Pöytäkirja 2/2013 Aika: Tiistaina 3.4.2013 klo 13-15.15 Paikka: Yrittäjäkeskus, Brahenkatu 20, Turku Läsnä: Varsinainen jäsen Varajäsen Organisaatio Martti Rantala pj ELY-keskus Esa Högblom, vpj Varsinais-Suomen liitto Carola Bryggman AVI-virasto Sirpa Suomi AKAVA Jukka Annevirta Sivistystyönantajat ry / Infra ry Kimmo Lang Rakennusteollisuus Osmo Salo STTK Tarja Oikarinen Varsinais-Suomen yrittäjät Olli-Pekka Juhantila Ammatillinen nuorisoaste Aila Seikola Turun AMK Harri Seikola AKK Riitta Pyykkö Yliopistot Mika Helva Turun seudun opetustoimen foorumi Tapani Rantala Vapaa sivistystyö Markku Rantala Oppisopimusjärjestelmä Pirkko Kuhmonen esittelijä, sihteeri Alustajat: Toimitusjohtaja Henri Wibom, Varsinais-Suomen yrittäjät, lehtori Jarmo Linkosaari, Turun ammatti-instituutti, yrittäjä Mika Stepanoff ntuntijana sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Varsinais-Suomen ELY-keskus Toimitusjohtaja Henri Wibom kertoo Varsinais-Suomen yrittäjien ajankohtaisia asioita, toiminnasta sekä yrittäjyyskasvatuksesta (liite). Keskeinen viesti oli, että yritysten koot ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Yrittäjien 9000 jäsenestä 56 % on yksinyrittäjiä, 95 % mikroyrityksiä, ainoastaan yksinyrittäjien määrä kasvanut voimakkaasti viime aikoina koko valtakunnassa. Koko maassa on vain 620 suuryritystä. PK-sektori työllistää 63% ja sillä on yritysten liikevaihdosta yli puolet. Keskustelussa todettiin, että viranomaisten tukitoimet eivät kohdistuu riittävästi pk- tai yksinyrittäjille. Koko yritysten tukijärjestelmä on jäänyt ajasta jälkeen. Todettiin, että aihetta on hyvä ylläpitää myös koulutusjaoston keskustelussa. 1 KOKOUKSEN AVAUS 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin muutoksitta. 3 TAITAJA 2015-kisat Lehtori Jarmo Linkosaari esittelee, mikä on Taitaja 2015 kisavalmistelujen tämänhetkinen tilanne. Kuultiin Linkosaaren esitys (liite). Kisoja on valmistellut pieni projektityöryhmä, jossa on kaksi edustajaa Varsinais-Suomen kahdeksasta ammatillisesta oppilaitoksesta. Turun kaupunki alle- 1
kirjoittaa 15.5. Skillsin kanssa järjestäjäsopimuksen ja ammatilliset oppilaitokset allekirjoittavat sopimuksen lajien järjestämisestä. Tilanne etenee suunnitellussa aikataulussa. Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä sekä neuvottelukunta. Hankkeelle haetaan OKM:ltä tulevan rahoituksen lisäksi tukea paikallisilta yrityksiltä; tavoitteena on saada n. 1 milj. erilaisina tuotteina ja palveluina. Hankkeen koko budjetti on 3.6 miljoonaa euroa. Kustannuksia pyritään saamaan tehokkaasti alaspäin. Tavoitteena kytkeä tapahtuma opetukseen mahdollisimman tiukasti, näin osallistetaan opiskelijat. Kisoissa annetaan opinto-ohjaajille lisätietoa ammateista. Pyritään saamaan tapahtumaa alueen peruskoulun 6-9 luokkalaiset, myös lukiolaiset. Tapahtumassa on esillä 45 ammattia. Taitaja 2015 -kisat Järjestetään Turun messukeskuksessa 5. -7.5.2015, mukana 43 kilpailulajia ja erityistä tukea tarvitseville suunnattu Taitaja + -kisa, jossa mukana kolme kilpailulajia sekä Taitaja9 loppukilpailu. Keskeinen tavoite on lisätä nuorille tietoa ammateista. Pyritään saamaan mukaan kaikki alueen ammatillisen koulutuksenjärjestäjät. Kisojen slogan on tehkää hyvin. Kansainvälisiä kilpailijoita pyritään saamaan n. 30 sekä muita yhteistyökumppaneita. Linkosaaren toiveena oli laaja yhteistyö myös koulutusjaoston jäsenten kanssa. Keskustelussa toivottiin myös, että ammattien sijaan puhuttaisiin aloista. Nähtiin parhaana antina se, että nuoret näyttävä esimerkkiä ja innostavat muita nuoria eri ammatteihin. 