Näkemyksiä ja kokemuksia virtavesien uomakunnostuksista

Transkriptio

1 Näkemyksiä ja kokemuksia virtavesien uomakunnostuksista Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Suomen ympäristökeskus, Helsinki

2 Virtavesien uomakunnostuksia tehty Suomessa nyt noin 35 vuoden ajan Pääosin jokiluokan kohteita Myös puroja 2000-luvulla Kunnostustarpeen syynä uomaperkaukset tukinuittoa, maankuivatusta, myllyjä, sahoja ja järvenlaskuja varten Kaikki jokiuomat perattu Lapin ja Koillismaan rajaseutuja lukuun ottamatta Päämenetelmä uomien kiveäminen ja leventäminen Patojen poistoa varsin vähän, kalatierakentamista jonkin verran Tavoitteet pääosin kalataloudellisia Taimenen ja lohen elinympäristön parantaminen Vapaa-ajankalastusmahdollisuuksien edistäminen Myös maiseman ja asukasviihtyvyyden parantaminen

3 Menetelmiä ja tuloksia hyödyllistä arvioida myös kriittisesti Vesistökunnostushankkeita ja hankkeiden tuloksia esittelevät hankkeiden toteuttajat Esitelmät usein epärealistisen positiivisia! Toteuttaja yleensä kehuu hankkeensa, ehkä jotta rahoittaja olisi tyytyväinen ja hanke voisi jopa jatkua Uutiset keskittyvät onnistuneisiin hankkeisiin Kunnostushankkeita olisi hyvä havainnoida ja arvioida puolueettomasti riittävän suurella otoskoolla hankkeista Tehottomiin menetelmiin ja epäkohtiin olisi tarpeen kiinnittää huomiota Myös onnistuneet hankkeet ja esimerkit tärkeitä

4 Näkemyksiä ja kokemuksia uomakunnostusten tavoitteet Tavoitteet usein varsin ylimalkaisia Tavoitteena ennallistaa jokea, parantaa lohikalojen poikasympäristöä, muuttaa ympäristö asukkaille viihtyisämmäksi Liian yleisiä tavoitteita vaikea mitata Onko tavoite saavutettu, jos lohikaloille sopivan ympäristön pintaala kasvaa 2 %, 20 % tai 200 %? Tavoitteiden sopisi olla yksilöityjä ja numeerisesti mitattavia Ekologisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia Vaikutuksen seurannassa samat muuttujat ja mittausmenetelmät Kunnostus vain menetelmä vesistön tilan parantamisessa Tärkeämpää tuntea vesistön tila kuin touhuta tuntematta tilaa ja touhun vaikutuksia

5 Näkemyksiä ja kokemuksia tulos eli kunnostetut uomat 1900-luvun kunnostukset usein kevyitä, uomaan siirretty vain pieni osa poistetuista kivistä Uomat jääneet paikoin kapeiksi, syviksi ja kiivasvirtaisiksi Sivu-uomat jäävät puuttumaan Orgaaninen ja epäorgaaninen aines eivät pysy koskissa paikoillaan, vaan kasautuvat suvantoihin Kivimateriaalia olisi usein saatavilla perkuuvallissa rannalla Soraikot usein suvannoissa liian hitaassa virtauksessa Lohikalat eivät kude epäsopivassa ympäristössä oleviin soraikoihin Kunnostajat poistaneet liekopuuta, kun olisi pitänyt lisätä Puumateriaali tarjoaa suojaa kaloille ja kiinnittymispintaa pohjasammalille ja pohjaeläimille Pidättää orgaanista aineista kuten oksia ja puunlehtiä Pidättää epäorgaanista ainesta kuten hiekkaa ja soraa

6 Näkemyksiä ja kokemuksia tulos eli kunnostetut uomat Luonnontilainen uoma Perattu uoma Kunnostettu uoma

7 Perattu vai kunnostettu uoma? Näkemyksiä ja kokemuksia tulos eli kunnostetut uomat

8 Usein seurantaa ei tapahdu edes päätavoitteiden suhteen Jos seurantaa on, se alkaa usein vasta käsittelyn jälkeen eikä kerro vaikutuksesta mitään Seurantaa vaikeuttaa useat yhtäaikaiset käsittelyt, kuten kunnostus ja kalaistutustoiminnan tai kalastuksensäätelyn muutos tai vedenlaadun muutos Seurantaa tekevät lähinnä yksittäiset tutkijat tai tutkimusryhmät, joiden kiinnostus sattuu kohdistumaan aiheeseen Ei juuri tutkimusohjelmia Näkemyksiä ja kokemuksia kunnostusten seuranta Kunnostustoimien fyysinen vaikutus uoman rakenteeseen ja kunnostusmateriaalin käyttö olisi helppoa ja halpaa mitata Uoman leveys, koskiala, pohjan karkeus, syvyysvaihtelu Ekologinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikutus mahdollista mitata myös, vaatii enemmän vaivaa

9 Näkemyksiä ja kokemuksia ekologiset tulokset laihanpuoleisia Pidätyskapasiteetti suurenee vähän Ei yleensä lähellekään luonnontilaista uomaa Liekopuut vähissä, lisäisivät pidätyskykyä Koskipinta-ala kasvaa vähän, keskimäärin 10 20%? Alkuperäistä luonnollista uomaa jää usein vesittämättä Pohjaeläinyhteisöissä pieniä muutoksia Lohikalojen poikastiheydessä vähän nousua Koko maan kaikissa seuratuissa kunnostuskohteissa 0-vuotiaan taimenen tiheys nousi 1 7 yksilöä/100 m 2 Ajanjakso yhteensä 30 vuotta, muita selittäviä tekijöitä ehkä myös? Kalastuskuolevuus vaellusalueilla vähentynyt ehkä vähän Samaa tasoa kuin nousu mäti-istutusten vaikutuksesta isoissa koskissa

