PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin



Samankaltaiset tiedostot
PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot:

PYLL-seminaari

Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat

VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia?

Etelä-Savon PYLL-tulokset

Päihteet Pohjois-Karjalassa

LAUSUNTO PYLL MIKKELI

Tiekartta varjosta valoon

LAUSUNTO LAHTI 1 (3) MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost)

KUVAT 1-7 & TAULUKOT 1-3 E-S SHP PYLL-2 Lehdistötiedote / Vohlonen & Vienonen

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

JALASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YLISTARO. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ISOJOKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

SUUPOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Menetetyt elinvuodet PYLL-2 Johtavat viranhaltijat -neuvottelu Mikkeli Tiekartta varjosta valoon

Anna hyvän kiertää Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

HÄRMÄNMAAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Pieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Savuton sairaala auditointitulokset Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

ETELÄISTEN SEINÄNAAPURIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Sairauksien ehkäisyn strategiat

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Terveelliset elämäntavat

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Syöpä ja eriarvoisuus

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä Tutkija Jaana Markkula

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Tiekartta varjosta valoon

Turpakäräjät

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

Terveyden edistämisen laatusuositus

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

H Healthy Kids of Seinäjoki kehitysalusta lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisystä hyvinvointi-innovaatioihin

Luonto liikuttamaan -hanke

Transkriptio:

PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki

PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän erotuksen luokitteluun 28 erilaisen ehkäistävissä olevan kuolinsyyryhmän mukaan standardielämän pituus on tässä sovittu 70 vuoteen kuolema 20-vuotiaana: menetetyt elinvuodet 50 vuotta kuolema 50-vuotiaana: menetetyt elinvuodet 20 vuotta kuolema 72-vuotiaana: menetetyt elinvuodet 0 vuotta

kohdeväestön PYLL-arvoilla ja erityisesti niiden eri aikoina tapahtuneiden muutosten vertailulla koko maan ja kyseisten alueiden tietoihin voidaan arvioida aikaisempien terveyttä edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta, suunnitella vallitsevien toimintojen parempaa toimivuutta ja painottaa tulevien toimintojen tavoitteita usein pienessä sairaanhoitopiirissä tarjotaan palveluja työhön saatujen erikoislääkäreiden alan mukaisesti, ei niinkään alueen tarpeiden mukaan

yhteiskunnan keskeisenä tehtävänä on edistää asukkaiden hyvää elämää, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys, hyvinvointi ja turvallisuus silti osa ihmisistä kuolee edelleen liian varhain myös monet nuoret kuolevat tai vammautuvat ehkäistävissä olevista syistä (esim. liikennetapaturmat, alkoholimyrkytykset, itsemurhat ja väkivalta)

kunnassa X miesten PYLL-indeksi on punaisella (yli 25% huonompi koko maahan verrattuna), joten siellä miehet elävät keskimäärin 10 vuotta lyhyemmän elämän kuin kunnassa Y, missä PYLL-indeksi on vihreällä (yli 25% parempi koko maahan verrattuna) vastaavasti punaisen kunnan naiset joutuvat vähentämään 5 vuotta elämästään vihreän kunnan kanssasisariinsa verrattuna

Etelä-Savon shp:n PYLL-analyysi tehtiin toisen kerran edellinen analyysi tehtiin vuonna 2005 jaksolta 1999-2003 nyt tutkittiin ajanjakso 2004-2008 vertailua varten kysymys on prosessista, jossa ei etsitä syntipukkeja, vaan yhdessä mietitään miten tästä mennään eteenpäin uusien hoitomenetelmien, kuten esimerkiksi aivohalvauksen nopean liuotushoidon käyttöönotto, syöpäseulontojen kattavuus, nopea hoitoon ohjaus ja hoitojen onnistuminen heijastuvat yleensä hyvin PYLLindeksin paranemisena

PYLL-analyysissä nähtävä syöpätautien suuri osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota rintasyöpä naisilla ja keuhkosyöpä miehillä ovat asioita, joiden syihin ja hoitoon pitää tulevaisuuden suunnitelmissa panostaa alkoholin ja ylipainon merkitys rintasyövänkin riskitekijöinä on merkittävä hengityselinsyöpien kohdalla oleellisinta on tupakoinnin vähentäminen terveyden edistäminen onkin nostettu yhä tärkeämmäksi tehtäväksi koko ESshp:n alueella, myös erikoissairaanhoidon puolella

PYLL-analyysin tuloksena voidaan todeta, että ESshp:n alueella on tarpeen verenkiertoelin- ja sydänsairauksien ehkäisyn tehostaminen tupakoinnin vastaista työtä, lihavuuden ehkäisyä, liikunnan lisäämistä, verenpaineen ja kohonneen kolesterolin hoitoa, kakkos-tyypin diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän diagnostisointia ja hoitoa on tehostettava runsas alkoholin käyttö on huomattava sydänsairauksien riskitekijä, toisin kuin yleisesti luullaan. ensihoidon nopeutta väestötasolla on parannettava, tulossa shp:n järjestettäväksi

alkoholiperäiset PYLL-menetykset ovat kaikkia ESshp:n kuntia yhdistävä tekijä alkoholiperäiset sairaudet ja myrkytykset ovat alkoholihaittojen osalta vain jäävuoren huippu alkoholi on usein mukana tärkeänä tekijänä tapaturmaisissa ja väkivaltaisissa kuolemissa, itsemurhissa, sydänkuolemissa, syöpää aiheuttavana aineena alkoholi on myös liikalihavuuden osasyy.

PYLL-indeksi on hyvä tapa seurata väestön terveydentilaa on kuitenkin muistettava yksittäisen kunnan kohdalla olevan selviä rajoituksia arvioita tehdessä väestömäärän vaikuttaessa asiaan laajempi väestöpohja antaa selkeämmän kuvan koko alueen tarpeista, yhden kunnan tuloksiin ei kannata paljon huomiota kiinnittää Ristiinan naiset, kaikki kuolinsyyt laskettu indeksi on 3500, mutta luottamusväli 850 6150, oikea tulos voi siis olla missä vaan tällä välillä Mikkelin naiset, kaikki kuolinsyyt laskettu indeksi on 2300, luottamusvälin ollessa 1800 2900, jolloin oikea tulos on jo selvemmin haarukassa

sairaanhoitopiirin uuden organisaation aloittaessa strateginen linjanveto on ollut palvelutuotannossa keskittyminen väestön ensihoitoon, päivystykseen ja kansantautien ehkäisyyn tähän liittyy asiakas/potilas-lähtöisyyden lisääminen, organisaation aktiivinen kehittäminen ja tuottavuuden lisääminen

tarkastelemalla PYLL-indeksiä kuolinsyittäin voidaan tehdä päätelmiä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tarvittavista tärkeimmistä kohteista mutta samalla pitää muistaa muutkin kohderyhmät tähän voidaan parhaiten vaikuttaa kunnan kaikkien toimialojen yhteistyönä Terveys kaikissa politiikoissa

Kiitos!