Ikäihmiset, päihteet, lääkkeet Harriet Finne-Soveri, geriatrian dosentti, IIPA, THL Britta Sohlman, FT, erikoissuunnittelija, IIPA, THL Anni Vilkko, VTT,erikoistutkija, IIPA, THL 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1
Sisältö Esittely Ikääntyminen Keistä on kyse? Ikäihmisten juominen ja lääkkeiden käyttö Päihteet ja ikäihmisten palveluihin hakijat sekä kotihoidon asiakkaat ja palvelutalojen asukkaat 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 2
IIPA tehtävät (Lähde: intra 5.1.2010) 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 3
Ikäihmisten palvelut, THL Henkilöstö 1.4.2009 jälkeen Asikainen Janne Andersson, Sirpa Helena Finne-Soveri, Ulla Harriet Gerasin, Aleksandr Hammar, Teija Heikkilä, Rauha Elina Heinola, Reija Inkeri Jokinen, Sari Anneli Kaaresvirta, Päivi Karjalainen Tytti_liisa Kiuru, Päivi Helena Kiviniemi, Kirsi Lindman, Kaija Kyllikki Muurinen, Seija Marjatta Nieminen, Jutta Maria Noro, Anja Margit Topo, Päivi Saarikalle, Kristiina Sohlman, Britta Birgitta Vilkko, Anni Kristiina Asiantuntijuus Osaamisalueet: Sosiaali- ja terveysala ATK viestintä Farmasia Geriatria perehtyneisyys ikäihmisten palveluiden sekä kunnan toimintaan Terveystaloustiede Johtaminen Akateeminen osaaminen Väitelleitä 10, joista dosentteja 4 Maistereita 11 22.11.2010 Harriet Finne-Soveri 4
IKÄÄNTYMINEN 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 5
Iäkkäiden väestöryhmän väestöennuste 2007 2020 (Lähde:Tilastokeskus) 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 6
Mitä on vanheneminen 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 7
Vanheneminen muuttaa elimistöä Kuva: Ferrucci, InCHIANTI, EAMA http://www.healthandage.com/html/min/eama/ Woman, 25 v nainen 25 yrs Toimivan solukon Vähittäinen kato Rasvan suhteellisen osuuden kasvu 80 Woman, v nainen 80 yrs Kuivuminen Hidastuminen Jäykistyminen Säätely mekanismien rapautuminen Helsinki 11.12.2006 Harriet Finne-Soveri 8
Biologinen normaali vanheneminen Yksilöiden väliset erot lisääntyvät Yksilöiden sisäiset erot lisääntyvät Huomenta, Harald Tiedätkös, mikä päivä on? On syntymäpäiväsi Tiedän, tiedän 7.2.2004 Harriet Finne-Soveri, finrai, interrai 9
Vanhuus ja näkökykyn kyky Jokaista elettyä 13 vuotta kohti valon tarve kaksinkertaistuu edelliseen nähden. Mitä vanhempi silmä, sen suurempi valomäärä tarvitaan pimeään sopeutuneella silmällä näkemiseen ja pimeästä valoisaan tultaessa "toipuminen" on hitaampaa Linssin / lasiaisen rappeutuminen lisää valon hajontaa. Perifeerinen värinäkö rapautuu Kontrastien erotuskyky heikkenee Seniili mioosi ja verkkokalvon perifeerinen rappeutuminen kaventavat näkökenttää 70 ikävuoteen mennessä 33 % näköhermon pään säikeistä on kadonnut ja näköhermon hermoärsytyksen kulku hidastuu Seniili skotooma kasvaa Hämäränäön heikkeneminen, linssien sameneminen eri tahtiin ja binokuläärisen näön (syvyysnäön) heikkeneminen Linssin puuttuminen (kaihileikkaus) altistaa häikäisylle Iän mukanaan tuovat yleiset kehon muutokset heikentävät tasapainoon liittyviä säätelyjärjestelmiä, jolloin näkökyvyn merkitys korostuu 10
Näön n huononeminen iäkki kkäällä Osittainen tai täydellinen näön menetys on yhteydessä mm aistiharhoihin (Komeima et al. 2005) depressioon (Rowner and Casten 2002) Toimintakyvyn menetykseen (Rowner and Casten 2002, Klein et al. 2004), Kaatuiluun (Coleman et al. 2004, Klein et al. 2005) ja murtumiin (Klein et al. 2004) Kyseiset ongelmat yhdessä näön menetyksen kanssa vaikeuttavat omatoimista selvlytymistä ja kykyä huolehtia muista (olla omaishoitaja) (Stevenson et al. 2004) Laitokseen joutumisen uhka lisääntyy (Klein et al. 2004). Vaikea molemminpuolinen näön menetys lisää kuolemaan johtavien onnettomuuksien vaaraa (Lee et al. 2003). 11