10 Taimenen poikastiheyden muutos uomakunnostuksessa (Marttila ym. 2017) Näkemyksiä ja kokemuksia tulokset laihanpuoleisia

11 Näkemyksiä ja kokemuksia ojitukset ja vedenlaatu ongelma usein Uomakunnostus ei paranna vedenlaatua Suomessa happamuus ja humus ongelmina usein Peltopuroissa kiintoaines ja ravinteet Suomen maa-alasta valtava osuus ojitettu Maailman metsänkuivatusojista kolmasosa Suomessa? Lapin eteläpuolella myös suurin osa soista ojitettu Ojitus vaikuttanee vedenlaadun kautta pohjaeläinyhteisöihin, lohikalojen lisääntymiseen ja ekosysteemiprosesseihin Ojitus äärevöittää virtaaman vaihteluita, uomakunnostus ei auta Metsä- ja mökkiteiden takia kymmeniä tuhansia tierumpuja, joista osa vaellusesteitä vesieliöille

12 Vesi ja vedenlaatu veden väri ja minimi ph Haudontakokeita taimenen mädillä syksystä kevääseen pääosin Suomessa, aineisto julkaistua ja julkaisematonta, piste = joki tai koski

13 Näkemyksiä ja kokemuksia muita yksittäisiä epäkohtia Rahoitus vähäistä valtiolta ja usein myös osakaskunnilta, rajattu liian tarkasti vain toteutukseen sopisi sisältää myös minimiseurannan automaattisesti Patojen poisto varsin hidasta, museovirastot estävät tehokkaasti patojen poistoa ja jopa uoman kiveämistä Kunnostusmenetelmien kehittäminen vähäistä Tärkeää, vaatisi tähän keskittyviä hankkeita Viranomaisen tekemistä kunnostuksista puuttuu loppuraportointi Ainut kirjallinen dokumentti suunnitelma? Kivenpyörittäjän eli kaivurikuskin tieto ekosysteemin toiminnasta tai lohikalojen ekologiasta voi olla heikko Kuski mukaan seurantatyöhön muutamaksi päiväksi vuosittain

14 Näkemyksiä ja kokemuksia lohikalojen kalastuskuolevuus Lohikalojen kalastuskuolevuus Suomessa maailman suurin? Kunnostetuissa uomissa pääosin paikallisia taimenia tai istukaslohikaloja Kalateissä hyvin vähän villejä kudulle vaeltavia lohikaloja Kunnostusten yhtenä päätavoitteena yleensä lohikalakantojen elvytys, jota suomalainen vapaaajankalastus estää tehokkaasti Kalastuksensäätely pitäisi tapahtua synkroniassa uomakunnostuksen kanssa, ei ole toteutunut lainkaan Suuri kalastuskuolevuus estää positiiviset kalahavainnot ja kalakantauutiset, positiivista kierrettä kunnostuksiin ja vaellusesteiden poistoon ei synny Kyselytutkimusten mukaan va-kalastajat toivoisivat enemmän kalastuksensäätelyä

15 Näkemyksiä ja kokemuksia tiedonvaihto ja verkostot Kunnostaja ei aina kiinnostunut seurantatuloksista tai tutkijoiden näkemyksistä Maakunnallisia yhteistyöryhmiä vesistökunnostustoimintaan samaan tapaan kuin kalatalousalueille? Seminaareja ja verkostotapaamisia, joissa seurantatutkimusten ja niiden tulosten esittelyä Rahoitus ensisijaisesti hankkeille, joihin saadaan seuranta mukaan? Kalaistutukset vievät osakaskuntien ja kalastusalueiden kuluista valtaosan Kunnostushankkeita, myös kansainvälisiä, joissa sisältönä menetelmien kehittäminen, seuranta ja tiedonvaihto

16 Näkemyksiä ja kokemuksia havaintoja muista maista Uomia muokattu satojen vuosien ajan, kunnostetut uomat eivät aina kovin kummoisia eivätkä lähellä luonnontilaa Vaellusesteiden poistoon enemmän panostusta kuin Suomessa Vedenlaatu ei kovin hyvä usein myöskään, koska paljon viljelysmaita ja asutusta Ei yleensä happamuus- ja humusongelmaa Lohikalakannat kaikkialla runsaammat kuin Suomessa suhteessa vapaiden vesistöjen määrään Elvytys onnistunut toisinaan tai usein? Myös raakkukannat Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Skotlannissa huomattavasti vahvemmat kuin Suomessa

17 Havaintoja länsinaapurista Hjoånin sivupuroja ja Sjörydsbäcken, laskevat Vätterniin

18 Havaintoja Tanskanmaalta Meritaimenpuroja, kalatie ja sorastussoraa

19 Uomakunnostuksille yhä tarvetta? Kunnostuksilla paikkansa virtavesiekosysteemien hoidossa Tavoitteista selvät, yksilöidyt ja realistiset Painopistettä vaellusesteiden poistoon ja valuma-alueiden hoitoon tai kunnostukseen? Menetelmien kehitykselle ja seurannalle suurempi rooli