Joukkoliikenteen matkustus ja matkustajaprofiilit muutoksessa

Joukkoliikenteen matkustus ja matkustajaprofiilit muutoksessa Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset 11.12.2012 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Matkustustottumusten muutoksia - Lahden seudun asukkaiden tekemien matkojen määrä arkisin vuonna 1969 *) yhteensä360 000 matkaa ja 1,0 miljoonaa km vuorokaudessa vuonna 2010 **) yhteensä530 000 matkaa ja 5,2 miljoonaa km vuorokaudessa päivähoitomatka 2 % ulkoilumatka 5 % muu matka 4 % vierailumatka 11 % huvi-tai harrastusmatka 11 % asiointimatka 13 % ostosmatka 19 % työmatka 32 % koulu- tai opiskelumatka 14 % kyyditsemismatka 9 % asiointimatka 7 % vierailumatka 6 % huvi-tai harrastusmatka 12 % työmatka 17 % koulu- tai opiskelumatka 8 % ostosmatka 27 % työasiointimatka 3 % 3,5 matkaa/vrk, 104 150 asukasta *) tutkimusalueena Lahti sekäosia Hollolasta, Nastolasta ja Orimattilasta 3,5 matkaa/vrk, 161000 asukasta (yli 5-vuotiaat) **) tutkimusalueena Lahti, Hollola, Nastola ja Orimattila Lahden seudun liikennetutkimus 2010

Kulkutapajakauma ja matkan keskipituus Lahden seudulla eri vuosikymmeninä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % syys-lokakuu 1969 *) 51 % 8 % 23 % 15 % 5 % syksy 1983 **) 37 % 16 % 35 % 13 % tammi-maaliskuu 1996 ***) 26 % 2 % 63 % 9 % huhti-toukokuu 2010 22 % 12 % 59 % 5 % 3 % jalankulku pyöräily henkilöauto joukkoliikenne muu kulkutapa *) Vuoden 1969 tutkimusalueeseen kuului Lahden lisäksi osia Hollolasta, Nastolasta ja Orimattilasta, tutkimuksessa haastateltiin kotitaloushaastatteluina noin 5 700 henkilöä. **) Vuoden 1983 tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 4 600 seudulla asuvaa 7 vuotta täyttänyttä, tutkimusalue oli sama kuin 1969 tutkimuksessa. ***) Vuoden 1996 postikyselynätehtyyn tutkimukseen osallistui noin 600 vastaajaa ja tutkimuksesta rajattiin pois alle 10-vuotiaat. Lahden seudun liikennetutkimus 2010 12 10 8 6 4 2 0 matkan keskipituus, km syys-lokakuu 1969 *) syksy 1983 **) huhti-toukokuu 2010

Työmatkan keskipituuden muutos Suomessa km 14 12 10 8 6 4 2 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2007 Työmatkan keskipituus (linnuntie-etäisyys) Suomessa vuosina 1980-2007. Mukaan on laskettu kaikki työlliset, joiden koti- ja työpaikan koordinaatit tunnetaan ja joiden työmatkan pituus on korkeintaan 200 km. [Suomen Ympäristökeskus, Tilastokeskus] 4

Kulkutapajakauman muutokset Suomessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1998-1999 23 11 39 15 5 1 Osuus matkoista 2004-2005 22 9 43 15 5 1 2010-2011 21 8 43 15 5 1 1998-1999 3 2 48 25 9 5 Osuus kilometreistä 2004-2005 3 2 51 25 7 4 2010-2011 22 50 22 7 7 4 jalankulku polkupyörä henkilöauto kuljettaja henkilöauto matkustaja muu yksityinen linja-auto juna raitiovaunu ja metro taksi lentoliikenne Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 1998-99, 2004-05 ja 2010-11 (HLT), Liikennevirasto 2012 5

Matkustustottumusten muutokset Suomessa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1998-99 17 % 8 % 5 % 27 % 44 % Osuus matkoista matkaluku 2004-05 19 % 8 % 4 % 27 % 42 % 2010-11 17 % 7 % 4 % 35 % 38 % henkilökilometrit Osuus kilometreistä 1998-99 2004-05 2010-11 17 % 18 % 18 % 5 % 4 % 3 % 10 % 9 % 11 % 13 % 14 % 18 % 55 % 55 % 50 % työ koulu, opiskelu työasia ostos, asiointi vapaa-aika Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 1998-99, 2004-05 ja 2010-11 (HLT), Liikennevirasto 2012 6

