyy kiinteästi aukioon. Rakennusten vieressä sijaitseva kapea nurmikaistale on hoidon kannalta hankala ja samalla myös osasyy siihen, että aukiolle pysäköidyt autot tunkeutuvat varsin keskelle katualuetta. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy rannan omaleimainen penkkityyppi. (kuvat TT) Graniittista rantamuuria on korotettu betonimassalla todennäköisesti kadun pinnan korotustöiden yhteydessä. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy Mannerheiminkadun suoran päätteenä oleva vanha kioski ja osittain rikkoutuneet veneenlaskupaikan tukimuurit. (kuvat TT) Kadun kalusteita Mannerheiminkadun varrella on vähän. Osittain kalusteet liittyvät sesonkiaikana käytössä oleviin ulkoterasseihin ja osittain ne koostuvat enemmänkin kiinteistä rakenteista. Tällaisia ovat rannan pitkät, valkoisiksi maalatut penkit, jotka toimivat samalla eräänlaisena kaiteena. Lisäksi rannan tuntumassa reitteihin ja laitureihin liittyy puu- ja graniittiporrasaskelmia. Nykyisin alueella on käytössä Noralin antiikkivalaisin (pylväsvalaisin). Valaisimen asennuskorkeus on 3,3 m ja pylväiden sijoitusväli n. 18 m. Kadun kapeimmassa kohdassa valaisin (1 kpl) on kiinnitetty rakennuksen seinään. Pylväsvalaisimia Mannerheiminkadulla on tällä hetkellä 21 kpl. Rannan tukimuurit on rakennettu graniittikivistä. Ilmeisesti kadun tasauksen muutostöiden yhteydessä niihin on paikoin tehty korotuksia betonista.
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki 7 (14) 5 PERUSPARANNUSSUUNNITELMA 5.1 Suunnittelun lähtökohdat Muinaismuistolaki koskee Museoviraston määrittelyn mukaan ensisijaisesti ennen 1700- lukua perustettuja kaupunkeja ja niiden isoonvihaan (v. 1713-1721) mennessä rakennettuja alueita. Näillä alueilla sijaitsevat säilyneet kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Kari Uotlila (Muuritutkimus Ky)on laatinut katusuunnitelmatyöhön liittyvän arkeologisen taustaselvityksen, jossa on esitetty Mannerheiminkadun historiaa sekä suositus koskien kadun rakentamistyön toteuttamista arkeologiselta kannalta. Taustaselvitys on esitetty suunnitelmaselostuksen liitteenä. Käsitteellä Keskiaikainen kaupunki (kuten Naantali) tarkoitetaan, että kaupunki on perustettu keskiajalla, vaikka nykyinen rakennuskanta onkin peräisin myöhemmältä ajalta. Naantalin nykyiset kadun varren rakennukset ovat peräisin pääasiassa 1800-luvulta. Niiden alla saattaa olla aiempaan rakennuskantaan liittyviä vanhoja kivijalkoja. Mannerheiminkadun alkuperäinen tasaus on ainakin osittain sijainnut n. 0,5 m nykyistä kadun pintaa alempana. Kivetyt kadut yleistyivät Suomessa 1600-1700 luvuilla. Mannerheiminkadun 1680-luvulla tehty erikokoisista kivistä ladottu katukiveys on edelleen monin paikoin säilyneenä nykyisen kadun pinnan alla. Museoviraston kanta on että pelkkään kadun pintakerrokseen kajoaminen ei vielä edellytä tutkimuksia ja selvityksiä. Pintarakenteita uusittaessa lähtökohtaisesti kaiken käytettävän kiviaineksen tulee olla kotimaista kiveä. Nykyisen asfaltin alla on 1960-luvulla rakennettu sepelikerros, jonka alla sijaitsevat vanhat kadun rakenteet. Nykyisen kadun pinnan alla on arviolta 300-350 mm paksu sekoitekerros, joka voidaan poistaa tuhoamatta vanhoja katurakenteita. Mikäli kadun rakennustöissä kaivaukset joudutaan ulottamaan tämän tason alapuolelle, tulee