ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Toivonpuiston (9.) kaupunginosan katualue Valmisteluvaihe 11/2017 Ote: Kaavamuutosalueen katuympäristön suunnitelma Vireille Teknisten palveluiden lautakunta 21.11.2017 115 Hyväksyminen KV xx.xx.201x xx YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS
2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ylivieskan kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Toivonpuiston (9.) kaupunginosa katu- ja puisto- sekä muuntaja-aluetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Toivonpuiston (9.) kaupunginosan katu- ja puistoaluetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutosalue on pinta-alaltaan noin 1,94 hehtaaria. Kaavamuutoksella varataan aluetta Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien risteysjärjestelyihin. Kaavamuutosalueen omistaa Ylivieskan kaupunki. kaavamuutoksen aluerajaus kaavoituksen vaikutusalueen rajaus
3 1.3 Kaavan tarkoitus Närhitietä koskien on laadittu alustava katu- ja ympäristösuunnitelma (VR-Track Oy 30.8.2017) välille Salmiperäntie-Viljavarastontie. Suunnitelmassa on käsitelty myös Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien risteystä. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää kaavamuutosta koskien risteysalueen laajuutta. Risteysalueen laajentaminen mahdollistaa liikenneympyrän toteuttamisen, mikä sujuvoittaa liikennöintiä suunniteltuun ajoneuvoliikenteen alitukseen, joka johtaa Närhitien kautta Seinäjoki- Oulu kaksoisraiteen alitse Pyörreperälle ja Savariin. Kaavamerkintä koskien muuntaja-aluetta muutetaan puistoalueeksi, jolle osoitetaan aluevaraus olevalle muuntajalle. Katualueen rajaus muuttaa nykyisiä katulinjauksia eniten Lintutien osalta. Kaavamuutosalueen omistaa kaupunki ja kaavamuutosalue on pinta-alaltaan noin 1,94 hehtaaria. Kuva: Valokuva kaavamuutosalueesta kaupunkirakenteessa
4 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavamuutoksen seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Ote alustavasta katu- ja ympäristösuunnitelmasta ( VR Track Oy 31.8.2017) koskien Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien risteysaluetta 5. Valmisteluvaiheen palaute ja kaavoittajan vastineet 6. Ehdotusvaiheen palaute ja kaavoittajan vastineet 1.5 Luettelo muista kaavamuutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava 3. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) 4. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 27.3.2001 45, voimaan 1.3.2001. 5. Ylivieskan liikennesuunnitelma 6. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus)
5 Sisällysluettelo ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS... 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 3 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAMUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA... 4 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 6 2.2 ASEMAKAAVA... 7 2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN... 7 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 8 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS... 8 3.1.2 LUONNONYMPÄRISTÖ... 9 3.1.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 11 3.1.4 MAANOMISTUS... 16 3.1.5 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 16 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET...21 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE... 21 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 21 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 21 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 21 4.4.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET... 21 4.5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 22 4.5.1 VALITTUJEN VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU... 22 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS...25 5.1 KAAVAN RAKENNE... 25 5.1.1 MITOITUS... 25 5.1.2 PALVELUT... 25 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 25 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 25 5.4.1. VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 25 5.4.2. VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 29 5.5. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 31 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...31 YHTEYSTIEDOT...31
