Harkitsemattomat koulutuksen leikkaukset vaarantavat tasa-arvon

Transkriptio

1 1 (6). KANNANOTTO Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite OKM 4/500/2012, Pohjois-Karjalan kansanedustajille Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle Muille maakunnan vaikuttajille Harkitsemattomat koulutuksen leikkaukset vaarantavat tasa-arvon Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on luoda Suomesta osaamisen kärkimaa vuoteen 2020 mennessä. Samalla ministeriö ilmoittaa strategiseksi painopisteekseen mm. alueiden ja elinympäristöjen elinvoimaisuuden edistämisen. Näkemyksemme mukaan kumpikaan näistä ei toteudu, jos ministeriö päättää pitää kiinni päätöksistään leikata ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen toimintamahdollisuuksia etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Ministeriön uusin aikomus ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen vähentämisestä on merkki huonosta harkintakyvystä. Yli viidesosan leikkaus Lapin ja Pohjois-Karjalan opiskelupaikoista ottaa ylikorostuneesti huomioon ikäluokkien pienentymisen mutta ei lainkaan sitä, kuinka moni alueemme nuorista on jo entuudestaan vailla toisen asteen koulutusta. Ministeriön toimenpiteet ovat omiaan nopeuttamaan maakuntiemme tyhjentymistä ja alueellisen tasa-arvon ja yhteiskuntatakuun tavoitteiden romuttumista. Koulutustarjonnan karsinta arveluttaa ainakin kahdesta syystä. Entistä useampien opiskelijoiden on lähdettävä muualle Suomeen, jotta he voisivat opiskella itseään kiinnostavaa alaa. Näin jää vain arvailtavaksi, kuinka moni heistä haluaa enää palata tänne valmistumisensa jälkeen. Muuttoliike maakunnista kiihtyy entisestään. Entäpä jos nuorilla ei ole mahdollisuuksia muuttaa koulutuksen perässä? Syrjäytymisen vaara on ilmeinen, jos nuoret eivät suorita peruskoulun jälkeisiä opintoja lainkaan. Entä mitä tekevät teollisuudesta irtisanottavat aikuiset, jotka eivät halua muuttaa mahdollisen työpaikan perässä toiselle paikkakunnalle? He haluavat kouluttautua uudelleen, ja siihen on tarjottava laadukkaat ja monipuoliset mahdollisuudet. Korostammekin, että poliitikot ja koulutuksen järjestäjät ovat nyt poikkeuksellisen paljon vartijoina. Jos jatkuva maakuntien kaltoinkohtelu hyväksytään, on niiden tulevaisuus uhattuna pahemmin kuin koskaan ennen. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkealentoiset tavoitteet eivät meitä auta niin kauan kun ne ovat räikeässä ristiriidassa käytännön toiminnan kanssa. Jaakko Sarmola puheenjohtaja OAJ:n Lapin alueyhdistys ry Taimi Neuvonen puheenjohtaja Liitteenä perustelut Pohjois-Karjalan osalta

