Ympäristöministeriö, Työ ja elinkeinoministeriö, Maa ja metsätalousministeriö MINVA YM201600238 EU Klobut Liisi 05.07.2016 Viite Asia Epävirallinen ympäristö ja energiaministerikokous 11.12.7.2016 Bratislavassa EUpuheenjohtajamaa Slovakia järjestää epävirallisen ympäristö, ilmastoministerikokouksen Bratislavassa 11. 12.7.2016. Lisäksi ympäristöministerit kokoontuvat yhteiskokoukseen energiaministereiden kanssa 12.7. Suomea kokouksessa edustaa kansliapäällikkö Hannele Pokka. Kokouksen teemana ovat vesi, ilmasto ja energiaasiat. Vesiasioissa käsitellään vesivarojen hallinnan kehittämistä ympäristötavoitteista tinkimättä, ilmastonmuutoksen vaikutusta vesivaroihin sekä vaikutuksiin sopeutumista. Suomi korostaa kokonaisvaltaista vesivarojen hallintaa, johon liittyy vesien tilasta huolehtiminen ja tilan parantaminen, vedenkäytön suhteuttaminen käytössä oleviin vesivaroihin sekä vesivaroissa tapahtuvien muutosten ja ääriilmiöiden riskien hallinta. Epävirallista ministerikokousta edeltää samoista teemoista ministeritason vesikonferenssi. Ympäristö ja ilmastoministerit keskustelevat valmistautumisesta kansainvälisen ilmastosopimuksen seuraavaan osapuolikokoukseen (COP22) Marrakeshissa ensi marraskuussa. Suomi tukee Pariisin sopimuksen nopeaa ratifiointia, koska se edesauttaa sopimuksen voimaantuloa ja tehokasta toimeenpanoa. EU:ssa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa tulee valmistautua hyvissä ajoin vuonna 2018 käytävään dialogiin päästövähennysten kokonaistasosta. Suomi pitää myös tärkeänä, että komissio alkaa valmistella osapuolilta vuoteen 2020 mennessä pyydettyä pitkä aikavälin strategiaa vähäpäästöisestä kehityksestä. Ympäristö ja energiaministerien yhteisistunnossa keskustellaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikan synergioista ja keskitytään kestävään rahoitukseen ja energiaunionin hallintomalliin liittyviin kysymyksiin.
Asialista: 2(15) Ympäristöministerit: (11.7. Ministerikonferenssi vedestä) 11.7. Sessio I: Vesivarojen hoito ja ilmastonmuutos 12.7. Sessio II: Kansainväliset ilmastoneuvottelut Yhteiskokous energiaministereiden kanssa 12.7. Sessio III: Kestävä rahoitus ja hallintomalli EU:n ilmasto ja energiatavoitteiden saavuttamisessa
Maa ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO 3(15) MMM201600470 LVO Gustafsson Juhani(YM), Keskisarja Ville(MMM) 04.07.2016 Asia Epävirallinen ympäristö ja ilmastoministerien kokous 11.12.7.2016 Slovakian Bratislavassa, vesi ja ilmasto Kokous Epävirallinen ympäristöministerikokous 11.07.2016 12.07.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta EU:n puheenjohtajamaa Slovakia järjestää epävirallisen ministerikokouksen, jonka teemana on vesi, ilmasto ja energiaasiat. Vesiasioiden osalta käsitellään vesivarojen hallinnan kehittämistä ympäristötavoitteista tinkimättä, ilmastonmuutoksen vaikutusta vesivaroihin sekä vaikutuksiin sopeutumista. Kokouksessa alustavat puheenjohtajamaan ja komission lisäksi KeskiEuroopan isojen jokikomissioiden edustajat sekä käydään yleiskeskustelua puheenjohtajamaan taustaasiakirjoissaan esiin nostamien teemojen pohjalta. Veteen liittyvissä kysymyksissä, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, Suomi korostaa kokonaisvaltaista vesivarojen hallintaa, johon liittyy vesien tilasta huolehtiminen ja tilan parantaminen, vedenkäytön suhteuttaminen käytössä oleviin vesivaroihin sekä vesivaroissa tapahtuvien muutosten ja ääriilmiöiden riskien hallinta. EU:n vesipolitiikan instrumentit, kuten vesipolitiikan puitedirektiivi, pohjavesidirektiivi, prioriteettiainedirektiivi, tulvadirektiivi ja jätevesidirektiivi, ovat edistäneet hyvin vesivarojen hallintaa ja vesiensuojelua Euroopassa. Lisäksi nitraattidirektiivi on ollut keskeinen instrumentti maataloudesta peräisin olevan hajakuormituksen hallinnassa. Suomi katsoo, että jatkossa vesipolitiikan kehittämisen pääpaino tulee olla olemassa olevien instrumenttien tarkoituksenmukaisessa ja kustannustehokkaassa toimeenpanossa sekä vesipolitiikan ja muiden veteen liittyvien politiikkojen yhtenäisyyden parantamisessa. Ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskuntaan pitkälti vesivaroissa tapahtuvien muutosten kautta, esimerkiksi tulvien ja kuivuuksien yleistymisen sekä luonnonolojen äärevöitymisen takia. Vaikutukset vaihtelevat paljon Euroopan eri osissa, mutta seuraukset voivat olla hyvin merkittäviä niin yksittäisissä jäsenmaissa kuin koko Euroopassa. Panostusta tarvitaan tiedon lisäämiseksi ilmastonmuutoksen liittyvistä