alueella tehdä arkeologisia kaivauksia ja tutkimuksia. (Kari Uoti 2010). Mannerheiminkadulle on rakennettu vesihuoltolinjoja vuosien aikana. Näiden rakentamistöiden yhteydessä on kadun alapuolisia kerroksia tuhoutunut. Mannerheiminkadulla on tehty vesihuollon saneeraustöitä vuosina 2000 ja 2002. Näiden saneeraustöiden yhteydessä suoritettiin myös arkeologisia kaivauksia. Osa Mannerheiminkatuun liittyvistä poikkikaduista sijoittuu jyrkkään rinteeseen, minkä vuoksi pääkadun tasaukseen ei ole mahdollista tehdä suuria muutoksia. Lisäksi tonttiliittymät ja kadulle laskeutuvat sisäänkäyntien portaat tulee säilyä toimivina yhteyksinä. Lisäksi rakennusten kivijaloissa on kissanluukkuja, joiden perusteella tasausta tarkasteltiin. Kadun varren rakennukset ulottuvat katualueen rajaan saakka. Osa katualueesta on vuokrattu kadun varrella sijaitsevien ravintoloiden terasseiksi. Pisin vuokrasopimus jatkuu vuoteen 2019 saakka. Katusuunnitelma on laadittu koko katualueelle, olemassa olevista terassirakenteista huolimatta. Mannerheiminkadun kunnostuksesta on laadittu yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy) vuonna 2005. Suunnittelualueen rajaus oli yleissuunnitelmassa suurimmaksi osaksi tämän katusuunnitelman kanssa sama. Yleissuunnitelmassa oli vertailtu kolmea eri vaihtoehtoa kadun pinnoitteiden ja pinnoitteiden uusimisen aiheuttamien kustannusten osalta.
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki 8 (14) Kadun perusparannussuunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: Mannerheiminkadulla on suhteellisen runsaasti ajoneuvoliikennettä ja ajoneuvojen ajonopeudet ovat ajoittain liian suuria. Keinoja ajonopeuksien pienentämiseen on tarve löytää. Kadun keskialueen tulee olla tasaleveä. Mannerheiminkatu on kaupungin pääkatu, jossa liikkuu erityisesti kesäisin asukkaiden lisäksi runsaasti turisteja. Kadulla tulee olla mahdollisuus esteettömään liikkumiseen. Mannerheiminkatuun liittyvät poikkikadut ja Itsenäisyydenpuisto ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Vanhankaupungin alueen voimakkaat maaston korkeuserot ja tämän vuoksi paikoin kaltevuudeltaan jyrkät poikkikadut vaikuttavat myös Mannerheiminkadun tavoiteltavaan tasaukseen. Mannerheiminkadulta johtaa lukuisia porttiyhteyksiä pihoille ja rakennusten sisäänkäynnit ulottuvat lähes pääsääntöisesti kivirakenteisten portaikkojen kautta kadulle. Nämä yhteydet tulee ottaa huomioon sekä tasauksen että pintamateriaalien suunnittelussa. Lisäksi kadun varren liikkeet ja ravintoloiden terassit avautuvat Mannerheiminkadulle, mikä tulee ottaa huomioon kevyen liikenteen yhteyksiä suunniteltaessa. Aukioon ( Vanhatori ) liittyy perinteitä, kuten joulurauhan julistus ja joulukuusi. Lisäksi Vanhatorin aukiomaista luonnetta halutaan korostaa. Kadun varrelle mahdollisesti sijoitettavien opasteiden ja liikennemerkkien paikat tulee harkita tarkoin - ne eivät saa häiritä kokonaisuutta. Sama koskee sähkökaappien ja muiden teknisten laitteiden sijoittamista. Kadun tasaus ja pinnan kaadot on suunniteltu siten, että yli 30 cm kaivuuta nykyisestä pinnasta laskettuna ei tehdä. Tällöin ei tarvitse kaivuita ulottaa arkeologisiin kerroksiin. Uudet huleveden ritiläkaivot sijoitetaan olemassa olevien putkilinjojen kohdille. Tällöin kaivoja ei ole tarve kaivaa arkeologisiin kerroksiin.