Matkatuotokset eri ikäryhmissä Lahden seudun liikennetutkimus 2010 7

Kotitalousrakenteen muutos vuosina 1980-2010 45 % 40 % 35 % 32 % 35 % 37 % 40 % 41 % 30 % 27 % 28 % 25 % 20 % 15 % 10 % 18 % 17 % 15 % 13 % 11 % 10 % 9 % 5 % 0 % 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5+ henk. Tilastokeskus, Altika 8

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 30 % 17 % 19 % 11 % 15 % keskustan reunavyöhyke 22 % 23 % 22 % 10 % 8 % Ikärakenteen muutos eri vyöhykkeillä, esimerkkinä Kuopion kaupunkiseutu intensiivinen joukkoliikennevyöhyke io p o joukkoliikennevyöhyke u K autovyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke ei taajama alakeskuksen jalankulkuvyöhyke a t n joukkoliikennevyöhyke k u t u autovyöhyke m ei taajama 2010 21 % 17 % 11 % 8 % 21 % 9 % 11 % 19 % 12 % 11 % 9 % 25 % 25 % 27 % 28 % 26 % 28 % 24 % 25 % 29 % 21 % 20 % 22 % 7 % 7 % 8 % 5 % 8 % 5 % 12 % 15 % 24 % 9 % 6 % 14 % 17 % 22 % 11 % 8 % 22 % 8 % 4 % 26 % 11 % 7 % alle 7 v. 7-14 v. 15-17 v. 0 % 18-29 v. 20 % 30-49 v. 40 % 50-64 v. 60 % 65-74 v. 80 % yli 74 v. 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 24 % 15 % 13 % 14 % 26 % keskustan reunavyöhyke 19 % 22 % 16 % 13 % 15 % io p o u K intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke 18 % 14 % 10 % 24 % 27 % 28 % 16 % 15 % 17 % 10 % 11 % 11 % 13 % 10 % 9 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 7 % 18 % 18 % 14 % 27 % ei taajama 7 % 27 % 18 % 12 % 12 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke a t n joukkoliikennevyöhyke k u t u autovyöhyke m ei taajama 2030 8 % 17 % 16 % 17 % 28 % 10 % 24 % 16 % 15 % 15 % 10 % 28 % 17 % 11 % 9 % 7 % 24 % 19 % 14 % 14 % alle 7 v. 7-14 v. 15-17 v. 18-29 v. 30-49 v. 50-64 v. 65-74 v. yli 74 v. 9

Vapaa-ajan matkojen monipuolinen valikoima 1. Arkivapaa-aika vapaa-ajan matkat lähiympäristössä ja asuinseudulla sisältääspontaaneja ennalta suunnittelemattomia matkoja mutta myös säännöllisiä rutiininomaisia matkoja valitaan useimmiten lähin sopiva kohde, esimerkiksi päivittäistavarakauppa, uimahalli, kirjasto, ulkoilupuisto 2. Erityisvapaa-aika erilaiset satunnaiset vierailu- ja harrastusmatkat pääosin ennalta suunniteltuja matkoja matkojen määränpää asuinseudulla tai muualla Suomessa valitaan kiinnostavin kohde, esimerkiksi teatteri, vaateliike, konsertti 3. Lomavapaa-aika lomamatkat kotimaahan ja ulkomaille 10