riskeistä, erityisesti yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä hillintä ja sopeutumistoimenpiteistä; muutokseen liittyviä mahdollisuuksia unohtamatta. 4(15) Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Suomi on edelläkävijä hyväksyttyään kansallisen sopeutumisstrategian jo vuonna 2005. Uusi kansallinen sopeutumissuunnitelma 2022 hyväksyttiin vuonna 2014 ja ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015. Sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen edellyttävät sitoutumista, valtavirtaistamista sekä ratkaisuja kaikilla tasoilla: kansainvälisesti, Euroopan unionissa ja kansallisesti julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin yhteistyönä. EU:n ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia hyväksyttiin 2013. Suomi katsoo, että strategian sisältö sekä strategiassa esitetyt EUtason toimenpiteiden pääpaino ovat yhä ajankohtaisia ja tukevat kansallista sopeutumistyötä. EUtason toimenpiteiden pääpaino tulee olla sellaisissa asioissa, joissa yhteisestä edistämisestä on hyötyä. Näitä ovat tiedon lisääminen ja tiedonvälityksen edistäminen, sopeutumisen valtavirtaistaminen EU:n politiikkoihin ja rahoitusinstrumentteihin sekä muu kansallisen sopeutumistyön tukeminen. Pääasiallinen sisältö EU:n puheenjohtajamaa Slovakia järjestää epävirallisen ministerikokouksen 11. 12.7.2016 Bratislavassa Slovakiassa. Kokouksen teemana on vesi, ilmasto ja energiaasiat. Vesiasioiden osalta käsitellään vesivarojen hallinnan kehittämistä ympäristötavoitteista tinkimättä, ilmastonmuutoksen vaikutusta vesivaroihin sekä vaikutuksiin sopeutumista. Kokouksen vesiosuudessa 11.7. alustavat puheenjohtajamaan ja komission lisäksi Keski Euroopan isojen jokikomissioiden edustajat, järjestetään paneelikeskustelu sekä käydään yleiskeskustelua teemasta. Komission esityksissä käytäneen lävitse Euroopan vesien tilaa, ilmastonmuutoksen vaikutuksia, vesipolitiikan instrumenttien toimeenpanon tilannetta sekä tarvetta tehostaa toimeenpanoa mm. ilmastonmuutoksen takia. Keski Euroopan jokikomissiot kertonevat ilmastonmuutoksen vaikutustarkasteluista sekä vesipolitiikan toimeenpanosta Reinin ja Tonavan kansainvälisillä vesienhoitoalueilla. Ministerien keskusteluosuudessa päähuomio on kuivuus ja tulvariskien hallinnassa osana ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä siinä, mikä vaikutus näillä on eurooppalaiseen elämän laatuun, talouteen ja ympäristöön. Ministereiltä pyydetään näkemyksiä siitä, kuinka merkityksellisiä nämä vaikutukset ovat, tulisiko politiikkatoimia tehostaa ja kuinka julkinen, yksityinen sekä kolmas sektori voitaisiin nykyistä paremmin osallistaa veden niukkuuden ja kuivuuden torjuntaan. Politiikkatoimien tehostaminen on tullut ajankohtaiseksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden sekä tulossa olevien EU:n vesi ja sopeutumispolitiikkojen uudelleen arvioinnin myötä. Puheenjohtajamaan taustadokumentissa korostetaan, että ilmastonmuutos lisää ja äärevöittää kuivuuksia ja tulvia Euroopassa ja että ihmistoiminta, kuten esimerkiksi maankäytön tehostuminen ja vedenotto eri käyttötarpeisiin, pahentaa tilannetta entisestään. Haavoittuvuuden vähentäminen edellyttää tasapainon löytämistä ihmisen ja luonnon veden tarpeiden välille. Haavoittuvuuteen liittyy myös paljon epävarmuuksia ja se kytkeytyy monimutkaisesti ja alueellisesti eri tavoin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja ympäristöllisiin kysymyksiin, mikä puoltaa riskiperustaista lähestymistapaa.