4 VARSINAIS-SUOMEN KOULUTUSSTRATEGIA 2015+ Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015 + on valmistunut ja ollut kommentoitavana hankkeen kotisivuilla ja ohjausryhmässä. Koulutusstrategia muodostuu kahdesta osasta, kymmenen teemaryhmän tulosten pohjalta kootusta yhteenvedosta sekä liiteosasta, jossa ovat alkuperäiset teemaryhmien tuotokset ja muut liitteet. Projektipäällikkö Pirkko Kuhmonen esittelee Koulutusstrategian. Koulutusjaosto hyväksyy Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015 + :n ja päättää sen levittämisestä. Koulutusstrategia esitellään 22.4. MYR:n ja 29.4. maakuntahallituksen kokouksessa. Koulutusjaosto hyväksyi Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ :n sovituin lisäyksin ja tarkennuksin. Koulutusstrategian levitys ja jalkauttaminen on jokaisen vastuutahoksi nimetyn organisaation tehtävä. Koulutusjaosto seuraa strategian toteutumista. 5 NUORISOTAKUUN KÄYNNISTYSKOKEMUKSIA JA HAASTEITA Nuorisotakuuohjelma käynnistyi 1.1.2013. Nuorisotakuuohjelman toimenpiteisiin osoitetaan rahaa eri ministeriöiden kautta. Mika Stepanoff esittelee, miten toimenpiteet ovat käynnistyneet ja millaisiin haasteisiin käytännössä on törmätty. Koulutusjaosto kuulee esitykset ja päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Kuultiin Stepanoffin esitys (liite). Stepanoff näki, että lähtökohtaisesti nuorisotakuu on hyvä asia. Selviä heikennyksiä aiempaan on kuitenkin havaittu: - ohjaavat koulutukset, joissa pystyttiin hakemaan yksilöille pitkäkestoisia ratkaisuja, ovat poistuneet - aiemmin harjoittelumahdollisuus oli tarkoitettu kaikille, jolloin nuori pystyi tutustumaan monipuolisesti eri aloihin; nyt työkokeilu on rajattu, joustavuus puuttuu; ammattitaidottomilta nuorilta edellytetään, että he tietävät, mille alalle haluavat; työkokeiluun liittyy rasitteena se, että taustalla nähdään jokin ongelma 2
- vastavalmistuneilla Sanssi-kortti on mahdollisuus, mutta jos yrittäjä ei tunne tyyppiä, kortilla ei ole merkitystä; työpajat pystyivät aiemmin tukemaan nuoria työpaikan saamisessa - työpajojen rooli ja työllistyminen ovat jääneet taka-alalle - nuorten aikuisten osaamisohjelma sinällään hyvä, mutta alle 25-vuotiaat ovat väliinputoajia, heidät ohjataan opiskelemaan opintotuella, mikä ei tule onnistumaan - palkkatuki; yritysten tukiaikaa leikattu, mutta kolmannella sektorilla kunnissa kasvatettu > selvä poliittinen valinta, työkalu ei ohjaa oikeaan työllistymiseen - te-toimistot antaneet lausuntoja ministeriöön, mutta käytännön viisautta ei kuunneltu - te-toimistojen uudistukset hidastavat toimintaa - nuorisotakuuta toteutetaan menetelmä edellä; toivotaan, että ELY-keskuksen nostaa esille asiakaslähtöisyyden Keskustelu: - kolmen ministeriön yhteistyö ei vielä suju - jos nuorten urasuunnitelma kunnolla ja järkevästi päästään jo pitkälle - ylioppilaita ei ole huomioitu - mahdollisuus suorittaa pelkästään ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, esim. sähköalalla tämä ei ole mahdollista, jos perustutkinto puuttuu - valmistavan koulutuksen jälkeen ei ole oikeutettu oppisopimuskoulutukseen - oppisopimuksia ei juurikaan tehdä alle 18-vuotiaiden kanssa Päätettiin sihteeristössä Mika Stepanoffin tuella valmistella