Vapaa-ajan matkat ovat luonteeltaan spontaanimpia kuin muut matkat vapaa-ajan käytön on havaittu olevan melko spontaania ja suunnittelematonta, vaikkakin samat määränpäät toistuvat useimmiten myös vapaa-ajan matkoilla vapaa-ajan matkoista noin 60 % on luonteeltaan melko spontaaneja, joissa matkan kohdetta, matka-ajankohtaa, kulkutapaa ja ajoreittiäei ole kokonaan suunniteltu ennen matkan toteuttamista ennakolta eniten suunniteltuja matkoja ovat matkat urheilu-ja liikuntapaikoille ja kulttuurikohteisiin (erityisharrastekohteisiin) eniten spontaaneja suunnittelemattomia matkoja tehdään vierailukohteisiin ystävien ja sukulaisten luokse sekä ulkoilulenkille 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % uimaretki 88 13 vierailu ystävien ja tuttavien luo 77 23 ulkoilulenkki 76 24 pyöräretki 70 30 Arkimatkat ovat rutiininomaisia - keskimäärin 1-2 määränpäätäkattaa 70 % kaikista määränpäistä. Vapaa-ajan matkoilla ja ostosmatkoilla on vähiten rutiininomaisuutta. huvipuisto huviajelu kutsut, illanvietto kulttuurikohde liikunnan harrastaminen osallistuminen urheilutapahtumaan 49 43 43 33 67 67 51 57 57 67 33 33 keskimäärin 61 39 ALERT 2003 spontaani suunniteltu 11

Pitkistä matkoista muodostuu yli puolet liikutuista kilometreistä Pitkien (yli 100 km) matkojen osuus matkoista on alle 5 %, mutta osuus kilometreistänoin puolet. Pitkien matkojen määräja osuus on Suomessa kasvanut, vaikka keskimääräisen suoritteen kasvu näyttää pysähtyneen. Joukkoliikenteen osuuden lisäämisessä paljon potentiaalia matka-ajallinen kilpailukyky erityisesti raideliikenteessä mahdollisuus matka-ajan mielekkääseen hyödyntämiseen valtakunnallisen yhtenäisen kaikki joukkoliikennemuodot kattavan lippu-ja informaatiojärjestelmän merkitys olennainen pitkämatkaisen joukkoliikenteen lisäämisessä innovatiivisten lippujärjestelmien kehittämisen tarve (maksutavat, kanta-asiakkuus, sitouttaminen jne.) Henkilöliikennetutkimus 2010-2011 - Suomalaisten liikkuminen, Liikennevirasto 2012 12

Autoistumisen kehityssuunnat Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010-2011 (HLT), Liikennevirasto 2012 13

Autollisuuden kehitys eri ikäluokissa - kotitalouksien autollisuus Eniten on kasvanut kahden auton talouksissa asuvien osuus yli 55-vuotiaiden ryhmässäja kahden auton talouksissa asuvien lasten osuus. Autottomien osuus on vähentynyt vain iäkkäiden ryhmässä. 6-17- vuotiaat 18-34- vuotiaat 35-54- vuotiaat 55-64- vuotiaat yli 64- vuotiaat a t tia o u -v 7 1-6 a t tia o u -v 4 3-8 1 a t tia o u -v 4 5-5 3 a t tia o u -v 4 6-5 1998-1999 2004-2005 2010-2011 1998-1999 2004-2005 2010-2011 1998-1999 2004-2005 2010-2011 1998-1999 2004-2005 2010-2011 t 1998-1999 ta e o v u n tä 2004-2005 5 y 6 tä 2010-2011 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 7 % 6 % 6 % 11 % 9 % 9 % 21 % 21 % 16 % 11 % 11 % 21 % 23 % 37 % 45 % 46 % 42 % 56 % 51 % 46 % 56 % 52 % 48 % 44 % 61 % 59 % 67 % 67 % ei autoa 1 auto 2 autoa yli 2 autoa 56 % 50 % 42 % 47 % 33 % 26 % 28 % 34 % 39 % 30 % 22 % 24 % 27 % 16 % 4 % 6 % 10 % 4 % 6 % 5 % 5 % 6 % 6 % 4 % 6 % 6 % 4 % 3 % Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 1998-1999, 2004-2005 ja 2010-11 14

Joukkoliikennematkustus eri asiakasryhmissä Tampereen seudulla 450 400 joukkoliikennematkaa/asukas vuodessa 423 377 350 300 250 200 150 100 50 0 250 200 163 128 128 100 107 84 81 61 58 33 38 18 13 10 21 7 mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen 15-17 v. 18-29 v. 30-49 v. 50-64 v. yli 64 v. Tampere kehyskunnat Tampereen seudun HLT 2004-2005 19.12.2012 15

