Aihe: EU:n ilmasto- ja energiapaketti (U 7/2008 vp, U 8/2008 vp, U 9/2008 vp)

Eduskunnan ympäristövaliokunnalle Helsingissä 28.3.2008 Jouni Nissinen Aihe: EU:n ilmasto- ja energiapaketti (U 7/2008 vp, U 8/2008 vp, U 9/2008 vp) Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää ympäristövaliokuntaa lausuntomahdollisuudesta ja lausuu aiheesta seuraavaa: Suomen luonnonsuojeluliitto pitää komission ilmasto ja energiapakettia pääosin hyvänä ja pitää positiivisena sitä, että Suomi suhtautuu myönteisesti sen tavoitteisiin ja on valmis tekemään oman oikeudenmukaisen osansa EU:n asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi Luonnonsuojeluliitto pitää myönteisenä valtioneuvoston alustavaa kantaa siitä, että komission ilmasto ja energiapaketin ehdotuksista tulee päästä ratkaisuihin ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta 2009. Tässä muistiossa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: Suomelle asetettu tavoite uusiutuvien energialähteiden osuudeksi on helposti saavutettavissa syöttötariffit ovat paras keino lisätä uusiutuvia energialähteitä nopeasti ja tehokkaasti uudetkin tutkimukset vahvistavat sen, ettei turve millään täytä uusiutuvan biopolttoaineen vaatimuksia liikenteen 10 prosentin sitova uusiutuvan energian tavoite tulee hylätä Komission olisi tullut tässä vaiheessa lähteä 30 prosentin kansainvälisestä päästövähennystavoitteesta vuoteen 2020 mennessä päästövähennykset tulee ensi sijassa toteuttaa kotimaassa, ei joustomekanismeilla ulkomailla komission valitsemaa perusvuotta ei ole syytä repiä auki rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia on kiristettävä tuntuvasti joukkoliikennetukia on kasvatettava, nopeusrajoituksia maanteillä alennettava ja autoilun verojen tasoja on kiristettävä verojen ilmasto ohjaavuuden parantamiseksi lihantuotantoa ja lihan osuutta ruokavaliossa on vähennettävä jätteiden synnyn ehkäisy on paras tapa ehkäistä jätehuollon ilmastopäästöjä meriliikenne tulisi saada päästökaupan piiriin kaikki päästöoikeudet tulee huutokaupata, ei jakaa ilmaiseksi erityiskohtelua vaativien teollisuuden alojen valinnan tulee perustua luotettaviin ja läpinäkyviin arvioihin Suomeen tarvitaan kansallinen ilmastolaki vuosittaisista päästövähennyksistä energiatehokkuudesta tulee tehdä laillisesti sitova Suomessa

U7/2008 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä) Suomen luonnonsuojeluliitto pitää komission esitystä uusiutuvien energialähteiden sitovaksi tavoitteeksi pääosin hyvänä ja pitää positiivisena sitä, että Suomi suhtautuu myönteisesti komission ilmasto ja energiapaketin tavoitteisiin ja on valmis tekemään oman oikeudenmukaisen osansa EU:n asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi Luonnonsuojeluliitto pitää myönteisenä valtioneuvoston alustavaa kantaa siitä, että komission ilmasto ja energiapaketin ehdotuksista tulee päästä ratkaisuihin ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta 2009. Suomelle asetettu tavoite uusiutuvien energialähteiden osuudeksi on vaatimaton Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että komission Suomelle esittämä uusiutuvan energian osuuden lisääminen 9,5 prosenttiyksiköllä vuoden 2005 tasosta on vaatimaton verrattuna muille maille asetettuihin tavoitteisiin (EU keskimäärin 11,5 prosenttiyksikköä). Uusiutuvien tämän hetken suhteellisen korkea osuus (28,5 prosenttia) Suomessa perustuu metsäteollisuuden suureen kokoon, ei edistykselliseen politiikkaan. Niillä sektoreilla, joilla uusiutuvien energialähteiden edistäminen on riippuvainen kansallisesti valituista teollisuuspoliittisista ratkaisuista, esimerkiksi erilaisista innovatiivisista tukijärjestelmistä, ei Suomi esiinny kovin vahvasti edukseen. Esimerkiksi Ernst&Young 1 sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan. Euroopan komission mukaan tuulivoiman ja biokaasun alhainen tuki Suomessa estää niiden merkittävän kasvun. Tätäkin taustaa vasten on hieman ongelmallista, että valtioneuvoston