5(15) Sekä kuivuus että tulvariskien hallinnassa korostetaan pehmeitä keinoja järeän rakentamisen sijaan. Veden niukkuuden vähentämisessä näitä ovat veden hinnoittelu, mittaus, kierrätys ja uudelleenkäyttö sekä vesitehokkuuden parantaminen ja vedensäästö. Tulviin varautumisessa etusijalla ovat strateginen ja kokonaisvaltainen riskien hallinta sekä luonnonmukaisten tulvasuojeluratkaisujen hyödyntäminen. Keinoina mainitaan myös olemassa olevien politiikkatoimien nykyistä parempi toimeenpano, kestävä maankäyttö, vesivaratilastojen parantaminen sekä vesipolitiikan sisällyttäminen maatalouspolitiikan täydentäviin ehtoihin. Rahoitusinstrumentteina mainitaan EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja aluekehitys sekä koheesiorahastot. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta (kirjallinen menettely) 6.8.7.2016. Suuri valiokunta (kirjallinen menettely) 6.8.7.2016. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Epävirallisen ministerikokouksen keskustelulla ei ole taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajamaa Slovakian laatima taustaasiakirja. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Neuvotteleva virkamies Ville Keskisarja (MMM), puh. 040 861 1229 Neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson (YM), puh. 040 196 3642 Liitteet Viite
6(15) Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM201600233 YSO Honkatukia Outi(YM) 27.06.2016 Asia Kansainväliset ilmastoneuvottelut Kokous Epävirallinen ympäristöministerikokous 11.07.2016 12.07.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Epävirallisen ympäristöministerikokouksen on tarkoitus keskustella valmistautumisesta Marrakeshin osapuolikokoukseen (COP22). Ympäristöneuvosto hyväksyi 20.6.2016 lausuman Pariisin sopimuksen nopean ratifioinnin puolesta. EU:n yksityiskohtaisemmat kannat Marrakeshin osapuolikokoukseen on tarkoitus hyväksyä ympäristöneuvostossa 17.10.2016 ja Ecofinneuvostossa 11.10.2016. Suomi on tyytyväinen Pariisissa saavutettuun maailmanlaajuiseen ja oikeudellisesti sitovaan sopimukseen, jonka tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan, pyrkien rajoittamaan lämpötilan nousu 1,5 C:een, ja samanaikaisesti vahvistaa ilmastokestävyyttä ja kykyä sopeutua ilmastomuutokseen sekä tukea vähähiilistä kehitystä muun muassa rahoituksen avulla. Suomi pitää toivottavana, että Pariisin sopimus ratifioidaan mahdollisimman nopeasti. Nopea ratifiointi mahdollistaa Pariisin sopimuksen varhaisen voimaantulon ja toimeenpanon. Pariisin sopimukseen sitoutuminen edellyttää Suomessa hallituksen esitystä ja eduskunnan hyväksyntää. Suomi pitää tärkeänä, että sekä EU:ssa että kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa valmistaudutaan hyvissä ajoin vuonna 2018 käytävään dialogiin päästövähennysten kokonaistasosta. Suomen näkemyksen mukaan dialogin tulee olla tavoitteellinen, jotta se aidosti ja kollektiivisesti voisi edistää päästövähennysten kunnianhimoa globaalitasolla. Suomi pitää tärkeänä, että komissio alkaa valmistella osapuolilta vuoteen 2020 mennessä pyydettyä pitkän aikavälin strategiaa vähäpäästöisestä kehityksestä. Molemmissa valmisteluissa tulisi ottaa huomioon muun muassa Pariisin sopimuksen ratifiointiprosessin ja sopimukseen liittyvien työohjelmien eteneminen. EU:n on jatkettava ilmastodiplomatiaa Pariisin saavutusten valossa. EU:n on nyt edistettävä sekä Pariisin sopimuksen ratifiointia ja voimaantuloa että maiden antamien kansallisten panosten määrätietoista toimeenpanoa ja kehittämistä. Lisäksi EU:n on
