Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari

Transkriptio

1 Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari Oman elämäntilanteeni ja hyvinvointini itsearvioinnin tarkastelun kehikko Työ, osaaminen ja toimeentulo Arki ja vapaa-aika Perhe ja läheiset Elämän orientaatio Osallisuus Asuin- ja toimintaympäristö Koettu terveydentila Palvelujärjestelmän käyttö Kriisit 1

2 Aikuisväestön hyvinvointimittari Taustalla oli pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön johdon toive löytää mittari, joka toimii ihmisten oman itsearvioinnin välineenä ilman asiakkuutta sekä välineenä aikuissosiaalityön palvelutarpeen ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen perusteella sopivaa mittaria ei löydetty, joten päätettiin ryhtyä luomaan sellaista. Mittarista on apua sekä ihmiselle itselleen että palvelujärjestelmälle (palvelujen vaikuttavuus, sote integraatio ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen) 2

3 Keskitytään psykososiaaliseen kokonaisuuteen Tarvittiin ihmisen psykososiaalista kokonaisuutta arvioiva mittari aiempien yksittäisiä ongelmia (esim. päihderiippuvuus) tai vaikkapa aikuissosiaalityön tavoitteiden saavuttamista arvioivien mittareiden rinnalle. Esikuvana oli Harri Sintosen kehittämä 15D, joka on terveydellisen elämänlaadun kokonaismittari (Sintonen 1994, 3

4 Uuden mittarin hyödyt 1. Hyvin tehdyn aikuissosiaalityön tilannearvion ensisijainen hyödynsaaja on aina asiakas itse: hän saa apua kokonaistilanteensa jäsennykseen. 2. Kun tietoisesti autetaan ihmisiä heidän oman tilanteensa jäsentämisessä, vaikuttavuus ja tehokkuus paranevat verrattuna perinteiseen palveluohjaukseen. 3. Mikäli onnistutaan nivomaan yhteismitalliseksi asiakkaiden itsekartoitusvälineet ja ammattilaisten käyttämät tilannearvioinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin välineet, on mahdollista saavuttaa todella mittava tuottavuusharppaus. Näin kaikilla toimijoilla on sama kokonaiskuva tilanteesta. 4

5 Uuden mittarin käyttötapoja avuksi oman elämän pohdintaan Ihminen voi itsenäisesti vastata mittarin kysymyksiin netissä pohtiessaan elämäänsä ja mahdollista avuntarvettaan. Hän saa tietoa, mistä asioista tai ilmiöistä hänen oman hyvinvointinsa kokonaisuus rakentuu. Hän voi myöhemmin palata kartoitukseen ja katsoa, ovatko asiat muuttuneet ja mihin suuntaan. 5

6 Uuden mittarin käyttötapoja asiakastyön tueksi Mittarin tulokset ovat hyvä keskustelupohja ja jäsennys asiakkaan ja työntekijän tapaamisissa asiakassuhteen alussa, kun tehdään tilannearviota. Asiakas ja työntekijä voivat yhdessä työskentelyn edetessä verrata sen hetkisiä tuloksia aikaisempiin ja miettiä, mitkä asiat ovat muuttuneet ja mihin jatkossa kannattaisi keskittyä. Samalla saadaan arvokasta tietoa sosiaalityön vaikuttavuudesta, koska vaikuttavuustieto on tietoa asiakaan hyvinvoinnin muutoksesta ja se syntyy toistetussa tilannearvioinnissa. 6

7 Vertailu olemassa oleviin mittareihin Aikuisväestön hyvinvointimittari EI ole prosessimittari (esim. tavoitteiden saavuttaminen) EI ole väestöllinen hyvinvointi-indikaattori (työttömyys, koulutustaso, tulotaso) EI ole tyytyväisyysmittari (tyytyväisyys mittaa sitä, onko ihminen tyytyväinen tietyn hyvinvoinnin ulottuvuuden tilaan esim. parisuhteeseen) EI ole elämänlaadun mittari, koska ne ovat pääosin väestöllisiä mittareita, jotka eivät tavoita yksilön hyvinvoinnin kokonaisuutta EI ole toimintakykymittari, koska ihmisen työmarkkinapotentiaali on vain yksi hyvinvoinnin ulottuvuus EI mittaa ihmisten mielipiteitä omasta hyvinvoinnista, vaan hyvinvointia ilmentäviä tiettyjä konkreettisia tekoja ja havaintoja ihmisen arjessa (esim. onko hänellä ystäviä) 7

8 Minkälainen mittari konkreettisesti on? 8

9 Mittarin ulottuvuudet Hyvinvointia tarkastellaan 9 kokonaisuuden eli ulottuvuuden kautta. Ne ovat elämänalueita tai toimintakenttiä, joilla hyvinvointi rakentuu Työ, osaaminen ja toimeentulo Arki ja vapaa-aika Perhe ja läheiset Elämän orientaatio Osallisuus Asuin- ja toimintaympäristö Koettu terveydentila Palvelujärjestelmän käyttö Kriisit 9

10 Mittarin muuttujat 1/2 Jokainen ulottuvuus muodostuu 2-4 muuttujasta eli kysymyksestä. Kysymysten teemat ovat seuraavat: Työ, osaaminen ja toimeentulo työssäkäynti taloudellinen tilanne oppiminen kielitaito Perhe ja läheiset parisuhde suhteet lapsiin perhe-elämän toimivuus ystävät Elämän orientaatio suhtautuminen tulevaisuuteen ilonaiheet/huumori käsitys omasta itsestä muiden suhtautuminen itseen Asuin- ja toimintaympäristö asumistilanne asumisympäristö mahdollisuus liikkua paikasta toiseen asuinalueen palvelujen saatavuus 10

