Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Samankaltaiset tiedostot
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kasvuohjelmaseminaari

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Rikinpuute AK

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Kaura vaatii ravinteita

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Nurmen lannoitusohjelmat

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Kasvuohjelma-seminaari Sannaisten kartano, Porvoo

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

MegaLab tuloksia 2017

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Myllyvehnän lannoitus AK

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Lisälannoitus kasvukaudella

Mansikan lannoitussuunnittelu. Miksi ja miten? Arja Raatikainen, erityisasiantuntija, marjantuotanto ProAgria EP

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät Anna Sipilä Petla

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

17VV VV 01021

NEKO LUONNONKALI N 2 K 17

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Lannoiteopas

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Rehumaissin viljelyohjeet

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Päätoiminnot Laitilassa Yksi myyjä Pohjanmaalla 9 henkilöä Maahantuonti, valmistus, huolto ja korjaus Alan parhaat tavarantoimittajat

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Transkriptio:

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Kasvun edellytykset Ilmasto Kasvi Lannoitus Vesi Maa/kasvualusta

Kasvutekijät Kasvin kasvu ja sadontuotto riippuvat useista kasvutekijöistä Kasvutekijät eivät korvaa toisiaan. Eniten sadon määrään vaikuttaa se kasvutekijä, jota kasvin tarpeeseen nähden on vähiten. > kutsutaan minimitekijäksi (minimitekijän laki) Kasvin kehittymiseen vaikuttavat kasvutekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin kasvutekijöihin. Maaperätekijät kuuluvat ulkoisiin kasvutekijöihin

Tasapainoinen lannoitus???? Paras sato edellyttää että kaikki tehdään oikein eikä vaan keskitytä ongelmiin mitä nähdään

Välttämättömät kasviravinteet Aine on välttämätön kasvinravinne silloin, kun: kasvi ei pysty täydelliseen elämänkiertoon ilman sitä ainetta ei mikään toinen aine kykene täysin korvaamaan aineella on jokin spesifinen tehtävä kasvissa Pääravinteet ja sivuravinteet Hivenravinteet Typpi Rauta Kalium Boori Kalsium Mangaani Magnesium Sinkki Fosfori Kupari Rikki Kloori Hiili, vety, happi Molybdeeni

Ravinteet ratkaisevat Tasapainoinen lannoitus perustuu viljavuustutkimukseen, lohkon sadontuottokykyyn ja kasvin tarpeeseen. Yksipuolinen lannoitus johtaa sadon laadun ja määrän sekä pellon kasvukunnon heikkenemiseen. Lohkot, joista odotetaan saatavan hyvä sato, lannoitetaan reilummin kuin heikkosatoiset. Parhaan hyödyn lannoituksesta saa, kun antaa ravinteita kasville oikeassa suhteessa, oikeaan aikaan ja kasvin todelliseen tarpeeseen perustuvan määrän. Sadon määrän mukaan tarkennetulla lannoituksella ravinteet käytetään myös tehokkaasti, eikä ravinteita kerry tarpeettomasti maahan tai huuhtoudu vesistöön. Yara Suomen kattavasta lannoitevalikoimasta löydät sopivan lannoitteen erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Ravinteet eivät korvaa toisiaan Jokaisella ravinteella on kasvissa ainakin yksi tehtävä, jota mikään muu ravinne ei voi suorittaa. Jos kyseistä tehtävää ei hoideta, näkyvät seuraukset kasvuhäiriöinä ja hidastuneena kasvuna. Jos kasvilla on puute jostain ravinteesta, se ei voi täysipainoisesti hyödyntää muitakaan ravinteita, vaikka niitä olisi runsaastikin saatavilla. Ravinteet eivät siis korvaa toisiaan, muutamia osittaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Eri ravinteilla on lukuisia keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. Siksi tasapainoinen ravinteiden saanti on tehokkaan ravinteiden oton ja hyödyntämisen kannalta erittäin tärkeää > tasapainoinen ravinnesuhde tehostaa eri ravinteiden hyväksikäyttöä Kasvien kasvu on eri ravinteiden yhteispeliä!

Välttämättömät kasviravinteet Ravinne Suhteellinen tarve Vety H 60 million Hiili C 40 million Happi O 30 million Typpi N 1 million Kalium K 250 000 Kalsium Ca 125 000 Magnesium Mg 80 000 Fosfori P 60 000 Rikki S 30 000 Rauta Fe 2000 Boori B 2000 mangaani Mn 1000 Sinkki Zn 300 Kupari Cu 100 Kloori Cl 100 Molybdeeni Mo 1 Aine on välttämätön kasvinravinne silloin, kun: (1) kasvi ei pysty täydelliseen elämänkiertoon ilman sitä (2) ainetta ei mikään toinen aine kykene täysin korvaamaan (3) aineella on jokin spesifinen tehtävä kasvissa Taulukossa ilmoitettu eri atomien keskimääräiset suhteelliset määrät kasvisolukoissa verrattuna molybdeeniin Lähde: Epstein 1994