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki 9 (14) 5.2 Katusuunnitelma 5.2.1 Mannerheiminkatu osana laajempaa kokonaisuutta Sekä Mannerheiminkadun poikkikadut, pääkadun liittyminen piha-alueisiin, että Mannerheiminkadun jatko etelässä ja liittyminen Rantakatuun ovat osa kokonaisuutta ja erityisesti poikkikadut jaksottavat katua. Mannerheiminkatu ei ole luonteeltaan puistokatumainen. Kadun vehreä ilme tulee ympäröivien pihojen kasvillisuudesta, joka elävöittää myös katukuvaa. 5.2.2 Mannerheiminkadun tasaus ja poikkileikkaus Mannerheiminkadun tasaus suunniteltiin noudattelemaan nykyistä tasausta. Tällöin vältytään yli 30 cm syviltä kaivuilta. Katu viettää alkupäästä (Tullikadulta) ja keskikohdalta (Kristiinankatu) Itsenäisyyden puiston kohdalla olevalle aukiolle, jossa on kadun matalin kohta. Alin kohta sijoittuu aukion rannan puoleiseen päähän. Tulvatilanteessa vesi virtaa aukiolta Raatihuoneenkadun suuntaan. Kadun pohjoisosa viettää meren suuntaan. Kadun ajorata suunniteltiin 4,5 m leveäksi. Kadun alkupäässä Mannerheiminkadun ja Tullikadun liittymän luona, jossa on katualueen kapein osuus, ajoradan leveys on 4,0 m katutilan kapeuden vuoksi. Itsenäisyyden puiston vieressä sijaitsevalla aukiolla ( Vanhatori ) ajorata levenee 9,5 m leveäksi. Myös rannan puoleisessa päässä ajorata on leveämpi. Kadun pohjoisreunaan suunniteltiin esteetön yhteys, joka ulottuu Tullikadulta rantaan saakka. Esteettömän kulkuväylän leveys on 0,9 m leveä. Muutamassa kohdassa kadulle tulevat portaat ulottuvat esteettömälle yhteydelle, jolloin leveys on vähintään 0.8m. Kadun poikkileikkaus on pääsääntöisesti kaksipuolisesti kalteva 2 % kaltevuudella ja kadun keskikohdalle sijoitetun ajoradan reunoille suunniteltiin pintavesipainanteet, joita pitkin pintavedet johdetaan hulevesikaivoihin. Kadun reunoilta pinta viettää 2 % kaltevuudella pintavesipainanteisiin. Kadun keskikohdan säilyessä nykyisessä korkeudessaan tulee kadun pinta laskemaan rakennusten seinustoilla nykyisestä. Kadun laskiessa seinustoilla tulee rakennussuunnittelu-vaiheessa tarkastella olemassa olevien portaiden liittyminen katuun. Lisäksi rakennussuunnittelu-vaiheessa tulee tarkastella rakennusten kivijaloissa olevien kissanluukkujen korkeusasema suhteessa kadun pintaan. Mannerheiminkadun rannan puoleisessa päässä katu muuttuu yksipuoleisesti kaltevaksi kaltevuuden vaihdellessa 2 % - 4 % välillä. Pinnan vedet valuvat suoraan mereen rannan muurin yli. Mannerheiminkadulla Vanhalla torilla kadun sivukaltevuus on 3 % viettäen aukion keskellä pitkittäissuunnassa olevaan pintavesipainanteeseen. Painanteesta kadun pinta nousee 1 % kaltevuudella rakennusten seinustaa kohti. 5.2.3 Mannerheiminkadun liikenne ja pysäköinti Nykytilanteessa Mannerheiminkatu on pihakatu ja suunnitelman lähtökohtana on ollut, että Mannerheiminkatu säilyy pihakatuna jatkossakin. Pihakadulla saa ajaa moottoriajoneuvolla vain kiinteistölle tai pysäköintipaikalle ja läpikulku moottorikäyttöisellä ajoneuvolla on kielletty. Ajoneuvon pysäköinti on sallittu vain merkityillä pysäköintipaikoilla. Pihakadulla suurin sallittu ajonopeus on 20km/h ja jalankulkijoille on annettava esteetön kulku. Suunnitelmassa kadun keskikohta on osoitettu ajoradaksi lohkotulla nupukivellä. Ajoradan reunoilla on taitteet pitkittäin ladotulla lohkotulla nupukivellä ja näiden takana kävelyalueet sileämmästä nupukivestä. Kadun pintamateriaaleilla on osoitettu yhtenäisestä katualueesta kapeampi ajorata, joka ei mahdollista autojen kohtaamista kadun keskiosalla. Kohtaamistilanteessa toisen ajoneuvoista tulee väistää ajoradalta painanteen yli. Kapealla ajoradalla on pienennetty ajoneuvojen käyttämää ajotilaa ja samalla lasketaan ajoneuvojen ajonopeuksia kadulla pihakadun vaatimuksien mukaisiksi.
