VAT-arviointituloksen lukuohje
|
|
- Niko Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 VAT-arviointituloksen lukuohje Yleistä VAT:n arviointitulosta voidaan käyttää usealla eri tavalla ja eri tarkoituksiin. Tuloksen sisältämää tietoa voidaan käyttää esim. kuntoutuksen suunnitteluun ja kuntoutuksen palautekeskustelun pohjatiedoksi, moniammatillisen työryhmän päätöksenteon tukemiseen jne. Tämän ohjeen tarkoitus on auttaa tuloksen tulkitsijaa hyödyntämään kaikkea sitä informaatiota mitä VAT:n tuloksiin sisältyy. Tulosten tulkinnassa tulee käyttää apuna WHO:n ICF-kirjaa, josta voi tarvittaessa tarkistaa kunkin aihealueen ja kuvauskohteen sisältökuvaukset. VAT:n tulos muodostuu alla olevan luettelon mukaisesti yksityiskohtaisesta, yksittäisen osoittimen antamasta tiedosta ICF:n hierarkkisen rakenteen mukaisesti koostettuun tietoon. Poikkeuksena tästä ovat osatulosteet, jotka voivat ja usein koostuvatkin usean kuvauskohteen ja aihealueen tiedoista. Nämä osatulosteet eivät useinkaan noudata ICF:n sisäistä rakennetta. Tulosta luettaessa on kiinnitettävä huomiota: - Yksittäisten osoittimien antamiin tietoihin (itsearvioinnin tieto tai havainnoitu tieto). - Kunkin ICF-kuvauskohteen antamiin tietoihin (sisältää yhden tai useamman osoittimen tiedot). - Aihealueen tietoihin (sisältää yhden tai useamman kuvauskohteen tiedot). - Osatulosteen antamiin tietoihin. Osatuloste on kooste kuvauskohteista, jotka yhdessä antavat tietoa työssä tarvittavaan toimintakykyyn vaikuttavasta tekijästä (esim. Asperger). - Arviointikokonaisuuden antamaan tietoon (sisältää kaiken arvioinnissa saadun tiedon). Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, vaikuttavatko jotkin olemassa olevat rajoitteet (esim. fyysinen kipu tai alentunut kognitiivinen suorituskyky) joidenkin toisten osoittimien / kuvauskohteiden antamaan viitetietoon (esim. motivaatio). Samoin siihen, onko käytössä kuvauskohteita, jotka vahvistavat tai heikentävät jonkin toisen kuvauskohteen antamaa tietoa. Tällainen tilanne tulee usein esille esim. kuvauskohteiden b 1262 Tunnollisuus ja d 2400 Vastuun kantaminen kohdalla. Arviointitapahtuman yhteydessä on kuntoutujalle kerrottu miksi arviointia tehdään ja pyydetty häntä olemaan mahdollisimman rehellinen itselleen. Samoin valmentajien arviointikoulutuksessa on korostettu sitä, että he eivät voi arviointia tehdessään kertoa mielipidettään, vaan he kirjaavat tekemänsä havainnon kunkin osoittimen osoittamasta asiasta. Tästä syystä lähtökohtaisesti tuloksen lukija voi ja täytyykin tulkita tulosta siten että jokainen osoittimen osoittama asia on totta. Se, että itsearvioinnissa halutaan joskus antaa itsestä positiivisempi kuva kuin mitä ulkopuolisen havainnot ovat, on pelkästään inhimillistä. Tästä syystä myös arvioinnissa käytettävät osoittimet ovat arviointihetkellä mielivaltaisessa järjestyksessä ja ne lajitellaan ICF:n mukaiseen järjestykseen vasta tulostusvaiheessa.
