Espoon kaupunki Pöytäkirja 25.09.2014 Sivu 1 / 47 Kokoustiedot Aika 25.09.2014 torstai klo 17:35-20:55 Tauko klo 19.04-19.12 Paikka Luukin leirikeskuksen sauna, Luukinranta 10, 02970 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Antti Aarnio, puheenjohtaja Pia Aarrekivi Anitra Ahtola, poistui klo 19.48 39 käsittelyn aikana Jyri Airinen Jussi Honkaheimo Raakel Inkeri Maila Lingman-Nukala Seppo Kallunki Teuvo Loman Ville Lappalainen Kari Pajunen Riina Nevamäki, saapui klo 17.39 36 käsittelyn aikana Muut saapuvilla olleet Jaana Jalonen Pirjo Mutanen Martti Merra Merja Nordling Mauri Suuperko Heli Aro Jetta Laajarinne Rita Mutanen Indira Rangel Rosales Tarja Kauppinen Paula Pullinen kaupunginhallituksen edustaja talous- ja hallintojohtaja, poistui klo 19.12 37 käsittelyn jälkeen liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja nuorisopalvelupäällikkö liiketoimintajohtaja, saapui klo 18.50 37 käsittelyn aikana, poistui klo 20.30 39 käsittelyn jälkeen va. hankintapalvelujen johtaja, saapui klo 18.50 37 käsittelyn aikana, poistui klo 20.30 39 käsittelyn jälkeen markkinointipäällikkö, lautakunnan tiedotuksesta vastaava nuorisonohjaaja nuorisovaltuuston edustaja henkilökunnan edustaja sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25.09.2014 Sivu 2 / 47 Allekirjoitukset Antti Aarnio puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 1.10.2014 Seppo Kallunki Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2013 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 3.10.2014 osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25.09.2014 Sivu 3 / 47 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 34 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 35 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 36 1-2 Vuoden 2015 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä 6 vuosien 2015-2017 taloussuunnitelma. liikunta- ja 37 nuorisolautakunnan lausunto Tilakeskusliikelaitoksen 14 investointiesityksestä vuosille 2015-2019 38 3 nuorisolautakunnan vuoden 2014 talousarvion 21 seuranta I tilanteesta 31.07.2014 39 4 nuorisotoimen maa- ja vesirakennustyöt, ottooikeuden 28 käyttäminen 40 5 Rajatun alueen luovutusperiaatteet ja korvausperusteet 30 Espoon kaupungin venesatamissa 41 6 Lausunnon antaminen Tapionkentän huoltorakennuksen 33 (korvaava uudisrakennus) hankesuunnitelmasta 42 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle perusavustuksen 35 hylkäämisestä tehtyyn kunnallisvalitukseen 43 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 38 44 Annetut informaatiot 39
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 25.09.2014 Sivu 4 / 47 34 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus nuorisolautakunnan kokous oli kutsuttu koolle liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 18.9.2014 päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu oli toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 25.09.2014 Sivu 5 / 47 35 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Riina Nevamäki. Käsittely Nevamäen estyneenä ollessa puheenjohtaja ehdotti Seppo Kallunkia. Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Seppo Kallunki.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 25.09.2014 Sivu 6 / 47 1775/02.02.00/2014 36 Vuoden 2015 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä vuosien 2015-2017 taloussuunnitelma. liikunta- ja Valmistelijat / lisätiedot: Armi Salminen, puh. 046 877 1353 Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Liisa Paavola, puh. 09 816 52109 Mervi Katainen, puh. 09 816 52258 Nina Taipale, puh. 050 365 3431 Martti Merra, puh. 043 824 9586 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko tekee vuoden 2015 talousarviota ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 nuorisolautakunnan vuoden 2015 talousarvioehdotus ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelma 2 nuorisolautakunnan vuoden 2015 talousarvioehdotus ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelma lukuina - Sivistystoimen lautakuntakohtainen, tulosyksikkökohtainen kehysjako Vuosien 2014-2016 Espoo-strategian ja vuoden 2015 taloussuunnitelman käsittely sivistystoimen lautakunnissa sisältää seuraavat vaiheet: - Espoo-strategia sekä talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma (09/2013) - Käyttösuunnitelmat (02/2014)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 25.09.2014 Sivu 7 / 47 Espooseen kohdistuvia muutospaineita Espoon väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 alkaen keskimäärin hieman alle 4000 henkilöä vuodessa. Vuosittain vaihtelu on ollut 2 500 ja 5 000 välillä eli varsin suurta. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden erotus on ollut hyvin tasainen, noin 2 000 asukasta vuodessa. Kuntien välisen muuttoliikkeen tuoma väestönlisäys on vuoden 1995 jälkeen laskenut selvästi ja viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut useana vuonna negatiivinen. Sen sijaan nettosiirtoalisuus on 1990-luvun nollatasolta noussut trendinomaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestönlisäyksestä on ollut viime vuosina reilusti yli puolet, (75,7 % vuonna 2013), mikä vastaa näiltä osin myös valtakunnallista kehitystä. Espoon väkiluku kesäkuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan 262 990 asukasta. Kasvua vuoden 2014 tammi-kesäkuussa oli 2 230 asukasta, mikä on vuoden 2013 vastaavan ajankohdan väestönkasvua (1 970 asukasta) 260 asukasta enemmän. Kuntien välinen muuttoliike kasvoi 240 asukkaalla edellisvuoteen nähden. Espoolle tuli kuntien välistä muuttovoittoa tammi-kesäkuussa 500 asukkaan verran. Muutto ulkomailta Espooseen nousi hieman viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, espoolaisten muutto ulkomaille taas pysytteli samoissa lukemissa. Tammikesäkuussa Espoolle tuli ulkomaista muuttovoittoa 690 asukasta, 50 asukasta enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Espoon tammi-kesäkuun väestönkasvusta 47 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä, 31 prosenttia maahanmuutosta johtuvaa ja kuntien välinen muuttoliike kasvatti Espoon väestöä 22 prosentin verran. Työttömyys on Espoossa kasvanut maaliskuusta 2012 lähtien ja kasvu jatkui edelleen voimakkaana kesäkuussa 2014. Espoossa työttömyysasteen kasvu viime kuukausina on ollut voimakkaampaa kuin muualla maassa. Kuitenkin Espoon työttömyysaste on edelleen alhaisempi kuin muissa suurissa kaupungeissa ja koko maassa. Kaupungin talouden kehitys Espoon kaupungin tulos vuodelta 2013 oli 56 milj. euroa ja vuosikatetta kertyi noin 165 milj. euroa. Vuosikatteesta ja tuloksesta kaksi kolmasosaa muodostui kuitenkin kertaluontoisista eristä. Lukuja paransivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syyskaudella 2013 hillitsivät kulujen kasvua. Ilman kertaluonteisia eriä vuosikate olisi ollut noin 125 milj. euroa ja tulos 16 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviosta päätettäessä oli tiedossa yleisten talousnäkymien heikkeneminen. Valtuusto päätti käynnistää taloussuunnitelmakäsittelyn yhteydessä talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelun. Edellä mainitun päätöksen mukaisesti valtuusto hyväksyi toukokuussa talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman ja jo maaliskuussa pienensi vuoden 2014 talousarviota