Pääasiallinen sisältö edistettävä Pariisissa päätetyn toimeenpanoa tukevan järjestelmän kunnianhimoista loppuunsaattamista. Pariisin yhteisvastuullista, yhteistyökykyistä ja tavoitehakuista ilmapiiriä on pidettävä yllä. Ilmastorahoituksen osalta Suomi katsoo, että Pariisin sopimuksen toimeenpanossa ja jo ennen vuotta 2020 tulisi pyrkiä laajentamaan rahoituspohjaa sekä laajentamalla rahoitukseen osallistuvien maiden joukkoa että vaikuttamalla myös yksityisen rahoituksen ohjautumiseen vähähiilisiin ja ilmastokestäviin toimiin. Kehittyvien talouksien pitäisi ensisijaisesti käyttää yhä enemmän omia varojaan ilmastotoimiin kansallisesti ja toisaalta pyrkiä myös auttamaan muita, niitä selvästi köyhempiä kehitysmaita näiden ilmastotoimissa. Suomi korostaa fossiilisten polttoaineiden tukien poistamisen ja päästöjen hinnoittelun merkitystä vähäpäästöisen ja ilmastonmuutoksen kannalta kestävän talouden saavuttamiseksi. EU:n tulee selkeästi tukea sitä, että vähiten kehittyneet ja erityisen haavoittuvat maat saavat jatkossakin myös julkista tukea ilmastotoimiinsa. Taustaasiakirjassa käydään läpi Pariisin sopimuksen keskeiset tulokset ja kuvataan kehitystä Pariisin jälkeen, ml. Bonnin virkamiestason neuvottelut toukokuussa, komission ratifiointiesitys 10.6. ja ympäristöneuvoston lausuma 20.6. Asiakirjan mukaan ilmastoneuvotteluissa tulee nyt keskittyä Pariisin sopimuksen toimeenpanoon eli toimien riittävyyden arviointiin (global stocktake), läpinäkyvyyteen, sopeutumiseen, kansallisiin panoksiin (nationally determined contributions) ja sitä tukevaan informaatioon sekä rahoitukseen. Epävirallisen ympäristöneuvoston on tarkoitus keskustella seuraavien kysymysten pohjalta: 1. Miten varhaisen ratifioinnin haaste saadaan käännettyä mahdollisuudeksi varhaisille ja aidosti globaaleille ilmastotoimille? 2. Miten EU voi Marrakeshin osapuolikokouksessa vahvistaa annettujen kansallisten panosten (INDC) merkitystä ja niiden transformatiivista luonnetta? Mitä kehitysmaat näiden suhteen odottavat ja miten niiden odotuksia voidaan parhaiten hillitä? 3. Miten EU voi edesauttaa yhteisen ja rakentavan tulkinnan muodostamista Pariisin sopimuksen yksityiskohdista ja estää osapuolia juuttumasta uudelleen vanhoihin kantoihinsa (mikä voi puolestaan hidastaa edistymistä Marrakeshin osapuolikokouksessa)? Tämä voi olla erityisen tärkeää Varsovan kansainvälisen mekanismin (vahingot ja menetykset) ja sopeutumisen kohdalla. 4. Miten Marrakeshin osapuolikokouksessa saadaan muotoiltua tiekartta vuonna 2018 käytävälle dialogille (facilitative dialogue), jossa arvioidaan ilmastotoimien riittävyyttä ja samalla luodaan pohja tuleville kokonaistarkasteluille (global stocktakes)? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallinen ympäristöministerikokous ei tee päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Ilmastoneuvotteluryhmä, kirjallinen menettely 27. 29.6.2016. EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely 6. 8.7.2016. 7(15)