Matkojen ja asukkaiden määrä asiakasryhmittäin Tampereen seudulla 390 000 matkaa, joukkoliikenteen osuus 8 % 230 000 matkaa, joukkoliikenteen osuus 15 % 240 000 matkaa, joukkoliikenteen osuus 11 % 110 000 matkaa, joukkoliikenteen osuus 15 % 29 000 asukasta 45 000 matkaa, joukkoliikenteen osuus 51 % 12 000 asukasta 63 000 asukasta 95 000 asukasta 69 000 asukasta 160 000 matkaa, joukkoliikenteen osuus 13 % 56 000 asukasta Lapset (7-14-vuotiaat) Nuoret (15-17-vuotiaat) Nuoret aikuiset (18-29-vuotiaat) 30-49-vuotiaat Työikäiset (30-64-vuotiaat) 50-64-vuotiaat Iäkkäät (yli 64-vuotiaat) 9 % 4 % 19 % 29 % 21 % 17 % osuus asukkaista (yli 6-vuotiaat)

Liikkumistarve yksilön näkökulmasta työpaikka koti vapaa-ajan aktiviteetit ystävien ja sukulaisten luona käynti pankit ja virastot tavaratalo tai ostoskeskus erikoiskauppa rautatieasema perheenjäsenen työpaikka kirjasto lääkärin vastaanotto työasiointikohteet päivittäistavarakauppa kampaaja tai parturi autokorjaamo tai varaosaliike lentokenttä päivittäin tai lähes päivittäin muutamia kertoja viikossa viikoittain useita kertoja kuukaudessa kuukausittain useita kertoja vuodessa vuosittain muutaman vuoden välein käyntiuseus Yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittuminen vaikuttaa olennaisesti liikkumistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Muita tärkeitätekijöitäovat yksilölliset ajankäyttötottumukset ja elämäntavat. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % lähikauppa super- tai hypermarket kauppakeskus tai tavaratalo erikoisliike ulkoilupaikka liikuntapaikka Yhdyskuntarakenteella ja oman asuinseudun liikennejärjestelmän suunnittelulla voidaan vaikuttaa eniten omassa elinpiirissätehtäviin matkoihin, joiden osuus matkoista on yli 90 % ja kilometreistä noin 55 %. leikkipuisto vierailupaikka ravintola, kahvila kirjasto kirkko työväenopisto jne. päivittäin tai lähes päivittäin useita kertoja viikossa useita kertoja kuussa kerran kuussa harvemmin kuin kerran kuussa 17

Laadittu 250 metrin ruutujaolla kaikkiin Suomen YKR-taajamiin. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Taajaman ulkopuoliset alueet kuuluvat joko autovyöhykkeeseen tai taajaman ulkopuoliseen joukkoliikennevyöhykkeeseen. Joukkoliikennevyöhykkeet Jalankulkuvyöhykkeet Autovyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydelläkaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteereinäpysäkin vuorotiheys ja kävelyetäisyys pysäkille. 1.Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 2.Joukkoliikennevyöhyke 1. Jalankulkuvyöhyke rajautuu 1,0 2,0 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Jalankulkuvyöhykettäympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Alkuperäinen kuvalähde Leo Kosonen, Kuopion kaupunki Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on autovyöhykettä. Autovyöhykkeelläon jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2012

Jalankulkuvyöhykkeet A. Keskustan jalankulkuvyöhyke 1-2 kilometrin laajuinen ns. keskustavyöhyke B. Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke asukas-ja työpaikkatiheydeltään suuri palvelukeskittymä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä C. Keskustan reunavyöhyke jalankulkuvyöhykettäreunustava vyöhyke, jossa liikkumismahdollisuudet ovat monipuoliset Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus suuri asukas-, asuntokunta-ja työpaikkatiheys hyvä palvelutarjonta kasvava iäkkäiden asukkaiden osuus Liikkumistottumukset suuri jalankulun osuus alakeskuksissa ja pienissä kaupungeissa pyöräilyn suuri osuus paljon joukkoliikennematkoja maltillinen autollisuus pieni henkilöautosuorite Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2012