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 25.09.2014 Sivu 8 / 47 toimintakatteella mitaten noin 23 milj. euroa. Tämä sopeutus on pääosin toteutunut Seuranta I:n ennusteiden perusteella. Kun sosiaali- ja terveystoimen menoissa on ilmennyt merkittäviä ylitysuhkia, maanmyyntitulot ovat jäämässä alle talousarvion ja verorahoitusarvion toteutumisessa on lähes 17 milj. euron riski, toteutuu vuoden 2014 tulos Seuranta I:ssä esitetyn ennusteen mukaan merkittävästi alijäämäisenä. Vuosikate putoaa investointien rahoitustarpeita ajatellen kestämättömän alhaiselle tasolle. Suunnittelukierroksen lähtökohdat Verotuloennuste tarkistettiin heinä-elokuun vaihteessa koko maan ja Espoon vuoden 2013 ansiotulojen kertymän sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2014 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän 19.6.2014 päivitetyn verotuloennusteen perusteella. Vuonna 2014 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1 322 milj. euroa eli 0,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Kasvun pienuuteen vaikuttaa osaltaan se, että vuodelle 2013 kirjautui noin 10 milj. euron ylimääräinen erä tilitysaikataulujen muutoksesta johtuvan jaksotusmuutoksen takia. Vuoden 2014 verotuloihin vaikuttaa myös kunnallis- sekä kiinteistöveroprosenttien nosto. Ilman niitä tämän vuoden verotulot alenisivat edellisestä vuodesta. Verorahoituksen määrä ja kehitys on arvioitu tällä hetkellä käytössä olevan tiedon perusteella. Hallituksen kehysriihessä sovittiin maaliskuussa, että kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja nostetaan vuoden 2015 alussa. Samalla on päätetty että välyksen tarkistamisesta kunnille kertyvä lisäverotulo vähennetään valtionosuuksista. Alarajan nostosta tulevasta veronlisäyksestä yli puolet, noin 20 milj. euroa kohdistuu Espooseen. Valtion valmistelusta saatujen epävirallisten tietojen mukaan tämä 20 milj. euroa vähennetään suoraan Espoolle tilitettävistä valtionosuuksista. Asia varmistuu vasta elokuun lopun budjettiriihessä. Verotuloennuste on laadittu muilta osin nykyisillä veroprosenteilla mutta edellä mainittu kiinteistöveron alarajan nosto on huomioitu. Vuoden 2015 peruspalvelujen valtionosuuksista on käytettävissä Suomen kuntaliiton laatimat alustavat kuntakohtaiset laskelmat. Valtionosuusuudistus tulee voimaan vuoden 2015 alussa ja lähtökohdiltaan se ei aiheuta merkittäviä muutoksia suurten kaupunkien saamiin valtionosuuksiin. Espoon kaupungille tilitettävät valtionosuudet näyttävät jäävän kuitenkin selvästi pienemmiksi edellä mainitun kiinteistövero-operaation takia. Sen lisäksi vuosille 2011-2017 suunnitellut valtionosuusleikkaukset pudottavat kaupungille tilitettävien valtionosuuksien määrä, minkä vuoksi niitä ei juurikaan kerry. Verorahoitusta sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta mm. palveluvelvoitteisiin ja valtionosuuksiin on varauduttu tarkistamaan vielä syys - lokakuussa kun niistä saadaan tarkemmat tiedot.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 25.09.2014 Sivu 9 / 47 Käyttötalouskehys Käyttötalouden kehys on rakennettu niin, että talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman taloudelliset tavoitteet on sisällytetty toimialojen vuosien 2015-2017 määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäystarpeita on vahvasti karsittu ja sen lisäksi tasapainotuserää on lisätty suunnitelmakaudelle yhteensä lähes 125 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että pelkästään tuottavuutta kehittämällä ja nykylainsäädännön palveluvelvoite huomioon ottaen tavoiteltua toimintakatteen parannusta ei saavuteta. Palvelutasoa ja -tarjontaa on tarkasteltava kriittisesti ja joltain osin alennettava. Vuoden 2013 syksyllä julkistetun hallituksen rakennepoliittisen ohjelman lupaamia palveluvelvoitteen ja tuotantotavan kevennyksiä mahdollistavia normimuutoksia ei ole saatu valmiiksi, mikä suuresti hankaloittaa talouden tasapainotusta. Kevään kehysriihen päätösten mukaan näitä päätöksiä tulisi elo-syyskuun vaihteessa. Valtion tämän ja ensi vuoden suunnitelmiin sisältyy eräitä kuntien velvoitteita ja kustannuksia lisääviä hankkeita ja toimenpiteitä. Talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman tavoitteisiin liittyvien toimenpiteiden ja projektien suunnittelu ja täytäntöönpano on aloitettu. Niitä on vietävä määrätietoisesti eteenpäin ja niissä onnistuminen edesauttaa kaupungin pahasti epätasapainoon joutuneen rahoitustilanteen parantamista. Palveluliiketoimen tuottamien sisäisten palvelujen tuottavuustavoitteet ovat vähintään yhtä suuret kuin asiakaspalveluja järjestävillä ja tuottavilla toimialoilla. Palveluliiketoimen tuottavuushyödyt siirtyvät hinnoittelun kautta peruspalveluihin. Liikelaitosten budjetit rakennetaan niin, että ne tuottavat maksimissaan 1 %:n ylijäämän ko. liikelaitoksen liikevaihdosta. Käyttötalouden tulojen ja menojen budjetoinnin lähtötilanteeksi on kirjattu Seuranta 1:ssä esitettävien talousarviomuutosten mukainen talousarvio. Investointiohjelma Investointiohjelmassa on erityisesti priorisoitu sisäilmaongelmaisten koulujen korjauksia. Näin ollen on muita investointihankkeita jouduttu siirtämään myöhemmäksi. Kouluja korjataan sekä talousarviovaroin että yhtiömuotoisesti kaupungin takaamilla lainoilla. Palvelujen ja investointien rahoitus Talousarvion ja -suunnitelman rahoitus on tässä vaiheessa tasapainotettu lisälainalla ja lisääntyvät korkokustannukset ovat mukana arviossa. Emokaupungin lainamäärä nousee voimakkaasti. Kehysohjeen taloudelliset tunnusluvut jäävät selvästi TATU-tavoitearvoista vaikka kaupungin kokonaisluvuista laskettu tuottavuus paranee vuosittain.