2 2 Osoittimen sisältämät tiedot Tulosta luettaessa on käytössä kunkin osoittimen kohdalta useita tietoja: 1. Itsearvioinnin (kuvassa Valm.) tulos, joka kertoo arvioijan oman subjektiivisen näkemyksen suoriutumisestaan osoittimen antamaan tietoon. 2. Työvalmentajan (kuvassa Tvalm.) kirjaama tulos, joka kertoo työvalmentajan tekemän havainnon osoittimen antamaan tietoon. Työvalmentaja tekee havainnot omalla työpajallaan ja havainnointi tehdään, kun asiakas on kiinnittynyt työn tekemiseen. Tästä syystä työvalmentajan tekemän havainnon painoarvo on suuri kaikkien niiden osoittimien kohdalla jotka kuvaavat ao. työssä tarvittavan toimintakyvyn eri osaalueita. 3. Yksilövalmentajan (kuvassa Yvalm) kirjaama tulos, joka kertoo yksilövalmentajan tekemän havainnon osoittimen antamaan tietoon. Yksilövalmentaja tekee havainnot sekä pajalla työskentelyn että ryhmätilanteiden ja muiden sosiaalista kuormitusta aiheuttavien tilanteiden aikana. 4. Itsearvioinnissa annetun tuloksen ja valmentajien havaintojen välillä mahdollisesti oleva ero kertoo asiakkaan subjektiivisen tunteen (tai halun esittää ao. asia) ja valmentajien tekemän konkreettisen havainnon välisestä erosta. Tällä erolla on merkitystä silloin, kun valmentaja tai valmentajat ovat havainneet toimintakykyrajoitteen osoittimen antamassa tiedossa. M ikäli sekä itsearvioinnin tulos että valmentajien havainnot osoittavat toimintakykyä edistävää tietoa, ei tällä erolla ole suurta merkitystä. Myös työvalmentajan ja yksilövalmentajan samasta osoittimesta tekemät havainnot voivat poiketa huomattavastikin toisistaan. Tämä johtuu siitä, että havainnot tehdään erilaisista (työ / sosiaalinen) tilanteista. Tämä koskee etenkin psyykkisiä toimintoja ja - suorituksia koskevia kuvauskohteita / osoittimia.
3 3 Tässä yhteydessä on huomioitava, että VAT-arviointeja käytettäessä valmentajia on ohjeistettu varovaisuuteen ehdottomasti ja merkittävästi edistävien (ICF +3 ja +4) havaintojen kirjaamisessa. Rajoitteiden kirjaamisessa noudatetaan WHO:n rajoitteista antamaa tulkintaohjetta. Tämä varovaisuus merkittävästi edistävän (+3) ja ehdottomasti edistävän tekijän (+4) käytössä on havaittu perustelluksi seuraavasta syystä. M i- käli itsearvioinnissa kuntoutujan käyttämä arviointiskaala on epärealistisen korkea (+3 +4) ja valmentaja on syystä tai toisesta halunnut käyttää samaa skaalausta, menetetään mahdollisuus palautekeskustelun yhteydessä kaivaa niitä seikkoja, joiden takia itsearvioinnissa on haluttu antaa epärealistisen korkea kuva omasta suoritustasosta. Ei havaintoa osoittimen osoittamasta tiedosta Tulosteessa ilmenevä eh ja eho tarkoittavat, että valmentajalla ei ole havaintoa tämän osoittimen antamasta tiedosta. Tällä korostetaan sitä, että valmentajat kirjaavat vain tekemänsä havainnot annetun WHO:n skaalauksen mukaisesti. Mikäli havaintoa ei ole, osoitin ohitetaan. Itsearvioinnissa kaikki osoittimet ovat käytössä. Lukemisjärjestys Käytännön kuntoutustyössä VAT:n tulosta voidaan lukea ja kuntoutuskeskusteluja käydä suoraan osoittimien antamien tietojen mukaisesti. Yksittäinen osoitin antaa usein sen konkreettisen ja helposti käsiteltävän asian johon sekä kuntoutuja että kuntoutusta ohjaavat henkilöt voivat ottaa kantaa. Kuntoutuksen suunnittelussa ja etenkin moniammatillisen työryhmän kohdalla saatua arviointitulosta kannattaa kuitenkin lukea ICF:n muodostaman kehyksen mukaisesti. Tällöin lukemisjärjestykseksi muodostuu seuraava: 1. Toiminnot / suoritukset ja osallistuminen Tuloksen tarkastelu kannattaa aloittaa huomioimalla se, että VAT:n tulosteissa käytetyt ICF:n kuvauskohteet on jaettu toimintojen kuvauskohteisiin (b kuvauskohteet) ja suoritusten ja osallistumisen kuvauskohteisiin (d-kuvauskohteet). Toimintoja (b) koskevien kuvauskohteiden antama tieto on luonteeltaan siirrettävämpää ja vähemmän tilannekohtaisesta motivaatiosta riippuvaista, kuin suoritusta ja osallistumista (d) kuvaavien kuvauskohteiden antama tieto. VAT:n tulosteissa toimintojen (b) kuvauskohteet tulostetaan ensin. Tässä ohjeessa ei käsitellä ICF:n ympäristötekijöitä (e) koskevia kuvauskohteita.