Joukkoliikennevyöhykkeet A. Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke vuoroväli max 5-15 min, etäisyys pysäkille max 250-400 m B. Joukkoliikennevyöhyke hyväjoukkoliikenteen palvelutaso, mutta ei yhtä hyvä kuin hyvällä joukkoliikennevyöhykkeellä vuoroväli max 15-30 min, etäisyys pysäkille max 250-400 m Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus melko suuri asukas-, asuntokunta-ja työpaikkatiheys melko hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset joukkoliikenteen osuus suurempi kuin autovyöhykkeillä jalankulkua ja pyöräilyäenemmän kuin autovyöhykkeillä vain vähän kahden auton talouksia Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2012

Autovyöhykkeet A. Taajaman autovyöhyke taajamassa etäällä jalankulkuvyöhykkeistäsijaitsevat alueet, joissa ei ole joukkoliikennevyöhykkeen edellyttämiäjoukkoliikennepalveluja B. Taajaman ulkopuolinen vyöhyke taajaman ulkopuolinen haja-asutusalue Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet pieni aluetehokkuus pieni asukas- ja asuntokuntatiheys huono palvelutarjonta suuri asuntokuntakoko suuri lapsiperheiden osuus Liikkumistottumukset korkea autollisuus paljon kahden auton talouksia autolla liikuttujen kilometrien määrä on suurempi kuin muilla vyöhykkeillä Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2012

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 keskustan jalankulkuvyöhyke 1,6 0,6 0,3 0,4 sisempi ydinalue keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke 1,1 1,0 0,8 0,9 0,9 0,7 1,0 1,2 0,5 0,5 0,7 0,4 0,5 0,1 autovyöhyke 0,8 0,3 1,5 0,5 ulompi ydinalue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke 1,0 0,8 0,7 0,6 0,3 0,3 0,9 1,2 1,5 1,7 0,4 0,5 0,1 0,4 0,1 0,4 0,1 keskustan jalankulkuvyöhyke 1,0 0,4 1,2 0,3 raideliikenteen kehysalue keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke 0,7 0,8 0,8 0,5 0,4 0,4 1,2 1,8 1,6 0,1 0,3 0,1 0,1 0,3 autovyöhyke 0,5 0,3 1,9 0,1 0,3 keskustan jalankulkuvyöhyke 0,8 0,3 1,7 0,0 keskustan reunavyöhyke 0,7 0,3 2,0 0,1 Kulkutapakohtainen matkaluku yhdyskuntarakenteen eri vyöhykkeillä sisempi kehysalue ulompi kehysalue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke 0,9 0,1 0,5 0,6 0,4 0,3 0,3 0,3 0,1 1,0 0,6 0,4 0,8 0,3 0,7 0,3 0,5 0,3 0,3 1,8 1,9 2,0 2,0 2,0 1,6 2,3 2,0 2,0 2,1 0,1 0,3 0,3 0,0 0,1 0,0 taajaman ulkopuolinen alue 0,4 0,1 2,0 kävely polkupyörä henkilöauto linja-auto juna raitiovaunu metro Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2012

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 keskustan jalankulkuvyöhyke 1,8 1,0 0,15 sisempi ydinalue keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke 0,6 0,6 0,6 1,0 0,4 0,3 1,5 1,5 1,4 2,1 0,30 3 0,38 0,31 autovyöhyke 0,6 0,1 2,4 0,04 ulompi ydinalue intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke 0,8 0,5 0,4 1,5 2,0 2,2 0,40 8 0,09 kehysalue joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue 0,6 0,5 0,3 0,0 2,1 1,9 2,1 0,05 1 0,12 jalankulku polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2012

Joukkoliikenteen nousijamäärä vyöhykkeittäin Pysäkit ja nousijat 2010 0-6992 6993-22325 22326-60310 60311-167522 167523-324746 KuopioVyohykkeet -41 % matkoista alkaa jalankulkuvyöhykkeeltä - 33 % matkoista alkaa intensiiviseltä joukkoliikennevyöhykkeeltä -22 % matkoista alkaa joukkoliikennevyöhykkeeltä -muiden vyöhykkeiden osuus alle 5 % 1 Jalankulkuvyöhyke 2 Jalankulun reunavyöhyke 3 Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 4 Joukkoliikennevyöhyke 5 Autovyöhyke 10 Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 0 400000 800000 1200000 1600000 jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke Kilometers 0 0,5 1 2 3 4 19.12.2012 24