6 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Teknisen palvelukeskuksen kuntatekniikan yksikkö on laadituttanut katu- ja ympäristösuunnitelman koskien Närhitietä, Närhitien radan alitusta sekä Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien risteysaluetta (laatija VR Track Oy 31.8.2017). Suunnitelmaan perustuen on maankäyttöyksikössä tarkasteltu kaavamuutosalueen rajaus. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää kaavamuutosta ainoastaan risteysalueen osalta. Asemakaavan muutos laitetaan vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 21.11.2017 115. Valmisteluaineisto (alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kaavaluonnos) asetetaan nähtäville MRL:n 62 :n perusteella ja MRA:n 30 :n mukaisesti 14 päivän ajaksi teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 21.11.2017 115. Kaavoitus asettaa valmisteluaineiston nähtäville 11.12.2017 5.1.2018. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Nähtävillä ollessa valmisteluaineistosta esitettiin x lausuntoa ja x mielipidettä. Asemakaavan muutosehdotus ja valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut kaavoittajan lausunnot käsitellään teknisten palveluiden lautakunnassa xx.xx.201x xx. Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa kaavamuutosehdotuksen selostuksineen sekä täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 :n tarkoituksessa ja MRA:n 27 :ssä säädetyllä tavalla 30 päivän ajaksi eli xx.x.201x xx.x.201x. Asemakaavamuutosehdotuksen ja ehdotuksesta jätettyjen lausuntojen ja muistutusten sekä niihin laadittujen kaavoittajan vastineiden hyväksyminen xx.xx.201x kaupunginhallituksessa ja edelleen- valtuustossa xx.xx.201x
7 2.2 Asemakaava Nykytilanne Alueella on voimassa useita asemakaavoja: Ak 12.6.1967. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan puistoaluetta ja Lintutien, Salmiperäntien ja Närhitien katualuetta sekä 9. kaupunginosan muuntaja-aluetta (VM). Ak 31.5.1973. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan puistoaluetta ja Lintutien katualuetta sekä 9. kaupunginosan muuntaja-aluetta (VM). Ak 6.2.1976. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan Salmiperäntien katualuetta. Ak 29.8.1977. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan Lintutien ja Salmiperäntien katualueita. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta nykyinen kaavatilanne. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Kun kaavaehdotus on hyväksytty, suunnittelualueelle voidaan toteuttaa katusuunnitelman mukaisesti liikenneympyrä ja kevyen liikenteen väylät Salmiperäntien, Lintutien ja Närhitien risteykseen.
8 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila Kaavamuutosalue on voimassaolevan asemakaavan mukaista katu- ja puisto- ja muuntaja-alueita Toivonpuistossa. Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Kaavamuutosalue rajoittuu pohjoisessa Safaripuiston alueeseen, hotellikortteliin 30 sekä uimahalli/palloiluhalliin rakennuksiin. Länsipuolella aluetta rajaa Toivonpuiston omakotitalokorttelit 50 ja 33. Etelässä rajautuu Teeripuiston ja Hyypänkallion puistoalueisiin. Kuva: Ilmakuva, jossa suunnittelualueen aluerajaus
9 Vesistöt ja vesitalous Kaavamuutosalueelle ei sijoitu vesistöjä. Maa- ja metsätalous Alue ei ole maa- ja metsätalousaluetta. Luonnonsuojelu Suunnittelualue ei ole luonnonsuojelualuetta eikä sen vaikutusalueella ole suojelukohteita. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva, luonnonolot Alueelle ei sijoitu luonnonympäristöä. Suunnittelualue on asemakaavan mukaista rakennettua katu- ja puistoaluetta. Puisto on toiminut Lintutien ja omakotikortteleiden välissä ns. suojavyöhykkeenä. Kuva: Teeripuiston aluetta joka erottaa omakotikorttelit Lintutien ja Salmiperäntien katualueista. katualueisa
10 Yleiskaavan yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä (Tmi Arto Hautala/ Ympäristö- ja kalatalouspalvelut 2007) on todettuna seuraavaa: 4.4. Yhteenveto Selvityksessä ei löytynyt sellaisia harvinaisia tai uhanalaisia kasvilajeja, jotka yksittäisesiintyminä tarvitsisivat erityishuomiota. Kasvillisuudeltaan arvokkaimmat kohteet (kappale 5.1 ovat alueelle erittäin harvinaisia lehtoja, joissa lajistokoostumus on siten niin ikään alueelle harvinainen. Suunnittelualueelta tai sen lähituntumasta ei ole tiedossa uhanalaisten tai muutoin huomioitavien lajien esiintymispaikkoja. Ajantasaiset uhanalaistiedot on tarkistettu xx.xx.2017 UHEX-rekisteristä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Kaavamuutosalue Kuva: Yleiskaavan liite 8, Maisema ja luonnonympäristön arvot
11 Maaperä ja korkeustaso Alueen maaperä on silttiä. Kaavamuutosalue Korkeustaso katu- ja puistoalueeksi rakentuneella kaavamuutosalueella on + 58.00. korkeustaso +58,00 Kuva: Kaavarajaus pohjakartalla / Korkeuskäyrät, korkeusluvut 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavoitettava alueen eteläpuolella on Toivonpuiston laajat asuntoalueet ja pohjoispuolella kaupungin urheilukenttä viheralueineen. Kaavoitettavalla alueella ei ole asukkaita, mutta kaavoituksen vaikutusalueella on pientaloasutusta.