muistio päättäjille. Kokous keskeytettiin klo 15.15. ja päätettiin jatkaa kokousta 11.4. klo 13. Tammi, Varsinais-Suomen liitto Aika 13.4. klo 13 14.15 Paikka Varsinais-Suomen liitto, kokoustila Tammi Läsnä: Martti Rantala pj ELY-keskus Esa Högblom, vpj Varsinais-Suomen liitto Teppo Virta Teknologiateollisuus Kirsti Tuominen STTK Tarja Oikarinen Varsinais-Suomen yrittäjät Olli-Pekka Juhantila Ammatillinen nuorisoaste Aila Seikola Turun AMK Harri Seikola AKK Mika Helva Turun seudun opetustoimen foorumi Markku Suokas Yritysedustaja Pirkko Kuhmonen esittelijä, sihteeri Muutettiin työjärjestystä ja käsiteltiin työjärjestyksen kohta 8: 8 VALTIONOSUUSRAHOITTEISTEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOPAIKKOJEN ALOITUSPAIKKAESITYS VUODELLE 2014 Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan lukio- ja ammattiopetusjaosto on jättänyt koulutusjaostolle lausuntopyyntö koskien valtionosuusrahoitteisten ammatillisten perustutkintopaikkojen Turun ammatti-instituutin aloituspaikkaesitystä vuodelle 2014. Lausunnot lukio- ja ammattiopetusjaostolle pyydetään 10.5.2013. (liite) n esittelee Mika Helva. Koulutusjaosto antaa lausunnon asiasta. Mika Helvan esittelyn pohjalta käytiin keskustelua: 3
- todettiin, että esitettyjen muutosten lisäksi myös elintarvikeala supistuu; kahdessa edellisessä valinnassa ylimääräinen ryhmä, joka suunnattu sellaisille, joilla jo tutkinto; nyt ei ole enää mahdollista - apteekkitoimialalla tulossa isoja muutoksia, palveluja on virtaviivaistettava, suhteessa siihen Turun kaupungin linjaus kuulostaa järkevältä - prosessinhoitajan koulutuksen osalta kysyttiin, mikä on vähäinen vetovoima, johon lakkauttamispäätöksessä viitattiin; koulutuspaikkoja on ollut tarjolla enemmän kuin hakijoita; erityisen ongelmallista, että koulutuksen keskeyttäneiden määrä on suuri - prosessinhoitajan koulutuksen lakkauttaminen: kemianteollisuuden ja vientiteollisuuden näkökulmasta päätös vaikuttaa huolestuttavalta; kemianteollisuudessa ei nähdä, että tarve olisi vähenemässä; teollisuuden kannalta tärkein peruste koulutuksen järjestämiselle on työllistyminen; jos nuorisokoulutus lopetetaan, miten ylläpidetään jatkuvuus; aikuiskoulutuksella paikkansa, mutta se ei ole pysyvä ratkaisu ongelmiin; vetovoimaongelma ratkaistava yhteistyössä yritysten, työelämäjärjestöjen ja oppilaitosten kanssa; OPH rahoittanut hanketta, jolla kasvatettu alan vetovoimaa, kaikissa maakunnissa vetovoima on kasvanut, joten hankkeella on ollut vaikutusta; tällä perusteella ei tueta prosessinhoitajan koulutuksen lopettamista nuorisoasteella - koulutuksen järjestäjän näkökulmasta on tyypillistä, että toimiala valittaa työvoimapulaa, mutta töitä ei ole kuitenkaan valmistuville tarjolla; työnantajat mieluummin ottavat kokeneita työntekijöitä, aikuiskoulutus pystyy paremmin ja joustavammin vastaamaan työelämän tarpeisiin esim. siinä tilanteessa, että alalle nopeasti tarvitaan työvoimaa; vetovoimaisuus median hallussa; prosessiteollisuus ei näy ulospäin nuorille; aikuiskoulutus kattaa tällä hetkellä tarpeen; työnantajilta saatujen tietojen perusteella tarjolla olevien työpaikkojen määrä on hyvin pieni; koulutuksen järjestäjät näkevät, että vain koulutuksen järjestäjä voi tehdä päätöksen aloituspaikoista ja Turun kaupungin päätös on perusteltu - keskeyttämiset suuri ongelma, ongelma oppilaitoksille myös taloudellisesti, alan koulutukseen on helppo