2 2 (6) Pohjois-Karjalasta pois 20 milj. euroa 1900 opiskelijaa pois Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tulorahoitukseen (v yhteensä 81,7 M ) kohdistuu vuoteen 2016 mennessä yhteensä noin 20 miljoonan euron eli 24 % leikkaukset v verrattuna. Opiskelijapaikkoina leikkaukset tarkoittavat (v yhteensä päätoimista opiskelijaa) yhteensä n opiskelijapaikan leikkausta verrattuna v tasoon eli n. 24 %. Tästä nuorten ammatillisen peruskoulutuksen leikkaus on opiskelijapaikkaa nykyisestä 5300:sta. Taustalla on se, että ikäluokat pienenevät merkittävästi, Lapissa 15, Pohjois- Karjalassa 14 prosenttia. Nuorten kannalta aloituspaikkoja on enemmän kuin aiemmin, opetusministeri Gustafsson väitti eduskunnan talousarviokeskustelussa. Yksisilmäinen, jopa virheellisiin tilastoihin perustuva ikäluokkatarkastelu ei ota huomioon maakunnan entuudestaan vailla toisen asteen koulutusta olevia nuoria, eikä työvoiman saatavuutta ja koulutuksen laatua. Maakunnan vuotiaiden ikäluokka pienenee v vain noin 8,2 %. Leikkausten ja nuorten yhteiskuntatakuun kriteerit järkevämmiksi Jollei leikkauksia voida kokonaan perua, niin niitä kohdennettaessa on otettava laskennallisten ikäluokkien ohessa huomioon myös muut tekijät. Kriteereissä tulee ottaa huomioon: - alueen muiden koulutusmuotojen leikkaukset o työvoimapoliittisesta koulutuksesta, o aikuisten lisäkoulutuksesta, o oppisopimuskoulutuksesta - alueen työvoimatarpeet - työelämästä poistuvan ikäluokan koko suhteessa tulevaan ikäluokkaan - alueen työttömyysaste - koulutuksenjärjestäjän toiminnan laatu o opiskelijapalaute ja o työnantajapalaute - koulutuksenjärjestäjän toiminnan tehokkuus ja tuloksellisuus o läpäisyaste ja o muut koulutuksen vaikuttavuustekijät - alueella ilman ammatillista koulutusta olevien henkilöiden määrä - koulutuksenjärjestäjän omaa aluettaan laajemman koulutustehtävän merkitys o esim. Pohjois-Karjalassa metsäkonekuljettajien koulutuksen, maanmittausalan, maatalousalan sekä kivi- ja kaivosalan koulutus - ammatillisen koulutuksen alueellinen vetovoima suhteessa lukiokoulutukseen.

3 Koulutuksen tuloksellisella kehittämisellä ei näytä olevan merkitystä. Pohjois-Karjala sai jo kolmannen laatupalkinnon samalla viikolla kuin tiedon opiskelupaikan karsimisesta. Joka kerta eli vuosina 2004, 2008 ja 2012 kun Pkky on saanut osallistua kilpailuun, se on voittanut ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon. OAJ Pohjois-Karjala ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä esittävät em. perusteisiin vedoten, että nuorten ja aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen leikkaus maakunnassa on valtakunnan tasolla, enintään 3 % vuoteen 2016 mennessä. OKM:n ehdotus: Pohjois-Karjalasta leikataan joka kolmas aikuisten näyttötutkintoon valmistava koulutuspaikka OKM:n ehdotuksessa näyttötutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen aloittajamääriä esitetään vähennettäväksi Pohjois-Karjalassa 160 aloittajalla eli 34,0 % nykyisestä tasosta. Pienen Pohjois-Karjalan osuus koko maan vähennyksestä olisi 27,6 %. Suunta on jyrkässä ristiriidassa kasvavien aikuiskoulutustarpeiden ja mm. KESU:n aikuiskoulutuslinjausten kanssa. Rakennemuutos tulee jatkumaan Pohjois-Karjalassa. Työelämän muutokset ovat myös jatkossa sellaisia, että yhdellä ammatillisella koulutuksella ei ole mahdollista työllistyä koko työuran ajan. Aikuisten näyttötutkinto-opinnot on nopea ja joustava tapa vastata haasteisiin. Lisäksi työvoimapoliittisessa koulutuksessa on jo v.2012 tehty merkittäviä leikkauksia. Oppisopimuskoulutuksena toteuttavan ammatillisen lisäkoulutuksen leikkauspäätöksiä on myös tehty jo vuodelle 2012 ja vuodelle Oppisopimuksena toteutettavan ammatillisen perustutkintokoulutuksen valtion leikkaukset tuleville vuosille on myös päätetty. Leikkausten yhteisvaikutus heikentää Pohjois-Karjalan väestön koulutusmahdollisuuksia sekä työnantajien mahdollisuuksia saada osaavaa työvoimaa. Tutkimusten mukaan juuri osaavan työvoiman saatavuus on tärkeimpiä yritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen leikkaukset johtavat lähiopetuksen määrän vähentämiseen ja siten heikentävät koulutuksen laatua. Ei toisteta 1990-luvun alun laman virheitä 3 (6)