12 Kuvat (Google maps) kaavamuutosalueen lähiympäristössä olevista kiinteistöistä Kuva: Omakotitaloalue/ kortteli 33 rajautuu kaavamuutosalueen puisto- ja muuntaja-alueeseen (VM) Kuva: Omakotitaloalue/ kortteli 50 rajautuu kaavamuutosalueen puistoalueeseen (Teeripuisto) Kuva: Hotelli-Ravintola Lintutien ja Salmiperäntien risteyksessä korttelissa 30 Kaupunkikuva Kaavamuutosalueen ympäristö on asemakaavojen mukaisesti rakennettua kaupunkiympäristöä. Kuva: Uimahallin sisäänkäynti Närhitien katualueelta kuvattuna Kuva: Liikuntakeskus/ Palloiluhalli Samiperäntieltä kuvattuna
13 Kaavamuutosalue on osa katuympäristöä Palvelut Kaavamuutosalueelle ei sijoitu palveluja. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutos-alue ei ole työpaikka-aluetta. Liikenne Huom. liikennelaskenta pyydetty 13.10.2017 Kaava-alue on osa kaupungin 9. kaupunginosan katualueista ja kevyen liikenteen yhteydet ovat katuverkossa. Liikennelaskennassa xx.xx.2017 kokoojakatuina toimivien katujen liikennemäärät ovat seuraavat: Lintutie xxxx ajon/vrk, Närhitie xxx ajon/vrk ja Salmiperäntie xxx ajon/vrk. Liikennelaskentatiedot lisätään.
14 Muinaismuistot Keskustan osayleiskaavan yhteydessä laaditussa, arkeologisessa inventoinnissa vuodelta 2008 (K-P:n Arkeologiapalvelu / Hans-Peter Schulz 30.11.2008) on käsitelty myös nyt kaavoitettavaa aluetta. Inventoinnin mukaan suunnittelualueelta ei tunneta muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ajantasaisin tieto hankealueen muinaisjäännöksistä kaavoitushankkeen suunnittelun lähtövaiheessa löytyy Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä http://kulttuuriymparisto.nba.fi. Tiedot hankealueen muinaisjäännöksistä on tarkistettu em. rekisteristä 13.10.2017. Suunnittelualue
15 Tekninen huolto Kaavamuutosalueelle (9. kaupunginosan katu- ja puistoalueiden osat) ja lähialueelle sijoittuva teknisen huollon verkosto on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva: Ote johtokartasta Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue on 9. kaupunginosan katualueen osa ja kokoojakatujen risteysalue ei nykyisellään ole toimiva eikä turvallinen. Pilaantuneet maa-alueet Kaava-alueella ei ole todettu pilaantuneita maa-alueita. Sosiaalinen ympäristö Kaavamuutosalue on pääosin katualueelta asuntoalueille johtavien sisäisen liikenteen kokoojaväylien risteys. Alueeseen rajoittuu lännessä ja etelässä pientalokorttelit. Pohjoispuolelle sijoittuvat hotelli sekä liikuntakeskuksen palloiluhalli. Risteysalue palvelee liikuntakeskuksen käyttäjiä, joita ovat kaupungin asukkaiden lisäksi myös lähikuntien urheilun ja liikunnan harrastajia.
16 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue pinta-alaltaan yhteensä noin x,xx ha ja sen omistaa kokonaisuudessaan kaupunki. Kuva: Ote maaomaisuuskartasta 3.1.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kohteita, (MRA 25 ). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja sen uudistaminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A). Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon.
17 Kuva: Ote voimassaolevasta maakuntakaavasta 17.2.2010 Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavoitukselle. Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille 2010. Maakuntakaavan uudistuu vaiheittain. 1.vaihekaava ympäristöministeriö vahvisti 23.11.2015: - energiantuotanto ja -siirto (manneralueen tuulivoimaalueet, merituulivoiman päivitykset, turve- tuotanto alueet) - kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat - luonnonympäristö (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muodostumat) - liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka. Kuva: Ote Maakuntakaavojen yhdistelmäkartta: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2006) ja Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava 23.11.2015) 2. vaihekaava: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. Maakuntahallitus hyväksyi 7.12.2016. Kuva: Ote Maakuntakaavojen yhdistelmäkartta: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2006) ja Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava (23.11.2015) Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava (7.12.2016)
18 3. vaihekaava: kiviaines- ja pohjavesialueet, mineraalivarat ja kaivokset, muut tarvittavat päivitykset. Kaava on tullut vireille tammikuussa 2016. Valmisteluvaiheen kuuleminen 10.4-12.5.2017 Suunnittelualuetta koskee kma- merkintää koskevan suunnittelumääräyksen päivittäminen: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 4000 k-m², lukuun ottamatta - maakuntakaavassa osoitettua Oulun seudun yhtenäistä taajamatoimintojen aluetta, jossa alaraja on päivittäistavarakaupassa 5 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 10 000 k-m² sekä - Kuusamon, Raahen ja Ylivieskan taajamatoimintojen alueita, joissa alaraja on päivittäistavarakaupassa 3 000 k- m² ja muussa vähittäiskaupassa 7 000 k-m². Kuva: Ote 3. vaihemaakuntakaavaluonnos Alla otteita maakuntakaavan suunnittelumääräyksistä koskien suunnittelualuetta: TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset maakuntakaavassa: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajeneminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki.