alustavassa kannassa Suomi pyrkii kytkemään uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteet Venäjän puuntuontiin. Kun uusiutuvien energiamuotojen edistämiseksi ei olla vielä tehty kovin paljoa, on selvää, että potentiaalia niiden lisäämiseksi on paljon metsäteollisuuden ulkopuolella. Venäjän puuntuonti ei Luonnonsuojeluliiton käsityksen mukaan ole Suomen väläyttämän ylivoimaisen esteen kaltainen seikka, jota tässä yhteydessä olisi syytä korostaa. Syöttötariffi on paras keino lisätä tehokkaasti ja nopeasti uusiutuvia energialähteitä Uusiutuvan energian tavoitteisiin pääseminen edellyttää toki lisää resursseja tukitoimiin sekä lainsäädännön kehittämistä, aivan kuten kirjelmässä todetaan. Suomen luonnonsuojeluliiton 1 Ernst&Young: Renewable energy country attractiveness index Q3/2007. (http://www.ey.com/global/content.nsf/international/oil_gas_renewable_energy_attractiveness_indices)

näkemyksen mukaan energiansäästöä koskeva lainsäädäntö, energiaverotus, syöttötariffijärjestelmän laajentaminen sekä rakentamismääräykset ja rakentamisen lupakäytännöt ovat tehokkaimpia toimia uusiutuvien edistämiseksi. Liikenteen polttoaineista erityisesti jätepohjainen ja metsä ja maatalouden sivutuotteista saatava biokaasu ovat kehittämisen arvoisia. Biokaasutalous on hajautettua ja paikallista, ja sitä voidaan tuottaa yhtä hyvin suurissa kuin pienissäkin laitoksissa. Erityisesti syöttötariffin käyttöönottoa esimerkiksi tuulivoiman edistämiseksi tulisi viedä eteenpäin ripeästi. Tämä olisi myös valtiontalouden kannalta kaikkein tehokkain tapa, koska tuki ei rasita valtion budjettia vaan kustannukset tulevat kuluttajille. (vrt. investointituet, jotka rasittavat valtion budjettia). Myös aurinkosähkön ja pienimuotoisen, biopolttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon edistämiseksi tulee ottaa käyttöön syöttötariffit. Lisäksi aurinkokenno ja maalämpöpumpputeknologiaa tulee edistää. Turvetta ei voida IPCC:n mukaan luokitella uusiutuvaksi biopolttoaineeksi Valtioneuvoston alustavan kannan mukaan Suomi pitää ongelmallisena, että turve rajautuu pois direktiiviehdotuksen tarkoittamista uusiutuvista energialähteistä liikennepolttoaineiden osalta. IPCC suhtautuu ohjeissaan 2 (2006) turpeeseen kuitenkin fossiilisena tai fossiilisiin rinnastettavana polttoaineena, eikä siis ole luokitellut turvetta fossiilisten ja biopolttoaineiden väliin. Myös Suomi on hyväksynyt IPCC:n määritelmät: Although peat is not strictly speaking a fossil fuel, its greenhouse gas emission characteristics have been shown in life cycle studies to be comparable to that of fossil fuels. 3 Therefore, the CO2 emissions from combustion of peat are included in the national emissions as for fossil fuels. Kohdassa 1.4.2.1 (CO2 emission factors) todetaan, että turvetta kohdellaan fossiilisena polttoaineena ("note that peat is treated as a fossil fuel"). Määritelmät eri käsitteille (Glossary) kohdassa mainitaan selkeästi, että turve on fossiilista hiiltä (fossil carbon 4 ), ja ettei turve ole biopolttoaine (biofuel 5 ) tai myöskään biomassaa (biomass 6 ). Lisäksi. KTM:n rahoittaman monivuotisen turvetutkimusprojektin tulokset valmistuivat pääosin 2006 ja julkaistiin Boreal Environment Research lehden erikoisnumerona. Keskeinen tulos oli, että suhtautuminen metsäojitettujen soiden maaperän hiilensidontaan on muuttunut aiemmasta päinvastaiseksi. Kun vielä KTM:n edellisessä raportissa metsäojitettujen soiden katsottiin sitovan hiiltä hiilidioksidiekvivalentteina vuodessa noin yhdeksän miljoonan hiilidioksiditonnin verran, uuden tutkimuksen mukaan ne päästävät hiiltä 6,7 miljoonaa tonnia. Kun myös suopellot ovat päästölähde (noin 5 miljoonaa tonnia) ja luonnontilaisten soiden hiilensidonta on korkeintaan muutamia miljoonia tonneja, Suomen suot ovat noin 10 miljoonan hiilidioksiditonnin tai noin 25 terawattitunnin päästölähde ilmakehään. 