Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat
|
|
- Arto Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (6) Yhteenveto Yleiset havainnot Etelä-Savon sairaanhoitopiirin väestölle keväällä 2016 FCG:n toimesta suoritetusta PYLL-analyysistä, jonka pohjana on vuosien kumuloitu virallinen kuolinsyyrekisteritiedosto (Tilastokeskus). Ajalliset muutostrendit on mitattu perustuen Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisteritietoihin. Etelä-Savon yhdeksässä kunnassa, joiden yhteenlaskettu asukasluku oli [ (2326 as.), (5178 as.), (6616 as.), (5693 as.), (54605 as.), (6266 as.), (1832 as.), (19051 as.) ja Puumala (2306 as.)], FCG (Finnish Consulting Group) analysoi keväällä 2016 alueen väestön kuoleman kautta ennenaikaisesti menetetyt ehkäistävissä olevat elinvuodet (PYLL = Potential Years of Life Lost) tautiryhmittäisten syiden perusteella. Vastaava analyysi oli edellisen kerran tehty vuonna Yleisinä havaintoina voidaan todeta seuraavaa: 1) Viidessä kunnassa (,,,, Puumala) kokonaistilanne (miehet ja naiset yhdessä) tarkasteltuina tilanne oli kehittynyt parempaan suuntaan, eli menetetyt elinvuodet väestössä olivat vähentyneet. lla ja Pieksämäellä tilanne oli pysynyt ennallaan 10-vuoden takaiseen verrattuna, ja Joroisissa tilanne oli huonontunut eli PYLL-indeksi oli noussut selvästi. Koko maahan verrattuna vain yhdessä kunnassa kokonaistilanne oli koko Suomea selvästi parempi (). Selvästi koko maata huonompi tilanne oli 6 kunnassa (,,,, ja Puumala). Näistä huonoin tilanne oli lla, missä menetettiin lähes kaksi kertaa enemmän elinvuosia ennenaikaisesti kuin koko maassa keskimäärin. Myös Joroisissa ja Puumalassa tilanne on hälyttävä. Paljon positiivista ja hyvää kehitystä kansanterveystyössä on kuitenkin tapahtunut Etelä-Savossa, mutta selviä haasteita ja edistymismahdollisuuksia odottaa toteuttajaansa. 2) Naisten kohdalla paras tilanne oli lla, ja koko maata parempia olivat myös Hirvensalmen, n, Kangasniemen naiset. Koko maan naisten tasolle olivat päässeet n naiset. Koko maata jonkin verran huonompi tilanne oli Pieksämäen ja Puumalan naisilla, mutta lisäksi suunta molemmilla oli huono eli nouseva. lla naiset menettivät eniten elinvuosiaan, ja heilläkin suunta oli väärä (nouseva). 3) Miesten kohdalla ainoana kuntana, koko maahan verrattuna parempi tilanne, oli vain Hirvensalmella. Kangasniemen miesten PYLL-tilanne oli suunnilleen koko maan tasolla. Koko maata huonompi PYLL-tilanne oli lla (suunta hyvä), ssä (suunta ok), lla (suunta hyvä) ja Pieksämäellä (hyvä kehitys pysähtynyt). Hälyttävä tilanne on miehillä Joroisissa ja Puumalassa, missä myös suunta aikaisempaan verrattuna on väärään päin (nouseva). Eniten elinvuosiaan Etelä-Savossa menettivät n miehet, mutta heillä kuitenkin suunta oli selvästi parempaan päin ( > 8551). 4) Kun etsitään syitä Etelä-Savossa menetettyihin elinvuosiin koko väestön tasolla (miehet ja naiset yhdessä) voidaan tunnistaa kolme pääryhmää: Sydän ja verenkiertoelinten sairaudet (suurin ryhmä iskeemiset sydänsairaudet, esim. sydäninfarkti). Tämä ryhmä on suurin Hirvensalmella, Kangasniemellä ja lla. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki
2 2 (6) Itsemurhat, joka on suurin syy lla, ssä ja Pieksämäellä Liikennetapaturmat, joka on suurin syy Joroisissa, lla ja Puumalassa (myös Pieksämäellä liikennetapaturmien aiheuttamat elinvuosien menetyksiä on paljon) 5) Tarkemman kuvan tilanteesta saa, kun tarkastellaan elinvuosien menetysten syitä erikseen miehillä ja naisilla. Etelä-Savon miehillä yleisimmiksi menetysten syiksi paljastuvat itsemurhat ja liikennetapaturmat. Itsemurhien ehkäisyä pitäisi tehostaa lla, ssä ja Pieksämäellä. Liikennetapaturmien torjuntaa olisi tehostettava Joroisissa, lla ja Pieksämäellä. Iskeemisten sydäntautien ehkäisy ja tehokkaampi hoito tuottaisi tuloksia Hirvensalmella, Kangasniemellä ja lla. Kun tarkastellaan Etelä-Savon miesten toisella ja kolmannella sijalla olevia syitä miesten elinvuosien menetyksiin, nousevat esille syöpätaudit, etenkin suolistosyövät (helicobakteeri ja alkoholi) ja keuhkosyöpä (tupakointi). suoranaiset alkoholiperäiset syyt miehillä kahdessa kunnassa ( ja ) ovat jo nousseet toiselle sijalle ennenaikaisten elinvuosien menetysten syynä, ohi syöpä- ja sydänsairauksien. Lisäksi Kangasniemellä, ssä ja lla alkoholiperäiset syyt ovat neljännellä sijalla, hyvin lähellä verenkiertoelinsairauksia ja syöpäsairauksia. Ja alkoholikuolemien ehkäisystä meillä kaikilla on tieto siitä, miten se voisi tapahtua. 6) Etelä-Savon naisten PYLL-menetyksiä erikseen analysoitaessa yleisimmäksi syyksi nousevat iskeemiset sydänsairaudet (esim. sydäninfarkti). Ne ovat ykkössijalla Hirvensalmen, Joroisten ja Kangasniemen naisten elinvuosien vähentäjinä. Lisäksi n naisten kohdalla aivoverisuonitaudit nousivat ensimmäiselle sijalle. Ovatko näillä alueilla perinteiset terveydenhuollon keinot (verenpainetaudin ja hyperkolesterolemian löytäminen ja tehokas hoito) varmasti ja kattavasti hanskassa? Huolehditaanko ylipainon ehkäisystä ja hoidosta muutenkin kuin valistusbroshyyrejä jakamalla, saavatko kaikki tarvitsevat tehokasta tupakasta vieroitusta, onko tupakoimattomana leikkaukseen käytäntö omaksuttu, jne.? n, Puumalan ja n naisten pahimmat viholliset löytyivät syöpätautien joukosta (rintasyöpä, keuhkosyöpä ja suoliston syövät). n naisilla on kyseenalainen kunnia olla ykkössijalla alkoholiperäisten syiden aiheuttamissa PYLL-menetyksissä. Pieksämäen naisia voitaisiin parhaiten auttaa kiinnittämällä huomio itsemurhien ja liikennetapaturmien torjuntaan. Kun tarkastellaan naisten PYLL-menetysten toiseksi ja kolmanneksi suurimpia elinvuosien menetyksiä aiheuttavia syyryhmiä, vahvistuu näkemys siitä, että naisten syöpätautien taustalla olevien tekijöiden tietoinen vähentäminen (tupakka, alkoholi, UV-säteily, helicobacter, HPV/human papilloma virus, jne.), varhainen toteaminen (kohdunkaulansyövän ja rintasyövän seulonnan kattavuus, syöpäepäilyiden tutkimus ja hoitoketjujen huippunopeaksi virittäminen, jne.), sekä syöpähoitojen laadun varmistaminen (auditing & QOF) vastaamaan Suomen parhaiden syöpäkeskusten tasoa, olisi nyt hyvin tärkeää. Edellisen PYLL-analyysin jälkeen 2013 selvitettiin yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa Etelä-Savossa syövän ilmaantuvuus (insidenssi), sairastavuus (prevalenssi), ja kuolleisuus (mortaliteetti), jotka tuskin selittävät asiaa, vaan kyseessä saattaa olla syövän hoidossa esiintyvät viiveet ja/tai rintasyöpäseulontaan osallistumattomuus? Toisin sanoen, ihmiset eivät hakeudu tai pääse asianmukaisiin syöpäseulontoihin ja/tai oireiden perusteella välittömästi tutkimuksiin ja hoitoon, ja/tai he eivät pääse viiveettä tutkimuksiin ja hoitoon, ja/tai että hoidon laadussa ja/tai hoitoketjuissa on parantamisen varaa.