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki 10 (14) Nykytilanteessa Vanhatorilla on osoitettu 18 autopaikkaa. Suunniteltu tilanne mahdollistaa 16 autopaikan sijoittamisen alueelle. Katusuunnitelmassa ei ole osoitettu kadunvarsipysäköintiä. 5.2.4 Mannerheiminkadun hulevesiviemäröinti Mannerheiminkadulla on eri aikoihin rakennettuja vesihuoltolinjoja, joista vanhimmat putkistot ovat peräisin 1960-luvulta. Kadun kuivatussuunnitelman laatimisessa lähtökohtana on ollut, että uusia kaivantoja ei kadulle tehdä. Tämän vuoksi uudet ritiläkaivot on sijoitettu olemassa olevien hulevesiviemärilinjojen kohdalle. Katusuunnitteluvaiheessa ei suunniteltu kiinteistöjen kattovesiränneille kouruja katukiveykseen. Tarvittaessa kourut suunnitellaan rakennussuunnitteluvaiheessa. 5.2.5 Mannerheiminkadun pinnoitteet Kadun pinnoitteiden osalta päädyttiin luonnonkivipintaan. Kadun nykyinen luonne eräänlaisena ostoskatuna, sekä nykypäivän vaatimukset esteettömyydestä on huomioitu tekemällä erillinen helppokulkuinen, esteetön kiveyskaistale koko katujaksolle. Peruspintana (kadun keskialue) käytetään lohkottua, värisävyltään harmaata nupukiveä, joka ladotaan kadun poikkisuuntaan tiililadontakuviona. Myös pintavesipainanteet toteutetaan samasta kiveyksestä kuitenkin niin, että ladontasuunta on kadun suuntainen. Pintavesipainanteiden molemmille sivuille tehdään sileäpintaiset (poltettu tai ristipäähakattu pinta) kivikäytävät (mittatarkka harmaasävyinen graniittikivi), joiden ladontatapa on sama kuin kadun keskiosassa. Painanteet toteutetaan suhteellisen loivina, jolloin ne eivät juuri hankaloita jalankulkua tai mahdollisia ajoneuvojen ohitustilanteita. Koska kadulle ulottuu ympäröivistä rakennuksista useita portaikkoja jotka paikoin katkaisevat esteettömän reitin osittain, oli pääasiallinen esteetön yhteys (leveys 800-900 mm) sijoitettava kadun aurinkoiselle pohjoissivulle. Yhteys portailta katualueelle suunnitellaan mahdollisimman esteettömäksi. Rakennusten seinälinjan vierelle ladotaan nykyisistä mukulakivistä uudelleen maakosteaan betoniin asentamalla leveydeltään vaihteleva kivikaistale niin, että yhteys tonteille ja asuintoihin tehdään kuitenkin nupukiveyksellä. Valaisinpylväät säilyvät nykyisillä paikoillaan. Katusuunnitteluvaiheessa ei ole suunniteltu rakennusten rännivesien johtamista kadulla. Rännivesien johtaminen esitetään kadun rakennussuunnitelmassa. Suunnittelualueen molemmissa päissä uusi kiveys päätetään yhtenäisellä, kadun poikkisuuntaisella nupukiviladonnalla, joka tehdään kokonaisista kivistä. Mannerheiminkadun kiinteitä kalusteita ja varusteita ovat rannan tukimuurin kaide ja rannan jatkuvat penkit sekä puiden rungon suojat ja maaritilät. Lisäksi kadulla on kesätoimintaan liittyen ravintoloiden terasseja. Mannerheiminkadulla on lisäksi kesäkalusteita, kuten siirrettävät penkit, sekä roska- ja kukka-astiat. Nämä kalusteet eivät ole kiinteitä, minkä vuoksi niitä ei ole esitetty katusuunnitelmissa. 5.2.6 Mannerheiminkadun valaistus Kadun valaistus on osa kokonaisuutta. Nykyinen valaistustaso ja valaisimien sijainti tulee säilymään nykyisellä paikallaan. Poikkeuksena Itsenäisyyden puiston kaksi valaisinta, jotka siirretään kadun reunaan sekä Vanhalle torille museon eteen suunniteltu uusi valaisin. Suunniteltuina valaisimina käytetään Noral Ambassador valaisinta tai vastaavaa, Ambassador on tällä hetkellä käytössä alueella. Kadun rakennussuunnittelun yhteydessä laaditaan tarkempi valaistussuunnitelma.