päästä, hakeutuvat eivät ole motivoituneita, työnantajan näkökulmasta eivät hyviä työntekijöitä - harjoittelupaikka ongelma, koska nuoret eivät voi ikänsä puolesta osallistua vaarallisten aineiden prosesseihin; siksi aikuiskoulutus perusteltua - prosessi- ja materiaalitekniikka tulossa AMK-tutkinnoksi; ammatillinen perustutkinto valtavan hyvä väylä sinne; edellyttäisi riittävän hyvää ja motivoitunutta opiskelija-ainesta - työ- ja elinkeinoelämän kannalta työn olemassaolon on ohjattava aloituspaikkoja; vetovoimaisuutta ei korjata aloituspaikoilla - haluttiin kiinnittää myös huomiota siihen, miten alueella viedään alas kokonaisia koulutusaloja (esim. kauneudenhoitoala) Päätettiin, että koulutusjaoston lausuntoon kirjataan teollisuuden esittämä työllistymisnäkökulma, mutta myös muut keskustelussa nousseet näkökulmat, erityisesti koulutuksen heikko vetovoima nuorten keskuudessa ja toisaalta aikuiskoulutuksen mahdollisuudet vastata joustavasti työvoimatarpeisiin. Myös ammattikorkeakoulun linjamuutokset ja siihen liittyvä kysymys opiskelijoiden riittävästä motivaatiosta ja osaamistasosta päätettiin kirjata lausuntoon. Lisäksi puheenjohtaja esitti toiveen, että koulutuksenjärjestäjien lausuntojen pyytäminen ja jatkossa yleistyy. 6 AIKUISKOULUTUKSEN MITTARIT MITÄ JA MITEN JATKOSSA 4
: : Koulutusjaosto käsitteli kokouksessaan 22.1. aikuiskoulutuksen laadullisia mittareita Olli Vuorisen esityksen pohjalta. Keskusteltiin mm. siitä, voidaanko laatia sellaisia mittareita, joilla päästää tasapuoliseen arviointiin. jätettiin pöydälle, valmistelua päätettiin jatkaa sihteeristössä Olli Vuorisen johdolla. Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen hankkeen ohjausryhmä puolestaan päätti esittää, että aikuiskoulutuksen järjestäjät laatisivat yhdessä sekä määrälliset että laadulliset mittarit olemassa olevien tiedonkeruujärjestelmien pohjalta. Sihteeristö esittää, että koulutusjaosto jatkaa tähän asti kerättyjen mittaritietojen keräämistä. Koulutuksen järjestäjät tekevät esityksen siitä, miten mittariston tiedot kerätään ja mittaristoa kehitetään esim. suhteessa SADe-ohjelmaan. Päätettiin esityksen mukaan. 7 VARSINAIS-SUOMEN LIITON EDUNVALVONNAN PÄÄPAINOPISTEET 2014 Varsinais-Suomen liiton vuoden 2014 edunvalvonnan pääpainopisteet käsitellään huhtikuun maakuntahallituksessa. Lista on mm. kansanedustajien käytössä vuoden aikana. Liitteenä koulutuksen tiedossa olevat painopisteet. Koulutusjaosto keskustelee asiasta. Esa Högblomin alustuksen pohjalta käytiin keskustelua: Hyvä esittää indeksitarkistusten palauttamista koulutuksen rahoitukseen; ammatillisen peruskoulutukseen tulevien leikkausten vaikutus ei ole niin läheskään niin suuri kuin indeksikorotusten poistuminen. Jos indeksikorotuksia ei saada jatkossakaan, ammatillinen koulutus ajetaan alas. Inflaatiokehitys ja palkkaratkaisut nostavat koulutuksen kustannuksia 2-3 % vuosittain, jos kehitys jatkuu samana, koulutuksenjärjestäjien rahat loppuvat 3-4 vuodessa eikä ole edellytyksiä toteuttaa koulutusta. Yksikköhintojen leikkauksella on paljon vakavammat seuraukset kuin opiskelupaikkojen leikkauksella. Toivottiin, että asia etenee, kun viedään viestiä ministeriöön mahdollisimman monen kanavan kautta. Kansanedustajat eivät tiedä, että 1,5 % leikkauksella yksikköhintaan on erittäin suuri vaikutus. Nuorisotakuuta ei ole resursoitu riittävästi tavoitteisiin nähden. Maahanmuuttajien