2 3 4 5 6 (IPCC 2006, 2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories, Prepared by the National Greenhouse Gas Inventories Programme, Eggleston H.S., Buendia L., Miwa K., Ngara T. and Tanabe K. (eds). : IGES, Japan). Nilsson and Nilsson, 2004; Uppenberg et al., 2001; Savolainen et al., 1994 Biogenic carbon: Carbon derived from biogenic (plant or animal) sources excluding fossil carbon. Note that peat is treated as a fossil carbon in these guidelines as it takes so long to replace harvested peat. Biofuels: Any fuels derived from biomass, either deliberately grown or from waste products. Peat is not considered a biofuel in these guidelines due to the length of time required for peat to re accumulate after harvest. Biomass: (1) The total mass of living organisms in a given area or of a given species usually expressed as dry weight. (2) Organic matter consisting of or recently derived from living organisms (espically regarded as fuel) excluding peat.

KTM:n turvetutkimusprojekti myös vahvisti tiedon siitä, että turve on elinkaaritutkimuksen mukaan kivihiiltä enemmän ilmakehää rasittava polttoaine. Johtopäätös tutkimuksesta on, että turvetta on kohdeltu päästökertoimen suhteen oikeudenmukaisesti. Vain suopelloista nostetun turpeen ilmastovaikutus on kivihiiltä pienempi, mutta suopeltojen osuus on vain 1% turvekaivoksista. 7 IPCC:n ja Suomen omien tutkimusten perusteella näyttää selvältä, että turve rajautuu pois liikenteen biopolttoaineita sekä muita uusiutuvia koskevasta tavoitteesta. Näin ollen ei ole mielekästä ajaa tässä kysymyksessä omia kansallisia lyhyen tähtäimen taloudellisia etuja. Energiaturpeen käytön vähentäminen on itse asiassa erittäin kustannustehokas keino Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Luonnonsuojeluliitto esittääkin syöttötariffijärjestelmän ja varastointituen purkua sekä valmisteveron palautusta mahdollisimman pikaisesti. Aikaisempien tutkimusten mukaan tämä aiheuttaisi turpeen käytön kohtuullisen vähenemisen. Liikenteen 10 prosentin sitova uusiutuvan energian tavoite tulee hylätä Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että 10 prosentin sitova tavoite uusiutuvan energian osuudesta liikenteessä tulisi hylätä. Siitä huolimatta, että komissio loi viime hetkellä kestävän kehityksen kriteerejä biopolttoaineille, ei voida taata, että biopolttoaineiden tuotanto olisi ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla. Useassa tapauksessa biopolttoaineet eivät vähennä liikenteen hiilidioksidipäästöjä tavanomaisiin polttoaineisiin tai muihin liikenteen ohjauskeinoihin verrattuna. Lisäksi biopolttoaineiden tuotannolla on monia todettuja haitallisia ympäristö ja sosiaalivaikutuksia. Biopolttoaineiden kysynnän tiedetään nostavan ruuan hintaa ja lisäävän metsäkatoa, mikäli niitä tuotetaan varta vasten viljellyistä raakaaineista. Biomassaa voidaan käyttää tehokkaammin sähkön ja lämmöntuotannossa kuin liikennepolttoaineena. Komission biopolttoaineille ja muille biopolttonesteille poissulkeviksi kriteereiksi on ehdotettu, että säästö kasvihuonekaasujen päästöissä tulee olla vähintään 35 prosenttia. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo kansainvälisten ympäristöjärjestöjen tavoin, että tämän tulisi olla vähintään 60 prosenttia, jotta todellinen ilmastohyöty voitaisiin varmistaa. Luonnos EU:n polttoainedirektiiviksi (EU Fuel Quality Directive) esittää jo pakollista 10 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä liikennepolttoaineiden tuotannosta vuodesta 2011 vuoteen 2020 (yksi prosentti vuodessa). Yhdelle polttoaineelle ei ole syytä asettaa sitovaa tavoitetta ja edistää sen käyttöä huomioimatta muita ympäristövaikutuksia. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että liikenteen biopolttoainetavoite komission esittämässä muodossa on tarpeeton. 7 Kirkinen, J., Minkkinen, K., Penttilä, T., Kojola, S., Sievänen, R., Alm, J., Saarnio, S., Silvan, N., Laine, J., Savolainen, I. 2007. Greenhouse impact due to different peat utilisation chains in Finland a life cycle approach. Boreal Environment Research 12: 221 223.

