Raportti teollisuusmineraalihankkeen tutkimuksista Pohjois-Suomessa vuosina

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 26.9.2000 Tekijät Risto Vartiainen Raportin laji M89/2000/3 Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Raportti teollisuusmineraalihankkeen tutkimuksista Pohjois-Suomessa vuosina 1996-1998 Tiivistelmä Raportissa kuvataan tutkimukset, joita on tehty teollisuusmineraalihankkeessa (Ha13211/2109002) vuosi 1996-1998. Tekstissä kuvataan lyhyesti kunkin yksittäisen tutkimuksen toimenpiteet ja tutkimustulokse Tarkemmat tiedot löytyvät ao. raporteista, joihin on viitattu tekstissä ja joista on liitteenä kirjallisuusluettelo. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Teollisuusmineraalit, pigmentit, kaoliini, kaoliniitti, rapakallio, talkki, kalkkikivi, karbonaatti, rakennuskivet, korukivet; gravimetraus, iskuporanäytteenotto Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi; Lapin lääni, Oulun lääni Karttalehdet Useita Muut tiedot Arkistosarjan nimi M89 Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 15 sivua + 2 liitettä Suomi

GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date 26.9.2000 Authors Risto Vartiainen Type of report M89/2000/3 Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report Raportti teollisuusmineraalihankkeen tutkimuksista Pohjois-Suomessa vuosina 1996-1998. Abstract The report lists the investigations which have been done during the project Exploration for industrial mi erals and dimension stones in Northern Finland in 1996-1998. In the report the actions and results of eac investigation are shortly described. Detailed information can be found in the reports mentioned in the tex and listed in the appendix. Keywords Industrial minerals, pigments, kaolin, kaolinite, weathered rock, talc, limestone, carbonate, dimension stones, gems, semiprecious stones; gravity measurements, percussion drilling Geographical area Finland; County of Lapland, County of Oulu Map sheet Several Other information Report serial Archive code M89 Pages Language Price Confidentiality 15 pages + 2 appendices Finnish

2 Tiivistelmä (suomi/englanti) Sivu 1. JOHDANTO 1.1. Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet 3 1.2. Aiemmat teollisuusmineraali- ja rakennuskivihankkeet 3 1.3. Hankkeen henkilöstö 3 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1. Kaoliinitutkimukset 4 2.2. Talkkitutkimukset 9 2.3. Kalkkikivitutkimukset 10 2.4. Rakennuskivitutkimukset 11 2.5. Korukivitutkimukset 12 2.6. Muut tutkimukset 13 2.7. Messut, markkinointi yms. toiminta 13 3. ARVIO HANKKEEN TOIMINNASTA 14 LIITTEET Liite 1. Tutkimuskohteiden sijainti Liite 2. Hankkeen tutkimuksista valmistuneet raportit ja muut dokumentit

3 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Hanke on perustettu toteuttamaan teollisuusmineraalien ja etenkin ns. pigmenttimineraalien eli kaoliinin, karbonaattikivien ja talkin etsintää. Hankkeen tavoitteena on ollut etsiä hyödyntämiskelpoisia kaoliini-, kalkkikivi- ja talkkiesiintymiä Lapin läänistä ja Oulun läänin pohjoisosista. Hanke on vastannut myös Pohjois-Suomen aluetoimistossa tehdyistä rakennuskivi- ja korukivitutkimuksista vuosina 1996-98. Hanke aloitti toimintansa vuoden 1996 alussa nimellä Pigmenttimineraalit (HA 13211), mutta vuonna 1998 se muutettiin nimeksi Pohjois-Suomen teollisuusmineraalitutkimukset (HA 2109002). Hanke päättyi vuoden 1998 lopussa. 1.2 Aiemmat teollisuusmineraali- ja rakennuskivihankkeet Pigmenttimineraalihanketta edelsi 3/1992-12/1995 hanke13208, Uusien teollisuusmineraaliesiintymien etsintä ja inventointi Pohjois-Suomessa (A.Karvinen). Osa nyt raportoitavan hankkeen tutkimuksista onkin käynnistetty jo aiemman hankkeen aikana ja saatettu loppuun pigmenttimineraalihankkeessa. Rakennuskivitutkimuksia on toteutettu PSA:ssa omana hankkeena vuosina 1992-1995 (Pohjois- Suomen rakennuskivitutkimukset, ha 13204, M.Rask). Rakennuskivitutkimuksilla ei ole ollut sen jälkeen omaa hanketta vaan rakennuskivitutkimuksia samoin kuin korukivitutkimuksia on tehty pigmenttimineraalihankkeessa ja myöhemmin Pohjois-Suomen teollisuusmineraali- ja rakennuskivitutkimukset -hankkeessa. 1.3 Hankkeen henkilöstö Hankkeen johtoryhmään ovat kuuluneet E.Vanhanen, M.Honkamo ja R.Vartiainen. Hankkeessa ovat työskennelleet 1.1.1996-31.12.1998 välisenä aikana seuraavat henkilöt:

