Motorinen kehitys ja motoriset perustaidot

Samankaltaiset tiedostot
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA. Auran kunta - varhaiskasvatus

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

Luokat 1 2: Fyysinen toimintakyky

NuppuBic 6-8 / Vuosisuunnitelma

Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Tavoitteena harjoittaa liikunnallisia perustaitoja:

Pelin kautta opettaminen

MOTORISTEN PERUSLIIKUNTATAITOJEN HARJOITTELU

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Liikunta, havaintojen kehittyminen ja oppiminen. Anna-Liisa Kyhälä Helsingin yliopisto

TESTIOHJEET APM- TESTIÄ VARTEN

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Taito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot

INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ

OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn Anja Sario

1. Tasapainoilu takaperin (rimat: 3 cm, 4,5 cm ja 6 cm) 2. Esteen yli kinkkaus 3. Sivuttaishyppely 4. Sivuttaissiirtyminen.

HARJOITUSVIIKON OHJELMA LEPO- / KILPAILUVIIKON OHJELMA

Koululiikuntaliitto tuottaa lukukausittain uuden N.Y.T! -materiaalipaketin,

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

HARJOITUSOHJELMA LEPOVIIKON OHJELMA

3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

VOIMISTELUN ALKEISPASSI

1-2- v. 1.Ajattelu ja oppiminen

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

Liike on lääkettä. motoristen taitojen tukeminen kokonaisvaltaisesti

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6

HARJOITUSOHJELMA LEPOVIIKON OHJELMA

LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, Nuorten maajoukkue

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Selviytyminen arjen tehtävistä, kokonaisvaltainen jaksaminen ja päivittäinen hyvinvointi * Koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin

Ilmaisun monet muodot

TÄRKEINTÄ ON LIIKKUMISEN ILO

HARJOITUSOHJELMA, HJK C

HARJOITUSOHJELMA LEPOVIIKON OHJELMA

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Teema / Ikävuodet Iso tavoite

ULVILAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUUNNITELMA

Liikehallinnan harjoittelu

VAUVAN MOTORIIKKAA OHJAAVAA JA AKTIVOIVAA KÄSITTELYÄ HOITOJEN YHTEYDESSÄ

Ohjaajan toiminnalla on ratkaiseva merkitys siihen, millaisena lapsi näkee itsensä.

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsiryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

Ihmisellä on viisi perusaistia

3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET

HAHMO 4. Lomakkeen syventävä tietopaketti. Anitta Hiekkataipale & Sanna Kervola-Janatuinen Kerttu 4v.

HARJOITUSOHJELMA LEPOVIIKON OHJELMA

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta

VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUOSITUKSET KÄYTÄNTÖÖN Lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi

HARJOITUSOHJELMA LEPOVIIKON OHJELMA

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

HARJOITUSOHJELMA LEPOVIIKON OHJELMA

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

MILLAINEN MINÄ OLEN?

Alkulämmittelyohjelma

Nuorten Liiketaitoharjoittelu

Future Olympic Lions

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

Tunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen

VOIMISTELUN LATTIALAJIEN PASSI

Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2

Move! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo

Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa

Maalivahtiharjoittelu PK-35. Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun

VESIRALLI 2 kurssirunko KERTA ALTAAN REUNALLA ALLAS SUORITUS/OSAAMINEN 1. Tutustuminen

Sami Kalaja Kokemuksia liikuntainterventiosta koetun fyysisen pätevyyden merkityksestä

Liikuntadidaktiikan peruskurssi LPEA005 ja LPEA006 Luento Merja Kalaja

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Kurikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Motorisen oppimisen vaikeus eli kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) Mikä se on ja tunnistammeko sen?