4 4 2. ICF-aihealue Tulkittava ICF aihealue, saadaan kuvauskohteen kirjaintunnuksen ja kolmen ensimmäisen numeron perusteella, esim. b 164 Korkeatasoiset kognitiiviset toiminnot. Arvioinnissa saman aihealueen sisällä on voitu havainnoida yhtä tai useampaa kuvauskohdetta riippuen arvioinnin tavoitteista. Tulosta luettaessa ja tulkittaessa on huomattava, että saman aihealueen sisällä olevat kuvauskohteet ja niihin kiinnitettyjen osoittimien antamat tiedot saattavat poiketa toisistaan huomattavasti. Tämä johtuu ICF:n rakenteesta. Esimerkiksi aihealue b 280 Kipuaistimus sisältää sekä kuvauskohteen Yleistynyt kipu (b 2800) että tarkemmin määritellyn kuvauskohteen Kipu alaraajassa (b 28015). Täten tuloksissa voivat kipua osoittavat, eri kuvauskohteista saadut tiedot vaihdella neutraalista (ei kipua) aina ehdotonta rajoitetta osoittavaan (estää esim. työn tekemisen). Sama koskee psyykkisiä toimintaedellytyksiä kuvaavan aihealuetta esim. b 126 Temperamentti ja persoonallisuustoiminnot. Aihealueen eri kuvauskohteista saatu tieto voi vaihdella toimintakykyä edistävistä tekijöistä (+ tulokset) toimintakykyä rajoittaviin tekijöihin. 3. ICF kuvauskohde ICF kuvauskohde on ICF:n perustieto. Kuvauskohde on joko kirjaimen ja neljä numeroa esim. b 1643 Kognitiivinen joustavuus tai kirjaimen ja viisi numeroa esim. b Kipu alaraajassa pitkä. Kullekin kuvauskohteelle on arvioinnin toteuttamista varten VAT:ssa luotu yksi tai useampia osoittimia. 4. Osoitin Osoitin, jonka avulla havainto on tehty. Osoitin osoittaa sen konkreettisesti havainnoitavan tekijän, jota on valmentajien toimesta seurattu (havainnoitu) ja jonka mukaisesti myös itsearviointi on tehty. Osoittimen avulla kyetään tarkentamaan ICF kuvauskohteen sisältämää tietoa. Osoittimen käyttö helpottaa myös arvioinnin tekemistä, koska
5 5 osoittimelle kirjoitettava kysymys ja vastausvaihtoehdot (skaalaus) kirjataan ICF:n kuvauskohdetta konkreettisempaan muotoon. ICF:n kuvauskohteet ovat pakostakin osoitinta yleisluonteisempia eivätkä siten pysty tuottamaan aina niin konkreettista tietoa toimintakyvystä mitä kuntoutuksessa tarvitaan. Tätä aukkoa ICF:n ja elävän elämän välillä täytetään osoittimien avulla. Täten esimerkiksi kivulle alaraajassa voidaan antaa osoittimeksi Kipu nilkassa, jolloin itsearvioinnissa arvioidaan todellista nilkassa tuntuvaa kivuntunnetta. Ulkopuolinen ei yleensä voi havaita sitä, missä kohden alaraajaa kipu on, mutta hän voi havainnoida sen, kuinka paljon alaraajakipu vaikuttaa ao. tehtävässä vaadittavaan toimintakykyyn. Sama aukon täyttäminen koskee myös esimerkiksi ICF:n kuvauskohdetta b 1301 M otivaatio. M otivaatiota on monenlaista ja se vaihtelee voimakkaasti kohteen mukaan. On eri motivaatio työn a ja työn b suhteen, eri motivaatio harrastusten ja erilaisten kotitöiden suhteen. Tästä syystä motivaatiota osoittamaan tarvitaan erilaisia osoittimia ja myös kuvausta työstä tai toimintaympäristöstä jossa motivaatiota on havainnoitu. Osoittimille on tehty ICF:n mukainen skaalaus*, jota käytetään rajoitteen tai edistävän tekijän merkittävyyttä arvioitaessa ja jonka mukaisesti havainnot on kirjattu. Osoittimien antamaa tietoa luettaessa on huomioitava, että osalle osoittimista ei voida antaa positiivista (edistävää) arvoa. Tämä koskee tilannetta kun käytetään fyysisten rajoitteiden vaikutuksia kuvaavia osoittimia. Esimerkiksi silloin, kun arvioidaan kivun vaikutusta toimintakykyyn. Joko kipua ei ole, jolloin arvo on neutraali (ei vaikutusta työssäsuoriutumiseen), tai kivun vaikutus on toimintakykyä rajoittava. Kipu ei voi koskaan olla toimintakykyä edistävä tekijä. *Arvioinnissa käytettyjen ICF kuvauskohteiden osoittimien skaalaus on seuraava: +4 Ehdottomasti edistävä tekijä +3 Merkittävästi edistävä tekijä +2 Kohtalaisesti edistävä tekijä +1 Lievästi edistävä tekijä 0 Ei ongelmia, neutraali, henkilöllä ei ole tämän osoittimen antamaan viitetietoon rajoitetta tai erityistä edistävää tekijää..1 Lievä rajoite, ongelma vaikuttaa vähemmän kuin 25 % ajasta, henkilö voi sietää sitä ja se on esiintynyt harvoin viimeisen 30 pv:n aikana.2 Kohtalainen rajoite, ongelma vaikuttaa vähemmän kuin 50 % ajasta, heikentää päivittäistä elämää ja on esiintynyt ajoittain viimeisen 30 pv:n aikana.3 Merkittävä rajoite, ongelma vaikuttaa enemmän kuin 50 % ajasta, häiritsee osittain päivittäistä elämää ja on esiintynyt säännöllisesti viimeisen 30 päivän aikana.4 Ehdoton rajoite, ongelma esiintyy enemmän kuin 95 % ajasta, intensiteetillä joka ehdottomasti estää päivittäistä elämää ja on esiintynyt joka päivä viimeisen 30 pv:n aikana
6 6 VAT-arviointituloksen jakaminen ja tulostus eri osa-alueisiin. VAT:n avulla saatu arviointitulos sisältää erittäin paljon tietoa kuntoutujan työssä tarvittavasta toimintakyvystä. Tämän tiedon käsittelemisen helpottamiseksi arviointituloksesta voidaan tuottaa osa-aluetulosteita. Työssä tarvittavan toimintakyvyn arvioinnin helpottamiseksi käytännön jako on muodostunut seuraavaksi: - Työssä tarvittavien fyysisiä edellytyksiä kuvaavat kuvauskohteet - Työssä tarvittavia psyykkisiä edellytyksiä kuvaavat kuvauskohteet, jotka on jaettu kolmeen osaan o integraatiota ja kompetenssia (henkilön omaan persoonaan kohdistuvat) kuvaavat kuvauskohteet ja osoittimet o työssä tarvittavia sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja kuvaavat kuvauskohteet ja osoittimet o motivaatiota kuvaavat kuvauskohteet ja osoittimet Näitä kuvauskohteita ja osoittimia luettaessa on huomattava, että etenkin integraatiota ja kompetenssia sekä motivaatiota kuvaavat tekijät ovat joissakin tapauksissa niin lähellä toisiaan, että niiden antama viitetieto voidaan lukea molempiin alueisiin kuuluvaksi. Näissä tapauksissa osoitin on kohdistettu siihen kuvauskohteeseen, johon sen katsotaan ensisijaisesti kuuluvan. Edellä kuvatun, rutiiniluonteisen osatulosteisiin jakamisen lisäksi VAT mahdollistaa sellaisten osatulosteiden tekemisen missä halutaan kuvaus jonkin erityisen tekijän (diagnosoitu tai diagnosoimaton) vaikutusta työssä tarvittavaan toimintakykyyn. Osatulokset Fyysiset edellytykset Työssä tarvittavan toimintakyvyn fyysisiä edellytyksiä kuvaavaan osatulokseen on poimittu kaikki aluetta kuvaavat sekä toimintojen (b) että suoritusten ja osallistumisen (d) kuvauskohteet ja osoittimet. Tässä esitettyä tulosta voidaan käyttää lisäinformaationa, kun lääkäri tai moniammatillinen työryhmä harkitsee kliinisessä tutkimuksessa havaitun rajoitteen vaikutusta henkilön toimintakykyyn. Esimerkiksi