4 Geologi Risto Vartiainen 1/1996-12/1998; osa-aikatyö 4-6/1996 Geologi Markku Rask 1/1996-12/1998 (osa-aikatyö 1-12/1997) Geologi Panu Lintinen 5-12/1998 Tutk. assistentti Pertti Murtovaara 7/1997-5/1998 Hankkeen toimintaan ovat osallistuneet lisäksi geofyysikot T. Pernu, E. Hyvönen ja H. Salmirinne, tutkimusavustaja P. Telkkälä sekä useat teknisen toimialan henkilöt. Kesällä -96 tutkimuksissa on ollut mukana yo M. Matinlassi. Hankkeelle ovat antaneet asiantuntija-apua myös muiden aluetoimistojen tutkijat, etenkin O. Sarapää ESA:sta (kaoliinitutkimukset) ja H. Luodes VSA:sta (rakennuskivitutkimukset). 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET Tässä koosteraportissa selostetaan lyhyesti ne tutkimukset, jotka hankkeessa on aloitettu ja saatettu loppuun 1.1.1996-31.12.1998 välisenä aikana. Osassa työmaita maastotutkimukset ovat jatkuneet vielä hankkeen päättymisen jälkeen ja niiden osalta tutkimustulokset raportoidaan hankeraportissa ajalta 1.1.1999-31.12.2001. Kaikki nyt käsiteltävänä olevan hankkeen aikana loppuunsaatetut tutkimukset on raportoitu; viimeiset raportit valmistuivat vuoden 2000 keväällä. Välijoella tehtyjen kalkkikivitutkimusten raportti valmistuu kuitenkin vasta tämän hankeraportin jälkeen, koska ko. tutkimuksiin liittyvä rikastuskoe päätettiin teettää uudestaan jauhamisessa tapahtuneen virheen vuoksi eikä rikastuskokeen valmistumisajankohdasta ole tarkkaa tietoa. Välijoen tutkimuksista on jäljempänä kuitenkin lyhyt kuvaus (s. 8). Kunkin työmaan tai tutkimuksen kuvauksen kohdalla mainitaan viitteenä kirjallisuusviite, josta löytyvät yksityiskohtaisemmat tiedot tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Osa tutkimuksista on tehty tilaustyönä, jolloin raportti ja tutkimustulokset ovat toistaiseksi ei-julkisia. Kirjallisuusviitteet on lueteltu raportoimisjärjestyksessä liitteessä 2, tutkimuskohteiden sijainti näkyy liitteestä 1. 2.1. Kaoliinitutkimukset Kaoliinitutkimuksissa käynnistettiin vuonna 1997 GIS-pohjainen kaoliiniaiheiden haku. Aiheiden haku perustuu matalalentoaineistoon siten, että haetaan sähköisten ja magneettisten arvojen perusteella alueet, joilla täyttyvät seuraavat ehdot: - alhainen magneettisuus (< 49 500 nt) - voimakas imaginäärikomponentti - heikohko reaalikomponentti ja - imaginäärikomponentti > 1 reaalikomponentti