Maan ph vaikuttaa ravinteiden saatavuuteen

Happamuus haittaa kasvua vaikeuttaen kasvien ravinteiden ottoa lisäten huuhtoutumista heikentäen ravinteiden sitoutumista vapauttaen haitallisia aineita (erityisesti Al) heikentäen erityisesti savimaiden rakennetta kaventaen pieneliöstön elinmahdollisuuksia rajoittaen symbioottista typensidontaa vaikeuttaen nitrifikaatiota kasvattaen sienien osuutta hajotustoiminnassa altistaen ristikukkaiset kasvit möhöjuurelle

Maanparannusaineet Kalkitustarve vähäinen tai ei lainkaan Yara Biotiitti Kalkitusvaikutus 10 tonnia biotiittia vastaa 4 tonnia kalkkia Kaliumlannoite hidasliukoinen 5 vuoden aikana n. 2/3 K vapautuu Parantaa maan vedenvarastointikykyä Maanparannukseen ja kalsiumlannoitteeksi Yara maanparannus kipsi Ei nosta maan ph:ta parantaa maan mururakennetta => hillitsee eroosiota edistää vesitalouden ja ravinteiden hyväksikäyttöä Maan murustuminen Juurten kasvun, ilmavuuden ja vedenläpäisevyyden parantaminen

Lannoitustavat

Lehtilannoitus / rakeinen ja kastelulannoitus mitkä ravinteet? Hivenravinteet (B, Cu, Fe, Mn, Mo, Zn) Kasvien tarve on g/ha Kasvien koko tarve voidaan antaa lehtilannoituksena Sivuravinteet (Ca, Mg, S) Kasvien tarve on kg/ha Lehtilannoituksella voidaan antaa osa kasvien tarpeesta (erityisesti Ca & Mg) Useimmissa tapauksissa myös maan kautta annettuna on välttämätöntä Pääravinteet (N, P, K) Kasvien tarve on 10:stä satoihin kg/ha Lehtilannoituksella voidaan täydentää maan kautta annettua kriittisissä kasvuolosuhteissa Lehtilannoitus ei koskaan voi korvata maan kautta annettua

Milloin lehtilannoitus kannattaa? Lehtilannoitteita kannattaa ruiskuttaa kun epäilee piilevää puutetta tai heti ensimmäisten ravinnepuutosoireiden ilmaannuttua. Lehtilannoitus on nopea ja tehokas tapa poistaa ravinnepuutos. Viljelykasvin nopean kasvun vaiheessa: rehevässä kasvustossa juuret eivät välttämättä ehdi ottaa maasta riittävästi ravinteita. Tietyissä kasvuoloissa lehtilannoitteet ovat hyvä ratkaisu, esimerkiksi, jos lohkon ph on korkea, kasvukausi on poikkeuksellinen maan kosteuden ja tai lämpötilan suhteen.

Milloin lehtilannoitus kannattaa? Lehtilannoituksella voi tehostaa kasvin kriittisiä kehitysvaiheita, esimerkiksi valkuaisen ja öljyn muodostumista sekä kukintaa. Ennaltaehkäisevästi, kun epäilee viljavuustutkimuksen pohjalta, että lohkolla saattaa esiintyä tietyn hivenravinteen puutosta. Näin estetään piilevä ravinteidenpuutos. Paras tulos saadaan, kun ruiskutus tehdään jo ennen varsinaisia puutosoireita.

Sato Piilevä ravinteiden puute ei näy kasvustossa Piilevän ravinteiden puutteen aiheuttama sadonalennus 1. 2. 3. 4. Ravinteiden pitoisuus maassa/viljassa 1. Ravinteiden puute aiheuttaa kasvustoon näkyviä puutosoireita 2. Kasvustossa esiintyy piilevää ravinteiden puutetta, ei näkyviä puutosoireita 3. Riittävä, tasapainoinen lannoitus 4. Mahdollinen ylilannoitus

Lehtilannoituksella saadaan pieniä määriä ravinteita sinne, missä niitä tarvitaan Pieni käyttömäärä Ravinteet ruiskutetaan juuri sinne, missä tarve on suurin Kylvölannoitus Lehtilannoitus

Eri kasvuvaiheet erilaiset ravinnetarpeet N K P Ca Mg start vegetative growth flowering full production harvest High P need High N need High K need

Ravinteiden tarve eri kasvuvaiheissa Kolme kasvuvaihetta Keväästä kukinnan loppuun (1.) Raakilevaihe ja sadonkorjuun aika (2.) Loppukesä ja alkusyksy (3.) Typpi (N) tarve kasvuvaiheittain 1. noin 26 % 2. noin 52 % 3. noin 21 % Fosfori 1. noin 36 % 2. noin 36 % 3. noin 27 % Kalium 1. noin 35 % 2. noin 44 % 3. noin 21 %