tässä tapauksessa on diagnosoitu fyysiset rajoitteet mm. selän alueella ja niiden aiheuttamien kipujen vaikutusta työssä tarvittavaan toimintakykyyn on haluttu selvittää. Tämän osoittimen kohdalla itsearvioinnin tuloksena on vaikea rajoite (ICF.3) ja valmentajien työn aikana havainnoimana kohtalainen (ICF.2) rajoite. Samaan aikaan on arvioitu / havainnoitu myös muiden dokumentoitujen fyysisten rajoitteiden vaikutusta työssä suoriutumiseen. Lääkärin / tai moniammatillisen työryhmän tehtävä on tämän, ja muiden toimintakykyyn vaikuttavien tutkimustulosten perusteella, tehdä päätös toimintakyvystä ao. toimintaympäristössä.
7 7 Psyykkiset edellytykset - Integraatio ja kompetenssi Integraatiota ja kompetenssia kuvaavien kuvauskohteiden ja osoittimien antama tieto ja sen käyttö muodostavat haastavimman osuuden VAT:n tiedoista. Tulosta luettaessa ei aina riitä se, että sitä tulkitaan aihealue esim. b 126 Temperamentti ja persoonallisuustoiminnot kokonaisuuksina, vaan tulosta joudutaan tarkastelemaan kuvauskohteittain, jopa osoittimittain. Esimerkki tulostuksessa aihealue b 126 sisältää sekä kuvauskohteeseen b 1262 Tunnollisuus että kuvauskohteeseen b 1266 Itseluottamus kohdistuvia havaintoja. Esimerkissä saman aihealueen itsearvioinnin tulokset vaihtelevat kohtalaisesti edistävästä tekijästä kohtalaiseen rajoitteeseen. Samaan aikaan toteutetut valmentajien havainnot vaihtelevat lievästi edistävästä tekijästä lievään rajoitteeseen. Tätä osatulostetta luettaessa on myös huomioitava, että jotkin kuvauskohteet voivat joko vahvistaa tai heikentää toisesta kuvauskohteesta saatua tietoa. Yllä olevassa esimerkissä suoritusten ja osallistumisen osa-alueen kuvauskohde d 2400 Vastuun kantaminen vahvistaa kuvauskohteen b 1262 Tunnollisuus tietoa. Samoin yksittäisen osoittimen antamaa tietoa tulee tarkastella siten että sitä verrataan kokonaistuloksen antamaan tietoon. Tällä alueella merkittävää on myös se, että työ- ja yksilövalmentaja havainnoivat samaa tekijää erilaisissa ympäristöissä. - Motivaatio Kuten aiemmin todettiin, motivaatiota tulee kuvata useammalla kuin yhdellä osoittimella. Yllä oleva on samalla esimerkki sellaisen osoitinparin käytöstä, joita on tarkoitus lukea yhdessä. Osoitinpari on Tyytyväisyys elämään ja Halu muuttaa elämäntilannetta. Nämä muodostavat osoitinparin, joiden tulosten tulisi olla esimerkin mukaisesti erisuuntaiset. Eli jos on tyytyväinen (motivoitunut) nykyiseen elämäntilanteeseen niin halu muuttaa elämäntilannetta tulisi olla heikko. Tässä esimerkissä sekä itsearvioinnin tulokset että ulkopuoliset havainnot ovat yhteneväiset. Henkilö ei ole tyytyväinen omaan tilanteeseensa ja on motivoitunut muuttamaan sitä. Työhön kohdistuvien motivaatio-osoittimien antamaa tietoa tulkittaessa on huomioitava, että sekä itsearvioinnin että ulkopuolisen havainnoima motivaatio voi vaihdella riippuen siitä, kuinka
