Selkäsairauksien esiintyvyys Lähes jokaisella suomalaisella on jossakin elämänsä vaiheessa ollut selkäkipuja. Selkävaivat ovat pääosin ohimeneviä ja niissä on hyvä ennuste. (toipuminen on todennäköistä) Selkävaivoille on kuitenkin tyypillistä uusiutumistaipumus. Uusiutuvat selkävaivat ovat luonteeltaan myös hyväennusteisia. Toipuminen voi kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon, joillakin potilailla oireet voivat pitkittyä Terveys 2000 tutkimuksessa (2000 2001) pitkäaikaisen selkäoireyhtymän esiintyvyys oli 10 % miehillä ja 11 % naisilla. Selkäsairauden perusteella työkyvyttömyyseläkkeellä oli 29 380 henkilöä 2005 vuoden lopussa.
Määritelmä Akuutilla eli äkillisellä alaselkäkivulla tarkoitetaan alaselkäkipua, joka on kestänyt alle 6 viikkoa Subakuutiksi selkäkivuksi kutsutaan selkäkipua, joka on kestänyt 6 12 viikkoa Krooninen eli pitkittynyt eli selkäkipu on kestänyt yli 12 viikkoa
Selkäoireet voidaan esitietojen ja tutkimuslöydösten perusteella jakaa kolmeen ryhmään: 1. Pääosin selän alueella ilmenevät oireet, jotka eivät viittaa hermojuurivaurioon tai vakavaan tautiin (=epäspesifi selkäkipu). 2. Hermojuuren toimintahäiriöön viittaavat alaraajaoireet (esim. iskiasoireisto, katkokävely). 3. Mahdollinen muu vakava tauti (kasvain, tulehdus, murtuma, ratsupaikkaoireyhtymä) tai spesifinen tauti (selkärankareuma, oireileva nikamasiirtymä).
Mistä selkäkipu johtuu? Selkäkipu voi alkaa ilman mitään erityistä syytä. Selkäkivun riskitekijöitä ovat: vartalon kiertyneet ja kumarat työasennot kuormittava työ, etenkin toistuva nostaminen tärinä vähäinen liikunta / huono vartalon lihasten kunto runsas istuminen autoilu tupakointi stressi perimä ylipaino Usein monen tekijän summa!
Mistä selkäkipu johtuu? 10%:ssa alaselkäkivun syynä on pieni kudosvaurio lanneselän alueella, esimerkiksi nikamien välilevyssä. Nämä kivut paranevat yleensä nopeasti, muutamassa päivässä tai parissa viikossa. 10%:ssa syynä on iskias, jossa kipu säteilee selästä alaraajaan. Nikamien välillä on välilevyjä, jotka vaurioituessaan saattavat pullistua ja painaa iskiashermoa. Iskias saattaa kestää viikkoja, jopa kuukausia. Kuitenkin kuudessa viikossa puolet potilaista on toipunut oireettomiksi tai vähäoireisiksi ja lopuistakin useimmat kolmessa kuukaudessa.
Akuutti selkäkipu Vuodelepoa pitää välttää, joskus lyhytaikainen vuodelepo on kuitenkin tarpeen. Selkää voi käyttää kohtuullisesti kivun sallimissa rajoissa, eikä kevyehkön työn jatkamiselle ole estettä. Fyysinen harjoittelu ei nopeuta akuutin alaselkäkivun paranemista. Kevyttä liikuntaa esimerkiksi kävelyä kivun sallimissa rajoissa voidaan suositella. Selän kuormitusta pyritään vähentämään akuutissa vaiheessa. Iskiaskipupotilaille ei suositella manipulaatiota.
Kivun hoito Tehokas kivunlievitys estää kroonisen kivun kehittymistä. Lihasjännitys laukeaa yleensä kipua hoitamalla. Parasetamoli on kipulääkkeistä ensisijainen kivun hoidossa. Vaihtoehtona voi olla tulehduskipulääkitys. Mikäli kipu on voimakas tai lääkitys ei osoittaudu riittäväksi varataan aika lääkärin vastaanotolle lääkityksen uudelleen arvioimiseksi. Kylmä tai lämpöpakkauksia voidaan hyvällä tuloksella käyttää paikallisesti kipuun. Tarvittaessa sairausloma lääkärin arvion mukaan.