U8/2008 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään osana yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämistä vuoteen 2020 mennessä (EU taakanjako) Suomen luonnonsuojeluliitto pitää komission esitystä ns. päästökauppaan kuulumattomien sektoreiden jäsenmaakohtaisesti asetettavista tavoitteista ja velvoitteista pääosin hyvänä ja pitää positiivisena sitä, että Suomi suhtautuu myönteisesti komission ilmasto ja energiapaketin tavoitteisiin ja on valmis tekemään oman oikeudenmukaisen osansa EU:n asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi Luonnonsuojeluliitto pitää myönteisenä valtioneuvoston alustavaa kantaa siitä, että komission ilmasto ja energiapaketin ehdotuksista tulee päästä ratkaisuihin ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta 2009. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että komission olisi tässä vaiheessa kuitenkin pitänyt omassa esityksessään lähteä 30 prosentin päästövähennystavoitteesta. Komissio on lähtenyt 20 prosentin päästövähennystavoitteesta, vaikka EU on sitoutunut 30 prosentin vähennyksiin, kun kansainvälinen ilmastosopu syntyy. Käytännössä tämä sopu syntyi jo Balin ilmastokokouksessa joulukuussa 2007, kun teollisuusmaat (Yhdysvaltoja lukuun ottamatta) sitoutuivat 25 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Päästövähennysten tulee kohdistua ensisijaisesti kotimaahan joustomekanismien sijaan Suomen luonnonsuojeluliitto ei pidä hyvänä, että komission ehdotuksessa joustomekanismien (CDM) käyttöä ollaan laajentamassa kansainvälisen sopimusjärjestelmän voimassa ollessa niin, että laajennus johtaa kotimaisen päästövähennystarpeen pienentämiseen. Joustomekanismien käytön tulee täydentää, ei korvata, 30 prosentin päästövähennystä kotimaisin toimin. Joustomekanismien kriteerejä tulee kansainvälisissä neuvotteluissa viedä Gold Standard kriteeristön suuntaan. Suomen luonnonsuojeluliitto vastustaa valtioneuvoston alustavaa kantaa, jonka mukaan komission ehdottamat joustomekanismien määrät ovat liian rajoitettuja. Joustomekanismeilla hankittuja päästövähennyksiä ei voida todentaa pitävästi. Tästä johtuen EU:n sisällä toteutettavat päästövähennykset ovat ensisijaisia. Suomen tulisi pyrkiä siihen, että kun 30 prosentin päästövähennystavoitteeseen edetään, niin jäsenvaltio voisi edelleen kattaa enimmillään kolmasosan päästövähennyksistä hankemekanismeilla. Komission valitsemaa perusvuotta ei ole syytä repiä auki Suomen luonnonsuojeluliitto näkee, että Suomen tulee toimia ilmastopolitiikan kunnianhimoisena edelläkävijänä osana Euroopan unionia. Ei siis ole kannatettavaa, että Suomi pyrkii vertailuvuosia muokkaamalla, ja näin koko komission pakettia murentamalla, saamaan itselleen pienemmät päästövähennystavoitteet. Vuoden 2005 poikkeuksellisuus Suomessa on jo huomioitu tavoitteita asetettaessa.