8 8 kiinnostavina henkilö työpisteessä suoritettavat työtehtävät on kokenut. Siten motivaatio-kuvauskohteen sisällä olevien osoittimien antamissa tiedoissa voi eri arviointikertojen ja erilaisissa työpaikoissa tehtyjen arvioiden välillä olla suurta vaihtelua. - Työssä tarvittavat sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot Yllä on kaksi esimerkkiä työssä tarvittavien sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja kartoittavien kuvauskohteiden tuloksista. Tähän osatulosteeseen voidaan yleensä ottaa mukaan kaikki ICF:n pääluokan 7 Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet kaikki aihealueet ja kuvauskohteet. Esimerkin ensimmäisessä tulosteessa tähän on lisätty aihealueen d 350 Keskustelu kuvauskohteet. Esimerkin tarkoitus on selkeyttää sitä tilannetta, jossa tuloksen lukija ja mahdollinen moniammatillinen työryhmä on päätöksentekotilanteessa. Tämän osatulosteen antaman tiedon käyttö riippuu oleellisesti siitä, mitkä ovat ao. henkilön jatkosuunnitelmat. Tarvitaanko esimerkiksi tavoitteena olevassa työpaikassa erittäin hyviä sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja. Tällöin ensimmäisen esimerkkitulosteen henkilön kohdalla olisi kuntoutuksessa kiinnitettävä näihin taitoihin erityistä huomiota. Toisen esimerkkitulosteen henkilöllä taas ao. taidot ovat kunnossa. Itsearvioinnin ja valmentajien havaintojen välillä olevat skaalaerot. Kaikkien toimintaedellytyksiä kuvaavien osa-alueiden tulosten lukemisessa ja tulkinnassa on huomioitava mahdolliset itsearvioinnin ja valmentajien havaintojen välillä olevat erot. Mikäli eroa on niissä kuvauskohteissa, joissa ulkopuolinen (valmentaja) on havainnut olemassa olevan rajoitteen ja itsearvioinnin tulos osoittaa edistävää tekijää +1 +4, asiaan on aina kiinnitettävä huomiota.
9 9 Oleellista ja huomioitavaa on, että aina kun osatuloksia tulostetaan ja niiden perusteella tehdään arvioita toimintakyvystä, on samaan aikaan pidettävä näkyvillä myös kokonaistulos. Tämä pienentää lukemisessa ja tulkinnassa sitä riskiä, että jonkin kuvauskohteen antama tieto irrotetaan kokonaisuudesta ja päätöksiä tehdään tämän kokonaisuudesta irrotetun yksittäisen tiedon perusteella. Esimerkiksi motivaatiota tulkittaessa on huomioitava mahdollisten fyysisten rajoitteiden vaikutus siihen. Samoin, kun tarkasteltavana on esimerkiksi kuntoutujan toimintakyvystä tehty väliarvio, on tarkasteltava ensin kokonaisuutta ja vasta sen jälkeen erillisten kuvauskohteiden ja osoittimien antamaa tietoa.
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn
LisätiedotToimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)
Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) julkistettiin
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotHavainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen
Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia C: Tuomas Leinonen Havainto VAT:ssa havainnolla tarkoitetaan tunnetussa toimintaympäristössä tehtyä huomiota asiakkaan
LisätiedotToimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen
LisätiedotToimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)
Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) on ensimmäinen
LisätiedotValmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä V.A.T... 2 Alkusanat ja vähän historiaa... 2 Sanastoa ja käsitteitä... 3 VAT -ohjekirjan käyttö...
Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä V.A.T... 2 Alkusanat ja vähän historiaa... 2 Sanastoa ja käsitteitä... 3 VAT -ohjekirjan käyttö... 3 Lyhyt johdanto ICF:ään ja sen suhteesta VAT:n osoittimiin...