3 3 (6) YHTEENVETO Etelä-Savo PYLL-analyysi TAULUKKO 1. Etelä-Savo : Tärkeimmät PYLL-syyt koko väestössä (M & N yhdessä) keskimäärin K-PYLL-1 K-PYLL-2 K-PYLL-3 HUOM. (SYÖPÄ-?) TAPAT-Li SVS-i SYÖPÄ -? + SYÖPÄ-su & ke (lähes sama kuin kaikki SVS) Huom. Diabetes & aineenvaihduntas airaudet & miel.terv.? TAPAT-Li SVS-aivo SYÖPÄ-(mikä 4.?) SYÖPÄ-su & Li SVS-i 4. + / Huom. keuhkokuume ja influenssa? Puumala TAPAT-? SYÖPÄ-su SVS-aivo & isk TAULUKKO 2. Etelä-Savo PYLL-analyysi : kuntaryhmittely tärkeimmän 1. PYLLsyyn mukaan koko väestössä (M & N yhdessä) K-PYLL-1 K-PYLL-2 K-PYLL-3 HUOM. (SYÖPÄ-?) SYÖPÄ-su SYÖPÄ -? SYÖPÄ-su & ke & Li SVS-i TAPAT-Li SVS-i TAPAT-Li SVS-aivo SYÖPÄ-(mikä?) Puumala TAPAT-? SYÖPÄ-su SVS-aivo & isk 4.
4 4 (6) TAULUKKO 3. Etelä-Savo : Tärkeimmät PYLL-syyt koko väestössä keskimäärin, M & N erikseen TAPAT- Li SVS-i SYÖPÄ -? SVSaivo M- M-PYLL- N-PYLL-1 N-PYLL- N-PYLL- PYLL (SYÖPÄ) (SYÖPÄ) M- PYLL-1 SVSisk TAPAT- Li SVSisk SVSaivo SYÖPÄri SYÖPÄsu&ke SYÖPÄsu&ke SYÖPÄsu&ke&ri TAPAT-? SYÖPÄ-? SVS-aivo SYÖPÄri&ke SVS-i SYÖPÄsu SYÖPÄ-? TAPAT- SVS-i SYÖPÄ-? TAPAT- Li&its Li&its Puumala TAPAT- SYÖPÄsaivo SVS- SYÖPÄ-ri? - TAPAT.-? SVSaivo - ei ole ei ole HUOM. M SVS + M- 4. M- 4. SVS + + TAPAT.- its N 4. -
5 5 (6) TAULUKOT 4-6. RYHMITTELYÄ MIEHET 1. syyn perusteella Puumala M-PYLL-1 TAPAT-Li&its TAPAT-Li TAPAT-Li TAPAT-? RYHMITTELYÄ MIEHET 2. syyn perusteella Puumala M-PYLL-2 SYÖPÄ-su&ke SYÖPÄ-su SYÖPÄ -? mikä SVS-aivo RYHMITTELYÄ MIEHET 3. syyn perusteella M-PYLL-3 HUOM. M SYÖPÄ-su SYÖPÄ-? mikä M- 4. SYÖPÄ-? mikä (SYÖPÄ) SVS-aivo Puumala SVS-aivo M- 4.
6 6 (6) TAULUKOT 7-9. RYHMITTELYÄ NAISET 1. syyn perusteella N-PYLL-1 SVS-aivo SYÖPÄ-su & ke & ri Puumala SYÖPÄ-ri - SYÖPÄ-? (mikä) TAPAT-Li & its RYHMITTELYÄ NAISET 2. syyn perusteella Puumala N-PYLL-2 SYÖPÄ-ri SYÖPÄ-ri & ke SYÖPÄ-su & ke TAPAT.-? (mitkä?) TAPAT.-? (mitkä?) SVS-aivo RYHMITTELYÄ NAISET 3. syyn perusteella N-PYLL-3 (SYÖPÄ) SVS + SVS + HUOM. + Puumala TAPAT.-its N 4. ei kolmatta syy-ryhmää ei kolmatta syy-ryhmää
PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot:
1 PYLL-P-HSOTEY Yleiset havainnot: 1. Useissa kunnissa miesten tilanne on kehittynyt entisestä huonosta parempaan ja naisten päinvastoin hyvästä huonompaan ja usein syynä ovat alkoholiperäiset sairaudet.