8(15) Eduskuntakäsittely SuV (kirjallinen menettely) 6. 8.7.2016. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Epävirallisen ympäristöministerikokouksen keskustelulla ei ole taloudellisia vaikutuksia. Pariisin sopimuksen taloudelliset vaikutukset syntyvät pitkällä aikavälillä. Ne liittyvät päästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastorahoitukseen eli kehitysmaiden ilmastotoimien tukemiseen. Laajempi globaali osallistuminen ilmastotoimiin tasoittaa kansainvälistä kilpailuasetelmaa ilmastopolitiikasta aiheutuvien kustannusten osalta. Sopimuksen toimeenpanon myötä myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset pienenevät. Pariisin sopimuksen taloudellisia ja muita vaikutuksia tullaan analysoimaan tarkemmin selvitettäessä Pariisin sopimuksen ratifiointia tai hyväksymistä sekä EU:n että Suomen puolesta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Pariisin sopimus hyväksyttiin YK:n ilmastosopimuksen 21. osapuolikokouksessa Pariisissa 12.12.2015. Sopimus on avoinna allekirjoituksille 22.4.2016 21.4.2017. Allekirjoittamisen jälkeen osapuolten tulee sitoutua Pariisin sopimukseen omien kansallisten menettelyiden mukaisesti joko ratifioimalla, hyväksymällä tai liittymällä. Pariisin sopimus on sekasopimus, joka sisältää sekä unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden on ratifioitava sopimus. Pariisin sopimus tulee voimaan, kun sen on vahvistanut vähintään 55 osapuolta, joiden osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään 55 prosenttia. Komission antoi ehdotuksen neuvoston päätökseksi Pariisin sopimuksen ratifioimiseksi EU:n puolesta 10.6.2016. Asiakirjat Puheenjohtajamaa Slovakian laatima taustaasiakirja. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Ympäristöneuvos Outi Honkatukia, ympäristöministeriö, outi.honkatukia@ym.fi, p. 050 3411 758 Liitteet Viite
9(15) Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM201600280 EOS Niemi Ville(TEM) 01.07.2016 Asia Kestävä rahoitus ja energiaunionin hallintomalli; epävirallinen ympäristö ja energiaministerikokous 12.7.2016 Kokous Epävirallinen energia ja ympäristöministerikokous 12.07.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ilmasto ja energiaministereiden epävirallisessa yhteiskokouksessa 12.7.2016 Bratislavassa on tarkoitus keskustella EU:n ilmasto ja energiapolitiikan synergioista. Erityisesti tarkastellaan kestävään rahoitukseen sekä energiaunioniin liittyviä kysymyksiä. Keskustelu käydään puheenjohtajan laatiman taustaasiakirjan pohjalta. Suomen kanta Kestävä rahoitus Puheenjohtajan esittämät kysymykset 1) Kuinka voidaan hyödyntää jo saatuja kokemuksia EUtason ja kansallisista instrumenteista seuraavalle vuosikymmenelle tarkoitettujen vähähiilirahoitusinstrumenttien määrittelyssä.? Suomen käsityksen mukaan tähän mennessä saatuja kokemuksia päästökauppadirektiivin nykyisten rahoitusinstrumenttien soveltamisesta tulisi analysoida perusteellisesti ja hyödyntää saatuja kokemuksia uusien rahoitusinstrumenttien määrittelyssä. Tärkeä arviointikriteeri on missä määrin rahoitettavat hankkeet ovat tukeneet EU:n ilmasto ja energiapolitiikan tavoitteita. Suomen käsityksen mukaan on harkittava millä keinolla voidaan taata, että jokaisesta hanketyypistä toteutuu hankkeita. Suomi pitää tärkeänä, että innovaatiorahaston toiminnassa voisi soveltaa mahdollisimman yksinkertaisia hallinnollisia menettelyjä pienten hankkeiden käsittelyssä. Raskaat hallinnolliset menettelyt eivät saa muodostua esteeksi hyvien hankkeiden rahoittamisessa ja toteuttamisessa. Suomi katsoo, että päästöoikeuksien rahaksi muuttamisen vaikutukset markkinoihin tulee minimoida. Innovaatiorahaston sääntöjen tulisi varmistaa varojen mahdollisimman tehokas käyttö rahaston tavoitteiden edistämiseksi.