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 25.09.2014 Sivu 10 / 47 Espoo-tarina ja sivistystoimen valtuustokauden tavoitteet Sivistystoimi on laatinut Espoo-tarinan ja sivistystoimen tarinan sekä kaupunkiyhteisten valtuustokauden tavoitteiden pohjalta omat toimialatasoiset valtuustokauden tavoitteensa. Valtuustokauden tavoitteita toteutetaan ja niiden toteutumista mitataan vuosittain asetettavilla tulostavoitteilla ja tavoitteilla. Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutumisesta lautakunnille talouden seurantojen yhteydessä. Espoon tuloskortissa on kolme näkökulmaa: 1) resurssit ja johtaminen, 2) asukkaat ja palvelut ja 3) elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteiden määrää on karsittu edelliseen kauteen verrattuna ja tavoitteiden asettelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tavoitteiden toteutumisen mitattavuuteen. Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Tuottavuutta seurataan tatuohjelman kautta. Tavoite Palveluliikelaitoksen kanssa tehtävistä sopimuksista on edelleen tuloskortissa. Sivistystoimi kehittää jatkossakin johtamista ja esimiestyötä ja panostaa henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehitystä seurataan vuosittain. Valtuustokauden tavoitteena on lisäksi maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuuden läheneminen vastaamaan maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Kaupunkitasoisena tulostavoitteena on henkilöstömäärän kasvun pysäyttäminen, jolloin toimialatason tavoitteena on että henkilöstömäärä ei kasva vuonna 2015. Asukkaat ja palvelut Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on nuorten itsenäistymisen tukeminen antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Tämän tavoitteen saavuttamisessa erittäin tärkeää on nuorisotakuun toteutuminen, eli koulutuspaikan, lisäopetuksen, muun koulutuksen tai työpajapaikan tarjoaminen kaikille peruskoulun päättäneille. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuutta, eli Omniasta valmistuvien nuorten työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista, seurataan vuosittain OPH:n tulosrahoitusmittarin avulla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistumisen myötä muotoillaan uudeksi tulostavoitteeksi sivistystoimen prosessien uudistaminen vastaamaan uuden lain vaatimuksia. Valtuustokauden tavoitteena on myös lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Vuonna 2015 panostetaan edelleen lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tukemiseen lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia. Yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa toteutetaan lasten ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 25.09.2014 Sivu 11 / 47 nuorten hyvinvointisuunnitelman vuodeksi 2015 asetetut tavoitteet. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, työväenopiston ruotsinkielisen toiminta sekä ruotsinkieliset nuoriso- ja kulttuuripalvelut muodostavat yhden toimivan kokonaisuuden. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Vuonna 2015 tavoitteena on, että espoolaiset koululaiset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. Espoolainen kulttuuriverkosto muodostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Vuonna 2015 sivistystoimessa tarkastellaan taiteen ja kulttuurin roolia Innovation Gardenissa. Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuuksien suunnittelua jatketaan. Sivistystoimen kehys Sivistystoimen kehyksen loppusumma vuodelle 2015 on 691,1 milj. euroa. Korotus vuoden 2014 muutettuun talousarvioon verrattuna on toimialatasolla 2,2 prosenttia. Sivistystoimen vuoden 2015 kehyksessä on määrärahat kaupunkitasoiseen palkankorotukseen ja sisäisiin toimitilavuokriin. Sisäiset siivouskustannukset ovat laskeneet noin 0,2 milj. euroa. Palkankorotusvaraus tehdään koko kaupungissa 0,5 prosentin suuruisena vuoden 2014 palkkoihin verrattuna (yhteensä 1,6 milj. euroa). Toimitilavuokrien korotukset ja uudet tilat ovat ennakkotiedon mukaan huomioitu 11,4 milj. eurolla. Ateriapalveluiden hinnankorotus on 2,5 %. Oppilasmäärän kasvu noin 660 oppilasta, uudet päiväkodit ja kokovuotistamiset, Opinmäen toiminnan käynnistäminen, väistötilat koulujen ja päiväkotien remonttien yhteydessä sekä sopimusten indeksikorotukset aiheuttavat lisäkustannuksia, joita ei ole huomioitu talousarvioissa. Palveluliikelaitoksen korotukset tai lisäykset eivät sisälly talousarvioihin tilakeskuksen ilmoittamia toimitilavuokria ja siivouksia lukuun ottamatta. Annetussa kehyksessä pysyminen edellyttää mm. opetuksen avustajapalveluiden supistamista, lukion sähköisten yo-kirjoituksiin varattavan kehittämisrahan supistamista ja iltapäivätoiminnan ryhmien lukumäärän supistamista. Varhaiskasvatuksessa yksityisen päivähoidon määrän lisäämistä sekä toiminnan ja palvelutuotannon kehittämistä mm. sijaisten käytön tehostamalla, palveluneuvonnan ja lasten valintaprosessia kehittämällä sekä vanhoista, epätarkoituksenmukaisista tiloista luopumalla, kun kapasiteetti tämän sallii. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää useita sivistystoimen palveluihin vaikuttavia toimenpiteitä, joilla on vaikutusta talousarvioon. Koska rakennelinjausten sisällöt ja aikataulut tarkentuvat vasta syksyn
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 25.09.2014 Sivu 12 / 47 kuluessa, ei niiden vaikutuksia ole pystytty ottamaan huomioon talousarvioin laadinnassa. Suomenkielinen työväenopisto ja Espoon aikuislukio siirtyvät vuoden 2015 alusta Espoon seudun koulutuskuntayhtymään Omniaan. Henkilöstö Virkaa ja tointa koskevat perustamis- ja muutosesitykset perustuvat uuden toiminnan aloittamiseen, oppilasmäärän kasvuun ja olemassa olevan toiminnan vakinaistamiseen. Suomenkielisen ja ruotsinkielisen opetuksen osalta kyseisiä tehtäviä on hoidettu tuntiopettajilla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä otetaan käyttöön kaksi uutta päiväkotia. Toiminnan käynnistämiseen esitetään lakisääteisen mitoituksen mukaisesti uusia vakansseja. Nimikemuutokset liittyvät toimintojen ja tehtävien uudelleen organisointeihin. Tässä yhteydessä on ajantasaistettu tehtäväkuvia, tehtävänimikkeitä ja pätevyysvaatimuksia sekä arvioitu uudelleen kyseisten tehtävien vaativuutta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Suomenkielisessä opetustoimessa perusopetuksen oppilasmäärät kasvavat, alakoululaisten määrä lisääntyy yhteensä noin 300 oppilaalla ja yläkoululaisten määrä noin 148 oppilaalla. Erityisoppilaiden määrä kasvaa noin 135 oppilaalla. Kuljetukset väistötiloihin aiheuttavat menopaineita. Espoon aikuislukion toiminta siirtyy 1.1.2015. Espoon seudun koulutuskuntayhtymään Omniaan. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa uudet päiväkodit, Suurpelto ja Painiitty valmistuvat vuoden 2015 aikana. Päivähoidon lapsimäärä kasvaa noin 200 lapsella. Maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvu, kasvun ja oppimisen tuen tehostaminen sekä esiopetuksen oppilashuollon kehittäminen edellyttävät henkilöstön koulutustason nostamista. Svenska rum -lautakunta Aikuisopetuksen organisaatiomuutoksen yhteydessä ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen toiminta siirtyy kulttuurilautakunnasta Svenska rum -lautakuntaan. Ruotsinkielisessä opetustoimessa peruskoulun oppilasmäärä kasvaa noin 75 oppilaalla. Kulttuurilautakunta Suomenkielisen työväenopiston toiminta siirtyy 1.1.2015 lukien osaksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymään Omniaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 25.09.2014 Sivu 13 / 47 Kulttuurilautakunnan palveluissa menopaineita aiheuttavat mm. Opinmäen uudet kirjastotilat ja Pentalan saaristomuseon valmistuminen. nuorisolautakunnassa menopaineita aiheuttavat Opinmäen nuoriso- ja liikuntatilat, Leppävaaran uimahallin ja maauimalan käyttöönotto sekä sitovien sopimusten indeksikorotukset. Muu sivistystoimi Muuhun sivistystoimeen budjetoituihin kotikuntakorvauksiin varaudutaan korotuksella. Sivistystoimen tuloarviosta on noin 3,8 milj. euroa kohdistettu muuhun sivistystoimeen. Sivistystoimi ei saavuta tuloarviota. Tulosyksiköiden tuloarviot ovat realistisia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 25.09.2014 Sivu 14 / 47 1775/02.02.00/2014 37 nuorisolautakunnan lausunto Tilakeskus-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2015-2019 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Hovinen, puh. 09 816 85031 Jarmo Ikävalko, puh. 050 553 5649 Merja Nordling, puh. 043 824 7060 Tapio Taskinen, puh. 050 574 4034 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Tilakeskus-liikelaitos (TIKE) on antanut 18.8.2014 investointiesityksen vuosille 2015-2019. antaa osaltaan seuraavan lausunnon. Tilakeskuksen investointiesitys ei vastaa palvelujen tarpeeseen alueilla, joilla väestö ja erityisesti lasten ja nuorten määrä kasvaa. Investointihankkeiden ajoituksen tulee vastata kaupungin kasvavaa palvelutarvetta. Toimitilojen valmistumis- ja käyttöönottoajankohtien tulee olla hyväksyttyjen hankesuunnitelmien mukaisia. nuorisotiloja sisältävien koulujen ja päiväkotien rakennushankkeiden tulee valmistua pääsääntöisesti siten, että uudet tilat saadaan käyttöön viimeistään elokuun alussa valmiiksi kalustettuina. Näin vältetään kesken toimintakauden vaikeat väliaikaiset tilajärjestelyt ja sekä palvelujen järjestäjille että asiakkaille. Pihat, kentät ja muut ulkoalueet voidaan viimeistellä kesäaikaan laadullisesti paremmin kuin talvikauden aikana. Osa Espoon Y-tonttivarannosta on perustamisolosuhteiltaan erityisen kallista. Kaupungin viranomaiskäytäntö edellyttää maan muita kaupunkeja suurempia ja kalliimpia väestönsuojia, jotka ovat normaaliaikoina vaikeasti hyödynnettävissä. Rahoituskustannukset rasittavat lainoilla rahoitettavia yhtiöhankkeita. Kun kaikki kolme mainittua kallistavaa tekijää kohdistuvat samaan rakennushankkeeseen, voidaan joutua tinkimään rakennusten ja pihojen laajuudesta ja laadusta samalla kun sisäiset vuokrat ovat maan kalleimpia. Lautakunta toivoo, että teknisen ja ympäristötoimen piirissä kehitetään kaavoituksen, viranomaiskäytäntöjen ja rakennushankkeiden toteutusmuotovalintojen avulla kustannuksiltaan edullisempia menettelytapoja. Tilakeskukselle ja sivistystoimelle tulee osoittaa riittävät omat resurssit hankkeiden valmisteluun, suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 25.09.2014 Sivu 15 / 47 Väistötilajärjestelyt tulee suunnitella riittävän ajoissa, jotta lasten ja vanhempien elämää ei tarpeettomasti vaikeuteta. Investointien mahdollinen myöhästyminen voi edellyttää - että toimipisteitä pidetään käyttökelpoisina tavanomaista mittavammilla vuosikorjaustoimenpiteillä - tarvittavien lisätilojen järjestämistä väliaikaisilla tilaratkaisuilla - joustamista paikallisesti nykymuotoisesta lähipalveluperiaatteesta - vapaan tilakapasiteetin käytön sopimisesta nuorisolautakunnan ja Svenska rum- lautakuntien kesken - vapaan tilakapasiteetin käytön sopimisesta naapurikuntien kesken Lautakunta pitää välttämättömänä, että toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2019 valmistuu 15 koulujen peruskorjausta, laajennusta ja uudisrakennusta, jotka sisältävät liikuntatiloja ja nuorisotoiminnan tiloja: Mainingin koulu, Opinmäki, Lintuvaaran koulu, Auroran koulu, Tapiolan koulu ja lukio, Päivänkehrän koulu, Kirstin koulu, Viherlaakson koulu ja lukio, Karhusuon koulu, Tuomarilan koulu, Laajalahden koulu, Meri-Matti, Haukilahden koulu ja lukio, Leppävaaran koulukeskus ja Perkkaan koulu. Tilakeskus on myöhentänyt investointiesityksessään Luukin leirikeskuksen päärakennuksen muutosta, peruskorjausta ja lisärakennusta kahdella vuodella, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 2017, Tilakeskuksen esityksessä 2019. Nuorisolautakunta on 29.4.2009 hyväksynyt leirikeskusten yleissuunnitelman, johon hanke sisältyy. Kiinteistön kunto ja toimintakyky edellyttävät korjaus- ja muutostöitä. Tilakeskuksen tulee arvioida rakennuksen teknisen peruskorjauksen laajuus ja laatu lautakunnalle esitettävää tarveselvitystä varten. Tilakeskus on myöhentänyt investointiesityksessään Kirkkojärven päiväkodin ja nuorisotilan korvaavan uudisrakennuksen valmistumista, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 6/2016, Tilakeskuksen esityksessä 6/2017. Kirstin koulussa toimiva nuorisotila Sentteri tarvitsee kohteen peruskorjauksen ajaksi väliaikaisen tilan Kirkkojärven nuorisotilassa 6/2016 alkaen. Sivistystoimi on esittänyt Olarinniityn ulkoilukeskuksen uudishankkeen valmistumista 2017, Tilakeskuksen esitys ei sisällä tätä hanketta. Lautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 13.6.2013. Hankkeeseen sisältyy ulkoilijoita, esim. hiihtäjiä ja pallokentän käyttäjiä palvelevia pukuhuone- ja suihkutiloja, suksien huolto- ja vuokraustilat, kahvila, kokoustila sekä Keskuspuiston latu- ja ulkoilureittien kunnossapitohenkilökunnan sosiaali- ja taukotilat. Lisäksi hankkeeseen