LisätiedotVAT-järjestelmä. Info. Kumppaniksi ry
VAT-järjestelmä Info Kumppaniksi ry Sisältö VAT-järjestelmä on tarkoitettu helpottamaan kuntoutuksen (valmennuksen) toteuttamista. Se sisältää tarvittavat perustietorekisterit sekä kuntoutukseen liittyvien
LisätiedotICF tarkenteet. ICF-tarkenteet. 1. tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne. Osa-alue. Pääluokka 2. taso. 4. taso. 3. taso
ICF tarkenteet ICF-tarkenteet Osa-alue s7 3020.4 2 1. tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne Pääluokka 2. taso 3. taso 4. taso 2 1 Kun käytetään ICF-kuvauskohteita, ne tulisi täydentää aina vähintään yhdellä
LisätiedotToimintakyvyn kirjaaminen
Toimintakyvyn kirjaaminen Anu Myllyharju Puikkonen 2018 Rakenteinen kirjaaminen sosiaali ja terveydenhuollossa (thl.fi) Rakenteinen tieto eli määrämuotoinen tieto tarkoittaa tiedon kirjaamista ja tallentamista
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotToiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry
Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-
LisätiedotToimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä
asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.
LisätiedotHuomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi
LisätiedotOpiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)
Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta
LisätiedotICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat
ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,
LisätiedotApuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä
Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinefoorumi 16.4.2015 tt Johanna Kuisma Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Apuvälinepalvelut Apuvälinepalveluprosessi 1.
LisätiedotICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN
ICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN Nuorten toimintakyvyn arviointi nuoren ammatilliseen kuntoutuksen hakeuduttaessa -koulutus 21.3.2019 Heidi Anttila Twitter: @anttilaheidi 21.3.2019 @anttilaheidi - ICF
LisätiedotOma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa
Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus
LisätiedotValmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)
Vlmennuksen j rvioinnin tukijärjestemä (VAT) Työhön kuntoutuksen trkoitus on utt sikst kuntoutumn siten, että siirtyminen koulutukseen ti työelämään on mhdollist. VAT -järjestelmä on kehitetty kuntoutumisen
LisätiedotVankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Mariitta Vaara 3.12.2018 3.12.2018 Mariitta Vaara 1 Työkyvyn määrittäminen Työkyky muodostuu ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotJ.J. Jedulainen 20.11.2012 1
1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys
LisätiedotTyökyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS
Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn arviointi haasteellinen tehtävä monimutkainen asia useita eri näkökulmia tilannekohtainen
LisätiedotCY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen
ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen
LisätiedotErityisen tuen tarpeen arviointityökalutyökalu
Ruori Erityisen tuen tarpeen arviointityökalutyökalu Etunimi Sukunimi 25.4.2017 Mistä kaikki alkoi? Käytännön tarve yhdenmukaiselle hakijan / koulutuskokeilijan/ opiskelijan erityisen tuen tarpeen arvioinnille
LisätiedotRAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa
RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotOnko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?
Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena? Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT Vammaispalvelujen neuvottelupäivät, 18.-19.2.2016, Scandic Park Helsinki Mikä on
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotMikä muuttui projektin tuloksena?
Mikä muuttui projektin tuloksena? Laki nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta Milla Kaitola Suunnittelija Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutusryhmä Mitä projekti toi tullessaan kuntoutuksen
LisätiedotRatko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus
Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotMONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235
MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235 1 MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Mitä ymmärrämme moniammatillisuudella Näkökulmia moniammatilliseen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotKOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET
KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET Suomessa psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen tason arvioimisessa käytettäviä testejä. Näistä testeistä saadaan yleensä pistemääriä,
LisätiedotVaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö
LisätiedotIkääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto
Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi
LisätiedotTYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO
Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotToimintakykyä arvioitava
ICF ja toimintakyvyn arviointi Toimintakykyä arvioitava ICF Workshop JAMK 2015 1 Tarpeen arviointi Toimintakyvyn arviointi ICF ohjaa valitsemaan arviointimenetelmiä suhteessa intervention sisältöön (keinoina
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotKUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotTOIMINTAKYKY KIRJAAMISEN VILLI LÄNSI ON AIKA JÄTTÄÄ HISTORIAAN. jatkossa rakenne ratkaisee
TOIMINTAKYVYN MITTAAMINEN NÄKYVÄKSI Mari Laine ft, vapaa toimittaja mari.j.laine@gmail.com TOIMINTAKYKY Artikkeli on Fysioterapia lehden toimintakykyä käsittelevän juttusarjan neljäs osa. Sarja tehdään