Saatujen kokemusten perusteella Suomi katsoo, että innovaatiorahastosta tuettavat kohteet tulisi määritellä teknologioiden sijaan lopputuotteiden perusteella. Ehdotusten arviointia varten tulisi määrittää kustannusanalyysin tarvittava taso, jotta eri hankkeiden vertailu voidaan tehdä läpinäkyvästi ja tasavertaisesti. Suomi ehdottaa harkittavaksi, että projektien haku olisi jatkuva prosessi hakukierrosten sijaan. Tuleva päästökauppakausi 2021 2030 on pitkä. Siksi olisi hyvä, että osa tuettavista hankkeista voitaisiin määritellä myöhemmin päästökauppakauden jälkimmäistä puoliskoa varten. Eri syistä käyttämättä jääneet varat tulisi voida jakaa uudelleen rahoitusinstrumenttien maksimaaliseksi hyödyntämiseksi. 2) Oletteko sitä mieltä että innovaatiorahaston osalta tulisi pyrkiä varmistamaan hankkeiden maantieteellinen kattavuus (esim. yksi per jäsenmaa) edellyttäen että hankkeet täyttävät niille asetetut minimivaatimukset? Minkälaisia hankkeita voisi teidän arvionne mukaan toteutua ja sisältyykö teidän suunnitelmiinne CCS tai CCUhankkeita? Rahoitettavien hankkeiden tasapuolista maantieteellistä jakaumaa voitaisiin turvata asettamalla katto yksittäiseen maahan sijoittuvien hankkeiden enimmäismäärälle. Suomen tapauksessa toteuttavat hankkeet ovat ensisijaisesti uusiutuvan energian hankkeita. Suunnitelmien mukaan tullaan tarvitsemaan erityisesti investointeja edistyksellisiä biopolttoaineita valmistaviin laitoksiin. Suomessa ei ole suunnitteilla CCS tai CCUhankkeita tällä hetkellä. 3) Tulisiko direktiivin määritellä modernisaatiorahaston läpinäkyvyys suoraan erityisen ohjeistuksen perusteella vai välillisesti rahaston hallinnoinnin perusteella (rahaston elimet). Suomen näkemyksen mukaan on hyvä että modernisaatiorahaston läpinäkyvyydelle asetetaan yleisiä vaatimuksia suoraan direktiivissä. Tämän lisäksi tarvitaan alemman tason ohjeistusta hankerahoituksesta. Suomi pitää tärkeänä että Euroopan investointipankki ja komissio osallistuvat rahaston hallinnointiin jäsenmaiden ohella. Lisäksi on huolehdittava säännöllisestä raportoinnista rahoitettavista hankkeista ja rahaston toiminnasta muiltakin osin. Energiaunionin hallintomalli Suomi tukee komission tavoitetta yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa jäsenvaltioiden suunnitelma ja raportointivelvoitteita. Se tulee auttamaan ja yhdenmukaistamaan jäsenvaltioiden energia ja ilmastopolitiikan raportointia sekä komission seurantaa tavoitteiden saavuttamisessa. Hallinnollisen taakan keventäminen ja raportoinnin yksinkertaistaminen ja kustannustehokkuus tulee olla hallintomallin toteuttamisessa avainasemassa. 10(15) Vaikka energiaunionin hallintomalli tulee kattamaan kaikki energiaunionin viisi pilaria, tulisi hallintomallin keskittyä 2030 energia ja ilmastopaketin tavoitteiden seurantaan, erityisesti uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden EU:n yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Ilmastotavoitteiden osalta tulee kasvihuonekaasupäästöjen seurannassa ja raportoinnissa ottaa EU:n omien tavoitteiden lisäksi huomioon EU:n ja sen jäsenvaltioiden kansainväliset raportointivelvoitteet, joita kehitetään ilmastonmuutoksen puitesopimuksen ja Pariisin sopimuksen alaisuudessa.
Pääasiallinen sisältö Kestävä rahoitus 11(15) Uuden suunnittelu ja raportointijärjestelmän ei tule lisätä hallinnollista taakkaa vaan luoda suunnittelusta ja raportoinnista helpompaa, automaattisempaa ja vähemmän aikaa vievää. Uuden hallintomallin myötä päällekkäisistä raportointivelvoitteista tulisi luopua sekä ilmastoraportoinnin osalta virtaviivaistaa EU:n sisäistä seurantaa ja raportointia EU:n ja sen jäsenvaltioiden vastaavien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Komission rooli tulisi rajoittua jäsenvaltioiden tukemiseen kansallisten suunnitelmien laadinnassa, koskien erityisesti templatemallia ja teknistä tukea sekä parhaiden käytänteiden jakamista. Jäsenvaltioiden kansallisten suunnitelmien analysoinnin ei tule johtaa komission toimivallan kasvuun suhteessa kansalliseen energiapoliittiseen päätöksentekoon. Komission