Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Samankaltaiset tiedostot
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola

Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

TUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN. NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta Heli Janhonen

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

Investointi sijaisvanhempaanparas

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Arvojen tunnistaminen

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

PELON DYNAMIIKKA SUKUPUOLTEN SUHTEISSA

Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst klo Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan systeeminen ja integroitu hoito - turvallisuuskeskustelu -TLP -perheinterventio

Tunne- ja turvataitoja lapsille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Turvallisuus osana hyvinvointia

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Koulutus- ja psykoterapiapalvelut Aino Maija Rautkallio & Minna Koskinen järjestää 1-VUOTISEN KRIISI- JA TRAUMAKOULUTUKSEN

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Väkivalta parisuhteessa

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Lanu-koulutus 5.9, 11.9,

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Katja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Työntekijän jaksaminen

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Mielekästä ikääntymistä

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää

Kokemuksia peliongelmasta kortit

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät

Työryhmäkysymykset THL

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa

UUSPERHENEUVOJAKOULUTUS. Ammatillinen lisäkoulutus monimuotoisia perheitä työssään kohtaaville sosiaali- terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille.

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa

Traumat ja traumatisoituminen

Koulutus- ja psykoterapiapalvelut Aino Maija Rautkallio & Minna Koskinen järjestää yhteistyössä Psykoterapiakeskus Vian kanssa

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Vuorovaikutus- ja viestintätaidot haastavissa asiakastilanteissa ja tiimityössä

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

ADOPTIO-ODOTUS KASVUA VANHEMMUUTEEN

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Transkriptio:

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012

Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso ja kolmas vakaa Terapiajakson perusteet Kiintymyssuhteet Traumat muuta tärkeää

Mikä tahansa uhkaava teko, joka on väkivaltainen tai hyväksikäyttävä (psyykkisesti, fyysisesti, seksuaalisesti, taloudellisesti tai tunteisiin liittyvä) kahden aikuisen välillä, jotka ovat tai ovat olleet läheisesti tekemisissä tai perheenjäseniä, riippumatta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

Aina ollessamme tekemisissä perheväkivaltatilanteiden kanssa olemme tekemisissä riskin kanssa Riskin arviointi on tärkeää voidaksemme arvioida tilanteen vakavuutta Riskin hallinta on tavoitteena ja koko tutkimus ja terapiaprosessi perustuu tähän

Perheiden vuorovaikutustilanteet sisältävät jatkuvasti riskitilanteita, joissa voimakkaat tunteet saattavat laukaista toista vahingoittavaa käytöstä Perheenjäsen, jolla on tapa, malli tai vaikeuksia ilmaista tunteitaan voimakkaasti tai ei ollenkaan, on riskissä käyttää väkivaltaa toista perheenjäsentä kohtaan

Perheväkivaltatilanteen jälkeen on aina tärkeää ensin tutkia tilannetta ennen kuin aloitetaan pariterapia Viidestä kuuteen kertaa tapaamisia jolloin tutkitaan mahdollisuutta aloittaa pariterapia Tutkimusjakso sisältää: riskin arviointia, turvasuunnitelman tekoa, riskin hallinnan mahdollisuuden arvioimista

Tärkeintä on turvallisuus, siitä puhutaan joka kerralla Tutkimusjakso voi toteutua niin, että perhettä tavataan yhdessä tai kaikkia erikseen tilanteesta riippuen Kun perhettä ei vielä tunnetta otetaan tutkimusjaksolle mukaan kolmas vakaa osapuoli

Kolmas vakaa on taho, joka tuntee perheen paremmin kuin terapeutit (esim. lähettäjä, joku muu) Kolmas vakaa osallistuu muutamalle tutkimusjakson käynnille arvioimaan yhdessä perheen ja työntekijöiden kanssa turvallisuusriskejä ja muutenkin turvallisuutta Tutkimusjakson lopuksi vasta tehdään sopimus pariterapiasta

Tutkimusjakson aikana pyritään pääsemään selvyyteen siitä, onko mahdollista hoitaa paria yhdessä Tutkimusjakson aluksi tehdään väkivallasta pidättäytymissopimus Lisäksi perheelle opetetaan aikalisän käyttö tai joku muu turvasuunnitelma Kartoitetaan väkivalta ja vakavin väkivaltatilanne (1-2 tapaamista) Tehdään ei-luottamuksellisuus -sopimus

Pitää oppia tuntemaan ihmiset, että voi tehdä turvallisesti töitä Jos ei väkivaltaa, voidaan aloittaa varovasti puhumaan tunteista Puhutaan avoimesti omasta työskentelytavasta Puhutaan triggereistä => suhteen menetyksen pelko, trauman aktivoituminen, voimakkaiden tunnetilojen syntyminen jne.