LisätiedotRuori. Ohjauksen- ja tuen tarpeen arviointityökalutyökalu Riina Karvonen
Ruori Ohjauksen- ja tuen tarpeen arviointityökalutyökalu Tavoitteet Pedagogisen tuen tarpeen arviointiin kehitetty työkalu Helppokäyttöisyys Arvioinnin toteuttaminen moniammatillisesti > kaikkien käytettävissä
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotToimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija
Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa
Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa
LisätiedotEsitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa
Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä
LisätiedotOppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh
TYÖVALMENNUSÄÄTIÖ AVITUS EKOCENTER Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla Tutkinnon perusteet: YHTEISET TUTKINNON OSAT Paikka: EkoCenter Metsurintie 2 42300 JÄMSÄNKOSKI
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotMini-ASTA asumisen toimintojen alustavaan pika-arviointiin
Mini-ASTA asumisen toimintojen alustavaan pika-arviointiin Mini-ASTA -lomakkeisto on tarkoitettu päivittäisten asumisen toimintojen nopeaan alustavaan arviointiin. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi suosittelemme
LisätiedotPERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ Käyttöohje Esimies
PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ Käyttöohje Esimies Personec HR-järjestelmä sisältää yliopistojen palkkausjärjestelmän arviointilomakkeet, joihin tallennetut tiedot siirtyvät järjestelmässä ypj-arviointiprosessin
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotTYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA
TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotKumppaniksi ry, Vienankatu 5-7, Kajaani. Kumppaniksi ry
Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, jonka tarjoaa: Koulutukseen ja työllistymiseen tähtäävää valmennusta ja kuntoutusta Kumppaniksi ry * Valmennusyksiköt
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotTYÖKOKEILUN ARVIOINTI
TYÖKOKEILUN ARVIOINTI Työkokeilijan sukunimi * Työkokeilijan etunimi * Työkokeilun alkamis- ja päättymispäivä * Alku: Loppu: Työkokeilupaikka tai työympäristö * Jaksoon voi liittyä useampi eri kohde tai
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotAsunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara
Asunnottomana työelämässä Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? 15.12.2017 Mariitta Vaara 20.12.2017 Mariitta vaara 1 Vankeusaika mahdollisuutena! - Yhteisasiakkuus osallisuutta ja työllistymistä
LisätiedotTyöttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen
Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat Kanta-Hämeen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun
LisätiedotKaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille
Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori Ikäihmisten palvelut / PALO / TA4 3.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyvystä Kuntoutumisesta
LisätiedotKykyviisari tulee, oletko valmis?
Kykyviisari tulee, oletko valmis? Muutoksen seuranta aikuissosiaalityössä mittareita ja menetelmiä asiakastyöhön ke 25.4.2018 Työterveyslaitos: Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Solmu-koordinaatiohanke
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotGreen carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi
Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotErityinen tuki Reformilaissa (531/2017)
Erityinen tuki Reformilaissa (531/2017) 64 Erityinen tuki Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä
LisätiedotArvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo
Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla
LisätiedotIlmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin
Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin PAAVO (1) Avuntarpeen itsearviointimenetelmä, soveltuu myös ammattilaiskäyttöön Arviointi tehdään osoitteessa www.paavo.fi Arvioidaan avuntarvetta
LisätiedotVoimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote
Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Pia Vähäkangas, TtT Sosiaali- ja terveysjohtaja, Pietarsaaren alue Erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, GeroFuture Kohti
LisätiedotAJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA
AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotHenkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena
Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti (OSMA) -hanke 1.8.2016-31.7.2019 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen
LisätiedotAsiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto
Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotTK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotIlmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin
Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Käytännön vinkkejä palvelutarpeen arviointiin 13.9.2011 Kajaani Asumispalvelusäätiö ASPA, Katja Laine Avunpäiväkirja (1) Henkilökohtaisen avuntarpeen
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotTyöpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija
Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset
LisätiedotItsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö
Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-
LisätiedotOsallisuutta kuntoutuksesta hankkeessa kehitetty työtoiminnan malli
Osallisuutta kuntoutuksesta hankkeessa kehitetty työtoiminnan malli Sisällys Johdanto... 2 1. Työtoiminnan sisällöt... 3 2. Työtoiminnan mallit 5 2.1 Starttityötoiminta... 6 2.2 Kartoittava työtoiminta...
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
Lisätiedot