ei myöskään tule asettaa kansallisia tavoitteita tai keinoja saavuttaa EU:n 2030 energia ja ilmastotavoitteet. On tärkeä muistaa, että kansalliset ilmasto ja energiasuunnitelmat koskevat luonteeltaan sellaisia kansallisesti merkittäviä energiapoliittisia linjauksia, että niiden käsittely vaatii kansallisten parlamenttien käsittelyä ja päätöksentekoa. Tästä syytä templatemallin on oltava suuntaaantava asiakirja. Kun kansallisten energia ja ilmastosuunnitelmien valmistelussa tehdään alueellista yhteistyötä naapurivaltioiden kanssa, niin se ei saa johtaa alueellisiin RES tai energiatehokkuutta koskeviin tavoitteisiin eikä pakottaviin/sitoviin maakohtaisiin tai alueellisiin tavoitteisiin. Alueellinen yhteistyö on hyödyllinen tietojen vaihdon ja esim. rajakapasiteettiä tai alueellista markkinaa (kuten pohjoismainen sähkömarkkina) koskevien asioiden käsittelyn kannalta, mutta jäsenmaiden pitää myös jatkossa pystyä itse määrittelemään, miten aikovat osallistua EU:n 2030 energia ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Nykyistä innovaatiorahastoa laajennetaan komission päästökauppadirektiiviehdotuksen mukaan siten, että se perustuu 400 miljoonaan päästöoikeuteen ja niistä saataviin tuloihin. Lisäksi ennen vuotta 2021 tähän rahastoon kanavoidaan markkinavakausvarannosta 50 miljoonaa päästöoikeutta. Innovaatiorahaston tarkoituksena on tukea uusia vähähiilisiä innovaatioita. Nykyisin rahasto tukee uusiutuvaan energiaan sekä hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyviä innovaatioita. Komission ehdotuksen mukaan rahastosta tuettaisiin näiden lisäksi myös teollisuuden vähähiilisiä innovaatioita. Tarkoitus on tukea ja vauhdittaa uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kaupallistamista tarvittavan vähähiilisen rakennemuutoksen aikaansaamiseksi ja EU:n kilpailukyvyn ylläpitämiseksi teknologisessa osaamisessa. Komissio haluaa kohdistaa innovaatiorahastoa erityisesti aivan uusiin ja kehitysvaiheessa oleviin teknologioihin. Lisäksi komissio ehdottaa, että hankkeen saama rahoitustuki voisi olla korkeintaan 60 prosenttia huomioon otettavista kustannuksista. Jatkossa myös pienen mittakaavan hankkeet voisivat saada innovaatiorahaston kautta tukea. Komission tulee antaa delegoitu säädös hankkeiden valintakriteereistä. Kauden 2021 2030 päästöoikeuksista on tarkoitus varata 2 prosenttia uutta modernisaatiorahastoa varten. Modernisaatiorahaston tarkoituksena on tukea energiatehokkuushankkeita ja energiasektorin modernisointia vähemmän vauraissa jäsenvaltioissa. Modernisaatiorahaston avulla voidaan tukea hankkeita niissä
12(15) jäsenmaissa, joiden BKT per asukas alittaa 60 prosenttia EU:n keskiarvosta. Komissio ehdottaa, että modernisaatiorahastoa hallinnoidaan EUtasolla, ja että rahoituksen piirissä olevat jäsenvaltiot yhdessä Euroopan investointipankin ja komission kanssa ovat vastuussa rahaston hallinnoinnista annettujen sääntöjen puitteissa. Rahaston hallintokomitean puheenjohtajana toimisi komission edustaja. Rahaston kautta kohdennettava rahoitus perustuu päästöoikeuksien myynnistä saataviin tuloihin. Rahoitetuista hankkeista ja saaduista tuloksista raportoidaan vuosittain. Rahoitettavien hankkeiden tulee olla direktiivin tavoitteiden mukaisia. Energiaunionin hallintomalli Komissio antoi energiaunionia koskevan tiedonannon helmikuussa 2015 ja ensimmäisen energiaunionin etenemisen tilaa koskevan tiedonannon marraskuussa 2015. Energiaunioni kattaa koko EU:n energiapolitiikan, jonka viisi pilaria ovat energiaturvallisuus, sisämarkkinat, energiatehokkuus, vähähiilisyys ja T&K. Energiaunionin voidaan katsoa olevan EU:n energiapoliittinen ohjelma. Komission on tarkoitus seurata energiaunionin etenemistä vuosittaisessa energiaunionin tilaa koskevassa raportissa. Energiaunionin etenemisen seurantaa varten komissio luo uuden nk. hallintomallin, joka tulee sisältämään mm. kansalliset energia ja ilmastosuunnitelmat, niiden edistymisraportoinnin ja suunnitelmiin liittyvän alueellisen yhteistyön. Komissio tulee myös virtaviivaistamaan olemassa olevaa