5 Periaate ei merkittävästi eroa aiemmista etsintämenetelmistä, mutta aineiston käsittelyn tehokkuudesta johtuen voidaan tietokoneen näyttöruudulla tarkastella suurempia ja laaja-alaisempia aineistoja ja myös vertailla niitä helposti esim. kallioperäkartoitustietoihin. Ko. menetelmällä on saatu viitteitä useista kaoliiniesiintymistä. Potentiaalisimmissa kohteissa on tehty VLF-R- ja painovoima- ja magneettisia mittauksia vuosina 1996-98 yhteensä noin 130 linjakilometriä. Kohteet ja mittausten jakautuminen kohteittain näkyvät taulukosta 1. Taulukossa ovat mukana myös Kuusamon Kokanlammen ja Yli-Iin Leuanjoen kohteet, joiden tutkimukset ovat käynnistyneet jo ennen vuotta 1996. Kohteiden sijoittuminen kartalle näkyy liitteessä 1. Kohde Kunta Karttalehti VLF-R GRAV. MAGN. km km km Kilpiaapa Pelkosenniemi 3642 05 9,8 2,0 - Härkimännikkö Kittilä 2732 04 3,0 1,7 - Kotavuoma Kittilä 2734 02 1,0 1,0 - Naakenavuoma Kittilä 2734 02 2,0 1,0 - Pahkavuoma Kittilä 2734 02 5,0 1,0 - Vaattojärvi Kolari 2642 03 4,0 1,5 - Kukkura Salla 3643 09 5,0 - - Käsmänjoki Salla 4621 06 1,5 - Siltalampi Salla 3634 04 1,2 1,5 - Vaulavaara Salla 3643 09 3,0 1,5 - Visasaari Sodankylä 3714 04 1,8 1,4 - Suolakaarko Sodankylä 3732 01 2,0 2,0 - Leuanjoki Yli-Ii 3512 08 3,8 3,8 - Metsäkylä Taivalkoski 3534 07 5,0-5,0 Kivikkokumpu Taivalkoski 4512 09 2,0-2,0 Kokanlampi Kuusamo 4611 10-2,0 - Paljasaho Kuusamo 4613 01-1,8 - Liiskojärvi Muonio 2741 01 18,8 18,8 - Kaisajoki Tervola 2542 09 6,9 - - YHTEENSÄ 78,6 42,5 7,0 Taulukko 1. Maastomittauskohteet 1996-1998. Jatkotutkimuskohteet lihavoitu, raportoidut kohteet lisäksi kursivoitu.

6 Pelkosenniemen Kilpiaapa ja Suvanto, Kittilän Kotavuoma, Kolarin Vaattojärvi ja Sodankylän Suolakaarko olivat tulosten perusteella lupaavimmat kohteet ja niihin tehtiin näytteenotto-suunnitelmat. Iskuporanäytteenotto toteutettiin jatkotutkimuskohteissa vuosina 1998 (Suvanto ja Suolakaarko) ja 1999 (Kilpiaapa, Kotavuoma, Vaattojärvi). Muissa kohteissa ei VLF-R- ja/tai gravimetristen mittausten perusteella ollut - Kuusamon Kokanlampea lukuun ottamatta - aihetta jatkotoimiin. Vuosina 1996-1998 kairattujen kohteiden tuloksista kerrotaan alla, 1999 kairattujen kohteiden osalta hankeraportissa vuosilta 1999-2001. Suolakaarko, Sodankylä Sodankylän Suolakaarko oli ensimmäinen GISiä hyödyntämällä löydetty rapakallio, sillä se valittiin ensimmäiseksi maastotutkimuskohteeksi v. 1998, kun uutta menetelmää alettiin testata käytännössä. Kohde sijaitsee Sodankylän kunnan Kelujärven kylässä peruskarttalehdillä 3732 01 ja 04. Tutkimusalueella tehtiin VLF-R - ja gravimetrisia linjamittauksia, jonka jälkeen toteutettiin näytteenotto Geokeskus Oy:n raskaalla iskuporayksiköllä. Kohteesta tavattiin parhaimmillaan noin 30 metrin paksuinen valkoinen tai kellertävä kaoliinisavikerros. Laboratoriotutkimusten mukaan raakanäytteiden kaoliniittipitoisuus oli parhaissa rei issä 65-85 % ja raekokojakauma erinomainen (70 % < 20 μm). Kuitenkin vielä alle 2 μm fraktiossa kaoliini sisälsi noin 5 prosenttia epäpuhtauksia, pääasiassa kvartsia. Lisäksi epäpuhtautena oli itsenäisinä rakeina jotakin TiO2 -mineraalia, todennäköisesti anataasia. Myös itse kaoliniitti -mineraali sisälsi epäpuhtautena titaania ja rautaa. Epäpuhtauksia ei saatu pois voimakkaiden puhdistustoimenpiteiden, mm. vahvamagneettisen erottelun jälkeenkään ja kaoliniittirikasteen vaaleus- ja keltaisuusarvot jäivät vaatimattomalle tasolle. Parhaimmillaan rikasteen vaaleusarvo kohosi 74 %:iin ja keltaisuusarvo laski 18,7 %:iin. Kun jo huonolaatuisemman täytekaoliinin osaltakin minimivaatimukset ovat selvästi korkeammat (vaaleus > 80, keltaisuus < 10) ja kun esiintymän mittasuhteetkin jäivät vaatimattomiksi, ei esiintymän tutkimuksia ole syytä jatkaa. Alue on silti edelleen potentiaalinen, sijaitseehan lähiseudulla mm. 1980 -luvulla tutkittu Siurunmaan kaoliiniesiintymä (Lintinen, P., 2000). Suvanto, Pelkosenniemi Aiheen tutkimukset ovat saaneet alkunsa matalalentoaineistosta havaitusta, ei-magneettisesta imaginäärianomaliasta. Kohteeseen tehtiin VLF-R- ja gravimetrinen mittaus, joka paljasti kohteessa huomattavan negatiivisen painovoima-anomalian.