Kertauskurssi vanhenemisesta Sairauksien ja haurastumisen kulku ja kierre suhteessa yksilön kuolemaan Pitkälä ja Strandberg SLL 1/2003 14.8.2007 Jorvi Harriet Finne-Soveri LT geriatrian el 12
Sarkopenia Hauraus-raihnaus oireyhtymä vasta viime vuosina muotoutunut itsenäiseksi käsitteeksi. tarkoitetaan geriatriassa yleisen terveydentilan heikkoutta, jota ei voida suoraan liittää diagnosoituun sairauteen. stressinsietokyky on heikentynyt, mikä lisää mm. vajaatoimintojen ja kuoleman riskiä. stressinsiedon heikentymisen taustalla on useiden elinjärjestelmien kuten lihaksiston, luuston, verenkierron sekä hormoni- ja immuunijärjestelmän reservien vähentyminen. Oireet eriasteisina tahaton laihtuminen subjektiivinen uupumus vähäinen fyysinen aktiivisuus, hitaus lihasheikkous. Tehokas hoito ja ehkäisy edellyttävät, että oireyhtymä tunnistetaan ja sen kehittymiseen puututaan mahdollisimman ajoissa nimenomaan avohoidossa. Keskeisiä hoitomuotoja ovat hyvä ravitsemus erityisesti proteiinin riittävä saanti, lihasten massan ja voiman lisääminen. Myös lääkehoitoja kehitetään. Duodecim 2006;122(12):1495-502 Timo Strandberg, Matti Viitanen, Taina Rantanen ja Kaisu Pitkälä 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 13
Iän myötä yleistyviä sairauksia Sydän ja verisuonisairaudet Tuki ja liikuntaelinsairaudet (luukato, lihaskato, nivelkulumat) Aivojen rappeumasairaudet 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 14
Lähde: terveyspotti
KEISTÄ ON KYSE? 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 16
IKÄÄNTYNEIDEN ALKOHOLIN KÄYTÖSTÄ 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 17
Miksi alkoholin käytöstä ikääntyneillä pitäisi tietää enemmän Väestörakenteen muutos Kulttuurinen muutos alkoholin käytössä Mallit Sukupuolet Ikäsuhteiden muutos 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 18
Suositukset Turvarajat Alun perin Yhdysvalloissa ja myöhemmin myös Suomessa 65 -vuotta täyttäneille asetettiin alkoholinkäytön riskirajoiksi enintään 7 annosta alkoholia viikossa ja enintään 2 annosta kerralla (Moore 2003; STM 2006). ohjeistukset laadittiin huomioiden lääkkeiden käyttö ja sairauksien yleistyminen iän myötä, jotta kyseisten alkoholimäärien ja säännöllisen lääkityksen sekä kroonisten sairauksien yhteisvaikutuksesta ei syntyisi vakavia haittoja Vähäisellä tai kohtuullisella alkoholin kulutuksella on havaittu olevan myös positiivisia terveysvaikutuksia liittyen esimerkiksi sepelvaltimotaudin esiintyvyyteen sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen (esim. Klatsky 2003). Sosiaalinen juominen näyttäisi vaikuttavan mielenterveyteen edullisesti. Kohtuullisen juomisen on raportoitu myötävaikuttavan mm. kokemukseen terveydestä, arkiselviytymisestä ja sosiaalisesta kanssakäymisestä (esim. Zimmerman ym. 2004). Ovatko turvarajat riittävät? 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 19
Vilkko ym. Kirjassa Suomi Juo 2010 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 20
Vilkko ym. Kirjassa Suomi Juo 2010 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 21