Kyvyttömyys hyväksyä tekojensa seurauksia Ei tunnusta ongelmaa Ei sisäistä motivaatiota muuttua Ei pysty sitoutumaan sovittuihin päätöksiin Ei pysty rajoittamaan vihan ilmaisuaan Ei ymmärrä omaa vaikutustaan ongelmaan

Ei kykyä reflektoida menneisyyttä Jatkuvaa toinen toisensa, perheen jäsenten ja ammattiauttajien syyttämistä Kyvyttömyys tuntea empatiaa toista kohtaan tai asettua toisen asemaan tai näkökulmaan Ristiriita tekojen ja puhuttujen asioiden välillä Ei kykene näkemään auttajia hyödyllisinä

Ei pysty kunnioittamaan sosiaalista kontrollia Päihdeongelma johon ei halua hyväksyä hoitoa Ei positiivisia vanhemmuuden malleja Äärimmäiset macho-arvot ei pysty näkemään naista tasa-arvoisena vaan vain objektina

Terapiajakso on todella haastava perheelle => kun väkivalta on loppunut, miten nyt ilmaistaan asioita Aluksi tehdään perheen kanssa kartoitus väkivallanhistoriasta perheessä (sukupuu) Selvitetään traumahistoriaa ja yritetään päästä selville kiintymyssuhteista Terapeuteilla suuri vastuu tarkkailla ja huomata trauman tai kiintymyssuhteiden aktivoitumista Verkostoitumisen käyttäminen

Tavoitteena nimetä ja hillitä tunteita, mahdollistaa ihmisten mahdollisuus asettua toistensa asemaan, rauhoittelu ja itsensä rauhoittaminen, tiedon prosessointi ja mahdollistaa mielikuvien muutos Tämän mahdollistamiseksi pitää luoda turvallinen ilmapiiri Lasten huomiointi!!! Tapaamisia vähintään 10

Traumojen huomiointi: uhri, lapset ja usein myös tekijä traumatisoitunut Terapeutin tärkeä tietää perusasiat traumoista Traumareagointi syytä tunnistaa Kiintymyssuhdetavoista keskustelu ja niiden tunnistaminen tärkeää Monesti parisuhteen ongelmien ja suurien tunnemyrskyjen takana kiintymyssuhteisiin liittyviä asioita

Ihanne arviointi- ja terapiajaksolle: Arviointi & väkivallan loppuminen 6- tapaamista Terapeuttinen työskentely 14-24 tapaamista Muutoksen vakauttaminen & pysyvyyden takaaminen 5-10 tapaamista

Turvallinen kiintymyssuhde (Hyvä itsetunto, Luottamus itseen) 1.) Minun on helppo tutustua ihmisiin 2.) Pidän siitä, mitä näen peilistä 3.) Olen tyytyväinen elämääni juuri nyt 4.) Keskustelu muiden kanssa on mukavaa Välttelevä kiintymyssuhde (Hyvä itsetunto, Epäluottamus itseen) 1.) Turvaudun mielummin itseeni kuin muihin 2.) En mielelläni paljasta itsestäni paljoakaan muille 3.) Ystäväni ovat minua varten 4.) Tulen ihan hyvin toimeen ilman läheisiä ihmissuhteita Pelokas-välttelevä kiintymyssuhde (Huono itsetunto, Epäluottamus itseen) 1.) Kun puhelin soi murehdin kukahan siellä mahtaa olla 2.) Minusta tuntuu, ettei monikaan pidä minusta 3.) En ole paljostakaan ylpeä itsessäni 4.) On turvallisempaa ajatella ihmissuhdetta, kuin olla ihmissuhteessa Poissaoleva kiintymyssuhde (Huono itsetunto, Luottamus itseen) 1.) Tunnen paljon voimakkaammin kuin puolisoni 2.) Rakastun helposti 3.) Joskus avaudun liikaa itsestäni muille 4.) Tärkeintä on tulla muiden ihmisten hyväksymäksi

Kiitos!