Suomen luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että jokainen vuosi edustaa erityisolosuhteita jollekin jäsenmaalle. Ainoa mahdollinen järkevä vertailuvuosi voisi olla kansainvälisessä ilmastosopimuksessa käytetty vuosi 1990, mutta komission mukaan tältä osin tarpeeksi luotettavia vertailutietoja ei ole käytössä. Toisaalta vuoden 1990 käyttöä vertailuvuotena puoltaa se, että näin ei annettaisi ilmaisia helpotuksia niille maille, jotka ovat viivytelleet toimenpiteitä omien päästövähennysten suhteen (esimerkiksi Espanja, Italia, Luxenberg, Itävalta, Irlanti, Tanska, Portugali, Slovenia ja Kreikka). Rakentaminen ja asuminen Suomen luonnonsuojeluliitto esittää rakentamismääräysten uusimista. Uusien rakennusten tulisi vuonna 2012 tyypistä riippuen kuluttaa 50 70 % vähemmän energiaa kuin vuoden 2003 normien mukainen talo. Tehokkuusvaatimusten on kohdistuttava kaikkiin uusiin rakennuksiin, myös ns. lomaasuntoihin, jos niitä lämmitetään sähköllä tai muulla ostoenergialla. Kaavaohjauksella voidaan velvoittaa toteuttamaan rakennukset siten, että niissä käytetään uusiutuvaa energiaa. Kaikkiin uusiin rakennuksiin tulisi myös asentaa käyttäjäkohtaiset sähkön, lämmön ja vedenkulutuksen mittarit. Energia avustuksista voitaisiin siirtyä verohelpotuksiin, esimerkiksi kotitalousvähennys tulisi saada kattamaan energiaparannusten suunnittelutyö ja materiaalikustannukset. Liikennesektori Aivan kuten u kirjelmässä todetaan, liikennesektorin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kansallisella tasalla voimakkaampaa taloudellista ohjausta ja vaikuttamista liikennetarpeen vähentymiseen mm. joukkoliikennettä kehittämällä ja yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Suomen luonnonsuojeluliitto katsookin, että suurten kaupunkien joukkoliikennetukea tulisi korottaa samalla kun joukkoliikenteen arvonlisäveroa tulisi laskea. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksuja tiemaksukokeilut keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä. Myös joukkoliikenteen maksuttomuutta pääkaupunkiseudulla tulisi kokeilla. Joukkoliikenteen maksuttomuus Helsingissä lisäisi julkisilla liikennevälineillä tehtyjä matkoja 30 prosenttia ja vähentäisi autoilua Helsingin keskustassa yhdeksän prosenttia. 8 Suomen luonnonsuojeluliitto esittää myös tiukempien nopeusrajoitusten kokeilua. Kattonopeuksien kokeilu voitaisiin aloittaa pitämällä talvinopeusrajoitukset voimassa ympäri vuoden. Näin voitaisiin vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin on aiemmin luultu. Tampereen teknillisen yliopiston erikoistutkija Hanna Kalenoja tarkisti Tekesin Climtech hankkeessa tehdyt arviot päästövähennyksistä. Kalenoja arvioi, että päästövähennykset olisivat yli kaksinkertaiset aiempaan arvioon verrattuna. Kattonopeuksilla saataisiin Suomen henkilöliikenteen vuotuisista päästöistä 8 Strategista liikennesuunnittelua tekevä konsulttiyritys Strafica.

