Virtavedet. & virtavesien kunnostaminen
|
|
- Ismo Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Virtavedet & virtavesien kunnostaminen
2 Sisällys Esipuhe [3] Näe pinnan alle virtavesiekosysteemi on kokonaisuus! [4] Virtavedet Varsinais-Suomessa: ominaispiirteitä [5] Virtavesien lajisto: virtavesiluonnon indikaattorit [7] Virtavesien uhkia [12] Virtavesikunnostukset [15] Vapaaehtoistyö virtavesikunnostuksissa [17] Kirjallisuutta [19] Virtavedet ja virtavesien kunnostaminen Teksti: Janne Tolonen ja Jarkko Leka, Valonia Taitto: Laura Sarlin, Valonia Kuvat: Valonian arkisto ISBN ISBN (pdf)
3 Esipuhe Luonnontilaisia virtavesiä on Suomessa jäljellä vain vähän. Virtavesien tila on heikentynyt erityisesti valuma-alueiden maankäytön muutosten ja vesirakentamisen vuoksi. Jokien ja purojen uomia on perattu, padottu ja suoristettu erityisesti maatalouden, metsätalouden ja tulvasuojelun tarpeisiin. Tämä on johtanut vedenlaadun yleiseen heikkenemiseen. Tunturialueen virtavesiä lukuun ottamatta kaikki Suomen virtavesityypit on arvioitu silmälläpidettäviksi tai uhanalaisiksi. Purot ja joet ovat uhanalaistuneet erityisesti Etelä-Suomessa. Mitä siis voimme tehdä virtavesien hyväksi? Voimme kantaa vastuumme virtavesistä ja kunnostuksilla parantaa heikentyneiden vesistöjen tilaa. Erityisen tärkeää on myös ennaltaehkäistä virtavesien tilan heikentymistä. Olemme saaneet virtavesiltä paljon. Nyt on aika antaa takaisin ja tunnustaa puhtaiden ja terveiden virtavesien arvo. Tämä esite tarjoaa perustietoa virtavesistä ja toimii johdantona virtavesien ja virtavesikunnostuksen maailmaan. Toivottavasti siitä on iloa mahdollisimman monelle. Materiaali on tuotettu Valonian purokunnostushankkeessa, jonka rahoittajina ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ålandsbanken, Saaristomeren suojelurahasto sekä Airisto-Velkuan, Lounais-Suomen, Salon seudun, Paimionselän ja Halikonlahden kalastusalueet. Janne Tolonen, VALONIA 3
4 Näe pinnan alle virtavesiekosysteemi on kokonaisuus! Virtavedet ovat monimuotoisia elinympäristöjä ja poikkeavat monin tavoin muista vesiekosysteemeistä. Virtavesistä puhutaan yleisesti vain yksikössä joki. Tosiasiassa joki koostuu lukuisista pienemmistä joista, puroista ja noroista. Pienistä puroista syntyy suuri virta kulunut sanonta pitää paikkansa. Virtavesiekosysteemi koostuu monenlaisista ympäristöistä, joissa olosuhteet vaihtelevat. Luonteenomaista on kiivaasti virtaavien koskijaksojen ja hitaasti virtaavien suvantojen vuorottelu. Virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut ovat tärkeitä virtavesiluonnon säätelijöitä. Ennen kaik kea valuma-alueen ominaisuudet luovat virtavedelle oman luonteensa. Virtavesiekosysteemi on riippuvainen maalta peräisin olevasta eloperäisestä aineesta, kuten lehtikarikkeesta ja puuaineksesta, jota bakteerit, sienet ja pohjaeläimet käyttävät ravinnokseen. Vesikasvit saavat ravinteita maalta valumavesiin liuenneista ravinteista. Tämä on virtavesien ravintoverkon perusta. Maalta virtavesiin päätyvä orgaaninen aines on virtavesien hyvinvoinnin perusta. 4