sisältyy Keskuspuiston ulkoilualueiden kunnossapitokaluston, mm. latukoneen säilytystilat. Keskuspuiston latuverkosto laajenee jatkuvasti ja hyvän laatutason ylläpito edellyttää omaa kunnossapitotukikohtaa alueella. Lautakunta esittää että Olarinniityn ulkoilukeskus toteutetaan Sivistystoimen esittämässä aikataulussa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 25.09.2014 Sivu 16 / 47 Sivistystoimi on esittänyt Laaksolahden urheilupuiston uuden jäähallin, nuorisotilan ja huoltorakennuksen valmistumista 2018, Tilakeskuksen esityksessä kohde on selvityshanke ilman aikataulutavoitetta. Laaksolahden jäähalli ja nuorisotila on pidettävä mukana investointiohjelmassa siihen saakka kunnes Vermoon rakennettavan Jääkiekkoilun Tuki ry:n jäähallin toteuttamisaikataulu on selvillä. Urheilupuistoa ja uimarantaa palveleva huoltorakennus on rakennettava riippumatta siitä tuleeko jäähalli Laaksolahteen. Sivistystoimi on esittänyt Matinkylän uimahallin uudishankkeen valmistumista 2018. Tilakeskuksen esityksessä kohde on selvityshanke ilman aikataulutavoitetta. Lautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 31.10.2013. Hankkeelle on esitetty 0,8 M valtionavustusta vuodelle 2016 Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa 2013-2016. Talousarvion pöytäkirjamerkintä 2013: Tavoitteena on saada rakentamiskustannukset katetuksi pääosin Matinkylän keskuksen maankäyttömaksuilla. Matinkylän uimahalli palvelee eteläisen Espoon voimakkaasti kasvavaa väestöä ja sen valmistuminen mahdollistaa huonokuntoisen Espoonlahden uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen. Espoonlahden uimahalli suljetaan yleisöltä peruskorjauksen ajaksi ja peruskorjaus on mahdollista aloittaa vasta Matinkylän uimahallin valmistumisen jälkeen. Lautakunta esittää että Matinkylän uimahalli rakennetaan sivistystoimen esityksen mukaisessa aikataulussa. Sivistystoimi on esittänyt Meri-Matin yhtenäisen peruskoulun, aikuislukion, nuorten kulttuuriareenan ja Matinkylän alueen nuorisotilan uudisrakennuksen valmistumista 2018, Tilakeskuksen esityksessä suunnittelu ja rakentaminen on esitetty siirrettäväksi 2020-luvulle. Alueen asukasmäärä ja palvelutarve kasvavat voimakkaasti. Nuorisopalvelujen tilojen kannalta sijainti on ihanteellinen, lähellä metrokeskusta, linjaautoterminaalia ja kauppakeskusta. Meri-Matti ja siihen liittyvät nuorisopalvelujen tilat tulee toteuttaa Tynnyripuistoon kaavoitettavalle tontille vuosina 2016-2018. KH/EKY päätös 14.1.2013: Meri-Matin koulun yhteyteen sijoittuvat myös Espoon aikuislukio sekä nuorisotilat. Samalla nuorisopalvelut luopuu nykyisestä Matinkylän monitoimitalosta joka vapautuu muuhun käyttöön. Sivistystoimi on esittänyt Leppävaaran urheilupuiston huoltorakennuksen ja tekojään edellyttämien tilojen valmistumista 2019, Tilakeskuksen esityksessä kohde on selvityshanke ilman aikataulutavoitetta. Leppävaaran stadionin tilat ovat urheilupuiston kasvavasta käyttäjämäärästä johtuen riittämättömät. Tekojään ja huoltorakennuksen tulee valmistua samanaikaisesti. Tekojäälaitteisto sijoitetaan huoltorakennukseen, kalustolle tarvitaan säilytystilat ja käyttäjille pukuhuonetilat. Sivistystoimi on esittänyt Espoonlahden uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen valmistumista 2020, Tilakeskuksen esitys ei sisällä tätä hanketta. Alueen kasvava asiakaskunta edellyttää lisätilaa. Uimahallin tekninen kunto on turvattava peruskorjaukseen saakka.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 25.09.2014 Sivu 17 / 47 Sivistystoimi on lisäksi esittänyt vuosittaista määrärahaa merellisen Espoon satamien ja uimarantojen palvelurakennusten korjaamiseen ja korvaaviin uudisrakennuksiin. Tilakeskuksen esitys ei sisällä määrärahaa. TIKE on myöhentänyt investointiesityksessään Perkkaan korvaavan koulun, päiväkodin ja nuorisotilan uudishankkeen valmistumista kolmella vuodella vuoteen 2022. Hanke liittyy Perkkaan alueen asuntorakentamiseen, jonka toteumaa on seurattava. Entisen Perkkaanpuiston koulun tontin käyttötarkoituksen muutoksesta saadaan kaupungille myös tuloja. Käsittely Sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen. Pia Aarrekivi teki lisäysesityksen: Tilakeskuksen esitys ei sisällä Kilon nuorisotilaa, joka investointilistalla on ollut vuosia - aina myönnettynä. Kilon alueen lapsien ja nuorten määrä on todella suuri ja Keran alueen kaavoituksen edetessä moninkertaistuu. Lautakunta esittää, että tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa monitoimitila ns. Agan kaarihallien tiloihin, sisältäen nuorisotilan. Lisäksi lautakunta toivoo liikennepuiston liittämistä kokonaisuudessaan Karaniityn puistoalueeseen sekä sen kunnostamista pyöräilykulttuurin edistämiseen. Aarrekiven lisäysesitystä kannattivat Seppo Kallunki, Ville Lappalainen sekä puheenjohtaja Antti Aarnio. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Aarrekiven lisäysesitys hyväksyä. Koska lisäysesitystä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös : 1. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2. Lautakunta päätti lisäksi esittää, että tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa monitoimitila ns. Agan kaarihallien tiloihin, sisältäen nuorisotilan. 3. Lisäksi lautakunta toivoo liikennepuiston liittämistä kokonaisuudessaan Karaniityn puistoalueeseen sekä sen kunnostamista pyöräilykulttuurin edistämiseen. Oheismateriaali Selostus - Ennusteet - Tilakeskus Investointiesitys Sivistystoimi on toimittanut Tilakeskus-liikelaitokselle oman esityksensä toimitilainvestoinneiksi vuosille 2015-2019 huhtikuussa 2014.