19 Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 7.6.2011 40 hyväksynyt keskustan osayleiskaava 2030. Kuva: Ote Keskustan osayleiskaava 2030, jossa kaavamuutosalueen likimääräinen sijoittuminen on esitettynä keltaisella LÄHIVIRKISTYSALUE. Alue varataan päivittäiseen ulkoiluun, virkistykseen, leikkiin, ja luonnon kokemiseen. Alueella on sallittua virkistys- ja ulkoilutoimintoja palveleva rakenne.
20 Asemakaava Alueella on voimassa useita asemakaavoja: Ak 12.6.1967. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan puistoaluetta ja Lintutien, Salmiperäntien ja Närhitien katualuetta sekä 9. kaupunginosan muuntaja-aluetta (VM). Ak 31.5.1973. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan puistoaluetta ja Lintutien katualuetta sekä 9. kaupunginosan muuntaja-aluetta (VM). Ak 6.2.1976. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan Salmiperäntien katualuetta. Ak 29.8.1977. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan Lintutien ja Salmiperäntien katualueita. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa kaavamuutosalue on rajattuna puneella Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty 16.12.2010 ja on ollut voimassa 1.1.2011 lähtien. Kiinteistörekisteri ja tonttijako Tonttijako laaditaan erillisenä (MRL 79 ) Alue on kaupungin ylläpitämää kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa.
21 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Närhitietä koskien on teknisen palvelukeskuksen kuntatekniikan yksikkö laadituttanut alustavan katu- ja ympäristösuunnitelman (VR-Track Oy 31.8.2017) välille Salmiperäntie-Viljavarastontie. Suunnitelmassa on käsitelty myös Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien risteystä ja suunnitelman toteuttaminen edellyttää kaavamuutosta koskien risteysalueen laajuutta. Risteysalueen laajentaminen mahdollistaa toteuttaa liikenneympyrän, mikä sujuvoittaa liikennöintiä suunniteltuun ajoneuvoliikenteen alitukseen, joka johtaa Seinäjoki-Oulu kaksoisraiteen alitse Närhitien kautta Pyörreperälle ja Savariin. Kaavamuutosalueen omistaa kaupunki. Katualueen rajaus muuttaa nykyisiä katulinjauksia eniten Lintutien osalta. Voimassaolevassa 18.2.1967 hyväksytyssä asemakaavassa on kaavamääräys, jossa on todettuna, että Salmiperäntie on pidettävä tonttiliittymistä vapaana. Risteysjärjestelyjen vuoksi hotelli-ravintolakiinteistön tontin toinen liittymä korttelissa 30 tulee poistettavaksi ja kaavamuutoksella mahdollistetaan Salmiperäntieltä rakennettavaksi uusi korvaava liittymä hotelli-ravintola kiinteistön paikoitusalueelle. Kaavamerkintä koskien muuntaja-aluetta ajantasaistetaan eli alue muutetaan puistoalueeksi, jolle osoitetaan aluevaraus olevalle muuntajalle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alueen kaavan laatimisesta tehtiin päätös teknisten palveluiden lautakunnassa 21.11.2017 115. Samalla oikeutettiin tekninen palvelukeskus asettamaan valmisteluaineisto nähtäville. Kaavamuutos ilmoitettiin tulleeksi vireille lehtiilmoituksella 6.12.2017 sanomalehti Kalajokilaaksossa sekä kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö on esitetty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet on kerrottu liitteenä olevassa osallistumisja arviointisuunnitelmassa (OAS). Kunnan asettamat tavoitteet Alustavaan katusuunnitelmaan perustuen parannetaan kokoojakatujen risteysalueen toiminnallisuutta rakentamalla liikenneympyrä. Suunnitelma edellyttää risteysalueen laajentamista ja sijoituksen vähäistä muutosta. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueena (A). Alueelta on laadittuna oikeusvaikutteiseksi keskustan osayleiskaava 2030, joka on hyväksytty KV