osalta haaste se, että 6 kk: n kotouttamiskoulutuksen aikana eivät kaikki opi riittävästi suomen kieltä, valmistava koulutus voi tulla liian nopeasti; kotouttamiskoulutuksen ja valmistavan koulutuksen väliin tarvitaan jotain. Järjestelmä taipuisi tähän sekä TEM:n että OKM:n puolella. Rakennemuutoksen hoitamiseen tarvitaan nopean reagoinnin välineitä. Toivottiin, että jatkossa koulutusjaostolle tuodaan myös elinkeinopoliittisia asioita, koska elinkeino- ja koulutuspoliittiset päätökset kulkevat käsi kädessä. Päätettiin, että käydyn keskustelun pohjalta painopistealueisiin lisätään vahvemmin indeksitarkastusten palauttamista, nuorisotakuun ja maahanmuuttajakoulutuksen vahvempaa resursointia sekä rakennemuutosten hoitamiseen nopean reagoinnin välineitä. 9 TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT 1) Esa Högblom kertoi maakuntastrategiatyöstä. Maakuntastrategia muodostuu pitkän aikavälin maakuntasuunnitelmaan (30 v) sekä neljän vuoden välein tehtävään maakuntaohjelmaan; nämä muodostavat yhdessä maakuntastrategian. Molempia tasoja viedään rinnakkain eteenpäin. Muodostettu neljä työryhmää: talous, osaaminen, ympäristö, arvot ja ilmapiirit. Kussakin ryhmässä on 12 asiantuntijaa eri sektoreilta. Ryhmät kokoontuneet kerran, tavoitteena, että suuret painopisteet nimetään ennen kesää ja niitä työstetään yhdes- 5
sä syksyllä. Työryhmätyöskentely päättyy joulukuun alkupuolella. Maakuntavaltuusto hyväksyy strategian kesällä 2014. Koulutusjaosto voi nostaa esille asioita ja ottaa kantaa strategiaan. Puheenjohtaja sitoutui omalta osaltaan tuomaan koulutusjaostolle tietoa strategiatyön etenemisestä. 2) Kuulemistilaisuudet OKM:n ehdotuksesta ammatillisen koulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille 2014-2016: Järjestäjäkohtainen ehdotus on katsottavissa 28.3. ministeriön www- sivuilla: www.minedu.fi/koulutus/ammatillinen koulutus/hallinto ohjaus ja rahoitus/opiskelijamääriin liittyviä asiakirjoja. Ehdotuksesta järjestetään koulutuksen järjestäjien, maakuntaliittojen ja sidosryhmien kuulemiset (15.4.2013 Lounaisrannikko). 3) Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoa korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän muistiosta Monipuoliset ja sujuvat opintopolut (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:2). Muistio on luettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta osoitteesta: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2013/liitteet/tr02.pdf?lang=fi Lausuntoihin pyydetään lyhyet kannanotot työryhmän esityksiin eli korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä koskevaan tavoitetilaan ja toimenpide-ehdotuksiin. Lisäksi lausunnon alkuun tulee sisällyttää tiivistelmä lausunnon kannanotoista. Keskusteltiin Esa Högblomin esityksen pohjalta muistion kohdasta, jossa ehdotetaan kolmatta korkeakoulututkintoa, eräänlaista työhöntulotutkintoa. Ehdotus aiheuttanut paljon kritiikkiä, ei nähdä tarvetta uudelle alemmalle tutkinnolle. Työelämästä ei ole tullut tarpeita, jo nyt olemassa olevat tutkinnot ovat vaikeita työnantajille ja opiskelijoille. Koulutusjaosto suhtautui kriittisesti uuteen tutkintoon. 10 MUUT MAHDOLLISET ASIAT Todettiin, että seuraava koulutusjaoston 11.6. kokous järjestetään Liedon kisällikellarissa. Muistutettiin, että kesäkuun kokouksessa käsitellään lukion uutta tuntikehystä. 11 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.15. 6