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen

C-tytöt, omatoiminen jakso

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

VESIRALLI 3 kurssirunko

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Transkriptio:

Motorinen kehitys ja motoriset perustaidot

Motorinen kehitys = kehitysprosessi, joka johtaa tahdonalaisen liikkumisen oppimiseen ja vähitellen taitojen motoristen taitojen laadulliseen kehittymiseen Geeniperimä ohjaa, mutta ympäristöllä on suuri vaikutus siihen, millaiseksi lapsen eri motoriset taidot kehittyvät (Malina ym. 2004) Taantumat muiden motoriikkaan liittyvien alueiden kehittyminen Dynaamisten systeemien vuorovaikutus

Motorisen oppimisen eteneminen ikäkausittain: Yleiset liikevalmiudet (8-10 v) Motoriset perustaidot (2-7 v) Refleksit ja alkeistaidot (0-2 v) Lajien perustaidot (11-13 v) Lajien erityistaidot (14 v ) Mero et al., Laten ja nuorten harjoittelu Zimmer, Liikuntakasvatuksen käsikirja

http://www.education.vic.gov.au/documents/school/teachers/teachingresources/social/physed/phasefms.pdf 1.12.2017 Anna-Liisa Kyhälä

Motoriset perustaidot Motoriset perustaidot tasapainotaidot liikkumistaidot käsittelytaidot Motoriset lajitaidot 1.12.2017 Anna-Liisa Kyhälä

Havaintomotorinen oppiminen Liiketekijöiden avulla: Taito säädellä tilaa oma keho, ympäröivä tila, suunta, taso, kehon suhde muihin Taito säädellä aikaa rytmi, samanaikaisuus, jaksottaisuus Taito säädellä voimaa pienellä voimalla voimakkaasti 1.12.2017 Anna-Liisa Kyhälä

Tasapainotaidot: Staattinen tasapaino pystyasennot pää alaspäin asennot koukistukset Ojennukset Dynaaminen tasapaino pyörinnät heilahdukset pysähtymiset Väistämiset 1.12.2017 Anna-Liisa Kyhälä

Liikkumistaidot: Perustaidot ja liikeyhdistelmät: kävely juoksu loikat hypyt hyppelyt kiipeily laukka liuku kinkkaus kieriminen 1.12.2017 Anna-Liisa Kyhälä

Käsittelytaidot Itsestä poispäin tapahtuvat liikkeet: vieritys heitto potku työntö lyönti Vastaanottavat liikkeet Kiinniotto Hienomotoriset taidot 1.12.2017 Anna-Liisa Kyhälä

Motoristen perustaitojen oppimisen myötä voidaan oppia lajitaidot (esim. jalkapallo, hiihto, tanssi, golf, uinti jne.) 1.12.2017 Anna-Liisa Kyhälä

Sensorinen integraatio (A.J.Ayres) Aistitoimintojen hermostollista yhdentymistä ja järjestymistä käyttöä varten Liikkeiden oppimiseen tarvittava taitospesifi tieto saadaan aistien avulla Taktiilinen järjestelmä eli tuntoaisti, kosketusaisti: (suu, iho); tietoa kosketuksesta, paineesta, esineiden laadusta; esim. kova, pehmeä lapsi hahmottaa ääriviivansa; sylissä pitäminen, sively, kutittaminen, vauvahieronta, kylvetys Saa aikaan positiivisia tuntemuksia ja lisää fyysistä aktiivisuutta Vestibulaarinen järjestelmä eli painovoima ja liikeaisti (sisäkorva): pään asennon muutokset suhteessa painovoima- ja liikeaistimuksiin, tieto kiihtymisestä ja hidastumisesta, paikallaanolosta ja liikkeestä (suunta ja nopeus)

Proprioseptinen järjestelmä eli lihasten ja nivelten asento- ja liikeaisti; tietoa lihasten ja nivelten toiminnasta ja niihin kohdistuvista liikeistä (supistuminen, venyminen, taipuminen, suoristuminen) Auttaa kehon asentojen ja liikkeiden tunnistamisessa Proprioseptisen järjestelmän kehittymistä auttaa lapsen omalla keholla tapahtuva monipuolisia liikeaisti-, asento ja tuntokokemuksia tuottava fyysinen leikki, sekä näköön ja kuuloon perustuvat kokemukset

Näköaisti; värit, muodot, tavoittelu, tarttuminen, pyörittely, syvyysnäkö, esineen liikerata (1v->) pallon heitto ja kiinniotto, tilan hahmottaminen Suuri osa leikki-ikäisen aistireseptoreista keskittyy silmiin näytön merkitys! Näköärsyke+ vestibulaarinen aistitieto= merkitys näköärsykkeelle