22 7.6.2011 40. Yleiskaavassa alue on osoitettu kokoojakatujina sekä lähivirkistysalueena (VL). Asemakaavan muutosalueella on voimassa 12.6.1967 ja 31.5.1973, 6.2.1976 ja 29.8.1977 hyväksytyt asemakaavat, joiden mukaisia käyttötarkoituksia ja niiden ulottuvuuksia ei oleellisesti muuteta. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Risteysalueen laajentaminen mahdollistaa toteuttaa liikenneympyrän, mikä sujuvoittaa liikennöintiä suunniteltuun ajoneuvoliikenteen alitukseen, joka johtaa Seinäjoki-Oulu kaksoisraiteen alitse Pyörreperälle ja Savariin. Katualueen rajaus muuttaa nykyisiä katulinjauksia eniten Lintutien osalta. 4.5 Asemakaavan muutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan muutosta varten on ollut käytettävissä Närhitien alustava katusuunnitelma VR- Track Oy 31.8.2017 välillä Salmiperäntie-Viljavarastontie. Alla katusuunnittelun aluerajaus. Suunnittelu edellyttää Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien risteysaluetta koskien asemakaavan muutamista.
23 Kuva: Ote Katusuunnitelman ympäristösuunnitelmasta 31.8.2017 / VR- Track Oy
24 4.5.2 Lausunnot, mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Valmisteluaineisto nähtävillä 11.12.2017 5.1.2018 Kuva: Valmisteluvaiheen luonnos Valmisteluaineistosta esitetty palaute viranomaisten ja lausunnot ja osallisten mielipiteet kaavoittajan vastineineen on käsitelty erillisessä liitteessä nro x. Kuva: Kaavaehdotuksena nähtäville xx.xx.201x xx.xx.201x Ehdotusvaiheessa esitetty palaute viranomaisten ja lausunnot ja osallisten muistutukset kaavoittajan vastineineen on käsitelty erillisessä liitteessä nro x.
25 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalue on pinta-alaltaan noin 1,9376 ha: 1.Katualuetta 1,5250 ha Kaavoituksella muodostuu Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien risteysalue. 2. Puistoaluetta 0,4126 ha. Muutoksia nykyiseen asemakaavaan verrattuna: Tilastolomakkeen mukaisesti puistoalueet vähenevät 0,1684 ha. Puistoalueesta muutetaan liikennealueeksi 0,24 ha, tämän muutoksen aiheuttaa Lintutien katulinjauksen muuttaminen. Aikaisemman asemakaavan mukainen muuntaja-alue (VM), pinta-alaltaan noin 680 m 2 osoitetaan puistoalueena ja oleva muuntamo esitetään puistoon aluevarausmerkinnällä vm 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalue on liikennealuetta ja liikennejärjestely tukee Toivonpuiston liikenne- ja liikuntapalvelujen ympäristöä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutoksen tavoitteena on parantaa Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien kokoojakatujen risteyksen toimivuutta. Närhitien katusuunnitelma on laadittu välille Salmiperäntie- Viljavarastontie ja suunnitelmaan on esitettynä toteutettavaksi radan alitus. Radan alitus avaa sisäiselle liikenteelle uuden väylän Pyörreperälle ja Savariin ja lisää em. kokoojakatujen liikennemääriä jatkossa. Toisaalta Närhitien alituksen toteuttaminen vaikuttaa tulevaisuudessa mahdollisesti vähentävästi Savontielle nykyisellään ohjautuvaan sisäisen liikenteen määrään. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueelle ei sijoitu asumista. Yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalueen ympäristö on rakentunut etelässä ja lännessä asuntoalueena ja kaava-alueen pohjoispuolella toimii hotelli-ravintola. Pohjoisessa ja idässä on liikuntakeskus rakennuksineen sekä urheilukenttä viheralueineen. Kaavamuutosalue on osa Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien liikennealueista. Kaavamuutosalueessa on mukana alue, jolle sijoittuu muuntamo.