vähennettyä viitisen prosenttia. Vaikutus olisi moninkertainen verrattuna tähän mennessä päätettyihin biopolttoainetavoitteisiin. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että myös autoedun verottaminen ajoneuvon päästöjen mukaan sekä junaratojen kunnossapidon ja uusien ratojen määrärahan korotus olisivat omiaan edistämään liikennesektorilla tarvittavia päästövähennyksiä. Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto esittää polttoaineveron korotusta nykytasosta 40 senttiä/litra. Vastapainoksi vuotuinen ajoneuvovero voitaisiin poistaa sen heikon ohjausvaikutuksen vuoksi. Myös auton hankintaveron on noustava jo nykyisillä keskivertoautoilla, ei laskettava. Autoveron neutraalitaso tulisi asettaa tasolle 130 g/km. Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten taso olisi laskettava kustannuksia vastaavaksi. Vapaan autoedun poistaminen ja työnantajien tarjoamien ilmaisten autopaikkojen etuuden verotus tulisi myös ottaa käyttöön. Maatalous Maataloudessa päästövähennyksiä voidaan saada aikaan mm. peltopinta alaan, maanmuokkaukseen ja lannoitukseen liittyvillä toimenpiteillä sekä jätteiden käsittelyä kehittämällä, kuten U kirjeessä todetaan. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä tulisi myös kiinnittää huomiota ruoan tuotantoon ja ruokavalioon. YK:n ruoka ja maatalousjärjestö FAO:n julkaiseman selvityksen 9 mukaan karjankasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Suomen metaanipäästöistä reilu kolmannes on peräisin kotieläinten ruoansulatuksesta. Kaikista ilmastopäästöistä maatalouden osuus Suomessa on 14 prosenttia. Esimerkiksi Aberdeenin yliopiston professori Pete Smithin 10 kirjoittaman raportin 11 mukaan kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä liittyy maatalouteen. Smith toteaa myös, että ylilannoituksen lopettaminen, maaperän köyhtymisen ehkäisy sekä lihan kulutuksen vähentäminen voisivat leikata maatalouden päästöt lähelle nollaa tai jopa muuttaa maatalouden hiilinieluksi. Lihan tuotannon lisäksi myös maitotuotteiden ilmastopäästöt ovat suuria: SYKE:n, MTT:n ym. tutkimuksen 12 mukaan yhden suomalaisen juustokilon kasvihuonekaasupäästöt vastaavat 60 km henkilöautoilua. Sianlihakilon tuottamisessa kuluu Suomen olosuhteissa noin 13 kertaa enemmän energiaa kuin herneiden tuotannossa. 9 10 11 12 FAO (2006): Livetock s long shadow environmental isssues and options. http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/longshad/a0701e00.htm Smith vastasi hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viimeisimmän arviointiraportin maataloutta käsittelevästä osasta. Cool Farming: Climate impacts of agriculture and mitigation potential. http://www.greenpeace.org/international/press/reports/cool farming full report Mittatikku hanke: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=197443&lan=fi

Suomalaisten vuosittainen lihankulutus on kaksinkertaistunut (ja broilerin kulutus noin 15 kertaistunut) sitten 1960 luvun ollen tällä hetkellä 30 kiloa enemmän kuin 50 vuotta sitten vaikka samaan aikaan työn fyysinen kuormittavuus on pienentynyt. Mm. Suomen luonnonsuojeluliiton omat MIPS tutkimukset osoittavat kasvisruokavalion olevan sekaruokavaliota selvästi ilmastoystävällisempi vaihtoehto. Suomen luonnonsuojeluliitto esittääkin, että julkisissa hankinnoissa suositaan ilmastoystävällistä ruokavaliota. Lisäksi voidaan alentaa ilmastoystävällisen ruokavalion arvonlisäveroa sekä ottaa käyttöön ruokapakkauksissa hiilidioksidimerkintä. Jätehuolto Eduskunnalle lähetetyssä U kirjeessä todetaan, että vähentämällä jätteen määrää ja edistämällä kierrätykseen soveltumattoman polttokelpoisen jätteen polttoa ja mädätystä voidaan päästökehitystä edelleen painaa alaspäin. Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että jätteen synnyn ehkäisy on edelleen kaikkein tehokkain keino jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Näin ollen huomion ja resurssien tulisi ensisijaisesti kohdistua jätelain jätehierarkian mukaisesti jätteensynnyn ehkäisyyn.