Miten alkoholin käytön mallit muuttuvat suhtessa ikään Eläkeikäisen väestön (65-84 vuotiaat) terveyskäyttäytymis- ja terveyskyselyn (EVTK) mukaan vuosien 1993 2005 välillä sekä miesten että naisten keskimääräiset alkoholin viikkokäyttömäärät ovat pysyneet ennallaan niillä, jotka ilmoittavat käyttävänsä vähintään yhden annoksen alkoholia viikossa. alkoholia käyttävien iäkkäiden ihmisten lukumäärä kasvaa, mutta käyttömäärät eivät oleellisesti muutu? Lisääntyykö kohtuukulutus, suurkulutus vai molemmat? EVTK -kyselyiden perusteella kyseisen kuvitteellisen seurannan aikana raittius näyttäisi lisääntyvän iän myötä, mutta toisaalta alkoholin säännöllinen käyttö ei vaikuta kasvaneen (Helakorpi ym. 1998; Laitalainen ym. 2008). Alustavien analyysien mukaan keskimääräiset alkoholin viikkokulutusmäärät siis vähenevät iän myötä, ja edellä mainitun 10 vuoden tarkastelujakson aikana ikääntyneiden keskimääräinen viikkokulutus näyttäisi puolittuvan. Vilkko ym. Kirjassa Suomi Juo 2010 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 22
Vilkko ym. Kirjassa Suomi Juo 2010 Esityksen nimi / Tekijä 22.11.2010 23
Lääkkeiden käyttö Lisääntynyt käyttö Verenpaine- ja kolesterolilääkitys Uni- ja mielialalääkkeet, rauhoittavat Suomesta on viitteitä siitä, että uni- ja mielialalääkkeitä käyttävät suurten ikäluokkien naiset käyttävät alkoholia useammin tai vähintään yhtä usein kuin näitä lääkkeitä käyttämättömät (Sulander ym. 2009). Mielialalääkkeiden osalta runsas juominen heikentää mielialaa (Manninen ym. 2006), mutta toisaalta ihmiset juovat yksinäisyyttään ja siksi, että mieliala on matala. Keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä on todistetusti haitallinen yhteisvaikutus alkoholin kanssa. Koska tämä on yleisesti tiedossa (Aira 2005), se panee kysymään onko kyse piilevästä, mutta tietoisesta sekakäytöstä. Vilkko ym. Kirjassa Suomi Juo 2010 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 24
PÄIHTEET JA IKÄIHMISTEN PALVELUT 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 25
22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 26
SosiaaliporrasRAI ja portaittainen päätöksenteko 408 sosiaalipalveluihin hakijaa Helsingissä ja 98 omaishoidon tukea tms etuuksia hakeneet Vantaalla 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 27
Palveluiden hakemisen syyt 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 28
Harrastukset ja niistä luopuminen Lähes kaikki arvioitavat ilmoittivat jonkin kotona tapahtuvan harrastuksen tai aktiviteetin (n=463, 92,2 %), Helsingissä yhtä usein kuin Vantaalla. Tavallisimmat aktiviteetit radion tai TV:n ohjelmien seuraamisen j(erityisen suosittuja olivat päivän uutiset) Lehtien tai kirjojen lukeminen ja musiikki. Yhteyttä ulkomaailmaan pidettiin internetin ja sähköpostin välityksellä, joita arvioitavat pitivät myös harrastuksenaan. Muina kotona tapahtuvina aktiviteetteina oli kirjattu kotitaloustöitä kuten tiskaaminen, pyykin pesu, kukkien hoitaminen sekä leipominen, juopottelu, kortin peluu ja pasianssi sekä veikkauspelit, laulu, ranskan kieli sukututkimus. Moni oli joutunut luopumaan yhdestä tai useammasta itselleen merkityksellisestä asiasta (n=435, 86,7 %). Tavallisimmat harrastuksista luopumisen syyt huonokuntoisuus, väsymys ja liikkumisen esteet, joista jälkimmäisin vaivasi useammin helsinkiläisiä kuin vantaalaisia (p<0,0152). jokin sairaus (n=50, 10,0 %). muistiin liittyvät ongelmat ja - sairaus (n=31, 6,2%). Oman sairauden lisäksi ilmoitettiin puolison sairaus, kuormittuneisuus toisen hoidossa, jokin psyykkinen ongelma, alkoholin käyttö ja kaatumisen pelko. 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 29
22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 30
22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 31
Alkoholin käyttö tyypin mukaan, juodut määrät ja mahdolliset yhteisvaikutukset 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 32