Selän lepoasennot Etsi itsellesi toimiva kivuton lepoasento Kylkiasento Kobraojennusasento Psoas asento
Yhteenveto: tavallinen vaiva/tauti/oire hyvä ennuste eli paranemistaipumus uusiutuminen tyypillistä ei vuodelepoa aktiivinen ote kivun sallimissa rajoissa hyvä kivun hoito selän lepoasennot Tarvittaessa yhteys lääkäriin/ terveydenhoitajaan/ fysioterapeuttiin.
Tupakointi vaikuttaa selän rakenteisiin Tupakointi on yksi selkävaivojen riskitekijöistä se vähentää veren ja sitä kautta hapen ja ravinteiden virtausta nikamanvälilevyihin tämä aiheuttaa välilevyn aineenvaihdunnan heikentymisen ja sitä kautta välilevyjen rappeutumisen ja vammautumisalttiuden
tupakointi vähentää luun mineraalitiheyttä, mikä johtaa ennenaikaiseen osteoporoosiin, nikamien haurastumiseen ja mikromurtumiin
Veren virtauksen vähenemisen syyksi on esitetty myös aortasta lähtevien valtimoiden ahtautumista ja tukoksia, joiden myötä tupakointi nopeuttaa selkärangan rakenteiden rappeutumista
Stressi Stressi jaetaan: Pitkäaikaiseen ja kasautuvaan stressireaktioon, joka altistaa sairauksille Tilannekohtaiseen stressireaktioon, joka johtaa nopeasti sopeutumiseen ja on neutraalia Positiiviseen stressireaktioon, jota voi myös kutsua innostumiseksi, haasteeksi ja alkuun panevaksi voimaksi.
Työperäinen stressi Työperäistä stressiä koetaan silloin, kun työympäristön vaatimukset ylittävät työntekijän kyvyn selviytyä niistä tai hallita niitä. Työperäinen stressi on Euroopan unioinin maissa selkäsairauksien jälkeen toiseksi yleisin työperäinen terveysongelma, jota esiintyy 28% EU:n alueen työntekijöillä
Rentoutuminen Rentoutuminen on ennen osatun ja välillä unohdetun taidon harjoittelua ja uudelleenoppimista. Kun ihminen eli aikoinaan lähellä luontoa, oli rentoutuminen yhtä luonnollista kuin se on vaikkapa kissalla, joka saattaa lyhyessä ajassa vaihtaa hermostollista aktiviteettia äärimmäisestä valppaustilasta täydelliseen rentouteen.
Nykyajan aikatauluihin sidottu työn rytmi, teknistynyt elämänpiirimme ja muut aistiärsykkeet aikaansaavat hermostollista vireystilan nousua. Luonnollinen lepo ja palautuminen saattavat jäädä sen vuoksi vajavaisiksi. Hermoston ollessa liian kauan yhtämittaisessa ylivirittyneessä tilassa alkaa enemmin tai myöhemmin ilmetä henkisen ja kehollisen pahoinvoinnin oireita. Seurauksena on mm. masennusta, stressiä, loppuun palamista ja erilaisia psykosomaattisia vaivoja.
Rentoutustilan aikana ihmisen ääreisverenkierto lisääntyy, verisuonet laajenevat ja sydän pumppaa verta pienemmällä paineella ja pienemmällä iskutiheydellä ( verenpaine laskee) Myös lihastonus laskee, jolloin verenkierto vilkastuu lihaksissa. Tällöin lihas saa paremmin happea ja ravinteita. Tästä johtuu, että lihaksen palautuminen lepotilaan erilaisista rasituksen aiheuttamista jännitystiloista nopeutuu.
