Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia



Samankaltaiset tiedostot
Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Metsätalouden ekologiset vesistövaikutukset: Pienvesien tilan seuranta ja luokittelun kehitystarpeet

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Vesiekosysteemien kestävä kunnostus. ReEFFECT ja AQUADIGM

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin

Purojen, järvien ja jokien kemiallisen, fysikaalisen ja biologisen tilan muutokset ja niiden merkitys

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Kuinka paikallisen ja valuma-aluetason pohjavesipintavesiyhteyksiä. kunnostustoimissa?

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Miten vesienhoitosuunnitelma etenee kunnostuksissa? Pirkko-Liisa Luhta Eräpalvelut Pohjanmaa VHS YTR Rokua

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

VIRTAVESIEN KUNNOSTUS. Pauliina Louhi Kalaekologian tutkimusseminaari

Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa. Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä,

Tienalitusten aiheuttama esteellisyys Pohjois- Pohjanmaan puroissa ja pienissä joissa. Kimmo Aronsuu ja Jouni Näpänkangas POPELY

Näkemyksiä ja kokemuksia virtavesien uomakunnostuksista

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

Virtavesikunnostusten vaikutukset jokiluonnon ja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Helsingin pienvesiympäristöt

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

Hiekoittumisen ja purokunnostusten vaikutukset metsäpurojen hajottajayhteisöjen rakenteeseen ja toimintaan. Mira Niemelä

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Uusia biologisia seurantamenetelmiä turvemaiden käytön tarkkailuun

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

PIENVESITAPAAMINEN

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Puro on rajapintaekosysteemi, jossa valuma-alue,

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Virtaveden toiminta ja kunnostus

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Östersundomin pienvesien kartoitus

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

äärä ja laatu Suomessa

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

1/2016 Irtonumero 12 Metsätalouden vesiensuojelu

Kosteikot vesienhoidossa

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Sanginjoen ekologinen tila

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

BioTar-hankkeen yleisesittely

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus

Turvemaiden kuivatukseen. ja ympäristönsuojeluun. liittyviä tutkimuksia Oulun. yliopistolla. Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Virtavedet. & virtavesien kunnostaminen

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Kalkkisuotimet, tuhkat

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki

Alueellinen hulevesisuunnitelma Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Transkriptio:

Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia, SYKE, Vesikeskus OY: Timo Muotka, Pauliina Louhi, Björn Klöve, Hannu Marttila, Simo Tammela SYKE:, Jarno Turunen, Virpi Lehtoranta, Sari Väisänen, Mikko Tolkkinen, Tiina Nokela MH: Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Eero Hartikainen, Matti Suanto Vesistökunnostusseminaari, Oulu, 25.11.2014

Tämän esityksen sisältö SA ReFFECT hanke pähkinänkuoressa Maankäytöstä ja sedimentaatiosta Kunnostusvaikutusten tutkimuksesta Kyselytutkimus metsäpuroista Koillismaan asukkaille Koillismaan metsäpurojen kunnostusten vaikutukset: Tutkimuksen esittely ja alustavat tulokset kesältä 2013

Maankäytön aiheuttama sedimentaatio on yksi vakavimmista purojen tilaa heikentävistä tekijöistä. Orgaaninen ja epäorgaaninen sedimentaatio Hienojakoinen sedimentti pahin Maatalous, metsätalous Suomessa ojitus (~55 % turvemaasta)

Jokikunnostusten vaikutukset hydromorfologiaan ovat selkeitä, mutta havaitut biologiset vaikutukset usein heikkoja. Miksi?? Aika Kunnostuksen laajuus Levittäytymisesteet tai -etäisyydet Muu ihmistoiminta (valuma-alueen tila) Seuranta-aineiston puute

Suomen Akatemian rahoittama ReFFECT hanke 2012 2016 (prof. Timo Muotka, OY): Miten kunnostukset vaikuttavat metsäpurojen ekosysteemien tilaan (monimuotoisuus ja toiminta) ja hydrauliikkaan, ja miten paikalliset asukkaat suhtautuvat? MONIMUOT. TOIMINTA HYDRAUL. ASUKKAAT KUNNOSTUS Maarten Plug / SYKE / SYKE http://www.biopix.dk/ Jarno Turunen / SYKE VALUMA ALUE Tapio Heikkilä / YH kuvapankki

2. Seuranta ja kyselytutkimukset Koillismaalla: Hiekoittuneiden metsäpurojen kunnostusten vaikutukset purojen ekologiaan ja hydrologiaan sekä alueen asukkaisiin. Turunen ym. Lehtoranta ym. Marttila ym. Jokivesien kunnostusten 3. Kokeet keinouomissa Kanadassa ja Paltamossa: Sedimentaation, habitaatin heterogeenisyyden ja selkärangattomien levittäytymisen yhteisvaikutukset rakenteeseen ja toimintaan. 1. Kenttäaineistot Suomesta ja Keski Euroopasta: Valuma alueen maankäytön, uoman rakenteen, muuttuvien virtaamien ja vesirakentamisen vaikutukset virtavesien tilalle. vaikuttavuus =? Haghighi ym. 2014 Marttila ym. Turunen ym. Aroviita ym. Mykrä ym. Louhi ym. Turunen ym. Mustonen ym.