Alkoholin suurkulutus Kaikkiaan 17 henkilön kohdalla (3,4 %) alkoholin käyttö oli runsasta siinä määrin, että ympäristö oli kiinnittänyt asiaan huomiota, vaikka henkilö itse vähätteli asiaa. Näin oli asian laita useammin Vantaalla kuin Helsingissä (6,7 % vs. 2,5 %, p<0,0342). Arvioitava itse oli tuntenut tarvetta vähentää alkoholin käyttöään 18 tapauksessa (3,6 %) 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 33
Alkoholin suurkulutus Käytön koettuja syitä Arvioitava oli kertomansa mukaan pyrkinyt lievittämään alkoholin käytöllä seuraavia asioita: Suru 5 (1 %), Unettomuus10 (2,0 %) Yksinäisyys 13 (2,6 %) Pelkotilat 3 (0,6 %) Muut ongelmat 8 (1,6 %). Muiksi syiksi mainittiin avioeron aiheuttama tuska, kipu, ajankulu ja muistamattomuus. 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 34
Alkoholin suurkulutus Käytön aiheuttamia ongelmia Alkoholin käyttö oli aiheuttanut arvioitaville seuraavia ongelmia: muistinmenetys 12 (2,4 %), jokin tapaturma 11 (2,2 %) yhteydenpidon katkeaminen omaisiin 6 (1,2 %) taloudellinen ahdinko 11 (2,2 %) jokin muu ongelma 8 (1,6 %). Muina ongelmina mainittiin asunnottomuus, kaatuilu, puolison uupuminen, ryöstetyksi tuleminen, sairastuminen ja avun tarpeen lisääntyminen. Alkoholin käyttö aiheutti arvioitaville ongelmia myös muun tahon kuin heidän itsensä käyttämänä. Aviopuoliso (n=4, 0,8 %), lapsi (n=10, 2,0 %), lapsenlapsi (n=3, 0,6 %) tai naapuri (n=3, 0,6 %) mainittiin yksittäisesti. Muina riippuvuuksina mainittiin tupakointi, ostomania, kauneudenhoito tai rahapelit yhteensä 5 henkilöllä (1 %). 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 35
Suurkuluttajat kotihoidossa ja palveluasumisessa 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 36
22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 37
22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 38
Alkoholin suurkulutus ja rauhoittavat lääkkeet 2010 (n=7507) Kotihoito 16,8% suurkuluttajista käyttää rauhoittavia (p<0,0021 vrt eikuluttajiin) 21,2% suurkuluttajista käyttää psykoosilääkkeitä (p<0,0109 vrt ei-kuluttajiin) 39,2% suurkuluttajista käyttää unilääkkeitä (p<0,2621 vrt eikuluttajiin) 33,8% suurkuluttajista käyttää masennuslääkkeitä (p<0,0001 vrt ei-kuluttajiin) Palveluasuminen 22,4% suurkuluttajista käyttää rauhoittavia (p<0,3328 vrt eikuluttajiin) 18,8% suurkuluttajista käyttää psykoosilääkkeitä (p<0,0676 vrt ei-kuluttajiin) 36,4% suurkuluttajista käyttää unilääkkeitä (p<0,2247 vrt eikuluttajiin) 32,9% suurkuluttajista käyttää masennuslääkkeitä (p<0,3428 vrt ei-kuluttajiin) 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 39
Alkoholin suurkulutus ja rauhoittavat lääkkeet 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 40
OVATKO IÄKKÄÄT PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT LAIMINLYÖTYJÄ? 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 41
Kuka kotihoidossa on mahdollisesti kaltoinkohdeltu? Yksi tai useampi alla olevista: Poikkeavan epäsiisti (K9b) Selittämättömiä vammoja (K9c) Pelkää jotain henkilöä (K9a) Laiminlyöty tai kaltoin kohdeltu (K9d) 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 42
Regressioanalyysin mukaan nämä henkilöt nousevat potentiaalisina kaltoinkohdeltuina (RAI-aineisto 2010) Alle 65 v Mies Naimaton Päihteiden käyttäjä Psykiatrinen diagnoosi on Ei dementiadiagnoosia Kognition vaje on Käyttäytyy omituisesti Vastustelee apua ja hoitoja Harhaluuloja Tinkii välttämättömistä tarpeistaan varojen puutteessa 22.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 43
11.2.2010