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki 11 (14) 5.2.7 Mannerheiminkatu välillä Tullikadun risteys Torikadun risteys Suunnittelualueen kaakkoispää on katujakson kapein osuus. Täällä joudutaan lyhyellä jaksolla tyytymään tavoiteltua kapeampaan mukulakiveykseen kadun eteläpuolisen rakennuksen kohdalla. Myös ajorata joudutaan rakentamaan hieman kapeampana kuin muilla katuosuuksilla. Katuvalaisin kiinnitetään rakennuksen seinään, kuten nykyisinkin. 5.2.8 Vanhatori Aukion pohjoisreunassa kasvavat puut ja nurmikko poistetaan. Rakennusten seinälinjaan rajautuva puistomainen alue muutetaan osaksi aukiota. Nykyisten puiden säilyttäminen ei tasaukseen ja pinnoitteeseen liittyvien muutosten vuoksi ole mahdollista. Lisäksi osa puista on huonokuntoisia. Poistettavat puut korvataan uusilla, kookkailla runkopuun taimilla, jotka suojataan rungonsuojilla ja joiden alle rakennetaan kantava kasvualusta. Puut rajaavat pysäköintipaikkoja (yhteensä varaus kahdeksalle autopaikalle) ja ovat osa aukiokokonaisuutta. Katutilasta saadaan näin ilmeeltään nykyistä aukiomaisempi ja pysäköinti saadaan siirrettyä lähemmäs aukion reunaa. Esteetön kiveys kiertää aukiotilaa ja muodostaa samalla kadunpintaan tilan muotoa vahvistavan kuvion. 5.2.9 Mannerheiminkatu välillä Raatihuoneenkadun risteys - Rantakatu Esteetön yhteys toteutetaan rannanpuoleisella sivulla katua muuta katujaksoa leveämpänä, mikä mahdollistaa kesäkioskin terassille yhtenäisen esteettömän pinnan ja rannan penkkien edustalla penkillä istuvien henkilöiden vaivattoman ohittamisen. Betonikivellä pinnoitetut osuudet Mannerheiminkadun pohjoissivusta puretaan ja alue rakennetaan muun kadun kanssa yhtenäiseksi. Kiinteinä rakennettujen puuterassien alla oleva kadun pinta on suunnitelmassa käsitelty yhtenäisenä muun kadun kanssa niin, että alue on toimiva myös ilman terassia. Terassi voidaan siirtää tai purkaa rakennustöiden ajaksi. Rannan luonnonkivitukimuurin betonikorotukset puretaan ja tukimuurit kunnostetaan yhtenäisiksi graniittimuureiksi. Samoin veneenlaskupaikan romahtaneet tukimuurit kunnostetaan ja betonirakenteiset osuudet vaihdetaan graniittiin. Suunnittelualueen lounaispäässä puulaiturille johtavat puu- ja kiviporrasaskelmat kunnostetaan. Fleminginkadun pääte päätettiin jättää pois suunnitelmasta, koska Fleminginkadun ja Mannerheiminkadun risteysalue muodostaa keskiaikaisen kaupungin keskusaukion. Alue tullaan käsittelemään myöhemmin kokonaisuutena Mannerheiminkadun molemmilta puolilta. 6 KUSTANNUKSET Mannerheiminkadun rakentamisen kustannukset jakautuvat katuosuuksittain seuraavasti: Alue 1 Rantakatu Kioski (noin PLV 430-520) Alue 2 Kioski Fleminginaukio (noin PLV 360-430) Alue 3 Fleminginaukio Vanhatori (noin PLV 180-360) Alue 4 Vanhatori (noin PLV 100-180) Alue 5 Vanhatori - Tullikatu (noin PLV 0-100) Yhteensä 240 000 (alv0%) 160 000 (alv0%) 240 000 (alv0%) 250 000 (alv0%) 130 000 (alv0%) 1 020 000 (alv0%) Kustannuksissa ei ole mukana arkeologiset tutkimukset ja valvonta (arvio ~50 000 ), sekä mahdolliset kaivaukset. Kustannusten koostuminen on esitetty liitteessä 3.