7 Painovoima-anomaliaan suunniteltiin 9 reiän iskuporanäytteenotto. Kohteesta tavattiin amfiboliittia ja sarvivälkegneissiä, mutta ei merkkiäkään rapakalliosta. Maapeitteet, jotka olivat silttiä ja silttistä moreenia, olivat paksuudeltaan 30-45 metriä ja luultavasti osasyyllisiä Arapakalliomaisiin mittaustuloksiin. Huonoista tuloksista johtuen iskuporausohjelmasta totetutettiin ainoastaan neljä pistettä (Lintinen, P., 1999). Kokanlampi, Kuusamo Kokanlammen kaoliinitutkimukset ovat käynnistyneet malmitutkimusten yhteydessä jo 1980- luvulla havaitusta kaoliinipitoisesta rapakalliosta, josta saatujen näytteiden kaoliniittipitoisuus oli parhaimmillaan yli 70 %. Näytteenotto oli kuitenkin onnistunut huonosti eikä kunnollisia näytteitä oltu saatu kuin muutamasta pisteestä. Aiemmin tehtyjä magneettisia ja VLF-R -mittauksia täydennettiin gravimetrauksella ja alueella tehtiin näytteenotto raskaalla iskuporakalustolla. Näytteenotolla selvitettiin, että kyseessä on osittain savimainen rapakallio, jota peittää keskimäärin yli 20 metrin paksuinen moreeni- ja turvekerros. Rapakallion savimaisista osista saatiin kuitenkin edustavat näytteet, joista analysoitiin mineraloginen ja kemiallinen koostumus sekä vaaleus ja keltaisuus. Tulosten mukaan yksittäisten näytteiden kaoliniittipitoisuus oli < 20 μm fraktiossa parhaimmillaan noin 65 %, vaaleus noin 67 % ja keltaisuus noin 10 %. Keskimäärin näytteiden laatu oli kuitenkin selvästi heikompi eikä tutkittu esiintymä kelpaa pigmenttituotteiden raaka-aineeksi (Vartiainen, R., 1999). Leuanjoki, Yli Leuanjoen tutkimukset käynnistettiin matalalentoaineistosta havaitun ei-magneettisen sähköisen anomalian perusteella. Kohteeseen mitattiin vuonna 1996 kolme anomalian poikki kulkevaa VLF-R- ja gravimetrauslinjaa, joiden tulokset antoivat selvät viitteet rapakalliosta. Näytteenotolla selvitettiin, että alueen kivilaji on voimakkaasti liuskettunutta ja osin myloniittista graniitti- ja biotiittigneissiä. Koska kohteesta ei löydetty kaoliinia tai edes rapakalliota, tutkimukset päätettiin lopettaa (Vartiainen, R., 2000).