JOS tunnet, että Tunnista työuupumus Unohtelet usein pieniä käytännön asioita, etkä jaksa lukea lehteä tai avata postia Tunnet olevasi urakkatyössä ( vaikka et ole) etkä toistuvasti ehdi saada asioita tehtyä ajoissa tai kunnolla Käyt kuin tuplanopeudella: et kykene keskittymään tai rauhoittumaan Sinulla ei ole energiaa mihinkään muuhun kuin tyhön, eikä mikään tunnu kiinnostavan Et jaksa olla aktiivinen ihmissuhteissasi ja vapaa ajalla Heräilet öisin etkä saa unta Töihin lähteminen tuntuu jatkuvasti vastenmieliseltä
NIIN sinun on syytä pysähtyä ja miettiä tilanteesi mahdollista muutosta. Stressin oireisiin on hyvä havahtua riittävän ajoissa, ettet kuluta voimavaroja loppuun ja kykenet toimimaan ratkaisun löytymiseksi. Oireet ovat hyvin yksilöllisiä eikä ylikuormituksen merkeille ole annettu yleispätevää mittaa. Oma henkilökohtainen tuntuma omasta jaksamisesta on hyvä ja luotettava arvio.
Työhyvinvointia päivittäin Uskallan olla erilainen Kirkastan työni merkityksen ja motivaationi asteen Arvostan työtäni, ammennan voimaa pienistä arjen asioista ja pyrin ratkaisemaan ongelmat ajoissa pyrin hahmottamaan sen kokonaisuuden, jonka osa työni on, ja ne keskeiset asiat joista oma työni muodostuu en kilpaile työkavereitani vastaan, vaan heidän kanssaan yhdessä Rakennan luottamusta,pidän kiinni yhteisistä säännöistä ja oikeuksista Pyrin rytmittelemään ja suunnittelemaan oikein työni ja vapaa aikani, tiivis aherrus ja huokoiset hetket, rutiinit ja luova toiminta Annan palautetta ja vaadin sitä, otan opikseni kritiikistä ja nautin onnistumisen hetkistä! Rakennan osaamisesta lujan kivijalan, pidän huolta terveydestäni ja kunnostani Pyrin keskittymään olennaiseen, olen ahkera, kyseenalaista, jäsennän, luon päämäärän sekä tavoitteet, joilla siihen pyrin ( lähde: P.Rauramo, Työhyvinvoinnin portaan,2004)
Tiesitkö muuten, että Esimerkiksi 50 vuoden iässä 20% kunnon kohottaminen voi lisätä jopa 20 vuodella toiminnallisia, hyviä elinvuosia Liikuntaa aloittava voi nostaa kuntoaan jo 3 kuukauden säännöllisen harjoittelun avulla 15 % Liikunnalla on laskeva vaikutus lepoverenpaineeseen 12 16 tunnin ajan liikuntasuorituksen jälkeen ja säännöllinen kestävyystyyppinen liikunta alentaa verenpainetta sekä korkean vp:n omaavilla ( 8/6mmHg) että normaalin vp:een omaavilla ( 3/3mmHg)
Lihaskunto Lihasten on huomattu toimivan myös tärkeinä rasva ja sokeriaineenvaihdunnan säätelijöinä, jolloin harjoittelulla on vaikutusta monien sairauksien kuten kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Aiemmin sitä ajateltiin voitavan ehkäistä vain kestävyyslajeilla. (UKK instituutti, Suni)
Lihaskuntoa kohentavaa liikuntaa tulisi harrastaa vähintään 2x viikossa 8 10 liikettä /8 12 kertaa Kestävyysliikunnan osalta suositus on: viikossa tulee kertyä reilusta tunnista kahteen ja puoleen liikuntaa, lajin rasittavuuden mukaan ( minimi)
Liikunta on mahtava masennuslääke Vaikka fyysinen kunto olisikin sinulle toisarvoinen asia, kuntoilu kannattaa jo senkin takia, että se torjuu tehokkaasti masennusta Raskas, pitkäkestoinen liikunta lisää mielihyvähormonien, eli endorfiinien eritystä Liikunta kohottaa välittömästi vireystilaa ja lisää ainakin yhden hermosolujen välittäjäaineen, serotoniinin määrää aivoissa Eräiden tutkimusten mukaan liikunta saattaa vaikuttaa kuten masennuslääkkeetkin! Jos mieli on maassa, kannttaa kuitenkin lähteä liikkeelle varovasti