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki 12 (14) 7 JATKOTOIMENPITEET Katusuunnitelman tarkoitus on ohjata jatkossa alueen rakennussuunnittelua ja luoda periaateratkaisuja Naantalin vanhan kaupungin katujen kunnostamiselle. Naantalin kaupungin tekninen lautakunta tulee pyytämään lausunnon tästä suunnitelma-aineistosta sekä Museovirastolta että Vanhakaupunkitoimikunnalta. Katujen rakentamistyö joudutaan todennäköisesti toteuttamaan vaiheittain osissa, joka tulee ottaa huomioon rakennussuunnittelussa. Mainoksien sijoitusta ja mainosvaloja tulee tarvittaessa kontrolloida, jotta ne eivät tule liian korostuneesti esille katukuvassa. Hyvin laaditun liikennemerkki-/ opastussuunnitelman avulla pystytään vaikuttamaan liikennemerkkien sijaintiin ja määrään. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Pasi Lappalainen aluepäällikkö, DI Laatinut: Pasi Pekkala projektipäällikkö, ins(amk) Taina Tuominen suunnittelupäällikkö, maisema-arkkitehti MARK
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki 13 (14) LÄHTEET Kirjallisuus ja painetut lähteet Museovirasto, Ympäristöministeriö. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. 1993. (MV/ YM Rakennettu kulttuuriympäristö) Naantalin kaupunki. Naantalin vanhakaupunki. Rakentamisohjeet. 6.5.1980. J. Sjöberg, M. Salkaranta, R. Vahtera. Muuttuva Naantali. 1993. Jussi Iltanen. Genimap. Urbes Finlandiae. Suomen kaupunkien historiallinen kartasto. 2004. K. Uotila, H. Lehtonen, C. Tulkki. Vallis Gratiae 1443-1648 -Arkeologisia tutkimuksia Naantalissa. Kåkenhus-kirjat nro 1. 2003. Naantalin kaupunki. Naantalin vanhakaupunki esite. Painamattomat lähteet Naantalin kaupungin virastomateriaali Muut -Asemakaavan muutos AK-51 1:2000. Naantali. Kaavamuutos koskee Naantalin kaupungin I. kaupunginosan kortteleita 1-13 ja II. kaupunginosan kortteleita 14-18, 21 ja 22 sekä katu ja puistoalueita. Vahvistettu 31.1.1979. -Puututkimus: Mannerheiminkatu-Raatihuoneenkatu. 8.12.2009 -Ramboll Finland Oy. Mannerheiminkadun yleissuunnitelma. 18.3.2005. -Kantakartta alueelta (mannerheiminkatu.dwg). Naantalin kaupunki. -Sadevesi- ja jätevesiviemäriputkien ja vesijohtojen tiedot. Naantalin kaupunki. -Kaapeli-, johto- yms. tiedot. Naantalin kaupunki. -Maastomittausaineisto 2009. Naantalin kaupunki. -Puiden kuntotutkimus. Joulukuu 2009. Henkilöhaastattelut Räihä, Ulla. Arkkitehti, kaavoittaja ja alueen entinen asukas 9.11.2009 Palaveri Museovirastolla: Seija Linnanmäki / rakennusperintö, Johanna Enqvist / arkeologia, Margareta Ehrström / rakennusperintö. 16.12.2009. Kari Uotilan (Muuritutkimus Ky) alustus Mannerheiminkadun ja Naantalin vanhankaupungin historiasta kokouksen 13.1.2010 yhteydessä.