LAUSUNTO PYLL MIKKELI
1 (12) MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Finnish Consulting Group (FCG) laski Mikkelin kaupungin väestölle ja sen kaupunginosille menetetyt elinvuodet (PYLL)-indeksin
PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LAUSUNTO LAHTI 1 (3) 30.09.2015. MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost)
1 (3) MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) FCG tuotti Lahden kaupungin toimeksiannosta menetetyt elinvuodet (PYLL) -indeksin Lahden kaupungin väestölle. Indeksin mukaisesta
Menetetyt elinvuodet PYLL-2 Johtavat viranhaltijat -neuvottelu Mikkeli Tiekartta varjosta valoon
Menetetyt elinvuodet PYLL-2 Johtavat viranhaltijat -neuvottelu Mikkeli 14.06.16 Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet (Potential years of life lost) PYLL PYLL Mikko Vienonen mikko.vienonen@fcg.fi Tiekartta
Etelä-Savon PYLL-tulokset
Etelä-Savon PYLL-tulokset 14.6.2016 Mikkeli Virpi Pitkänen erityisasiantuntija 27.6.2016 Page 1 Analyysissä olevat alueet ja asukasluvut Kunnat Hirvensalmi 2 326 Joroinen 5 178 Juva 6 616 Kangasniemi 5
Mikkeli. Menetetyt elinvuodet 1987-2011 (PYLL)
Mikkeli Menetetyt elinvuodet 987-2 (PYLL) Mikkeli 27-2 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet
Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)
Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)
Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)
Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)
ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
ALAJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)
Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)
TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
TEUVA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
JALASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
JALASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
HÄRMÄNMAAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
HÄRMÄNMAAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
Pieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)
KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
ISOJOKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
ISOJOKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
YLISTARO. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
YLISTARO Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
SUUPOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
SUUPOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
YLIHÄRMÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
ÄHTÄRI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
PYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
ETELÄISTEN SEINÄNAAPURIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
ETELÄISTEN SEINÄNAAPURIEN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan
LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen
Tiekartta varjosta valoon
KUNTAMARKKINAT, 15.09.2011 Kunnan väestön terveydentilan seuranta: Mitä lahjomaton PYLL kertoo? Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet Potential Years of Life Lost PYLL Ilkka Vohlonen, ilkka.vohlonen@audiapro.fi
Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella
Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Hallitusseminaari Palvelujohtaja Kuvio 1. Lähtökohta: yksinkertainen laskutoimitus Standardielämä, jota
OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta
SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
SEINÄJOKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
LAPUA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia?
ilkka.vohlonen@uef.fi VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia? Ilkka Vohlonen, professori 26.11.2013 Virpi Pitkänen, erityisasiantuntija Yhteistyöllä lähiöt
Päihteet Pohjois-Karjalassa
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet
KUVAT 1-7 & TAULUKOT 1-3 E-S SHP PYLL-2 Lehdistötiedote / Vohlonen & Vienonen
Mikkelin kaupungin vertailutaulukkoa käytetty mallina. Kaikista ETELÄ-SAVON SHP:n kunnista on saatavissa vastaava taulukko-a sekä myös taulukko- B, jossa muutosta verrataan kunnan omaan aikaisempaan kehitykseen
Syöpä ja eriarvoisuus
Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu
Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta
Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira
PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
Tiekartta varjosta valoon
KUNTAMARKKINAT, 15.09.2011 Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet Potential Years of Life Lost PYLL Ilkka Vohlonen, ilkka.vohlonen@audiapro.fi Mikko Vienonen m.vienonen@audiapro.fi Tiekartta varjosta valoon
Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön
Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 5 MAALISKUU 2017 Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa 1996 2014 Päälöydökset Tuloryhmien välillä on suuret erot kuolleisuudessa, mutta erot eivät enää viime vuosina ole
Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain
Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain 01-41 Taudit ja tapaturmainen A00-R99, X45 001-799, E851 000-796, E860 01-03 Tartunta- ja loistauteja
Anna hyvän kiertää Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Anna hyvän kiertää Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Tarkastelussa PYLL-mittari Virpi Pitkänen Erityisasiantuntija FCG 3.10.2013 Page 1 FCG / PYLL-analyysi Tiimi Ilkka Vohlonen Mikko Vienonen
Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja
Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877
Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Uusia haasteita
Nastolan kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone
Nastolan kunta Pöytäkirja 8/2015 94 Perusturvalautakunta Aika 05.11.2015 klo 17:00-19:00 Paikka Nastolan kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 56 Kokouksen työjärjestys
Keski-ikä oli 38,5 vuotta.