4 4 (6) Opetusministeri on jäänyt ilman muun hallituksen riittävää tukea koulutuksen ja osaamisen resurssien puolustamisessa. Näin ei voi jatkaa. Tarvitaan kansallinen osaamisohjelma ja määrätietoisia panostuksia koulutukseen ja osaamiseen. Kurssia on korjattava jo tulevassa kehysriihessä. Kiireisin tehtävä on perua päätös ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkojen vähentämisestä, koska juuri ammatillinen koulutus tarjoaa apua työttömyyttä vastaan. Opetusalan ammattijärjestö OAJ pitää ammattikoulutuksen leikkauksia perusteettomina Koulutuspaikkojen tuntuva vähentäminen vaikuttaa vakavasti myös elinkeinoelämään ja pakottaa irtisanomaan opettajia ja muuta henkilökuntaa. Pohjois-Karjalassa se tarkoittaisi työn loppumista noin 175 opettajalta ja 95 muulta työntekijältä, yhteensä noin 270 ihmiseltä! Se on samaa luokkaa kuin valtion päätöksin Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttamisen myötä katoavat valtion 280 työpaikkaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Näin valtion päätöksillä Pohjois-Karjala on joutumassa jo kolmannen kerran lyhyen ajan sisällä äkillisen rakennemuutoksen alue! Valtiovallan suunnitelmat leikata ammatillisesta peruskoulutuksesta 7350 oppilaspaikkaa ovat perusteettomia. Leikkaukset perustuvat 9.-luokkalaisten ikäluokkaan, mutta niissä jätetään huomiotta aiemmilta vuosilta ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret. Nykyisetkään paikat eivät riitä vastaamaan koulutukseen halukkaiden nuorten kysyntään. Leikkaukset oppilaitoksissa kohdistuvat myös alueen elinkeinoelämään, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Juuri ammatillinen koulutus tarjoaisi apua viime kuukausina voimakkaasti syvenneeseen työttömyyteen. Koko yhteiskunnan kannalta olisi viisasta nyt suunnata rahaa aikuiskoulutuskeskuksille työttömien ja lomautettujen osaamisen kehittämistä varten. Onko järkeä leikata kolminkertaisen laatupalkinnon voittajalta Pohjois-Karjalasta? Ammatillisen koulutuksen vetovoima, pohjoiskarjalaisten nuorten halu ja tarve kouluttautua näkyy vuosittaisen kevään yhteisvalinnan hakijatilaston kehityksestä edellisiltä vuosilta. Kolminkertaisen laatupalkinnon voittajan vetovoima sekä Pohjois-Karjalan valtakunnallisen koulutuksen vaikutus näkyy myös siinä, että ensisijaisten hakijoiden määrässä 461 hakijaa oli maakunnan ulkopuolelta.