5 Virtavedet Varsinais-Suomessa: ominaispiirteitä Suomen virtavesityypeistä kaikkein uhanalaisimpia ovat Lounais-Suomen savikkoalueiden virtavedet. Lounais-Suomen virtavesiä ja niiden valuma-alueiden maaperää on muokattu jo satojen vuosien ajan ihmisen tarpeisiin. Voimaperäisestä hyödyntämisestä huolimatta osassa puroissa on säilynyt hienoja luonnontilaisia alueita ja arvokasta lajistoa. Varsinais-Suomen virtavesiä leimaa savisameus, joka on peräisin valuma-alueen savisesta maaperästä. Maatalous on alueen suurin vesistöjen kuormittaja. Kaikki kuormitus ei kuitenkaan ole peräisin maataloudesta, vaan monet vesistöt ovat jo luontaisesti reheviä ja savisameita. Veden savinen väri ei siis suoraan kerro huonosta vedenlaadusta. Savikkoalueiden virtavesien lisäksi Varsinais-Suomesta löytyy myös metsä-, suo- ja harjualueilla virtaavia vesistöjä, joiden vedenlaatu on huomattavasti parempi. Savisameidenkin jokien sivujoissa ja puroissa vedenlaatu on usein parempi kuin pääuomissa. Vesistöjen purot ovat monesti tärkeitä harvinaisten virtavesilajien elinympäristöjä. Savisameus on tyypillistä Varsinais-Suomen virtavesille. 5
6 Monet Varsinais-Suomen vesistöt ovat vähäjärvisiä, joten valuma- alueen kunto korostuu entisestään ja suurten vesivarastojen puuttuessa soiden ja kosteikkojen merkitys vesivarastoina on huomattava. Ojituksilla on heikennetty valuma-alueiden vedenpidätyskykyä. Vesivarastojen puuttuessa virtaamavaihtelut ovat suuria. Virtavesien patoaminen on yksi eniten virtavesiluontoon vaikuttanut tekijä. Kaikissa Saaristomereen laskevissa joissa on patoja, jotka estävät kalojen ja muiden vesieliöiden vaellukset. Suurempien patojen lisäksi sivujoissa ja puroissa on vanhoja myllypatoja ja muita ihmisen tekemiä rakenteita, jotka katkaisevat jokijatkumon. Vaellusesteet ovat yksi suurin syy vaelluskalakantojen heikkoon tilaan. Puutavaran uittoa varten tehdyt purojen ja jokien perkaukset ovat myös kaventaneet vaelluskalojen elinmahdollisuuksia ja vähentäneet virtavesiluonnon monimuotoisuutta. Padot ja muut vaelluesteet ovat yksi syy virtavesissä elävien lajien heikkoon tilaan. 6
7 Virtavesien lajisto: virtavesiluonnon indikaattorit Virtavedet ovat tärkeitä elinympäristöjä useille lajeille. Esimerkiksi monet kalalajit tarvitsevat virtavesien koski- ja virtapaikkoja lisääntymisalueiksi. Virtavesien rantavyöhykkeellä elää myös monipuolinen kasvi- ja eläinlajisto. Jokirapu Jokirapu on Suomen alkuperäislajistoon kuuluva laji, jota on esiintynyt laajasti koko eteläisen Suomen virtavesissä. Jokirapukannat ovat kärsineet erityisesti vieraslaji täpläravun levittämästä rapurutosta ja virtavesien perkauksista. Jokirapu on hävinnyt monista virtavesistämme. Ravut ovat herkkiä vedenlaadun ja elinympäristön muutoksille, esimerkiksi veden happamuudelle. Happamia päästöjä vesistöihin pääsee esimerkiksi suo- ja metsäojituksen valumavesistä. Jokirapu on Suomen alkuperäislajistoon kuuluva rapulaji. 7
8 Taimen Taimen on virtavesien sorapohjilla lisääntyvä lohikala. Suomen kaikki merivaelteiset taimenkannat ovat äärimmäisen uhanalaisia ja napapiirin eteläpuoliset sisävesikannat erittäin uhanalaisia. Taimenen uhanalaisuuden syynä on erityisesti vesirakentaminen, virtavesien perkaukset, vedenlaadun heikentyminen ja liikakalastus. Erityisesti meressä ja järvissä taimenta uhkaa voimakas kalastuspaine. Menestyäkseen taimen vaatii elinkierron eri vaiheissa paljon ympäristöltään. Taimen viihtyy viileissä happipitoisissa vesissä, joissa on lisääntymisalueiksi soveltuvia puhtaita sorapohjia. Edellytyksenä taimenen elinkierrolle on myös vapaa vaellusyhteys vesistöissä. Monin paikoin padot ja muut ihmisen tekemät rakenteet, kuten siltarummut, estävät taimenten vaelluksen. Parhaat taimenen lisääntymisalueet sijaitsevat usein vesistöjen pienissä puroissa ja sivu-uomissa. Purot ovat tärkeitä elinympäristöjä myös monille muille kalalajeille. Taimen on uhanalainen virtavesilaji. 8