Väestö Vuosina 1800-1950 Suomen väestö kaksinkertaistui aina 50 vuodessa. Vuosina 1950-1990 väestön lisäys on ollut 1 miljoona eikä se enää juuri muutu. Alle työikäisiä on noin 1 milj. ja yli 65-vuotiaita
Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet
Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat
Kuolevuusseminaari 9.4.2013
Kuolevuusseminaari 9.4.2013 Jari Niittuinperä Kuolevuuseminaari 19.3. Vakuutusalan viimeaikaiset kuolevuustutkimukset Prosessi ja siihen liittyvät haasteet (data, mallintaminen, laskenta, tulosten verifiointi)
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
Lataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen. Lataa
Lataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen Lataa Kirjailija: Katja Hautamäki-Lamminen ISBN: 9789514487590 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.41 Mb Suomalaisista
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille 2013 2016
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille 2013 2016 2 Sisällys 1. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHDAT... 4 2. ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja
Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa
Tieteessä alkuperäistutkimus PEKKA JOUSILAHTI FT, erikoislääkäri, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pekka.jousilahti@thl.fi MIKKO VIENONEN LKT, terveydenhuollon asiantuntija Finnish Consulting
KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut
KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy
Valmiita koulutuspaketteja
Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008
MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti
Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet
Meur 1 (5) FCG Konsultointi Oy 9.3.2015 Palvelutarpeen muutos kumpuaa väestörakenteen muutoksesta Alla olevassa kuvaajassa on kuvattu koko Hämeenlinnan osalta kunnallisveron trendilaskelmaa sekä palveluiden
Terveyden edistämisen kuntapäivä
Terveyden edistämisen kuntapäivä 22.3.2010 Sairastavuusindeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kemi Keminmaa Tornio Hyvinvoinnin tarkastelu Kaste- indikaattoreiden
Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS
4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS Simo Näyhä, ja Eero Pukkala 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Suomen Syöpärekisteri 4. Johdanto Lapin miehillä
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
Päihdehaitat Suomessa
Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
Meretojan taudin myöhäisvaiheet
Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi
Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista
Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin
Terveys 5 Kuolemansyyt Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna työiässä eli 5 6-vuotiaana kuoli yhteensä lähes 8 7 suomalaista,
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi
Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin
Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus DEHKO päivät 2011 Helsinki 1.2.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja
Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja
Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Terveydenhuoltoon vaikuttavia muutoksia yhteiskunnassa Potilaiden tieto- ja vaatimustason nousu Valinnanvapauden kasvu terveydenhuollossa
Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki
Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen
Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille
Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
Ilkka Vuori, emeritusprofessori TULE - parlamentti, Eduskunta
Kansallinen TULE - ohjelma Ilkka Vuori, emeritusprofessori TULE - parlamentti, Eduskunta 28.11.2007 Tule - ongelmat: suuri rasite Suomelle ja suomalaisille 1 Oireet: yleisimpiä, joka kuukausi joka kolmannella,
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL
Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan
Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki
Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA
Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013
Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään
Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa
ISY ilmansuojelupäivät 22.-23.8.2017 Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa Heli Lehtomäki Vaikutusarviointiyksikkö, Kuopio Pienhiukkasten (PM 2.5 ) terveysvaikutukset Pienhiukkaset
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2017 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2016 avioeroon päättyi 13 541 avioliittoa,400 edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)