Lehtoranta ym. (in prep.) Kyselytutkimus Koillismaan asukkaille talvella 2013-2014 Metsäpurojen kunnostus- ja hoitoohjelma : Valtaosa huolestuneita hiekoittumisesta JA kiinnostuneita hoito-ohjelmasta Maksuhalukkuus suurin nuorilla ja metsänomistajilla Maksuhalukkuutta motivoivat hyväkuntoisten purojen ekosysteemipalvelut kalaston tila, metsäluonto, metsästysmahdollisuudet Kuvittele alla kuvattu tilanne : N=965, RR=39 %

Purokunnostusten vaikutustutkimus Koillismaalla v. 2013; 3 puroryhmää: Iijoen va MH:n kunnostustiedot MH: inventointitiedot Maastokäynnit Valuma-aluetiedot, kartat Mahdollisimman vähän ojitettujen alueiden mahdollisimman luonnontilaiset (12 kpl) Hiekoitt. Ojitettujen alueiden hiekoittuneet ja ei-kunnostetut (13 kpl) LT Kunn. Ojitettujen alueiden hiekoittuneet ja v. 2003-2010 kunnostetut purot (9 kpl) (LT)

Puroista tutkittiin uoman laatua, ekosysteemin rakennetta ja toimintaa UOMAN LAATU Pohjan laatu (raekoko) Puun määrä uomassa Virrannopeus, vesikemia, ym. EKOSYST. RAKENNE Pohjaeläimet Sammalet Sienet, bakteerit (*) Rantavyöhykk. kasvillisuus (**) EKOSYST. TOIMINTA Pidätyskyky (*) Lehtikarikkeen hajotus Tuotanto (*) *) tuloksia ei tässä esityksessä, **) hyvin alustavat 2014 tulokset

Tutkimuspurojen ominaisuuksia Luonnontilaiset Hiekoittuneet, ei kunnostetut Hiekoittuneet ja kunnostetut lkm 12 13 9 Va-koko (km 2 ) 3,6 (1-6) 4,5 (2-10) 3,3 (1-7) Kok-P (µg/l) 15 (8-24) 13 (6-28) 13 (8-19) Väri (mg Pt/L) 79 (20-180) 60 (15-140) 63 (25-140) Ojitukset (%) 5 (0-13) 20 (9-44) 25 (3-65) Isoväisäsenoja (LT) Loukonoja (Hiekoitt.) Vantunlammenoja (Kunn)

Luonnotilaisissa purouomissa puuta paljon ja hiekan peittävyys pieni. Kunnostuksissa puuta on lisätty. Osassa hiekan peittävyys vähentynyt? 0.000 0.005 0.010 0.015 0.020 %Fines 20 40 60 80 100 Ref Imp Res Ref Imp Res LT Hiekoitt. Kunn. LT Hiekoitt. Kunn. 25.11.2014 Puun määrä (m 3 /m 2 ) m3/m2 Hiekan peittävyys (%)

Hiekoittuminen vähentää sammalten määrää. Vaikka hiekkaa vähän, kunnostettujen purojen sammalten runsaus alhainen. Bryophyte Sammalten abundance% runsaus (%) 0 20 40 60 80 LTRef Hiekoitt. Imp Kunn. Res r =-0,55 p=0,001 20 40 60 80 100 Hiekan %Fines peittävyys (%)

Pohjaeläimistö kärsii hiekasta. Vähähiekkaisissa kunnostetuissa puroissa eläimistö hyvässä tilassa. Abundance EPT-taksonien runsaus (%) %EPT 20 30 40 50 60 70 Ref Imp Res LT Hiekoitt. Kunn. r= -0,55 p=0,001 4 kunnostettua puroa: - 2 voim. ojitettua (Mätässuonoja, Alahaapuanoja) - 2 vähiten ojitettua 20 40 60 80 100 %Fines Hiekan peittävyys (%) Caitlin Treuting

Kunnostettujen purojen rantavyöhykkeen kasvillisuus: merkkejä tulvimisen vaikutuksesta? 25 Lajimääärä 20 15 Hiekoitt. Kunn. 10 Imp.1 Res.1 Imp.2 Res.2 Imp.3 Res.3 Imp.4 Res.4 Imp.7 Res.7 0-1 1-2 2-3 3-4 4-7 Etäisyys purosta (m)

Hiekoittumisen ja kunnostuksen vaikutusta ekosysteemin toimintaan tutkittiin mittaamalla lehtikarikkeen hajotusta: 3 vkon kenttäkoe. Harvat pussit: Pohjaeläimet ja mikrobit Tiheät pussit: Vain mikrobit

Uoman hiekoittumisella ei vaikutusta lehtikarikkeen hajotuksen määrään. => Ekosysteemitoiminnot tallella? Hajotusnopeus (k/pv) Pohjaeläimet (%) 90 80 70 60 50 LT Hiekoitt. Kunn. LT Hiekoitt. Kunn.

Mitä emme vielä tiedä.. Uomien pidätyskyky (suolapulssikokeet) Rantavyöhykkeen kasvilajiston lajisto ja runsaus Uoman pohjaeläin- ja sammallajisto Hajottajayhteisöt (sienet, bakteerit) Päällyslevien tuotanto Mitä olisi myös mielenkiintoista tutkia: Kalasto Metsäkanalinnut Valuma-alueen pidätyskyky Ennen-jälkeen inventoinnit (MH menetelmä)

Yhteenveto ja pohdintaa * Metsäojituksien aiheuttama hiekoittuminen: selkeä negatiivinen vaikutus biologisiin yhteisöihin. Mutta: ei lehtikarikkeen hajotukseen. Toivoa on....bd ei vielä menetetty, toimintoja tallella. * Kysely: Osallistumis- ja maksuhalukkuutta toivoa on.. * Kunnostusten biologiset vaikutukset eivät selkeitä --- miksi? Hiekkaa edelleen uomassa. Rakenteet eivät riitä? Prosessi kesken, aika liian lyhyt? Puuta liian vähän?