Erilaisten kohteiden sijainti yhdyskuntarakenteessa Ostoskohteet Pohjakartta Bing Maps Road 2012

Erilaisten kohteiden sijainti yhdyskuntarakenteessa Työpaikat Pohjakartta Bing Maps Road 2012

Erilaisten kohteiden sijainti yhdyskuntarakenteessa Vapaa-ajan kohteet Pohjakartta Bing Maps Road 2012

Asukastiheyden ja päivittäisen henkilöautosuoritteen välinen yhteys henkilöautollaliikuttujen kilometrien määrä (henkilökm/asukas) 40 Ulompi kehysalue 35 30 Sisempi kehysalue 25 20 Raideliikenteen kehysalue 15 10 5 0 Pääkaupunkiseutu 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 asukastiheys (asukasta/ha) jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke

Joukkoliikenteen matka-aikasuhteen tulisi olla henkilöautoon nähden alle 2 - matka ei saisi joukkoliikenteellä kestää enempää kuin kaksi kertaa niin kauan kuin henkilöautolla 100 % Joukkoliikenteen osuus matkoista 75 % 50 % 25 % 0 1 2 3 4 5 6 Joukkoliikenteen matka-aika/henkilöautoliikenteen matka-aika Tukholma, 1997 (TRAST)

Erilaisten toimintojen kävijämääriä hypermarket tavaratalo supermarket pienmyymälä huonekalukauppa rauta- ja rakennustarvikekauppa huoltoasema liikuntakeskus konserttitalot ja teatterit museo uimahalli huvipuisto hotelli 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 kävijöitä/vrk 30

Liikkumisen muutossuuntia vapaa-ajan merkitys ja arvostus ovat viime vuosikymmeninäkasvaneet ja yhteiskunnan painopiste on siirtynyt yhä selvemmin työstä vapaa-aikaan arjen vapaa-ajan matkoissa korostuvat ostosmatkat, liikunnan harrastaminen ja ulkoilu sekä sosiaalinen kanssakäyminen arjen vapaa-ajanmatkat ovat ulkoilulenkkejäja päivittäistavaraostosmatkoja lukuun ottamatta melko pitkiä ikärakenteen muutos lisää huomattavasti ostos- ja asiointimatkojen määrää eniten vierailumatkoja sekä huvi- ja harrastusmatkoja tekevät lapset ja nuoret ikääja sukupuolta enemmän vapaa-ajan matkustusta määrittelevät yksilölliset ja kotitalouskohtaiset ajankäyttö- ja elämäntapamuuttujat yksilökohtaiset erot vapaa-ajan matkustuksessa ovat huomattavan suuria lähiliikkumiseen vaikuttavat monet asuinympäristön suunnittelua koskevat tekijät, esimerkiksi palvelujen tarjonta ja monipuolisuus sekäasuinympäristön jalankulku-ja pyöräilyolosuhteet joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen heikko matka-aikasuhde haasteena joukkoliikenteen edistämiselle 31

Maankäytön sijoittumisen ohjaus liikennetarpeen näkökulmasta asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittaminen joukkoliikenteen kannalta edullisille alueille nykyisten joukkoliikennevyöhykkeiden vahvistaminen täydennysalueilla uusien joukkoliikennevyöhykkeiden luominen autovyöhykkeistä riittävä asukas- ja työpaikkatiheys lähipalvelujen vahvistaminen liikennetarpeeltaan suurten yksiköiden sijoittaminen jalankulku-tai joukkoliikennevyöhykkeille kaupan ja vapaa-ajan toimintojen suuret yksiköt kytkeytyminen asumisrakenteeseen jalankulun ja pyöräilyn edellytykset joukkoliikenteen edellytykset seudullisen liikkumistarpeen kasvu joukkoliikennevyöhykkeiden vahvistaminen joukkoliikenne kakkosauton vaihtoehdoksi 32