9 Taimen Varsinais-Suomessa Nykytiedon mukaan taimenta esiintyy Varsinais-Suomessa erityisesti Kiskonjoen-Perniönjoen ja Uskelanjoen vesistöissä. Pieniä taimenkantoja elää myös muiden vesistöjen puroissa, muun muassa Halikonjoen ja Paimionjoen vesistöissä. Kaikki Varsinais-Suomen taimenkannat ovat pieniä ja äärimmäisen uhanalaisia. Taimenta on myös kotiutettu Turun seudun virtavesiin poikasistutuksilla. Varsinais-Suomen puroissa on säilynyt perimältään alkuperäisiä taimenkantoja. Alkuperäisellä tarkoitetaan sitä, että taimenkanta on elänyt vesistössä parhaimmillaan jo jääkaudesta lähtien. Taimenkanta on siis sopeutunut paikallisiin olosuhteisiin ja selvinnyt elinympäristössä tapahtuneista muutoksista. Luonnonvalinnan kautta vahvimmat yksilöt säilyvät ja pääsevät jatkamaan sukuaan ja populaatioon valikoituu tiettyjä ominaisuuksia. Tällaisten populaatioiden suojelu ja elvyttäminen on ensisijaisen tärkeää. Purot ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille, esimerkiksi taimenelle. 9
10 Vesisammalet Luonnontilaisten virtavesien koskiosuuksia luonnehtii usein runsas sammalpeite, joka pidättää hienojakoista eloperäistä ainesta ja tarjoaa suojaa ja ravintoa pohjaeläimille. Koskikivikoissa tyypillisiä sammalia ovat muun muassa näkinsammalet, purosammalet, paasisammalet ja purokinnassammalet. Virtavesien tilan heiketessä vesisammalet taantuvat, jolloin purojen monimuotoisuus heikkenee ja muun muassa taimenen elinmahdollisuudet kaventuvat. Virtavesikunnostuksen yhteydessä voidaan tehdä näkinsammalten siirtoistutuksia saman vesistön istukkailla, mielellään suurilla ja yhtenäisillä tuppailla. Pohjaeläimet Pohjaeläimillä on suuri rooli virtavesiekosysteemin toiminnassa, ne ovat ravintoverkon tärkeitä linkkejä. Pohjaeläimet ovat tärkeää ravintoa esimerkiksi kaloille. Virtavesien pohjaeläimiä ovat muun muassa monien hyönteisten kuten vesiperhosten, koskikorentojen ja mäkärien toukat sekä simpukat. Vesistöstä tavattavien pohjaeläinten lajimäärä kertoo paljon vesistön tilasta ja monimuotoisuudesta. Vesisammalet antavat hyvää suojaa pohjaeläimille. 10
11 Rantavyöhykkeen kasvillisuus Rantavyöhykkeen kasvillisuudella on suuri merkitys virtavesien toiminnassa. Virtavesien eliöstö on riippuvainen rantavyöhykkeeltä uomaan päätyvistä ravinteista ja orgaanisesta aineesta, kuten puuaineksesta ja lehtikarikkeesta. Rantavyöhykkeen kasvillisuus suojaa myös uomaa auringon paahteelta ja pitää mikroilmaston viileänä. Luonnontilainen rantavyöhyke on monimuotoinen elinympäristö, jossa viihtyvät esimerkiksi monet lintulajit. Virtavesien rantavyöhykkeellä viihtyvät monet lajit. 11
12 Virtavesien uhkia Valuma-alueen maankäyttö Valuma-alueen maankäytöllä on suora vaikutus virtavesien vedenlaatuun. Yksi tärkeä tekijä on valuma-alueen vedenpidätyskyky. Järvet, suot ja kosteikot toimivat vesivarastoina ja pidättävät vettä ja ravinteita valuma-alueella. Vesivarastojen kuivattaminen esimerkiksi suo- ja metsäojituksin lyhentää veden viipymää ja aiheuttaa virtavesissä suuria virtaamanvaihteluita. Ojitukset aiheuttavat myös ravinnekuormitusta. Suuret virtaamavaihtelut voimistavat eroosiota ja lisäävät vesistöihin päätyvää kiintoaines- ja ravinnekuormaa. Toinen merkittävä tekijä on vesistöjen ympärillä olevat metsät, jotka luovat varjostus- ja suojavaikutusta. Liian lähelle vesistön vartta ulottuvat metsähakkuut heikentävät ratkaisevasti vesistön luonnontilaisuutta. Vesistön varteen jätettävän suojavyöhykkeen leveys tulisi olla vähintään m. Suot ovat tärkeitä vesivarastoja. 12
