Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

Transkriptio

1 Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus Kalatalouden ympäristöohjelma Pauliina Louhi Erikoistutkija

2 Koskikunnostuksia jo 1970-luvun lopulta lähtien Tukinuitto ja muut perkaukset, veden laatu Tavoitteena lohikalojen poikasten elinympäristön parantaminen Toteutukset usein näppituntumalla (Yrjänä 1995) Vaikuttavuuden seuranta lähinnä elinympäristön mallintamista, kalasto Eri elinkierron vaiheita ei ole osattu huomioida riittävästi (Koljonen et al. 2012) Habitaatin monimuotoisuuden ajatellaan yleisesti vaikuttavan positiivisesti myös lajirikkauteen Virtavesissä tulokset olleet vaihtelevia (Miller et al. 2009; Stewart et al. 2009; Palmer et al. 2010; Nilsson et al. 2014) Jatkossa: kalaston luonnollisen vaellusyhteyden palauttaminen, kalastuksen riittävä säätely

3 Pääpaino siirtynyt purokunnostuksiin 2000-luvulla Tukinuitto, metsä- ja maatalous, patoaminen ja säännöstely, turvetuotanto (Syrjänen et al. 2017) Tavoitteena tulisi olla ekologisen tilan parantaminen, mutta käytännössä keskitytään edelleen lohikalojen elinolosuhteiden parantamiseen, muu lajisto ja ekosysteemin toiminta siinä sivussa Toteuttajina uomakunnostuksissa usein järjestöt, yhdistykset, vapaaehtoiset Vaikuttavuuden seurantaa toteutettu enemmän Habitaatti, lohikalat, selkärangattomat, ekosysteemin toiminta, rantavyöhyke

4 Purouoman rakenne ja habitaatti Habitaatin monimuotoisuus kasvaa Enemmän hajontaa puukunnostuksissa (Vehanen et al. 2010) Vesisammalet palautuvat häiriöstä erityisesti kivikunnostetuissa (Marttila et al. 205, Louhi et al. 2016, Turunen et al. 2017) Puu + kivet Rakenteet ovat suhteellisen pysyviä (Louhi et al. 2016; Marttila et al. 2015) > 15v. jälkeen puurakenteet säilyneet lähes täysin, n. 17% kivikynnyksistä hajonneet, lisätty kutusora kadonnut täysin ~ 200m 3 /ha puulisäys pidättää ainoana lehtikariketta myös korkeilla virtaamilla (120L/s) (Koljonen et al. 2012) Puumateriaali toimii kunnostuksissa ja sen käyttöä tulisi lisätä Kivet

5 Projektien väliset tulokset vaihtelevat Taimen 0+ Meta-analyysi 28 projektista vuosilta (Marttila et al. 2019) Vaihteleva, mutta keskimäärin positiivinen vaste taimenen nollikkailla Lohilla samansuuntainen tulos, mutta heikompi Eniten hyötyneet mineraalialueiden ja pienemmät joet E-Suomessa ( km 2 ) Turvealueiden ja pohjoiset joet ovat hyötyneet vähemmän (>1000km 2 ) Istutuksista ei ole ollut merkitsevää hyötyä Myös kivisimppu on hyötynyt kunnostuksista TIHEYDET EDELLEEN ALHAISIA

6 Ovatko kunnostukset olleet onnistuneita kalaston kannalta? Sähköpostikysely 25 vesienhoidon asiantuntijalle: Miten määrittelet kunnostuksen onnistumisen kalaston kannalta? Minimivaatimus: mikä tahansa lisäys tiheyksissä vastaa onnistumista 8 projektia onnistui, 5 projektia ei onnistunut Selkeä onnistuminen vaatii tiheyksien 2-kertaistumisen 4 projektia onnistui, 9 ei onnistunut Kriteeristön puute? MITEN MÄÄRITELLÄÄN ONNISTUMINEN?

7 TAVOITE? Muussa eliöstössä vaikutukset vähäisempiä Pohjaeläinlajistossa tai tiheyksissä ei ollenkaan tai vain vähäisiä vaikutuksia (Louhi et al. 2011, Turunen et al. 2017) Puukunnostetuissa kohteissa rantavyöhykkeen sanikkaisten peittävyys kasvoi ja pidätyskyky parani Luonnollinen tulvadynamiikka parantui? Ei vaikutuksia muiden kasviryhmien peittävyyksissä, mikrobiyhteisöissä tai ekosysteemin toiminnassa Habitaatin yksipuolisuus ei ole avaintekijä? Lajiston tai avainhabitaattina toimivien sammalien dispersaalirajoittuneisuus ( Species credit hypothesis` Hanski 2000) Valuma-alueilta tuleva kuormitus tai muutokset hydrologiassa ovat merkitsevämpiä? Muuttuuko ekologinen tila?

8 Valuma-alueen merkitys korostuu Suomessa Metsäpinta-ala: Suomi 76 % Ruotsi 68% Kunnostusojituksien määrä (WAMBAF) Suomi ha/vuosi Ruotsi ha/vuosi

9 Kestävät kunnostustavoitteet Miten varautua ilmastonmuutokseen? Miten hidastaa monimuotoisuuden katoamista? Tulevien kunnostuksien tarve ja toteutus? BIOLOGIA Kunnostuksilla tulisi tavoitella luonnollisten prosessien eheyttämistä Virtaaman ja sedimentin kulkeutumisen vaihtelu Morfologiset piirteet, sedimenttikoot, joen muoto Jokisysteemin habitaatit ml. rantavyövykkeet, tulvatasanteet Hoidetaan todellisia syitä oireiden sijaan Menetetyn korvaamisesta ydinresurssien suojelemiseen HYDROLOGIA VEDEN LAATU MORFOLOGIA

10 Ehdotuksia käytäntöjen tehostamiseksi Suunnittelun tulee tapahtua valuma-aluetasolla kaikkien toimijoiden yhteistyönä ja synenergioita hyödyntäen Tavoitteiden, mahdollisuuksien ja esteiden tunnistaminen ENNEN toimenpiteiden suunnittelua Valuma-alueella tarvitaan TEHOKKAITA vesiensuojelutoimenpiteitä Jokiuomassa ja rantavyöhykkeellä tulisi käyttää nykyistä enemmän PUUTA kunnostuksissa Vaellusyhteyden avaaminen/säilyttäminen tuo eliöstölle vaihtoehdon hakeutua optimaaliseen ympäristöön Pohjavesiyhteyksien hyödyntäminen Vaikuttavuuden arvioinnilla on entistä suurempi merkitys

11 Mitä tiedämme virtavesikunnostuksista? Yhteenveto tulossa syksyllä 2019 Kiitos! Timo, Jarno, Jukka, Maare, Saija, Ari, Aki, Teppo, Jukka, Timo ja monet muut mukana olleet