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 25.09.2014 Sivu 18 / 47 Esitykset koskevat uusia toimitiloja, vanhojen toimitilojen peruskorjauksia ja laajennuksia sekä tilojen käyttötarkoituksen muutoksia, vastaavat väestönkasvun edellyttämään toimitilatarpeeseen, toimintaympäristön muutoksiin ja antavat mahdollisuuden luopua toiminnallisesti epätarkoituksenmukaisista ja huonokuntoisista tiloista. Esitykset hankkeiden ajoitukseksi valmistellaan väestö- ja asiakasennusteiden ja -seurannan, palveluverkkotavoitteiden, toimitilatavoitteiden ja peruskorjausten kiireellisyyden perusteella. Palveluverkon ja palvelualueiden rakennushankkeet liittyvät toisiinsa ja esitykset peruskorjauksiksi ajoitetaan niin, että väistötiloina voidaan käyttää valmistuneita uusia tiloja tai toisen hankkeen valmistuessa vapaaksi jääviä tiloja. Muutokset toimialan esittämiin hankkeiden ajoituksiin aiheuttavat toimialalle huomattavia ylimääräisiä kustannuksia. Tilakeskus-liikelaitos on antanut 18.8.2014 investointiesityksensä vuosille 2015-2019 (oheismateriaalina). Tilakeskus-liikelaitoksen esitys vastaa sivistystoimen esitystä seuraavien hankkeiden osalta: - Mainingin koulu, peruskorjaus, valmistuminen 2015 - Keski-Espoon urheilupuiston huoltorakennus, valmistuminen 2015 - Opinmäen kampus, sisältää Opinmäen liikuntahallin, valmistuminen 6/2015 - Lintuvaaran koulu, peruskorjaus ja laajennus, valmistuminen 11/2015 - Tapionkentän huoltorakennus, korvaava uudisrakennus, valmistuminen 2016 - Tapiolan koulu ja lukio, peruskorjaus, valmistuminen 6/2016 - Auroran koulu, korvaava uudisrakennus, valmistuminen 6/2016 - Auroran päiväkodin muutostyö Järvenperän asukaspuistoksi ja nuorisotilaksi, valmistuminen 2016 - Päivänkehrän koulu, peruskorjaus, valmistuminen 6/2017 - Karamäen päiväkoti, peruskorjaus, valmistuminen 11/2017 - Kirstin koulu ja päiväkoti, peruskorjaus, sisältää Keski-Espoon asukas- ja nuorisotila Sentterin, valmistuminen 2017 - Mikkelän koulu, peruskorjaus ja mahdollinen laajennus, valmistuminen 6/2020 - Sunan koulu, peruskorjaus ja mahdollinen laajennus, valmistuminen 6/2020 - Niittykummun koulu, peruskorjaus ja laajennus, valmistuminen 6/2021 Tilakeskus-liikelaitos on myöhentänyt investointiesityksessään seuraavien hankkeiden ajoitusta: - Leppävaaran uimahalli, peruskorjaus ja laajennus, ja maauimala, valmistuminen 2016 - Luukin leirikeskuksen päärakennuksen peruskorjaus, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 2017, Tilakeskuksen esityksessä 2019
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 25.09.2014 Sivu 19 / 47 Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila, korvaava uudisrakennus, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 6/2016, Tilakeskuksen esityksessä 6/2017 - Olarinniityn ulkoilukeskus, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 2017, Tilakeskuksen esitys ei sisällä tätä hanketta - Viherlaakson koulu ja lukio, peruskorjaus ja laajennus, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 2017, Tilakeskuksen esityksessä 2018 - Laaksolahden urheilupuiston jäähalli, nuorisotila ja huoltorakennus, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 2018, Tilakeskuksen esityksessä selvityshanke ilman aikataulutavoitetta - Matinkylän uimahalli, uudishanke, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 2018, Tilakeskuksen esityksessä selvityshanke ilman aikataulutavoitetta - Karhusuon koulu, päiväkoti ja Karhusuon nuorisotila, peruskorjaus ja laajennus, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 2018, Tilakeskuksen esityksessä 2019 - Tuomarilan koulu, peruskorjaus ja laajennus, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 2018, Tilakeskuksen esityksessä 2019 - Laajalahden koulu, peruskorjaus ja laajennus, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 2018, Tilakeskuksen esityksessä 2020 - Meri-Matti, yhtenäinen peruskoulu, aikuislukio, nuorten kulttuuriareena ja Matinkylän alueen nuorisotila, uudisrakennus, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 2018, Tilakeskuksen esityksessä suunnittelu ja rakentaminen esitetty siirrettäväksi 2020-luvulle - Haukilahden koulu ja lukio, peruskorjaus ja laajennus, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 2019, Tilakeskuksen esityksessä selvityskohde ilman valmistumistavoitetta - Leppävaaran urheilupuiston huoltorakennus ja tekojään edellyttämät tilat, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 2019, Tilakeskuksen esityksessä selvityshanke ilman aikataulutavoitetta - Leppävaaran koulukeskus, peruskorjaus ja korvaava uudisrakennus, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 6/2019, Tilakeskuksen esityksessä 11/2019 - Perkkaan koulu, päiväkoti ja Perkkaan nuorisotila, Perkkaanpuiston koulun korvaava uudisrakennus, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 6/2019, Tilakeskuksen esityksessä 2022 - Espoonlahden uimahalli, peruskorjaus ja laajennus, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 2020, Tilakeskuksen esitys ei sisällä tätä hanketta - Tähtiniityn koulu, peruskorjaus tai korvaava uudisrakennus, sivistystoimen esityksessä valmistuminen 6/2020, Tilakeskuksen esityksessä selvityskohde ilman valmistumistavoitetta Sivistystoimi on lisäksi esittänyt vuosittaista määrärahaa merellisen Espoon palvelurakennusten korjaamiseen ja korvaaviin uudisrakennuksiin. Tilakeskuksen esitys ei sisällä määrärahaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 25.09.2014 Sivu 20 / 47 Selvityshankkeet: Selvityshankkeina, ilman aikataulutavoitetta, on Tilakeskus-liikelaitoksen investointiesityksessä nimetty - Leppävaaran urheilupuiston huoltorakennus ja tekojään edellyttämät tilat, uudishanke - Matinkylän uimahalli, uudishanke - Laaksolahden uusi jäähalli - Haukilahden koulu ja lukio, peruskorjaus ja laajennus - Tähtiniityn koulu, peruskorjaus tai korvaava uudisrakennus - Finnoon Djupsundsbäckenin koulu ja päiväkoti, uudisrakennus Muut investoinnit: Tilakeskuksen investointiesityksessä on esitetty 5,0 M suuruinen säännöllinen vuosittainen määräraha palveluverkkomuutosten toteuttamiseksi pienien toimialoilta toiselle siirtyvien tilojen muutos- ja korjaustöitä varten sekä 1,2 M suuruinen vuosittainen määräraha siirtokelpoisten tilojen toteuttamista varten ja 9,0 M vuosittainen perusparantamisen määräraha. Tiedoksi - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Pekka Eurasto, Talonrakennus - Juha Iivanainen, Talonsuunnittelu - Harri Kivinen, Tilahallinta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 25.09.2014 Sivu 21 / 47 1577/02.02.02/2014 38 nuorisolautakunnan vuoden 2014 talousarvion seuranta I tilanteesta 31.07.2014 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Liisa Paavola, puh. 09 816 52109 Mervi Katainen, puh. 09 816 52258 Nina Taipale, puh. 050 365 3431 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra merkitsee tiedoksi liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön seuranta I:n tilanteesta 31.07.2014 Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 3 nuorisopalvelujen tulosyksikön seuranta tilanteesta 31.07.2014 - Sivistystoimen tuloskortti 31.07.2014 - nuorisopalveluiden tuloskortti 2014 - nuorisopalveluiden strategian seuranta 09.09.2014 - Valtuuston neuvottelutoimikunnan pöytäkirjamerkinnät 2014, 31.07.2014 - Kaivomestarin kiinteistö, 31.07.2014. Selostus Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 