Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017
Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/?
Havainto Havainto on subjektiivinen kokemus ei suoraan mitattavissa ei aina suoraviivaisessa suhteessa ärsykkeen fysikaalisiin ominaisuuksiin Aisti-informaatio voi olla monitulkintaista
Näkö Näkötiedon prosessointi alkaa silmässä ja jatkuu aivojen eri osissa. http://www.hhmi.org/ senses/b/b150-lg.htm
Aivokuoren näköalueita /eke/? /epe/? /ete/? http://thebrain.mcgill.ca/
Näöntarkkuus } 1 Erotuskyky Kuinka pieniä yksityiskohtia voidaan nähdä? Näöntarkkuus Normaalinäkö : erotuskyky 1 = 1/60 eli visus = 1.0
Näöntarkkuus ja kontrastiherkkyys KONTRASTI JUOVASTON TIHEYS
http://www.lea-test.fi/
http://www.lea-test.fi/
Miksi näöntarkkuus on näkökyvyn perusmittaus? Kuvaa näkökykyä myös yleisesti. pieniä yksityiskohtia tarvitaan monissa näkötehtävissä esim. lukeminen, liikenneopasteiden näkeminen Yleisin syy alentumiseen on taittovirhe. Helposti korjattava ongelma Muiden näköhäiriöiden yhteydessä usein myös näöntarkkuus laskee.
Havaintojen subjektiivisuus /eke/? /epe/? /ete/? Conway (2009) Minkä värisiä ruudut ovat? Liikkuuko kuva? http://www.psy.ritsumei.ac.jp/~akitaoka/rotsnake2e.html
The Dress Tumblr user swiked posted a photo in Feb 2015
Tarkkaavaisuus on tärkeää Mikä kuvassa muuttuu? Erojen löytäminen vaikeaa ja hidasta, vaikka muutokset voivat olla suuria. Etsi 4 eroa kuvista: http://sites.sinauer.com/wolfe4e/wa07.05.html
Kuulo
Kuulokynnykset
Kuuloalue
Kuulovaurio ja äänekkyys
Miten erotellaan eri lähteistä tulevat äänet? Tarkkaavaisuus on tärkeää
Miten tunnistetaan puhetta? Siirrä ne kukkulalta laaksoon.
Tunto Tuntoaistin avulla havaitaan mekaanista ärsytystä kehossa. Aktiivinen aisti: Toiminta (oma tai muiden) on edellytys tuntoaistimusten syntymiselle. Tunto on edellytys toiminnalle.
Mihin tuntoaistia tarvitaan? Tieto välittömästä kontaktista ulkomaailmaan Vaurioista varoittaminen Ärsykkeiden tunnistaminen ja paikantaminen Oman asennon ja liikkumisen rekisteröinti Sosiaalinen kanssakäyminen
Tuntoaistin osa-alueet Ihokosketus Paine, värähtely, liike, venytys Lämpötila: kylmä, kuuma Kipu Kehon sisäiset tuntemukset Asento- ja liikeaisti: lihasten, jänteiden, nivelien tunto
Tuntoherkkyys
Liike- ja tuntoaivokuori
Tunto: Mitä? Tunnistaminen tunnon avulla (haptinen). Toiminta auttaa tuntohavaitsemista: Esineet tunnistetaan tunnustelemalla paremmin, jos niitä saa käsitellä.
Tunto: Missä / Miten? Missä? Paikantaminen suhteessa omaan kehoon. Miten? Toiminta: liikkuminen, esineiden käsittely.
Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden aistien avulla. Esim: Näön ja kuulon yhteistoiminta Tunto- ja näköaistin yhteistoiminta Molempien avulla voi mm. tunnistaa esineitä. Näkö usein hallitseva. Matalia ääniä voi sekä tuntea että kuulla. n. 20-1000 Hz Moniaistisuus
Audiovisuaalinen puhe % oikeita vastauksia kuulo + näkö kuulo näkö Puheen tunnistus kohinassa (melussa) on tarkempaa, kun nähdään puhuvat kasvot. Erber (1969) akustinen signaali/kohina-suhde (paljon vähän kohinaa)
Audiovisuaalinen puhe McGurk-efekti kasvot lausuvat /eke/ ääni sanoo /epe/ kuullaan /ete/ tai /eke/ McGurk & MacDonald (1976)
Audiovisuaalinen puhekuntoutus ja kielellinen erityisvaikeus Heikkilä, Tiippana ym. (valmisteilla)
Audiovisuaalinen puhekuntoutus ja kielellinen erityisvaikeus
Moniaistinen havaitseminen Aistit eivät toimi niin erikseen kuin on aiemmin ajateltu. Havaitseminen on moniaistista. Parempi kokonaishavainto Nopeammat ja tarkemmat reaktiot Pienempi häiriöherkkyys Näkö ja kuulo toimivat usein yhdessä. Yhteistoiminnan avulla voidaan esim. parantaa puheen tunnistamista.
Miksi opiskella havaitsemista? Normaalin vuorovaikutuksen ja kehityksen edellytyksenä on normaalit aistitoiminnot. - Ennen monimutkaisempaa diagnoosia pitää tarkistaa, ovatko aistitoiminnot kunnossa; esim. Lukemisvaikeudet voivat johtua silmien asentovirheestä tai taittovirheestä. Kuulovaurio hidastaa puheen kehitystä ja vaikeuttaa lapsen sosiaalista kehitystä ja oppimista. Hyvärinen (2016)
Aistiyliherkkyys Voimakas reagointi tavallisiin ärsykkeisiin Voi liittyä eri aisteihin On vielä epäselvää, mistä yliherkkyydet johtuvat Melko vähän tutkimusta siitä, ovatko aistitoiminnot poikkeavia Ei ole olemassa varsinaista aistiherkkyyteen liittyvää diagnoosia
Marina Kliuchko väittelee aiheesta "Noise sensitivity in the function and structure of the brain Väitöstilaisuus 19.9.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa osoitteessa Auditorium XII, Fabianinkatu 33.nce). https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/ Default.aspx? tabid=959&id=48292#.wa71efujghs Väitös meluherkkyydestä