13 Jätevedet Asutuksen ja teollisuuden jätevesikuormitus vesistöihin on pienentynyt jätevedenpuhdistuksen tehostumisen myötä, mutta aiheuttaa edelleen paikallisesti haittoja vesistöille. Ongelmina ovat erityisesti jätevesivuodot ja jäteveden ohijuoksutukset. Ongelmia esiintyy varsinkin sadekausina, jolloin jätevesijärjestelmät ylikuormittuvat. Pienissä virtavesissä pienilläkin jätevesipäästöillä voi olla paikallisesti suuri vaikutus purojen hyvinvointiin ja eliöstöön. Jätevedet kuluttavat vesistön happea ja aiheuttavat pohjien liettymistä ja rehevöitymistä. Pienilläkin jätevesipäästöillä voi olla paikallisesti suuri vaikutus. 13
14 Vedenotto Erityisesti purot ja purojen eliöstö ovat riippuvaisia niihin purkautuvan pohjaveden määrästä. Pohjavesi purkautuu puroihin lähteistä, noroista, tihkupinnoista ja suoraan puroihin uomien pohjalta. Ihmisen vedenottohankkeet voivat heikentää merkittävästi purojen tilaa vähentämällä puroihin purkautuvan pohjaveden määrää. Uusia uhkia muuttuva elinympäristö? Ilmastonmuutos voi aiheuttaa tulevaisuudessa muutoksia virtavesielinympäristöissä. Veden lämpötilasta voi aiheutua ongelmia erityisesti rakennetuissa vesistöissä vesi pääsee lämpenemään helposti patoaltaissa. Veden lämpeneminen vaikuttaa alentavasti myös veden happipitoisuuteen. Pitkät kuumat ja kuivat sääjaksot pienentävät vesistöjen virtaamia ja siten aiheuttavat muutoksia eliöstöön. Toiset lajit hyötyvät muutoksista ja toiset kärsivät. Monet vieraslajit hyötyvät lämpimistä olosuhteista ja voivat syrjäyttää alkuperäislajeja. Pikkunahkiainen elää erityisesti pienissä virtavesissä. 14
15 Virtavesikunnostukset Virtavesikunnostusten tavoitteena on parantaa ihmistoiminnan seurauksena heikentyneiden vesistöjen ekologista tilaa. Usein virtavesikunnostusten päätavoitteena on parantaa kalaston elinympäristöjä. Samoista kunnostustoimenpiteistä hyötyvät kuitenkin myös muut vesieliöt ja vesielinympäristöistä riippuvaiset lajit, kuten pohjaeläimet ja saukko. Virtavesikunnostukset parantavat myös vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia, kun esimerkiksi kalastusmahdollisuudet kunnostusten myötä paranevat. Kunnostusten toteutukseen tarvitaan kattavat tiedot vesistöstä ja sen lajistosta sekä kunnostussuunnitelma. Kunnostusten vaikutuksia pyritään seuraamaan selvittämällä lajistossa tapahtuvia muutoksia. Virtavesikunnostuksissa tarvitaan myös käsityövoimaa. 15
16 Virtavesikunnostusmenetelmät Virtavesikunnostuksilla tavoitellaan tyypillisesti ihmisen toiminnan muuttaman purouoman monimuotoisuuden lisäämistä ja veden laadun paranemista. Kunnostustoimenpiteillä voidaan kompensoida vesistölle ai heutettuja haittoja, esimerkiksi rakentamalla kaloille soveltuvia lisääntymisalueita. Kunnostustoimenpiteitä ovat muun muassa perattujen uomien ennallistaminen, uoman luontaisen mutkittelun palauttaminen, vaellusesteiden purkaminen, perattujen koskialueiden kiveäminen ja sorastus sekä puuaineksen lisääminen. Uomassa tehtävien kunnostustoimenpiteiden lisäksi tärkeää on valuma-alueella ja erityisesti rantavyöhykkeellä tehtävät toimenpiteet. Uoman kunnostuksilla ei välttämättä saada aikaan haluttuja tuloksia jos vedenlaadussa on ongelmia. Valuma-alueen kunnostuksissa tärkeimpiä toimenpiteitä ovat muun muassa kasvipeitteisyyden lisääminen, rantavyöhykkeen kasvillisuuden palauttaminen, suojavyöhykkeet ja vesivarastojen lisääminen ennallistamalla luontaisia kosteikkoja. Kunnostuksilla tavoitellaan vesistön monimuotoisuuden lisäämistä. Kuvassa kunnostettua puroa. 16