8 Siurunmaa, Sodankylä Sodankylän Siurunmaan kaoliinitutkimukset ovat saaneet alkunsa vuonna 1976 Auger kairauksissa löydetystä valkoisesta rapaumasta. Käynnistetyillä tutkimuksilla, joita tehtiin kahdessa eri vaiheessa, selvitettiin kaoliiniesiintymän kokoa ja kaoliinin soveltuvuutta paperiteollisuuden päällyste- ja täytemateriaaliksi. Vuosina 1978-79 alueelle kairattiin Augerilla ja raskaalla iskuporakoneella 33 reikää (yhteensä 1136 m) ja tehtiin geofysikaalisia mittauksia noin kahden neliökilometrin alueella. Osasta näytteitä tehtiin rikastuskokeita ja muita laboratoriomäärityksiä. GTK:ssa vuonna 1986 aloitetun valtakunnallisen kaoliiniprojektin yhteydessä Siurunmaan kaoliinitutkimuksia jatkettiin. Vuosina 1987-88 alueelle kairattiin kevyellä iskuporalla (A-sondi) 39 reikää (yhteensä 826 m) ja gravimetrausta täydennettiin. Näytteistä tutkittiin raekoko, vaaleus/keltaisuus sekä mineraali- ja kemiallinen koostumus. Tutkimusten perusteella Siurunmaalla paikannetiin kaoliinia noin 700 m pitkässä ja 50-150 m leveässä itä-läntisessä vyöhykkeessä. Kaoliinirapauman yläpinta oli yleensä 10 20 metrin syvyydessä, rapauman keskimääräinen paksuus oli noin 20 metriä. Kaoliinikerroksen alapinta jäi kairausvaikeuksien vuoksi usein tavoittamatta. Kaoliinivarannoksi arvioitiin noin kome miljoonaa tonnia, josta vaalean kaoliinin osuus on noin kolmannes. Koska Siurunmaan raakakaoliini sisältää kaoliniittia vain 20 30%, ei varannolla ole merkitystä paperikaoliinin tuotannossa. Siurunmaan kaoliinin laatu täyttää parhaimmillaan juuri ja juuri täytekaoliinin laatuvaatimukset, mutta sillä voisi olla merkitystä esimerkiksi keraamisessa teollisuudessa. Tutkimusten jatkamiselle Siurunmaan kohteelle ei näyttäisi olevan aihetta, mutta alue kokonaisuutena on kaoliinin kannalta mielenkiintoinen (Rask, M., 2000). Pyhäjoki ja Kapustanvuoma, Pelkosenniemi Tie- ja vesirakennuslaitoksen Lapin piiristä vuonna 1986 tullut kaoliinivihje käynnisti kaoliinitutkimukset Pyhäjokikurun pohjoislaidalla. Vuonna 1987 alueella tehtiin alustavaa näytteenottoa kevyellä iskuporakalustolla ja analyysitulokset olivat lupaavia. Vuonna 1998 sekä em. kohteen että lähistöltä löytyneen Kapustanvuoman imaginäärianomalian poikki mitattiin kaksi painovoimaprofiilia, joissa tavattuihin minimeihin kohdistettiin vesihuuhtelua käyttävä iskuporanäytteenotto (A-sondi).

9 Tulosten mukaan Pyhäjokikurun rapauma oli laadultaan kohtalainen, mutta valitettavan pieni ja taskumainen. Kapustanvuomasta tavattu rapauma oli voimakkaan värillistä eikä vaaleampaa rapakalliota löydetty lainkaan. Koska tulokset olivat huonoja molemmisssa kohteissa, tutkimukset päätettiin lopettaa (Murtovaara, P., 1998). 2.2. Talkkitutkimukset Lapioaapa, Rovaniemen mlk Lapioaavan kohteessa tutkimukset käynnistyivät vuonna 1995 alunperin kaoliinitutkimuksena matalalentokartalta todetun suuren ei-magneettisen, sähköisen anomalian perusteella. Alueelle tehtiin kolme sähköistä ja gravimetrista mittauslinjaa, jotka vahvistivat viitteitä rapakalliosta. 14 pisteen iskuporanäytteenotolla paljastui, ettei anomalia johdu kaoliinista vaan talkista, jota pystysuorista rei istä tavattiin jopa 90 metrin syvyyteen asti. Esiintymän rapautuneisuusaste jäi näytteenottomenetelmästä johtuen jonkin verran epäselväksi. Analysoitujen mineraalien joukossa oli myös savimineraaleja (smektiitti, illiitti), mikä vahvisti käsitystä rapakalliomaisesta luonteesta. Näytteistä tehtiin XRF- ja XRD -analyysejä, joiden mukaan talkki oli päämineraalina 12 analysoidussa näytteessä. Muita runsaina esiintyviä mineraaleja olivat kalimaasälpä, kvartsi, kalsiitti/dolomiitti, kloriitti ja plagioklaasi. Viidestä talkkipitoisesta näytteestä tehtiin vaahdottamalla pienimittakaavainen rikastuskoe Finnminerals Oy:ssä (nyk. Mondo Minerals Oy). Tulosten mukaan raakanäytteiden talkkipitoisuus vaihteli 15-53 %:iin ja talkin vaaleus rikasteessa 53-69 %:iin (Vartiainen, R., 1996). GTK:n luovuttua Lapioaavan kohteesta Mondo Minerals Oy jatkoi tutkimuksia Lapioaavalla, osin GTK:n avustamana. Mondo Minerals Oy:n kairauksissa on selvinnyt mm., että talkkirikas kivi on osittain rapautunutta, mutta pääosin kuitenkin kiinteässä muodossa. Lapioaavan talkkiesiintymä edustaa todennäköisesti dolomiitista SiO2 -liuosten vaikutuksesta syntynyttä talkkia. Tällaiset talkkiesiintymät ovat siinä mielessä arvokkaita, että niistä voidaan valmistaa korkealuokkaisia talkkituotteita, joita eivät häiritse esim. korkeat Ni- ja As -pitoisuudet. Esiintymän potentiaali on varsin huomattava, sillä kaksiosaisen anomalian laajuus on noin 10 neliökilometriä ja iskuporauksissa talkkia löydettiin molemmista anomalian osista. Mondo Minerals Oy:n tutkimukset alueella jatkuvat.