11 Mittarin muuttujat 2/2 Jokainen ulottuvuus muodostuu 2-4 muuttujasta eli kysymyksestä (paitsi kriisit vain yhdestä kontrollimuuttujasta) Osallisuus osallisuus yksinäisyys vuorovaikutus Koettu terveydentila fyysinen terveys psyykkinen terveys päihteet Arki ja vapaa-aika arjen sujuminen mielekäs tekeminen/ harrastukset Palvelujärjestelmän käyttö riittävä informaatio palveluista tukevatko palvelut hyvinvointia Kriisit onko ajankohtaista hyvinvoinnin vaarantava kriisiä 11

12 Mittarin kysymykset havaintoja, ei tyytyväisyyttä Jokaisen muuttujan skaalat on määritelty sanallisesti. Ei siis kysytä tyytyväisyyttä tai mielipidettä asteikolla 1-5, vaan kysymykset tuottavat suurin piirtein samanlaiset havainnot eri vastaajien elämästä. Esimerkki: Onko sinulla perhettä ja millainen on perhe-elämän toimivuus? 1. Perheemme on meidän kaikkien hyvinvoinnin keskeinen kulmakivi ja saan mielihyvää perheeni kanssa toimimisesta. 2. Perheeni on minulle melko tärkeä. 3. Minulla ei ole perhettä tai sen merkitys ei ole minulle erityisen tärkeä. 4. Perheessäni on vakavia pitkäaikaisia ongelmia tai ilmapiiri on hyvin huono. 5. Elän perhehelvetissä. 12

13 Lisää esimerkkejä mittarin kysymyksistä Miten koet toisten ihmisten suhtautuvan sinuun? (Ulottuvuus: elämän orientaatio) 1. Minua arvostetaan ja minusta välitetään. 2. Koen toisinaan arvostusta tai muiden välittämistä. 3. Ei mainittavaa. 4. Luulen, että minuun ei juuri kiinnitetä huomiota. 5. Minua kohdellaan huonosti. Miten luonnehtisit vuorovaikutuksesi tapaa ongelmatilanteissa? (Ulottuvuus: osallisuus) 1. Yritän ratkaista ongelmat yhdessä henkilöiden kanssa, joihin ne liittyvät. 2. Uskon, että asiat ratkeavat puhumalla. 3. Uskon, että ongelmat ratkeavat itsestään ja niistä puhuminen on turhaa. 4. Kun kohtaan ongelmia elämässäni, yleensä etsin niihin syyllisen. 5. Kostan kokemani vääryyden. 13

14 Tulosten graafi kertoo, missä mennään elämän eri osa-alueilla Graafi kertoo nopealla silmäyksellä, mitkä osa-alueet ihmisen elämässä ovat kunnossa (=tuottavat hyvinvointia) ja millä osa-alueilla on ongelmia (=tuottavat pahoinvointia) Näin tiedetään, millä elämänalueilla ongelmat ovat ja mihin pitäisi aikuissosiaalityössä keskittyä. Toisaalta tulokset kertovat myös sen, millä elämänalueilla on vahvuuksia ja voimavaroja. Näiden avulla ja näitä vahvistamalla voidaan parantaa kokonaishyvinvointia ja helpottaa auttamistyötä vahvuuksien hyödyntämisellä ongelmallisten asioiden ratkomisessa. Graafin tulokset lasketaan muuttujien tulosten keskiarvoista, vastaukset pisteytetään +1, = tai -1 eli hyvinvointia tuottava, neutraali tai pahoinvointia tuottava. 14

15 Esimerkki henkilöstä, joka on onneton, työtön ja hänellä on päihde- että mielenterveysongelmia. Toisaalta asuin- ja toimintaympäristö, perhe ja läheiset sekä elämän orientaatio ovat kunnossa, ja näitä voidaan hyödyntää ongelmien hoidossa. 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8-1 Henkilön X hyvinvoinnin profiili: ulottuvuudet 15

16 Mittarin testaus ja arviointi Mittari perustuu sen kehittäneen työryhmän pitkäaikaiseen kokemukseen aikuissosiaalityöstä ja sen ensimmäistä versiota testataan pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityössä syksyllä 2016 Mittarin toimivuutta arvioidaan tutkimuksen avulla, tähän on haettu rahoitusta HUS:n jakamasta valtion tutkimusrahoituksesta (VTR, entinen evo-rahoitus) Neuvotteluja on käyty myös Apotin kanssa mittarin saamisesta osaksi tulevaa asiakastietojärjestelmää. 16

17 Työryhmän jäsenet Mittarin tekijät Petteri Paasio, tutkija, Socca Eveliina Cammarano, aikuissosiaalityön asiantuntija, Espoo Kaisa Saarinen, vs aikuissosiaalityön asiantuntija, Espoo Marja Heikkinen, kehittämissuunnittelija, Helsinki Anne Kuvaja, toiminnansuunnittelija, Helsinki Kirsi Huvinen, sosiaalityön koordinaattori, Vantaa Lisätietoja Petteri Paasio, tutkija Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca petteri.paasio(ät)hus.fi 17