17 Vapaaehtoistyö virtavesikunnostuksissa Pieniä virtavesiä voidaan kunnostaa tehokkaasti talkootyönä. Suomessa talkookunnostuksia ovat toteuttaneet muun muassa Virtavesien hoitoyhdistys ry, Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura (SKES) ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Varsinais-Suomessa talkoita on järjestänyt Valonia. Valonian purokunnostushanke 2014 Valonian vuoden 2014 purokunnostushankkeessa toteutettiin virtavesikunnostuksia, selvitettiin virtavesien tilaa ja tehtiin kalasto- ja rapuselvityksiä Varsinais-Suomen pienissä virtavesissä. Kesän aikana järjestettiin viisi talkookunnostuspäivää. Lisäksi kunnostuksia toteutettiin yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja konetyönä. Hankkeessa kunnostettiin yhteensä kuusi virtavesikohdetta. Kunnostuksissa luotiin lisääntymis- ja elinympäristöjä purojen taimenkannoille sekä tehtiin uoman eroosiosuojauksia. Osalla kohteista havaittiin jo ensimmäisenä syksynä taimenia lisääntymässä. Pieniä virtavesiä voidaan kunnostaa tehokkaasti talkootyöllä. 17
18 Virtavesikunnostustalkoot ympäristökasvattajana Talkookunnostukset toimivat hyvinä ympäristökasvatustapahtumina. Talkootyöllä saadaan paljon aikaan, mutta vähintään yhtä tärkeää on ihmisten tietoisuuden lisääminen. Mitä paremmin ihmiset tuntevat vesistöt ja tunnistavat vesistöjen arvon, sitä enemmän niiden eteen saadaan tehtyä töitä. Kunnostustapahtumat ovat oiva tapa tutustua lähiympäristöön ja vesistöihin. Paikallisten ihmisten aktiivisuus ja tietoisuus vesistöjen tilasta mahdollistavat tehokkaan yhteistyön vesistöjen hyväksi. Talkootyössä on voimaa. 18
19 Kirjallisuutta Virtavesikunnostusoppaita Eloranta A. (2010) Virtavesien kunnostus. Kalatalouden keskusliitto. Julkaisu nro 165. Vammalan kirjapaino Oy. Sastamala Purokunnostusopas. Purot elävää maaseutua (Maa- ja metsätalousministeriö) ( ) Kaupunkipuron kunnostaminen (Suomen ympäristökeskus) ( ) Purokunnostusopas Käsikirja metsäpurojen kunnostajalle (Kainuun ympäristökeskus & Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus) ( ) Purojen hoito maatalousalueella ja luonnonmukainen peruskuivatus (Suomen ympäristökeskus) ( ) Joensuu, S., Kauppila, M., Lindén, M. & Tenhola, T Hyvän metsänhoidon suositukset Vesiensuojelu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. ( ) Kalatietoa Lehtonen H. (2006) Suomalainen kalaopas. WSOY. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. ( ) Virtavesien hoitoyhdistys ry. ( ) Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry. ( ) Vesistötietoa Pienvedet luonnon helmiä (Suomen luonnonsuojeluliitto) ( ) Vesistöjen kunnostus (Suomen ympäristökeskus) ( ) SY 8/2008 Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. ( ) ( ) 19
20 Virtavedet ovat yksi uhanalaisimmista luontotyypeistä. Virtavesien tilan heikentymisen seurauksena myös monet virtavesilajit ovat uhanalaistuneet. Mitä virtavedet oikeastaan ovat ja voidaanko niiden tilaa parantaa? Tämä opas on johdatus virtavesien ja virtavesikunnostusten maailmaan.
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotPienvedet Varsinais-Suomessa
Pienvedet Varsinais-Suomessa Vesistökunnostusverkoston seminaari, Iisalmi 12.06.2014 Janne Tolonen, Valonia Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotVarsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet
LisätiedotMetsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset
Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa
LisätiedotValonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.
Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä : Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.2015 Valonian virtavesihankkeet 2014 Purokunnostushanke Valonia
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio
LisätiedotMaatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014
Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotVirtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv
Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotTaimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa
Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
LisätiedotUhanalainen taimen - elinympäristöjen kunnostus, kalastus ja suojelu
Uhanalainen taimen - elinympäristöjen kunnostus, kalastus ja suojelu Suomen luonnonsuojeluliiton Vesivuosi 2012 Vuoden laji: TAIMEN Suomen luonnonsuojeluliitto -Valtakunnallinen luonnonsuojelujärjestö
LisätiedotValtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde
LisätiedotVesistökunnostustoimintaa Varsinais-Suomessa Turku Janne Tolonen
Vesistökunnostustoimintaa Varsinais-Suomessa Turku 5.9.2017 Janne Tolonen Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Toimimme hankeorganisaationa osana Varsinais-Suomen
LisätiedotPUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA
PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotMetsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE) 13.6.2018 Metsäpuron rantavyöhyke = puron vaikutuspiirissä oleva metsäalue Metsä- ja
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotTeemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotVirtaveden toiminta ja kunnostus
14.5.2016 Heikki Holsti Virtaveden toiminta ja kunnostus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Virtavesien kunnostamisen vaiheet Tavoitteena vesistön ekologisentilan parantaminen = ihmistoiminnan
LisätiedotPienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen
LisätiedotOHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja
OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi
LisätiedotUrpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu
Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotKatsaus Siuntion kunnan vesiin
Katsaus Siuntion kunnan vesiin Kuva: Arto Muttilainen Katja Pellikka, vesistöasiantuntija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lähes 10 % Siuntion pinta-alasta vettä Siuntion pienvedet Latvapurot Pienet
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotTervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke
Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
LisätiedotHousupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.
LUONNONHOITOHANKE HOUSUPURON KUNNOSTUS JA ENNALLISTAMINEN PALTAMOSSA Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on Housupuron palauttaminen luonnontilaisen kaltaiseksi, purouoman kunnostaminen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotAki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki
Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Ekologiset yhteydet- seminaari 9.3.2012 @ Helsinki Sisältö Toiminnan perusta Virhon kunnostustoiminta Miksi pienvesiä? Tyypillinen työllisyyshankkeen
LisätiedotSUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010
SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset
LisätiedotPAIMIONJOKI LUONNON JA HISTORIAN KERTOMAA PIENISTÄ PUROISTA ISOON JOKEEN
PAIMIONJOKI LUONNON JA HISTORIAN KERTOMAA PIENISTÄ PUROISTA ISOON JOKEEN Taustoja Vesistöt ovat ekologisia käytäviä ns. sinisiä käytäviä ja verkkoja. Vesistöt eivät ole vain tärkeitä vesilajeille vaan
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotPurokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut
Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä
LisätiedotPanu Oulasvirta Alleco Oy
Panu Oulasvirta Alleco Oy Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa
LisätiedotMetsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia
Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia, SYKE, Vesikeskus OY: Timo Muotka, Pauliina Louhi, Björn Klöve, Hannu Marttila, Simo Tammela SYKE:,
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari
Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari 29.10.2012 Esityksen sisältö Kuivatuksen nykytila ja ongelmat Miksi luonnonmukainen peruskuivatus
LisätiedotKuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia
Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta 2016 Patokatoyhteistyöllä kohti nousuesteettömiä uomia Turhien vaellusesteiden poistoon liittyvän projektin tausta ja tarve Suomen virtavesiä on hyödynnetty
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012
Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden
LisätiedotKitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotPekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma
Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotVesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen
Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin
LisätiedotVirtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus
Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus Kalatalouden ympäristöohjelma Pauliina Louhi Erikoistutkija pauliina.louhi@luke.fi Koskikunnostuksia jo 1970-luvun lopulta lähtien Tukinuitto ja muut perkaukset,
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotVirtavedet kaupungissa - Näkökulmia maankäyttöön ja suojeluun
Virtavedet kaupungissa - Näkökulmia maankäyttöön ja suojeluun Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Elävät virtavedet-seminaari 15.5.2012 @ Villa Elfvik, Espoo Sisältö Espoon kaupunkipurot
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotVesiensuojelua ja elinympäristöjä
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä
LisätiedotLUONNOS. Espoon vesistöjen toimenpideohjelma 3.6.2014/ EN. Sisällysluettelo Espoon vesistöjen toimenpideohjelma... 2