26 Asuminen Kaavamuutosalueelle ei sijoitu asumista, alue rajoittuu lännessä ja etelässä pientalokortteleihin. Kaavamuutosalueen liikennejärjestely parantaa asuntoalueiden saavutettavuutta. Palvelut Alueelle ei sijoitu palveluja. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alue ei ole työpaikka-aluetta. Sosiaalinen ympäristö Kaava-alue on osa Toivonpuiston kaupunginosan liikenneympäristöä. Alueeseen rajoittuu lännessä ja etelässä asuntoalue. Eteläpuolelta on yhteys myös Toivonpuiston ns. Aarnimetsän virkistysalueelle ja pohjoispuolelle sijoittuu hotelli ja jalkapallokenttä. Kaavamuutosalueeseen rajoittuva liikuntakeskus palloiluhalleineen on kaupungin rakentama ja hoitama ja se palvelee kaupungin asukkaita sekä myös lähikuntien urheilun ja liikunnan harrastajia. Liikuntakeskus on kiinteästi kaupunkirakenteessa ja helposti nuorison ja yleisön saavutettavissa. Liikuntakeskus sijoittuu näkyvästi kaupunkirakenteeseen, antaa ohikulkijoille mielikuvan vireästä, iloisesta ja nuorekkaasta Ylivieskasta sekä urheilutapahtumapaikkana tämä alue elävöittää kaupunkiympäristöä. Liikuntakeskuksen ympäristöön sijoittuva katualueiden risteyksen jäsentäminen kevyen liikenteen väylineen parantaa turvallisuutta ja mahdollistaa jatkossa sujuvan liikennöinnin Närhitien radan alitukseen, mikä toteutuessaan parantaa sisäisen liikenteen yhteyksiä Pyörreperälle ja Savariin.
27 Virkistys Kaavamuutoksella osa puistoalueesta (noin 2400 m 2 ), joka on ollut asuntoalueen ja Lintutien katualueen välissä suojavyöhykkeenä osoitetaan Lintutien katulinjauksen muutoksen vuoksi katualueeksi. Katu- ja ympäristösuunnitelmassa on osoitettu puistovyöhykkeen puusto pääosin säilytettäviksi, ainoastaan kolme puuta on esitetty poistettaviksi ja suunnitelmassa on osoitettu katuympäristöön lisää puustoa ja istutuksia hotelli-ravintola korttelin paikoitusalueen ja Lintutien väliin. uusia istutettavia lehtipuu-ryhmiä poistettavat puut
28 Liikenne Alue on vilkkaiden kokoojakatujen risteysalue. Salmiperäntien kokoojakatu johtaa Salmiperän asuntoalueelta Savontielle (valtatie 27). Risteys on merkittävässä roolissa myös liikuntakeskuksen kannalta. Kaavamuutoksella poistuu hotelli-ravintola korttelin 30 Lintutien liittymä, mutta kaavoituksella kortteliin osoitetaan toinen ajoneuvoliittymä Salmiperäntieltä ja korttelihuoltoajo on mahdollista Ankkatien asuntokadulta. Uusi liittymä Salmiperäntielle korttelista 9-30 Poistuva liittymä Lintutielle korttelista 9-30 Kevyen liikenteen yhteydet ovat katuverkossa. Uudessa VR- Track Oy:n laatimassa katusuunnitelmassa on risteysalueen kevyen liikenteen turvallisuuteen kiinnitetty erityistä huomiota. Suojatiet ja kevyen liikenteen reitit on sijoitettu siten, että ne palvelevat risteysalueen molemmin puolin sijoittuvia toimintoja ja niiden välisiä yhteyksiä. Liikennemäärät on mitattu xx.xx.2017. Liikennelaskennassa on todettu Lintutieltä noin xxx ajon/ vrk, Salmiperäntieltä noin xxx ajon / vrk ja Närhitieltä noin xxx ajon/ vrk. Nyt kaavoitettavaa risteysaluetta koskien Salmiperäntien liikennemäärät molempiin suuntiin on vuoden 2006 liikennemallissa ollut noin 1370 ajon/vrk. Vuodelle 2020 yleissuunnitelmassa kaavamuutosalueeseen rajoittuvan Salmiperäntien arvioitu liikenne-ennuste molempiin suuntiin on noin 1980 ajon/vrk.