Vadelma, mansikka - marjat ja laatu Boori on tärkein ravinne onnistuneelle pölytykselle ja sitä kautta marjojen muodostumiselle Muista mehiläiset ja kimalaiset Kalsium on tärkeä marjan laadun ja kauppakelpoisuuden kannalta Boori ja sinkki edistävät taimen kalsiumin ottoa YaraVita Caltrac, YaraLiva CALCINIT Kalsium ja boori ovat tärkeitä ravinteita solurakenteessa ja sen kovuudessa Lisäävät marjan kiinteyttä ja kauppakelpoisuutta

Mansikka ja vadelma syyslannoitus ja talvituhot Kalium toimii kuin pakkasneste taimessa. Huolehdi riittävästä kalium, boori ja sinkki lannoituksesta syksyllä Talvivauriot ja kevätpakkasten aiheuttamat tuhot pienemmät Anna typpilannoitusta vähän jotta taimi tuleentuu ajoissa ja kunnolla talvea vasten Typpi tärkein ravinne kasvun kannalta (kevät ja kesä) Tarvitaan kuitenkin typpeä kukka-aiheiden muodostukseen

Lannoitus kosteissa olosuhteissa: Runsaiden sateiden jälkeen, on tärkeää antaa riittävä typpilannoitus kasvun ylläpitämiseksi Runsaskin keväällä annettu kaliumlannoitus tuskin riittää kasvukauden lopulle asti Magnesiumin riittävyys voi muodostua ongelmaksi 1. Rakeinen typpilannoitus sopivalla tuotteella: 1. YaraLiva Nitrabor 150-200kg/ha Nopea vaikutus, kalsium ja boori nousee kosteassa hyvin kasviin 2. Kaliumlannoitus 1. Joko rakeinen kaliumsulfaatti 100-200 kg/ha 2. Tai Krista K plus lehtilannoituksia 1-3krt 15-25kg/ha 4% liuoksena Kaikki laatua parantavat ravinteet kannattaa käyttää, jotta kasvin solukko vahvistuu (boori, sinkki, kalsium) 3. Lehtilannoitukset 1. Magnesiumlehtilannoitus (YaraVita Magtrac), lähes varmasti hyödyllinen 2. Muut hivenet tarpeen mukaan

Lannoitus kuivissa olosuhteissa Erilaisin lehtilannoituksin pystytään ylläpitämään kasvua Typpi, fosfori, kalium, magnesium ja mangaanilehtilannoitukset pitävät kasvua yllä Kalium erityisesti auttaa kasvia jaksamaan kuivassa. Rakeisten lannoitteiden liukenevuusominaisuudet korostuvat YaraLiva Nitrabor VS YaraBela Suomensalpietari Rakeisia lannoitteita käytettäessä muistettava ylilannoitusriski Sateen jälkeen kaikki rakeena annettu on nopeasti kasvin käytössä. 1. Huolehdi typen ja kaliumin saannista 1. Krista K plus lehtilannoitukset 1-2krt viikossa 15-25kg/ha 4% liuoksena 2. Rakeinen YaraLiva Nitrabor 100-200kg/ha jos sadetta vähänkin luvassa 2. Fosfori ja magnesium myös huomioitava kasvun ylläpitämiseksi 1. YaraVita Solatrel 2. YaraVita Magtrac 3. Korkean ph:n mailla erityisesti: 1. YaraVita Mantrac Pro

24

25

26

27

28

29

30

Vesi, kastelu ja lannoitus

Emoliuoksen valmistamienen 1. Täytä emoliuosastia ¾ vedellä, mieluusti lämmin vesi 2. Lisää oikea määrä lannoitetta emoastiaan 3. Sekoita niin että kaikki lannoite on liuennut veteen 4. Täytä emoastia lopulla vedellä 5. Pidä emoastiat puhtaina, käytä vain vettä ja lannoitteita asiassa, pidä huoli että epäpuhtauksia ei pääse kastelujärjestelmään Älä koskaa laita Ferticare NPK lannoitteita ja YaraLiva Calcinit tuotetta samaan emoastiaan Suositeltava emoliuosvahvuus on 10 % liuos (10 kg lannoitetta/100 l vettä). Joistain tuotteista voi tehdä myös maksimissaan 15-20 % liuoksia.

Lannoitesekoittaja / annostelija Kaksi emoastiaa hyvä olla (Ca sakkaa P ja S kanssa) Emoastia A YaraLiva Calcinit Emoastia B Ferticare NPK lannoite Krista K Plus 10 % emoliuos maksimissaan Suositeltava kasteluveden ph luku 5,5-6,2 (erityisesti astiatuotannossa) Tarvittaessa typpihappoa lisätään ph säätämiseen Vadelma on herkkä Mg ja hivenravinteiden puutokselle ph alhainen hyvä ravinteiden saatavuuden kannalta

Lannoitteiden sekoitettavuus ÄLÄ SEKOITA( ) Jos ph > 7,5 Kalsium + Fosfori tai rikki Fosfori + Magnesium Tätä sekoitusta ei voi varastoida pitkään. Ei happoa samaan emoastiaan kelaattien kanssa, happo mieluusti omaan astiaan suodattimien jälkeen

Kiitos