Haju- ja makuaisti; positiiviset elämykset Kuuloaisti; erilaiset äänet, tulosuunta, etäisyys (tilan hahmottaminen), rytmi aistimusten järjestäminen ja ryhmittely sisäisiksi malleiksi; tärkeä motoristen perustaitojen kehittämisen kannalta

Sensorisen integraation vahvistaminen Kehon hahmotus <-> kehon hallinta / kehon muisti Kehon osien tunnistaminen, nimeäminen Ääriviivat, kehon puolet, keskilinjan ylitys Kehon osien aktiivinen käyttö harjaannuttaa hermostollisia prosesseja ja samalla kehon hallinta, eli liikkeiden ja liikkumisen tarkoituksenmukainen ohjaaminen paranee (motorinen ohjaus) (Numminen, 1996)

Kehon hahmottaminen 0-3v. Vatsa, selkä Kädet, jalat Pää, kasvot, ja kasvojen osat Pylly Miten voit opettajana kehittää lapsen kehonosien hahmottamista ja mitä voit havainnoida lapsen taidoista?

Esim. näin voit opettajana kehittää lapsen kehon hahmottamista Keskustellaan, kysellään Pyydetään näyttämään, osoittamaan Opetetaan lasta rentoutumaan Jumppa ja liikkuminen mallin mukaan

Lisäksi Istuminen Yleinen motorinen tukeminen, eri asennoissa kantaminen, pukeminen sylissä, esineiden tavoittelu ja kantaminen Musiikki motivoi; niiailutanssi Lapsi liikkuu itse, rattaat

Kehon hahmottaminen 3-4 v. Muut kehonosat: polvi, varvas, sormi, olkapää, otsa, kaula, kylki jne. Kehon eri puolten tunnistaminen alkaa Miten voit opettajana kehittää lapsen kehonosien hahmottamista ja mitä havainnoida?

Seuraamalla ja huomioimalla Onnistuvatko yhtäaikaiset symmetriset liikkeet ja keskiviivan ylittävät liikkeet? Huomioi lapsen luontainen oppijatyyppi: visuaalinen, kinesteettinen, auditiivinen, analyyttinen tarjotaan erilaisia oppimistilanteita

Lisäksi Riittävä liikunta! Motoriset perustaidot haltuun: hypyt, kiipeäminen, kantaminen, roikkuminen, vetäminen, työntäminen Tasapainon harjoittelu: lentäminen trampoliini kiehtova ja hyvä, samoin pyöräily, hiihto, luistelu Riittävän pitkät aktiivisuusjaksot kunto- Henkinen väsymys yllättää helpommin Ulkona leikkiminen yleensä mieluisaa ja kiinnostus siihen säilyy ohjaa kannusta lasta, jaksaa kävellä 1-2 km ja hiihtää ja pyöräillä muutamia km

Kehon hahmottaminen 5-6 v Kehon osien tunnistaminen jatkuu Kehon puolten tiedostaminen ja erottaminen vahvistuu Oikea ja vasen Miten voit opettajana kehittää lapsen kehonosien hahmottamista ja mitä havainnoida?

Voit kehittää sitä havainnoimalla ja tukemalla ILapsen kätisyyttä ja sen vakiintumista Liikkumista rytmissä ja musiikin mukaan Liikkumista mallin ja näytön mukaan; eli osaako lapsi matkia ja jäljitellä Lähteitä:Numminen (1996), Kuperkeikka, Zimmer (2011) Psykomotoriikan käsikirja, Jaakkola (2010) Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu Valo-julkaisusarja: Lasten motoristen taitojen havainnointi (2014)

6-8 vuotiaalla Tarkkaile lapsen motoristen perustaitojen hallintaa; itsenäiseen liikkumiseen tarvittavat taidot ja niiden soveltaminen erilaisissa ympäristöissä Erilaiset hypyt, rytminen hyppely, pallopelit, taisteluleikit, trampoliini, kokeilu erilaisilla välineillä ja metsässä liikkuminen kiinnostavat ja kehittävät Osallisuus! Jaksaa kävellä, hiihtää ja pyöräillä useita km Uintimatka riippuu lapsen taidoista