Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia C: Tuomas Leinonen
Havainto VAT:ssa havainnolla tarkoitetaan tunnetussa toimintaympäristössä tehtyä huomiota asiakkaan toimimisesta jonkin tietyn asian (VAT:n osoitin) suhteen. Havainto ei ole vain mielikuva, vaan se on asia joka on tietoisesti pantu merkille. Havainnon painoarvo voi vaihdella riippuen siitä onko kyseessä suora havainto, esim. nähty tai välillinen havainto, esim. keskustelun avulla saatu. C: Tuomas Leinonen
Havainto Havaittua asiaa verrataan ICF:n skaalaukseen ja sen soveltamisohjeeseen. Havaittu asia voi olla vahvuus tai rajoite. Neutraalitasona pidetään sitä, että asiakkaalla ei ole ao. asiassa ongelmaa tässä tunnetussa toimintaympäristössä Havainnon tekijällä on kokemusta siitä mikä on ongelmaton (neutraali) toiminta tai suoritus ao. toimintaympäristössä C: Tuomas Leinonen
ICF:n (VAT:n) Skaalaus +4 Ehdottomasti edistävä tekijä +3 Merkittävästi edistävä tekijä +2 Kohtalaisesti edistävä tekijä +1 Lievästi edistävä tekijä 0 Ei rajoitetta, neutraali, henkilöllä ei ole rajoitetta tässä tekijässä -1 Lievä rajoite, ongelma vaikuttaa vähemmän kuin 25 % ajasta, henkilö voi sietää sitä ja se on esiintynyt harvoin viimeisen 30 pv:n aikana -2 Kohtalainen rajoite, ongelma vaikuttaa vähemmän kuin 50 % ajasta, heikentää päivittäistä elämää ja on esiintynyt ajoittain viimeisen 30 pv:n aikana -3 Merkittävä rajoite, ongelma vaikuttaa enemmän kuin 50 % ajasta, häiritsee osittain päivittäistä elämää ja on esiintynyt säännöllisesti viimeisen 30 päivän aikana -4 Ehdoton rajoite, ongelma esiintyy enemmän kuin 95 % ajasta, intensiteetillä joka ehdottomasti estää päivittäistä elämää ja on esiintynyt joka päivä viimeisen 30 pv:n aikana
Havainto Havainto ei sisällä: Mielipidettä asiakkaasta yleensä Oletusta siitä kuinka asiakas voisi suoriutua ao. asian suhteen Miksi näin Havaitun tiedon käyttäjällä ei ole mitään mahdollisuutta kontrolloida tiedon oikeellisuutta -> tiedon on oltava havaittu C: Tuomas Leinonen
Itsearviointi vs. havainto Itsearviointi on subjektiivinen käsitys omasta suoriutumisesta (tai halusta / uskomuksesta suoriutua) VAT:n osoittimen osoittamasta asiasta ilmaistuna ICF:n skaalauksen sanamuodon mukaisesti Havainto on tunnetussa toiminta-ympäristössä tietoisesti seurattu ja rekisteröity asia joka on skaalattu ICF:n skaalausohjeen (+4-4) mukaisesti. C: Tuomas Leinonen
Arvioinnin sudenkuopat ja kuinka välttyä niiltä C: Tuomas Leinonen
Itsearviointi Mieliala vaikuttaa vastausvaihtoehtojen valintaan mielialaan taas voi vaikuttaa mikä tahansa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä tapahtunut asia - tunneosatekijän osuus vastauksissa vaihtelee testauskerrasta ja osoittimesta toiseen Rohkeus tai halu oman ajatuksen ilmaisuun valitsemalla eri vastaus vaihtoehtoja näkyy uskalluksessa käyttää koko skaalaa varovaisuus tuottaa keskiarvo - 0,tai -1 ja +1 vastauksia Lasse Palonen
Itsearviointi rehellisesti vastaaminen tekee kipeää ja tuon kivun välttämiseksi kannattaa hiukan uskotella asioiden olevan paremmin kuin ne tosiasiassa ovat Vastaaja pelkää täysikykyisenä joutuvansa koville yleisille työmarkkinoille, jossa osatyökykyisille ei käytännössä ole tilaa Lasse Palonen
Itsearviointi Vastaajan kuva omasta itsestä voi olla hatara, epäselvä ja jäsentymätön tällöin vastaukset ovat sattumanvaraisia Vastaajan kuva omasta itsestä voi olla vääristynyt kokonaisuudessaan liian positiivinen tai negatiivinen tai vain joltain osaalueelta vääristynyt Lasse Palonen
Itsearviointi Vastaaja voi pyrkiä antamaan itsestään mahdollisimman normaalin kuvan pyrkimällä vastaamaan niin kuin olettaisi normaalin ihmisen vastaavan Skaalan selkeä positiivisuus negatiivisuus akseli ja samoin päin olevat kysymykset houkuttelevat vastaajia kohti asteikon positiivista ääripäätä Lasse Palonen
Ulkopuolinen havainnoija Katsotaan etukäteen mitä asiakas tai toinen valmentaja on vastannut. Pikainenkin vilkaisu voi ohjata vastauksia johonkin suuntaan. Annetaan aikaisemmin tehdyn arviointituloksen vaikuttaa havaintoon ja sen kirjaamiseen Tuomas Leinonen
Ulkopuolinen havainnoija Unohdetaan että havaintoja kirjatessa ei tehdä arvostelua. Tällöin annetaan mielipiteelle tilaa eikä kirjata vain tehtyä havaintoa. Unohdetaan sääntö, että havaitsematon osoitin voidaan ja tulee ohittaa. Tuomas Leinonen
Ulkopuolinen havainnoija Rajoitteiden havainnoinnissa ja kirjaamisessa ero kohtalaisen (-2) ja merkittävän (-3) välillä tuntuu suurelta. On oltava rohkeutta kirjata todellinen havainto rajoitteen voimakkuudesta. Tuomas Leinonen
Lisää virhelähteitä Yksittäisen osoittimen kohdalla mikä tahansa tai useampikin virhelähde voi olla vaikuttamassa puoltavasti suuntaan tai toiseen Eri vastauskerroilla eri virhelähde saman osoittimen kohdalla voi saada aikaan hajontaa joka tulkinnassa voi vaikuttaa siltä, että henkilössä itsessään olisi tapahtunut psyykkistä liikettä tai muutosta omassa arviossaan Lasse Palonen
Tulkintoja yleisellä tasolla Psykologiselta kannalta ääripäihin sijoittuviin vastauksiin +4 ja -4 tai jopa +3 ja -3, kannattaa kiinnittää huomiota Normaali ihminen ominaisuuksineen ei juuri koskaan ole niin hyvä (edistynyt) tai niin huono (rajoittunut) että ääripään vastaukset olisivat perusteltuja?!? Lasse Palonen
Muuta Psyykkistä suoritustasoa mittaavissa testeissä (VAT ei ole suoritustasotesti) suuret hajonnat eri osioiden välillä heijastelevat tai tuottavat ongelmia vastaajalle esim. lahjakas ihminen jolla diagnosoitu Asperger-syndrooma Olla hyvä ja huono on rankempaa kuin olla vain hyvä tai vain huono Lasse Palonen
Tulkintavaikeuksista Testin tulkitsija tekee helposti olettamuksen siitä, että ihmiset ovat psyykkisesti samanlaisia jolloin sama pistearvo samasta osoittimesta kertoo samasta asiasta eri ihmisillä niin voi usein olla, mutta aina näin ei ole Lasse Palonen