U 9/2008 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle komission ehdotuksesta päästökauppadirektiivin 2003/87/EY muuttamisesta (päästökauppa) Suomen luonnonsuojeluliitto pitää komission esitystä päästökauppadirektiivin muuttamisesta pääosin hyvänä ja pitää positiivisena sitä, että Suomi suhtautuu myönteisesti komission ilmasto ja energiapaketin tavoitteisiin ja on valmis tekemään oman oikeudenmukaisen osansa EU:n asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että komission olisi tässä vaiheessa pitänyt omassa esityksessään lähteä 30 prosentin päästövähennystavoitteesta. Komissio on lähtenyt 20 prosentin päästövähennystavoitteesta, vaikka EU on sitoutunut 30 prosentin vähennyksiin, kun kansainvälinen ilmastosopu syntyy. Käytännössä tämä sopu syntyi jo Balin ilmastokokouksessa joulukuussa 2007, kun teollisuusmaat (Yhdysvaltoja lukuun ottamatta) sitoutuivat 25 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Luonnonsuojeluliitto pitää hyvänä komission esitystä järjestelmän laajentamisesta uusien teollisuudenalojen suuntaan. Sen sijaan Luonnonsuojeluliitto on pettynyt, että meriliikenteen päästöjä ei tässä vaiheessa sisällytetä päästökauppajärjestelmään, vaikka lentoliikenteenkin päästökauppaa jo kehitetään. Toisaalta päästövähennystavoitteet päästökaupan ulkopuolisille sektoreille varmistavat toivottavasti sen, että vähennykset kohdistuvat kaikille toimialoille. Kaikki päästöoikeudet tulisi huutokaupata Suomen luonnonsuojeluliitto yhtyy komission näkemykseen siitä, että päästöoikeuksien jakaminen huutokaupalla on paras tapa varmistua järjestelmän tehokkuudesta. Tämä on myös linjassa saastuttaja maksaa periaatteen kanssa sekä ottaa huomioon varhaiset toimet päästövähennyksissä. Lisäksi huutokauppa edistää järjestelmän yksinkertaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Luonnonsuojeluliitto onkin pettynyt, että täysipainoiseen huutokauppaan kautta linjan ei olla siirtymässä vielä tässä vaiheessa. Luonnonsuojeluliiton mielestä kaikki päästöoikeudet tulisi huutokaupata vuodesta 2013 lähtien. Komission ehdotuksen mukaan 20 prosenttia huutokauppatuloista tulisi korvamerkitä ja käyttää direktiivissä tarkemmin määriteltyihin tarkoituksiin. Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa huutokauppatulojen mahdollisimman laajaa korvamerkintää ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja siihen sopeutumiseen. Tämä olisi tärkeää kansainvälisen ilmastopolitiikan kannalta, sillä tutkimukset osoittavat melko yhtäpitävästi, että kehitysmaiden vahvempi osallistuminen ja niiden päästövähennyspotentiaalien toteutuminen on ehdollista teollisuusmaiden tuen suuruudelle. Lakiteknisesti korvamerkinnän ei tarvitse olla ongelma, jos huutokauppatulot tulkitaan EU:n Suomelle allokoimaksi määrärahaksi em. tarkoituksiin. Rahojen tarkemmasta kohdentamisesta voitaisiin päättää normaalissa budjettikäsittelyssä.

Päästövähennykset tulee kohdistaa ensisijaisesti kotimaahan joustomekanismien sijaan Suomen luonnonsuojeluliitto ei pidä joustomekanismien hyödyntämistä komission esittämällä tavalla järkevänä. Mekanismien hyödyntämisen suhteellisen suuri osuus alentaisi päästöoikeuksien hintaa liikaa sekä vähentäisi kiinnostusta päästöjen vähentämiseen yhteisön alueella, aivan kuten U kirjelmässä todetaan. Suomen tulisi pyrkiä EU:ssa siihen, että kun 30 prosentin päästövähennystavoitteeseen edetään, jäsenvaltio voisi edelleen kattaa enimmillään kolmasosan päästövähennyksistä hankemekanismeilla. Komission valitsemaa perusvuotta ei ole syytä repiä auki Suomen luonnonsuojeluliitto näkee, että Suomen tulee toimia ilmastopolitiikan kunnianhimoisena edelläkävijänä osana Euroopan unionia. Ei siis ole kannatettavaa, että Suomi pyrkii vertailuvuosia muokkaamalla, ja näin koko komission pakettia murentamalla, saamaan itselleen pienemmät päästövähennystavoitteet. Suomen luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että jokainen vuosi edustaa erityisolosuhteita jollekin jäsenmaalle. Ainoa mahdollinen järkevä vertailuvuosi voisi olla kansainvälisessä ilmastosopimuksessa käytetty vuosi 1990, mutta komission mukaan tältä osin tarpeeksi luotettavia vertailutietoja ei ole käytössä. Toisaalta vuoden 1990 käyttöä vertailuvuotena puoltaa se, että näin ei annettaisi ilmaisia helpotuksia niille maille, jotka ovat viivytelleet toimenpiteitä omien päästövähennysten suhteen (esimerkiksi Espanja, Italia, Luxenberg, Itävalta, Irlanti, Tanska, Portugali, Slovenia ja Kreikka). Suomen toimialojen ei tule saada erityiskohtelua verrattuna muihin maihin Teollisuudenalojen kohtelun tulee perustua yhdenmukaisiin ja läpinäkyviin kriteereihin, ei siihen, mitä teollisuutta tietyssä jäsenmaassa sattuu sijaitsemaan. Erityiskohtelua vaativien teollisuuden alojen valinnan tulee perustua luotettaviin arvioihin mm. hiilivuodon todennäköisyydestä, ei jäsenvaltioiden ja teollisuudenalojen omiin uhkakuviin.