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki 14 (14) LIITTEET Liite 1 Havainnekuva 1 Näkymä Mannerheiminkadun keskivaiheilta kaakkoon. Liite 2 Havainnekuva 2 Näkymä Itsenäisyydenpuiston kohdalta aukion yli kaakkoon. Liite 3 Kustannukset jaoteltuna osuuksittain
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki Liite 3 NAANTALIN KAUPUNKI MANNERHEIMINKADUN PERUSPARANNUKSEN SUUNNITTELU RAKENTAMISEN KUSTANNUKSET JAETTUNA KATUOSUUKSITTAIN. Alue 1 Rantakatu Kioski (noin PLV 430-520) Suoritemäärä Yksikköhinta Summa Vanhan asfaltin purku ja vienti asfalttiasemalle sekä pinnan muotoilu (m2) 1375 6,00 8 250 Rannan tukimuurin purkutyöt (kpl) 1 3000,00 3 000 Kadun pinnan tasaus ja kiveyksen asennushiekka (m3) 425 25,00 10 625 Nupukiveys (m2) 1000 115,00 115 000 Nupukiveys, mittatarkka (m2) 330 145,00 47 850 Mukulakiveyken purku ja uudelleen asennus sis. maakostea 60 50,00 3 000 betoni (m2) Kiveys oletettu uudelleen käytettäväksi. Tukimuurin ylimmän kiven vaihto graniittiseksi (jm) 70 140,00 9 800 Nykyisen tukimuurin kunnostus (jm) 10 600,00 6 000 Valaisin (kpl) 7 3500,00 24 500 Kaapelikaivanto ja suojaputki (jm) 90 20,00 1 800 Olemassa olevien kaivojen ja venttiileiden kansien nosto/lasku (arvio) 1 500,00 500 Terassin purku (arvio) 1 2500,00 2 500 Olemassa olevien portaiden sovitus kadun pintaan (kpl) 4 450,00 1 800 Rannan penkin uusiminen (jm) 65 75,00 4 875 yht 239 500 YHT (ALV0%) 240 000 Alue 2 Kioski Fleminginaukio (noin PLV 360-430) Suoritemäärä Yksikköhinta Summa Vanhan asfaltin purku ja vienti asfalttiasemalle sekä pinnan muotoilu (m2) 900 6,00 5 400 Nykyisen ei käyttöön tulevan kiveyksen poisto (m2) 150 10,00 1 500 Rannan tukimuurin purkutyöt (kpl) 1 3000,00 3 000 Kadun pinnan tasaus ja kiveyksen asennushiekka (m3) 350 25,00 8 750 Nupukiveys (m2) 760 115,00 87 400 Nupukiveys, mittatarkka (m2) 170 145,00 24 650 Mukulakiveyken purku ja uudelleen asennus sis. maakostea 150 50,00 7 500 betoni (m2) Kiveys oletettu uudelleen käytettäväksi. Nykyisen tukimuurin kunnostus (jm) 7 600,00 4 200 Uusi ritiläkaivo (kpl) 3 1000,00 3 000 Valaisin (kpl) 2 3500,00 7 000 Kaapelikaivanto ja suojaputki (jm) 70 20,00 1 400 Olemassa olevien kaivojen ja venttiileiden kansien nosto/lasku (arvio) 1 500,00 500 Olemassa olevien portaiden sovitus kadun pintaan (kpl) 6 450,00 2 700 yht 157 000 YHT (ALV0%) 160 000