jäsenmaiden energia ja ilmastoalan raportointia, jotta vältetään päällekkäistä raportointia hallintomallin raportoinnin kanssa. Komissio tulee antamaan lainsäädäntöehdotuksensa hallintomallista ja raportoinnin virtaviivaistamisesta vuoden 2016 lopussa tai vuoden 2017 alussa sekä ohjeistuksen koskien alueellisesta yhteistyötä vuoden 2017 loppupuolella. Käytännössä jäsenmaat valmistelevat kansallisen energia ja ilmastosuunnitelman, joka kattaa vuodet 2021 2030 ja kaikki viisi energiaunionin ulottuvuutta. Komissiolla on näiden suunnitelmien valmistelussa merkittävä rooli. Komissio luo jäsenmaita kuullen (asiaa käsitellään ns. energia ja ilmastosuunnitelmien teknisessä työryhmässä) templatepohjan kansallisia suunnitelmia varten. Tämän lisäksi komissio luo jäsenmaiden käyttöön referenssiskenaarion (PRIMES), auttaa jäsenmaiden välisessä alueellisessa yhteistyössä sekä tarjoaa teknistä tukea. Komissio tulee tarkistamaan kansallisten suunnitelmien luonnokset ja kommentoimaan niitä. Suunnitelmat on oltava valmiina 2018/2019. Tämän jälkeen suunnitelman toteutumisesta raportoidaan komissiolle kahden vuoden välein. Seurantaraportointia varten komissio kehittää jäsenmaiden kanssa indikaattoreita. Suomessa ilmasto ja energiastrategia toimii pitkälti kansallisen suunnitelman pohjana ja toiveen a on, että komissiolle toimitettava suunnitelma voitaisiin mahdollisimman pitkälti laatia energia ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tietojen ja tekstien avulla. Komissio julkaisi ensimmäisen keskusteluversion templatemallista kesäkuussa 2016 ja sitä käsiteltiin kansallisten energia ja ilmastostrategioiden teknisessä työryhmässä kesäkuun lopussa. Samaisessa työryhmässä komissio keskustelee jäsenmaiden kanssa myös indikaattoreista ja energia ja ilmastopuolen raportointivelvollisuuksien virtaviivaistamisesta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely
13(15) Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta (kirj.) 6.8.7.2016 Eduskuntakäsittely SuV (kirj.) 6.8.7.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Päästökauppadirektiivin osalta komission ehdotuksen taloudelliset vaikutukset on selostettu yksityiskohtaisesti valtioneuvoston Ukirjelmässä U17/2015 vp. Tässä perusmuistiossa taloudellisia vaikutuksia kuvataan tiivistetysti rahastojen osalta. Direktiiviehdotuksen mukainen innovaatiorahasto tukee uusien teknologioiden kehittämistä ja niiden kaupallistamista. Innovaatiot voivat luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää vientiä. Innovaatiorahaston laajentaminen koskemaan myös teollisuuden vähähiilisiä innovaatiohankkeita voi tarjota teollisuudelle uusia rahoitusmahdollisuuksia ja parantaa kilpailukykyä vähähiilisten ratkaisujen markkinoilla. Myös Suomen teollisuus voi hyötyä tämän rahaston tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista. Modernisaatiorahasto ja energiasektorin päästöoikeuksien ilmaisjako koskee vain vähemmän vauraita jäsenvaltioita, joten Suomi ei voi hyötyä niistä suoraan rahallisesti. Modernisaatiorahaston tarjoamat rahoitusmahdollisuudet voivat kuitenkin olla merkittäviä niiden piirissä oleville jäsenvaltioille. Välillisesti rahaston avulla rahoitetut investoinnit voivat tarjota myös suomalaisille energiateknologian toimijoille vientimahdollisuuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajan taustaasiakirja Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot
14(15) Ympäristöministeriö, ympäristöneuvos Magnus Cederlöf, p. 02952 50060 Työ ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Maria Kekki, p. 02950 64794 Työ ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen, p. 02950 64792 Ympäristöministeriö, neuvotteleva virkamies Tuija Talsi, p. 02952 50285 EUTORItunnus Liitteet Viite
15(15) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi energia, ilmasto ja energiapaketti, ilmastonmuutos, ilmastonmuutos/sopeutuminen, päästökauppa, vesipolitiikka, ympäristöneuvosto, kansainväliset sopimukset MMM, TEM, UM, YM ALR, EUE, LVM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TPK, TULLI, VM, VNK