25.09.2014 Sivu 22 / 47 Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen Sivistystoimen toimialatasoisten tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutuminen Resurssit ja johtaminen -näkökulman tulostavoitteet ovat toimintakatteen toteutuminen vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisesti sekä tuottavuuden paraneminen vähintään yhdellä prosentilla. Ennusteen mukaan toimintakate toteutuu säästötoimenpiteiden ansiosta vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisesti. Tuottavuustavoitteen arvioidaan toteutuvan tasapainotustoimenpiteiden vaikutuksesta. Asukkaat ja palvelut -näkökulman tulostavoitteet ovat koulutuspaikan, lisäopetuksen, muun koulutuksen tai työpajapaikan tarjoaminen kaikille peruskoulun päättäneille sekä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuuden paraneminen (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen). Ns. koulutustakuu toteutuu Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisten ja Omnian yhteistyönä. Omnian vaikuttavuus on parantunut valmistuneiden opiskelijoiden entistä paremman työllistymisprosentin ansiosta. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulman tulostavoitteet ovat espoolaisten koululaisten oppimistulosten sijoittuminen valtakunnallisten vertailujen kärkisijoille sekä aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustaminen. Oppimistulokset saadaan loppuvuodesta, joten niihin liittyvän tulostavoitteen toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä. Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamisen ja perustamista varten tarvittavien päätösten valmistelu etenee opetusja kulttuuriministeriön myönnettyä luvan palvelukeskuksen perustamiselle. Sivistystoimen omat resurssit ja johtaminen -näkökulman tavoitteet liittyvät mm. palveluliiketoimen kanssa tehtäviin sisäisiin sopimuksiin, tilojen käyttöasteeseen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Asukkaat ja palvelut -näkökulman tavoitteet koskevat mm. lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoiminnan lisäämistä, maahanmuuttajien perusopetuksen järjestämistä sekä sähköisiin ylioppilaskirjoitusiin valmistautumista. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulman tavoitteet liittyvät mm. Opinmäen palvelukonseptin, Matinkylän palvelutorin palvelukonseptin ja Espoonlahden alueen sivistystoimen palvelukokonaisuuden suunnitteluun. Sivistystoimen omien tavoitteiden edellyttämät toimenpiteet ovat käynnistyneet kaikkien tavoitteiden osalta. Lähes kaikkien tavoitteiden ennakoidaan toteutuvan. Yksittäisten tavoitteiden osalta on lähinnä aikatauluihin liittyviä haasteita. nuorisopalvelujen tulosyksikön tavoitteiden toteutuminen nuorisopalveluiden keskeiset kehittämistavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet on kirjattu tuloskorttiin. Strategiaprosessin mukaisesti kuluvan vuoden tavoitteiden toteutumista seurataan lautakuntatasoisesti neljä kertaa vuodessa. Resurssit ja johtaminen näkökulman pitkän aikavälin tavoitteena on, että on kehittää sekä talouden että tilojen tehokasta ja koordinoitua käyttöä. Lisäksi henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan hyvällä johtamiselle ja esimiestyöllä. Vuoden 2014 tavoitteiden osalta esimiestyöhön ja henkilöstöön liittyviä tuloksia saadaan parhaillaan käynnissä olevan Kunta 10 - henkilöstötutkimusten kautta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 25.09.2014 Sivu 23 / 47 nuorisopalveluiden johtamisen sopimus laadittiin keväällä 2014 ja siinä on avattu sovitut toimenpiteet liittyen työhyvinvointiin. Sopimuksessa on myös kuvattu niitä tavoitteita ja toimenpiteitä, joita tulosyksikön johto on linjannut toteutettavan läpi koko tulosyksikön organisaation. Lisäksi tulosyksikköön ollaan laatimassa työhyvinvointi suunnitelmaa, joka otetaan käyttöön tänä syksynä. Lisäksi syksyn aikana tullaan tulosyksikössä selvittämään johtajuuden ja esimiestyön laadun taso oman sisäisen henkilöstökyselyn kautta. Liikuntatilojen kunnossapidon vastuujako tilan omistajan ja vuokralaisen välillä on tehty ja sujuu käytännön tasolla. Nuorisotilojen ja leirikeskusten osalta tilan omistajan ja vuokralaisen vastuujako on selvillä, olosuhteet - palvelualueen käytännön tason tuesta ei ole vielä sovittu. nuorisopalveluissa on käytössään laajaa tietoa ja mittareita tiedolla johtamisen tueksi. Tulosyksikön ja palvelualueiden seurantamittaristosta ja tunnusluvuista on laadittu kuvaus. Jatkossa tullaan arvioimaan mittareiden käyttöä sekä niistä saatuja tuloksia systemaattisesti. Avustusten ja vuorojen jakoperusteiden muutokset perustuvat Espoon ja sitä kautta Liikuntapalveluiden tarinaan. Muutoksen tarkoituksena on taata kaikille nuorille mahdollisuus maksuttomaan tai edulliseen harrastustoimintaan. Lisäksi estetään drop out ilmiötä ja edistetään maahanmuuttajien kotoutumista liikunnan avulla. Muutosesitystä on valmisteltu kesän aikana ja esitelty liikunta- ja lautakunnalle elokuussa. Lokakuussa muutosesitystä käsitellään yhdessä seurojen kanssa ja lautakunta käsittelee asiaa marraskuussa. Uusien ohjeiden ja perusteiden on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alusta. Asukkaat ja palvelut näkökulman keskeisinä tavoitteina on lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoiminnan lisääminen, liikkumisen aktivoinnin lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Palveluita tuotetaan laadukkaasti ja kehitetään yhdessä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa sekä kumppanuuksia hyödyntäen. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja rakentavaa toimintaa on lisätty. Muuvi- ryhmät ovat 4-6-luokkalaisille suunnattuja maksuttomia harrasteryhmiä kaikentasoisille liikkujille, aloittelijoista edistyneempiin. Marraskuussa 2013 aloitettiin sählyryhmillä, jotka päättyivät huhtikuussa 2014. Kesätoimintaa pyöritettiin suunnitellusti, tätä toimintaa arvioidaan syksyn aikana. Syksyn lajeina jatkaa salibandy ja uusina lajeina kokeilussa futsal ja koripallo. Nuorisopalveluissa kerhotoiminnan lisäämiseksi on tarjottu järjestöille mahdollisuuksia toiminnan järjestämiseen kerhotiloilla. Toimintaan on lisäksi suunnattu lisää resursseja. Yli 18 vuotiaiden nuorten aikuisten palveluiden kehittämisen osalta on käynnistetty prosessi ja yhteistyötä tehdään mm. Vamos Espoon kanssa. Rakenteilla olevista sekä perusparannettavista lähiliikuntapaikoista Leppävaaraan skeitti / lähiliikunta-alue valmistuu loppuvuonna, Metsämaan skeittialueen laajennus on tehty ja Aarnivalkean koulun kentän lähiliikunta-alue peruskorjataan syksyllä. Lisäksi Leppävaaran ja Matinkylän urheilupuistoissa on otettu käyttöön interaktiiviset jalkapalloseinät.