29 Tekninen huolto Kaavamuutosalueelle lähiympäristöineen on toteutettu kunnallistekniikka. Kuva: Ote alueen johtokartasta. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavoitus ei lisää nykyisellään sisäistä liikennettä alueella voimassaolevaan kaavaan verrattuna. Jatkossa, kun Närhitien katualue toteutetaan rautatiealituksen osalta, yhteyksien parantaminen mahdollisesti lisää risteysalueen ja Närhitien liikennemääriä. Toisaalta kaupungin sisäinen liikenne siirtyy osittain pois valtatie 27:lta (Savontie). Kevyen liikenteen ympäristö paranee katusuunnitelmassa esitetysti. Taloudelliset vaikutukset Närhitien kustannus alituksineen arvioitu olevan noin 2,5 miljoonaa euroa. Risteysalueen kustannus on osa kustannusta, noin 400 000 euroa. 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Alueen maisemarakenne ja kuva eivät muut kaavoituksen myötä oleellisesti. Luonnonolot Alue on pääosin rakennettua liikenneympäristöä ja kaavamuutosalueesta on osa asemakaavassa osoitettuja puisto- ja muuntamoalueita (noin 0,4 ha). Yleiskaavan yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä (Tmi ArtoHautala/ Ympäristö- ja kalatalouspalvelut 2007) on todettuna seuraavaa: 4.4. Yhteenveto
30 Selvityksessä ei löytynyt sellaisia harvinaisia tai uhanalaisia kasvilajeja, jotka yksittäisesiintyminä tarvitsisivat erityishuomiota. Kasvillisuudeltaan arvokkaimmat kohteet (kappale 5.1 ovat alueelle erittäin harvinaisia lehtoja, joissa lajistokoostumus on siten niin ikään alueelle harvinainen. Suunnittelualueelta tai sen lähituntumasta ei ole tiedossa uhanalaisten tai muutoin huomioitavien lajien esiintymispaikkoja. Ajantasaiset uhanalaistiedot on tarkistettu xx.xx.2017 UHEX-rekisteristä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Kaavamuutosalue Kuva: Yleiskaavan liite 8, Maisema ja luonnonympäristön arvot Risteysalueen toteuttaminen katu- ja ympäristösuunnitelman pohjalta muuttaa risteysalueen ympäristöä. Suunnitelmassa on osoitettu poistettavaksi kolme puuta, mutta suunnitelmassa osoitetaan myös istutettavaksi uutta kasvillisuutta katuympäristöön.
31 Vesistöt ja vesitalous Kaavan vaikutukset alueen vesistöön ja vesitalouteen eivät muutu. Alue on nykyisellään rakennettua ympäristöä ja alueen korkeustaso on + 58.00. Maa- ja metsätalous ja luonnonsuojelu Kaavamuutosmuutosalue ei ole maa- ja metsätalousaluetta eikä luonnonsuojelualuetta. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Kiertoliittymän toteuttaminen ja risteysalueen ympäristön viherrakentaminen muuttavat katuympäristön viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi ja parantavat kaupungin sisäisen liikenteen yhteyksiä. Uusi risteysjärjestely vähentää liikuntakeskuksen alueen ruuhkaisuutta tapahtumien aikana. 6 Asemakaavan toteutus Liikuntakeskuksen alue on rakentunut ja kaavamuutoksen mahdollistama kiertoliittymävaraus ja sen toteuttaminen joustavoittavat alueella liikennöintiä myös asuntoalueille. Risteysalue toteutetaan lähitulevaisuudessa ja kiertoliittymä parantaa myös sisäisen liikenteen sujuvuutta Närhitien kautta radan alitse Pyörreperälle ja Savariin. Risteysalueen kevyen liikenteen turvallisuuteen tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota. Suojatiet ja kevyen liikenteen reitit tullaan toteuttamaan siten, että ne palvelevat risteysalueen ympäristöön sijoittuvia toimintoja ja niiden välisiä yhteyksiä. Hotelli-Ravintola korttelin ajoneuvoliittymä siirretään Lintutieltä Salmiperäntielle, siten jatkossakin korttelissa säilyy kaksi ajonneuvoliittymää. Yhteystiedot Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, PL 70, 84100 YLIVIESKA / kaupunginarkkitehti Risto Suikkari, p. 044 4294 232 / kaavasuunnittelija Riitta Konu-Vierimaa, p. 044 4294 233 / kaavoitusinsinööri Eriia Laru, p. 044 4294 423 etunimi.sukunimi@ylivieska.fi Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa www.ylivieska.fi/kaavoitus LIITTEET