LUONNOS 3.6.2014/ EN Espoon vesistöjen toimenpideohjelma Sisällysluettelo Espoon vesistöjen toimenpideohjelma... 1 Espoon vesistöjen toimenpideohjelma... 2 1. NYKYTILA, TAVOITTEET ja TOIMENPITEET... 2
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotPurojen, järvien ja jokien kemiallisen, fysikaalisen ja biologisen tilan muutokset ja niiden merkitys
Purojen, järvien ja jokien kemiallisen, fysikaalisen ja biologisen tilan muutokset ja niiden merkitys Kari-Matti Vuori & Mika Visuri Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.9. 2006, Koli SISÄLTÖ TILAA MITTAAVAT
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotMahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet
Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Kitka-MuHa Työryhmän I kokous 2.9.2013 Kati Häkkilä, SYKE Vesistöihin kohdistuu monenlaista kuormitusta Kiintoainekuormitus liettää rantoja, syvänteitä sekä
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
+ Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
LisätiedotHelsingin pienvesiympäristöt
LUMO-toimintaohjelman päivitys, vesiympäristöt-työpaja 9.11.2018 Helsingin pienvesiympäristöt Katja Pellikka Tutkija Vedet/Ympäristönsuojelu Ympäristöpalvelut Helsingin kaupunkiympäristö Helsingin lammet
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotVesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotVesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotPienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia
Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia Liisa Hämäläinen, SYKE Helsingin kaupungin pienvesitapaaminen 20.4.2016 Kuva: Katri Sarres Esityksen sisältö Taustaa Strategian päämäärät ja toimenpiteet Toteuttaminen
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotSiuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset
Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotKotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta
Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko
LisätiedotTerveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä
Terveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä Projektipäällikkö Markku Kaukoranta, Uudenmaan ELY-keskus Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 HEALFISH
LisätiedotHoida ja kunnosta lähipuroasi
Hoida ja kunnosta lähipuroasi Purot tarjoavat ekosysteemipalveluja Ryhdy purokunnostajaksi! Purojen tilaa on mahdollista parantaa useilla kunnostusmenetelmillä. Liikkeelle voi lähteä hyvinkin pienellä
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotVarsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
LAUSUNTO Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236, 20101 TURKU (Kirjaamo) kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku varsinais-suomi@sll.fi Asia:
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010
Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010 valtaojien kaivu Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien
LisätiedotPurot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät
Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi Pohjanmaan Taimenpäivät 12.12.2016 Suorat ja puuttomat purot Noin 20 000km purokm perattiin tukinuiton ja maankuivatuksen tarpeisiin sotien jälkeisenä aikana Maankuivatuksessa
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
LisätiedotMaatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien. vähentäminen
Maatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien vähentäminen Turo Hjerppe & Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus 15.3.2018 Taimenpäivä 2018, Isojoki Sisällys Maatalousalueiden
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotVesiluonto ja ennallistaminen
Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE
Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE 20.6. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden
LisätiedotPohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella
Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella Ajankohtaisia hankkeita SYKEssä Kati Häkkilä, SYKE Vesikeskus/Vesienhoitoryhmä
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotKauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson
Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotMiten metsätalouden vaikutus näkyy vesistöissä? Miina Fagerlund Kymijoen vesi ja ympäristö ry Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa -hanke
Miten metsätalouden vaikutus näkyy vesistöissä? Miina Fagerlund Kymijoen vesi ja ympäristö ry Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa -hanke Esityksen sisältö Metsätalouden kuormituksen merkitys vesistöille
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotJouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Virho lyhyesti Virtavesien luonnontilan vaalimista ja ennallistamista Perustettu 1990 Hallitus, 8 jäsentä EU Leader-hankevastaava Vantaanjoki, Karjaanjoki,
LisätiedotLänsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Jäsenet vesien käyttäjiä kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Visio ja tavoitteet
LisätiedotEkologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotViite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997:
PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut Jakelussa mainituille Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: Siuntionjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2786/97/97 Karjaanjoen
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Vuonna 2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotPIENVESITAPAAMINEN
PIENVESITAPAAMINEN Vantaan kuulumisia Sinikka Rantalainen VANTAAN PIENVESIIN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA Närhi Mari-Anna, 2011, tekeillä oleva Pro gradu Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön
Lisätiedot