Motorinen kehitys ja motoriset perustaidot
Motorinen kehitys = kehitysprosessi, joka johtaa tahdonalaisen liikkumisen oppimiseen ja vähitellen taitojen motoristen taitojen laadulliseen kehittymiseen Geeniperimä ohjaa, mutta ympäristöllä on suuri vaikutus siihen, millaiseksi lapsen eri motoriset taidot kehittyvät (Malina ym. 2004) Taantumat muiden motoriikkaan liittyvien alueiden kehittyminen Dynaamisten systeemien vuorovaikutus
Motorisen oppimisen eteneminen ikäkausittain: Yleiset liikevalmiudet (8-10 v) Motoriset perustaidot (2-7 v) Refleksit ja alkeistaidot (0-2 v) Lajien perustaidot (11-13 v) Lajien erityistaidot (14 v ) Mero et al., Laten ja nuorten harjoittelu Zimmer, Liikuntakasvatuksen käsikirja
http://www.education.vic.gov.au/documents/school/teachers/teachingresources/social/physed/phasefms.pdf 1.12.2017 Anna-Liisa Kyhälä
Motoriset perustaidot Motoriset perustaidot tasapainotaidot liikkumistaidot käsittelytaidot Motoriset lajitaidot 1.12.2017 Anna-Liisa Kyhälä
Havaintomotorinen oppiminen Liiketekijöiden avulla: Taito säädellä tilaa oma keho, ympäröivä tila, suunta, taso, kehon suhde muihin Taito säädellä aikaa rytmi, samanaikaisuus, jaksottaisuus Taito säädellä voimaa pienellä voimalla voimakkaasti 1.12.2017 Anna-Liisa Kyhälä
Tasapainotaidot: Staattinen tasapaino pystyasennot pää alaspäin asennot koukistukset Ojennukset Dynaaminen tasapaino pyörinnät heilahdukset pysähtymiset Väistämiset 1.12.2017 Anna-Liisa Kyhälä
Liikkumistaidot: Perustaidot ja liikeyhdistelmät: kävely juoksu loikat hypyt hyppelyt kiipeily laukka liuku kinkkaus kieriminen 1.12.2017 Anna-Liisa Kyhälä
Käsittelytaidot Itsestä poispäin tapahtuvat liikkeet: vieritys heitto potku työntö lyönti Vastaanottavat liikkeet Kiinniotto Hienomotoriset taidot 1.12.2017 Anna-Liisa Kyhälä
Motoristen perustaitojen oppimisen myötä voidaan oppia lajitaidot (esim. jalkapallo, hiihto, tanssi, golf, uinti jne.) 1.12.2017 Anna-Liisa Kyhälä
Sensorinen integraatio (A.J.Ayres) Aistitoimintojen hermostollista yhdentymistä ja järjestymistä käyttöä varten Liikkeiden oppimiseen tarvittava taitospesifi tieto saadaan aistien avulla Taktiilinen järjestelmä eli tuntoaisti, kosketusaisti: (suu, iho); tietoa kosketuksesta, paineesta, esineiden laadusta; esim. kova, pehmeä lapsi hahmottaa ääriviivansa; sylissä pitäminen, sively, kutittaminen, vauvahieronta, kylvetys Saa aikaan positiivisia tuntemuksia ja lisää fyysistä aktiivisuutta Vestibulaarinen järjestelmä eli painovoima ja liikeaisti (sisäkorva): pään asennon muutokset suhteessa painovoima- ja liikeaistimuksiin, tieto kiihtymisestä ja hidastumisesta, paikallaanolosta ja liikkeestä (suunta ja nopeus)
Proprioseptinen järjestelmä eli lihasten ja nivelten asento- ja liikeaisti; tietoa lihasten ja nivelten toiminnasta ja niihin kohdistuvista liikeistä (supistuminen, venyminen, taipuminen, suoristuminen) Auttaa kehon asentojen ja liikkeiden tunnistamisessa Proprioseptisen järjestelmän kehittymistä auttaa lapsen omalla keholla tapahtuva monipuolisia liikeaisti-, asento ja tuntokokemuksia tuottava fyysinen leikki, sekä näköön ja kuuloon perustuvat kokemukset
Näköaisti; värit, muodot, tavoittelu, tarttuminen, pyörittely, syvyysnäkö, esineen liikerata (1v->) pallon heitto ja kiinniotto, tilan hahmottaminen Suuri osa leikki-ikäisen aistireseptoreista keskittyy silmiin näytön merkitys! Näköärsyke+ vestibulaarinen aistitieto= merkitys näköärsykkeelle
Haju- ja makuaisti; positiiviset elämykset Kuuloaisti; erilaiset äänet, tulosuunta, etäisyys (tilan hahmottaminen), rytmi aistimusten järjestäminen ja ryhmittely sisäisiksi malleiksi; tärkeä motoristen perustaitojen kehittämisen kannalta
Sensorisen integraation vahvistaminen Kehon hahmotus <-> kehon hallinta / kehon muisti Kehon osien tunnistaminen, nimeäminen Ääriviivat, kehon puolet, keskilinjan ylitys Kehon osien aktiivinen käyttö harjaannuttaa hermostollisia prosesseja ja samalla kehon hallinta, eli liikkeiden ja liikkumisen tarkoituksenmukainen ohjaaminen paranee (motorinen ohjaus) (Numminen, 1996)
Kehon hahmottaminen 0-3v. Vatsa, selkä Kädet, jalat Pää, kasvot, ja kasvojen osat Pylly Miten voit opettajana kehittää lapsen kehonosien hahmottamista ja mitä voit havainnoida lapsen taidoista?