Suomeen tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista päästövähennyksistä Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että komission esittämien päästövähennysten saavuttamiseksi on tärkeää luoda laillisesti sitova tavoite. Vuosittaiset vähennykset määrittelevät johdonmukaisen ja selkeän päästövähennyspolun vaalikausien ylitse. Lain avulla taataan se, etteivät hallitukset siirrä vastuuta päästövähennyksistä liikaa tulevaisuuteen, vaan tekevät vuosittaiset vähennykset hallitusti ja realistisesti. Esimerkiksi viiden prosenttiyksikön asetetut vuosittaiset vähennykset (kumulatiivisesti 38 % vuoteen 2020 ja 87% 2050) teollisuusmaissa ja yhtä kunnianhimoiset toimet nopeasti teollistuvissa maissa riittävät kohtuullisella todennäköisyydellä pysäyttämään ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen 13. Ilmastolakia 14 sitovista päästövähennystavoitteista ollaan ottamassa käyttöön esimerkiksi Iso Britanniassa ja mahdollisesti muissakin Euroopan maissa. Iso Britanniassa ilmastolakiehdotuksessa on määritelty sitova tavoite hiilidioksidipäästöjen leikkaukselle suhteessa vuoden 1990 perustasoon. Vuoteen 2020 mennessä leikkaukset ovat suuruusluokkaa 26 32 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä vähintään 60 prosenttia. Ilmastolakiehdotuksessa esitetään perustettavaksi itsenäinen, hallinnosta riippumaton asiantuntijaelin (ilmastonmuutoskomitea), joka seuraa tavoitteiden toteutumista ja raportointia. Laissa kirjataan viisivuotiset hiilibudjetit, joita voidaan täydentää yksivuotisilla budjeteilla. Näiden välillä päästövähennyksissä voisi tapahtua tiettyä joustoa (tallettaminen ja lainaaminen, vrt. komission päästökauppajaksot). Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että Suomessa vastaavan ilmastolain valmistelu tulisi käynnistää käsillä olevan ilmasto ja energiastrategian yhteydessä. Juridisia esteitä lainsäädännön toteuttamiselle ei ole. Energiatehokkuustavoitteesta tulee tehdä laillisesti sitova Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo lisäksi, että komission esityksestä parantaa 20 prosenttia energiatehokkuutta vuoteen 2020 mennessä tulee tehdä laillisesti sitova. Euroopan ja Suomen suurin ja kustannustehokkain potentiaali päästövähennyksille tulee energiatehokkuuden kautta. Komission omienkin selvitysten mukaan 15 energiatehokkuustavoite voidaan saavuttaa täysin ilman lisäkustannuksia, koska säästöt maksavat itsensä takaisin. Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Eero Yrjö Koskinen toiminnanjohtaja Lisätietoja: ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen 13 14 15 Balin tiekartta: Kioton jatkokauden neuvottelujen perustana teollisuusmaille 25 40% vähennykset 2020 mennessä. IPCC: Teollisuusmaiden päästöjä leikattava jopa 95% 2050 mennessä. Iso Britaniassa lakiesitys kulkee nimellä Climate Change Bill Energy Efficiency Action Plan, s.3, http://ec.europa.eu/energy/action_plan_energy_efficiency/index_en.htm

Suomen luonnonsuojeluliitto ry (09) 228 08 320, 040 828 1881 jouni.nissinen@sll.fi Ilmastovastaava Leo Stranius Suomen luonnonsuojeluliitto ry 040 754 7371 leo.stranius@sll.fi