5 Kevään 2012 yhteisvalinnassa oli Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa aloituspaikkaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Yhteensä ensisijaisen hakijan määrässä oli 461 hakijaa maakunnan ulkopuolelta. Ammatilliseen koulutukseen runsaasti myös varttuneempia hakijoita Ammatilliseen koulutukseen oli tänä vuonna Pohjois-Karjalassa kaikkiaan ensisijaista hakijaa. kun peruskoulun päättävän ikäluokan koko oli oppilasta. Hakijoita tuli runsaasti myös maakunnan ulkopuolelta ja aiemmin ammatillista koulutuspaikkaa vaille jääneiden joukosta. Ikäryhmässä v. on Pohjois-Karjalassa nuorta, joista ilman tutkintoa on nuorta. Pohjois-Karjalassa on myös maahanmuuttajien määrä jatkuvassa kasvussa. Vuosina maahanmuuttajia on tullut henkeä vuodessa ja maahanmuuttovoitto on ollut kunakin vuonna yli 400 henkeä. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttää ulkomaisen työvoiman ja myös vahvemmin maahanmuuttajien koulutusta. Aloituspaikkoja pkky:ssä oli tarjolla Ammattiopintoihin ensisijaisesti hakeneista jäi vaille opiskelupaikkaa omassa maakunnassa lähes 560 nuorta. Vaille koulutuspaikkaa jääneiden määrä on ollut samalla tasolla usean vuoden ajan. Siitä huolimatta opetus- ja kulttuuriministeriö on leikkaamassa ammattikoulutuspaikkoja maakunnasta. Välivuosi perusopetuksen jälkeen on suuri riski syrjäytymiselle: vain 40 % jatkaa myöhemmin tutkintoon johtavia opintoja. Peruskoulun päättävän ikäluokan koko oli tänä vuonna Pohjois-Karjalassa oppilasta. Lukioiden ja ammattikoulujen aloituspaikkoja on selvästi ikäluokan kokoa enemmän. Niin pitää ollakin, sillä maakuntaan tullaan opiskelemaan myös muualta maasta, ilman tutkintoa on nuorta ja maahanmuuttajatkin tarvitsevat koulutusta. Itä-Suomessa toisen asteen koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus on jo nyt muuta maata selvästi heikompaa, kertoo Itä-Suomen peruspalvelujen tila 2011-raportti. Valinnanvara ammatillisen koulutuksen tarjonnassa oli Itä-Suomessa selvästi muuta maata kapeampi. Toimenpide-ehdotuksena raportissa esitetään, että harvaan asutussa Itä-Suomessa pitää varmistaa myös syrjäseuduilla asuville nuorille hyvät mahdollisuudet hankkia toisen asteen koulutus. Aloituspaikkoja pitää olla riittävästi ja eri koulutusalojen tarjontaa kattavasti myös maakuntakeskusten ulkopuolella. Peruskoulun päättävällä nuorella on oltava hyvät vaihtoehdot hakeutua toisen asteen koulutukseen heti peruskoulun jälkeen. Koulutuspaikkojen mitoituksessa pitää ottaa huomioon myös aiemmin peruskoulun päättäneet, mutta ilman toisen asteen koulutuspaikkaa olevat nuoret. Pohjois-Karjalan yhteiskuntatakuu ei saa olla nolla! Yhteiskuntatakuussa ei ole kohdistettu määrärahoja sinne, mistä niitä on leikattu, eli oppilaitosten perusresursseihin. Hyvä opiskelija/opettaja -suhde, laadukas opetus, riittävä opintojen ohjaus ja hyvä opiskelijahuoltojärjestelmä ovat parhaita takeita ennaltaehkäistä nuorten yhteiskuntatakuun tarpeen aiheuttavia tekijöitä. Yhteiskuntatakuussa on lähinnä kyse alun perin leikatun rahoituksen palauttamisesta takaisin supistettuna ja uudelleen kohdennettuna Etelä-Suomeen, ei lisäpanostuksesta ongelmiin. 5 (6)

6 6 (6) OKM:n yhteiskuntatakuun lisäaloituspaikkojen laskennassa on käytetty TEM:n helmikuun 2012 työllisyyskatsauksia. Alle 25 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden suhteellinen osuus ikäluokasta oli pienin Uudellamaalla (3,2 %) ja Pohjanmaalla (3,3 %). Kuitenkin OKM:n kaavailussa nuorten yhteiskuntatakuun mukaan kaksi kolmasosaa aloituspaikkojen lisäyksestä kohdistuu Uudellemaalle! Itä-Suomessa nuorten työttömyys on korkeaa ja ilman koulutuspaikkaa jääminen johtaa herkemmin syrjäytymiseen. Työttömien osuus työvoimasta oli lisäaloituspaikkojen laskennassa käytetyn helmikuun työllisyyskatsausten mukaan Pohjois-Karjalassa maan korkein, 14,2 prosenttia. Seuraavaksi korkeimmat työttömyysasteet olivat Keski-Suomessa (13,4 %), Lapissa (13,1 %), Kainuussa (12,9 %) ja Kaakkois-Suomessa (12,8 %) ja alhaisimmat Uudenmaan (6,7 %) ja Pohjanmaan (6,9 %) ELYkeskusten alueella. Työvoiman poistuma on 51,6% Pohjois-Karjalassa, kun koko maassa se on 45,9% eli työllisemme ovat keskimääräistä iäkkäämpiä. Poistuma on siis suurempi, joten koulutusta tarvitaan tämänkin vuoksi enemmän. Nyt on aika maakunnissa toimia, totesi opetusministeri Jukka Gustafsson OAJ:n valtuustolle : Maaliskuuhun 2013 mennessä tehdään koulutuksenjärjestäjäkohtaiset päätökset. Nyt odotetaan kannanottoja maakuntaliitoilta ja muilta maakuntien asiantuntijoilta. Palautteen pohjalta tehdään lopulliset päätökset, totesi ministeri Gustafsson.