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 25.09.2014 Sivu 24 / 47 Asukkaiden ja asiakkaiden kuulemiseen on panostettu. Seurayhteistyössä on jatkettu säännöllisiä tapaamisia, ja niiden sisältöä on pyritty kehittämään seuratarpeita kuunnellen. Nuorten osallisuuden lisäämiseksi aloitetaan nuorten vertaisryhmätoimintaa. Tällä hetkellä vertaisryhmän testaus on edelleen käynnissä. Nuorten kuulemisen toimintatavat tullaan kartoittamaan ja kuvaamaan tänä syksynä. Helsingin nuorisoasiainkeskuksen toteuttaman nuorten kuulemisprosessin tuloksia hyödynnetään, sillä Espoolaisia vastaajia ollut yli 30%. Nuori Espoo- brändin lanseerauksen yhteydessä nuorille järjestetään Voita oma ideasi -kilpailu, jossa nuorilta pyritään saamaan ideoita espoolaisen nuorisotyön kehittämiseen. Lisäksi brändilanseerauksen ohessa järjestetään nuorille ideakiertue (em. 16 tapahtumaa), jossa nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan espoolaisen nuorisotyön kehittämisestä. Kumppanuus- ja yhteistyön laatuun kiinnitetään huomiota ja syksyllä kuvataan liikunta- ja nuorisopalveluiden keskeisimmät kumppanuudet, jotta saadaan ne näkyviksi ja kaikille avoimiksi. Näin löydetään puuttuvat, palveluita oleellisesti tukevat mahdollisesti uudet toimijat. Kouluyhteistyön kehittämisprojektin osalta on saatu jatkorahoitusta 30.6.2015 saakka ja pilotointi on alkanut tänä syksynä. Syksyllä käynnistetään myös yhteistyöprojekti HeSetan ja kumppaneiden kanssa Sateenkaarinuorten vapaa-ajantoiminnan vahvistamiseksi. Liikuntapalvelut sai vuonna 2013 lähes 900 palautetta uusitun sähköisen palautejärjestelmän kautta. Vuoden 2014 tavoitteena on lyhentää järjestelmän kautta tulleiden palautteiden vastaamisaikaa edellisvuodesta. Syyskuuhun mennessä palautteita liikunnasta oli tullut yli 2000 kpl ja vastausaikoja ei ole onnistuttu lyhentämään. Sähköinen resurssivarausjärjestelmä otettiin käyttöön keväällä venepaikkojen jaossa ja syksyn alussa ohjatun liikunnan ilmoittautumisten yhteydessä. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön myös tilojen hallinnan osalta tämän vuoden puolella. Järjestelmän käyttöönotossa on ollut ongelmia ja sitä kehitetään edelleen. Henkilöstöä on osallistunut kehittämistyöhön ja samalla kouluttautunut järjestelmän käyttöön. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys näkökulman keskeisinä pitkän aikaväli tavoitteina on tuottaa palveluita kestävän kehityksen periaatteita huomioiden sekä järjestää valtakunnallisesti ja paikallisesti kuntalaisille houkuttelevia kilpailuita, tapahtumia ja leirejä. Liikuntapaikat ja nuorisotilat ovat viihtyisiä vapaa-ajan viettopaikkoja sekä tarjoavat urheilulle ja liikunta elämyksille laadukkaat puitteet. Vuoden 2014 osalta painopisteenä on visuaalisen ilmeen kehittäminen. Liikuntapaikkojen ilmettä on kehitetty mm. uusimalla uimarantojen infotauluja ja saaristovenelaitureiden kylttejä. 2014 kuntamarkkinoiden SM-kisoissa hopeaa voittaneen Espoo Liikkuu brändin rinnalle on luotu Nuorisopalveluiden uusi ilme Nuori Espoo. Nuori Espoo lanseerattiin syyskuussa ulkomainontakampanjana ja 6.9. Espoo Live -tapahtumassa. Uusi ilme tulee näkymään markkinointi- ja viestintämateriaaleissa sekä erilaisissa nuorisotapahtumissa voimakkaasti. Nuorten osallistamiseksi kansainväliseen toimintaan on aloitettu yhteistyön koordinointi pohjoismaiden ystävyyskaupunkien kanssa. Vuonna 2015 järjestetään Espoossa Leppävaarassa Stadium Sports Camp liikunnallinen monilajileiri, joka on
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 25.09.2014 Sivu 25 / 47 suunnattu 11-14 vuotiaille tytöille ja pojille. Leirin suunnittelu on alkanut. Lasten ja nuorten leiritoiminnan osalta nuorisopalveluissa kesän kurssi- ja leiritoiminta pystyttiin pitämään vuoden 2013 tasolla. Nuorisopalveluiden kestävän kehityksen malli on päivitetty ja sen jalkauttamista paleluihin jatketaan. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa Toimialan tulokertymä oli heinäkuun lopussa 29,2 milj. euroa eli 62,7 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 26,2 milj. euroa eli 59,2 prosenttia. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 0,2 milj. euroa. Arvio tarkentuu syksyn aikana, kun asiakasmaksutulojen kertymää ja indeksikorotusten toteutumista voidaan arvioida useammalta kuukaudelta. nuorisopalvelujen tulot ylittyvät 0,4 milj. euroa johtuen Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Toimintatulot (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) jäävät noin 2,9 milj. euroa alle vuoden 2014 muutetun talousarvion. Alitus johtui sivistystoimen liian suuresta tuloodotuksesta. Toimintamenojen kertymä oli 394,0 milj. euroa eli 58,2 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä on 380,3 milj. euroa, 58,2 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 192,9 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 58,8. Sivistystoimen käyttötalouden määrärahojen ilman nettobudjetoituja yksiköitä ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisina. Talouden tuottavuus ja tasapainotusohjelman mukaisesti valtuusto vähensi sivistystoimen määrärahoja yhteensä 7,380 milj. euroa, josta 2,380 milj. euroa oli palkankorotuksen ja eläkeperusteisen eläkemaksun teknistä korjausta. Suomenkielisen opetuksen talousarvion ennustetaan toteutuvan määrärahojen puitteissa. Muille kunnille maksettavien asiakasmaksujen, väistökuljetusten ja sisäisten palvelujen ostojen mm. aula- ja turvallisuuspalveluiden ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion. Sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen sekä muuhun kehittämiseen budjetoitujen määrärahojen ennustetaan alittavan muutetun talousarvion. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarviossa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka 13 945 lapselle. Päivähoitopaikkojen kysyntä on jatkanut edelleen kasvuaan. Toukokuussa oli päivähoidossa yhteensä 14 521 lasta. Päivähoitoon on tullut yli 500 lasta enemmän, kuin mihin on varauduttu. Alle 3- vuotiaita on kuitenkin ollut päivähoidossa koko alkuvuoden vähemmän mitä vuonna 2013. Päivähoitopaikkojen määrä vaihtelee kysynnästä ja lasten ikärakenteesta johtuen vuoden aikana. Syksyn päivähoitopaikkojen määrä tarkentuu alkusyksystä.