Esim. näin voit opettajana kehittää lapsen kehon hahmottamista Keskustellaan, kysellään Pyydetään näyttämään, osoittamaan Opetetaan lasta rentoutumaan Jumppa ja liikkuminen mallin mukaan
Lisäksi Istuminen Yleinen motorinen tukeminen, eri asennoissa kantaminen, pukeminen sylissä, esineiden tavoittelu ja kantaminen Musiikki motivoi; niiailutanssi Lapsi liikkuu itse, rattaat
Kehon hahmottaminen 3-4 v. Muut kehonosat: polvi, varvas, sormi, olkapää, otsa, kaula, kylki jne. Kehon eri puolten tunnistaminen alkaa Miten voit opettajana kehittää lapsen kehonosien hahmottamista ja mitä havainnoida?
Seuraamalla ja huomioimalla Onnistuvatko yhtäaikaiset symmetriset liikkeet ja keskiviivan ylittävät liikkeet? Huomioi lapsen luontainen oppijatyyppi: visuaalinen, kinesteettinen, auditiivinen, analyyttinen tarjotaan erilaisia oppimistilanteita
Lisäksi Riittävä liikunta! Motoriset perustaidot haltuun: hypyt, kiipeäminen, kantaminen, roikkuminen, vetäminen, työntäminen Tasapainon harjoittelu: lentäminen trampoliini kiehtova ja hyvä, samoin pyöräily, hiihto, luistelu Riittävän pitkät aktiivisuusjaksot kunto- Henkinen väsymys yllättää helpommin Ulkona leikkiminen yleensä mieluisaa ja kiinnostus siihen säilyy ohjaa kannusta lasta, jaksaa kävellä 1-2 km ja hiihtää ja pyöräillä muutamia km
Kehon hahmottaminen 5-6 v Kehon osien tunnistaminen jatkuu Kehon puolten tiedostaminen ja erottaminen vahvistuu Oikea ja vasen Miten voit opettajana kehittää lapsen kehonosien hahmottamista ja mitä havainnoida?
Voit kehittää sitä havainnoimalla ja tukemalla ILapsen kätisyyttä ja sen vakiintumista Liikkumista rytmissä ja musiikin mukaan Liikkumista mallin ja näytön mukaan; eli osaako lapsi matkia ja jäljitellä Lähteitä:Numminen (1996), Kuperkeikka, Zimmer (2011) Psykomotoriikan käsikirja, Jaakkola (2010) Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu Valo-julkaisusarja: Lasten motoristen taitojen havainnointi (2014)
6-8 vuotiaalla Tarkkaile lapsen motoristen perustaitojen hallintaa; itsenäiseen liikkumiseen tarvittavat taidot ja niiden soveltaminen erilaisissa ympäristöissä Erilaiset hypyt, rytminen hyppely, pallopelit, taisteluleikit, trampoliini, kokeilu erilaisilla välineillä ja metsässä liikkuminen kiinnostavat ja kehittävät Osallisuus! Jaksaa kävellä, hiihtää ja pyöräillä useita km Uintimatka riippuu lapsen taidoista