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki Liite 3 Alue 3 Fleminginaukio Vanhatori (noin PLV 180-360) Suoritemäärä Yksikköhinta Summa Vanhan asfaltin purku ja vienti asfalttiasemalle sekä pinnan muotoilu (m2) 960 6,00 5 760 Kadun pinnan tasaus ja kiveyksen asennushiekka (m3) 500 25,00 12 500 Nupukiveys (m2) 1030 115,00 118 450 Nupukiveys, mittatarkka (m2) 310 145,00 44 950 Mukulakiveyken purku ja uudelleen asennus sis. maakostea 260 50,00 13 000 betoni (m2) Kiveys oletettu uudelleen käytettäväksi. Uusi ritiläkaivo (kpl) 2 1000,00 2 000 Valaisin (kpl) 8 3500,00 28 000 Kaapelikaivanto ja suojaputki (jm) 185 20,00 3 700 Olemassa olevien kaivojen ja venttiileiden kansien nosto/lasku (arvio) 1 500,00 500 Olemassa olevien portaiden sovitus kadun pintaan (kpl) 15 450,00 6 750 yht 235 610 YHT (ALV0%) 240 000 Alue 4 Vanhatori (noin PLV 100-180) Suoritemäärä Yksikköhinta Summa Vanhan asfaltin purku ja vienti asfalttiasemalle sekä pinnan muotoilu (m2) 1100 6,00 6 600 Vanhojen puiden ja muun kasvillisuuden poisto 1 1800,00 1 800 Rakennekerrokset puiden taakse (m3) 200 35,00 7 000 Kadun pinnan tasaus ja kiveyksen asennushiekka (m3) 500 25,00 12 500 Nupukiveys (m2) 1230 115,00 141 450 Nupukiveys, mittatarkka (m2) 160 145,00 23 200 Mukulakiveyken purku ja uudelleen asennus sis. maakostea 110 50,00 5 500 betoni (m2) Kiveys oletettu uudelleen käytettäväksi. Reunakivi (jm) 40 110,00 4 400 Kantava kasvualusta (m3) 200 85,00 17 000 Uusi puu + maaritilä + runkosuoja 5 2300,00 11 500 Uusi ritiläkaivo (kpl) 4 1000,00 4 000 Valaisin (kpl) 3 3500,00 10 500 Kaapelikaivanto ja suojaputki (jm) 120 20,00 2 400 Olemassa olevien kaivojen ja venttiileiden kansien nosto/lasku (arvio) 1 500,00 500 Olemassa olevien portaiden sovitus kadun pintaan (kpl) 2 450,00 900 Itsenäisyydenpuiston aukion puoleisten nurmipinnan, sekä puistokäytävien kunnostus (arvio) 1 500,00 500 yht 249 750 YHT (ALV0%) 250 000
FCG Finnish Consulting Group Naantalin kaupunki Liite 3 Alue 5 Vanhatori - Tullikatu (noin PLV 0-100) Suoritemäärä Yksikköhinta Summa Vanhan asfaltin purku ja vienti asfalttiasemalle sekä pinnan muotoilu (m2) 670 6,00 4 020 Kadun pinnan tasaus ja kiveyksen asennushiekka (m3) 280 25,00 7 000 Nupukiveys (m2) 550 115,00 63 250 Nupukiveys, mittatarkka (m2) 170 145,00 24 650 Mukulakiveyken purku ja uudelleen asennus sis. maakostea 210 50,00 10 500 betoni (m2) Kiveys oletettu uudelleen käytettäväksi. Uusi ritiläkaivo (kpl) 2 1000,00 2 000 Valaisin (kpl) 4 3500,00 14 000 Kaapelikaivanto ja suojaputki (jm) 100 20,00 2 000 Olemassa olevien kaivojen ja venttiileiden kansien nosto/lasku (arvio) 1 500,00 500 Olemassa olevien portaiden sovitus kadun pintaan (kpl) 3 450,00 1 350 yht 129 270 YHT (ALV0%) 130 000