10 2.3. Kalkkikivitutkimukset Karbonaattikivitutkimukset Rovaniemen mlk:n Välijoella 1995-1996 Vuoden 1995 syksyllä käynnistettiin Rovaniemen mlk:n Välijoen alueella karbonaattikivitutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää alustavasti ko. alueen karbonaattikivien soveltuvuutta pigmenttituotantoon. Alueella toteutettiin 41 reiän PoKa -ohjelma (yht. 638 m) kolmessa toisiaan lähellä olevassa kohteessa karttalehdillä 3611 04, 07 ja 08. Näytteistä on teetetty 21 kpl analyysejä ja lisäksi hieitä, joista osa värjättiin helpottamaan dolomiitin ja kalsiitin erottamista toisistaan. Yhdestä reiästä koottiin erä näytteitä rikastuskokeeseen, joka teetettiin Partekissa. Jauhatuksessa tapahtuneen virheen takia tulokset olivat kuitenkin epäluotettavia ja uusi rikastuskoe on tekeillä. Aihe raportoidaan, kun rikastuskokeen tulokset on saatu. Muut kalkkikivitutkimukset Keväällä 1996 kerättiin kallioperäkartoittajilta vihjeitä vaaleista kalkkikiviesiintymistä Lapissa. Saatujen vihjeiden perusteella tehtiin alustavaa kartoitusta ja palanäytteenottoa Sallan Latvarovassa, Latvajärvellä, Konkäänmaassa ja Linnunlaulumaassa, Kolarin kalkkikivilouhoksen ympäristössä ja Rovaniemen mlk:n Narkauksessa (Matinlassi, M., 1996). Tutkituista esiintymistä Sallan kohteet olivat silmämääräisesti arvioiden parhaat. Parhaita näytteitä lähetettiin alustavaa lausuntoa varten Partekille, mutta ne eivät herättäneet mainittavampaa mielenkiintoa. Näytteet eivät olleet lausuntojen mukaan tarpeeksi vaaleita ja lisäksi niissä oli liikaa silikaattisia epäpuhtauksia. Edellämainittujen lisäksi tutustuttiin myös Muhoksen-Kiimingin alueen karbonaattikiviin, mutta ne todettiin erittäin epäpuhtaiksi, väriltään lähes mustiksi eikä näytteenottoa katsottu tarpeelliseksi. Sallan alueen kalkkikivet voisi olla yksi tutkimuskohde, jos karbonaattikivitutkimuksiin päätetään Lapissa jatkossa resurssoida. Kohteet vaatisivat kairausta, jotta esiintymien koosta ja laadusta saataisiin luotettava kuva.

11 2.4. Rakennuskivitutkimukset Uusien rakennuskivien etsintä- ja hyödyntämisprojekti Hanke sai kesällä rakennuskiviin liittyvän tilaustutkimuksen Sodankylän kunnalta. Tarkoituksena oli löytää vihertävänsävyisiä tai muita kiinnostavia rakennuskiviesiintymiä, jotka soveltuisivat mm. kiviuunien ja -takkojen pinnoitemateriaaliksi. Tutkimus toteutettiin Sodankylän kunnan, Sodankylän työvoimatoimiston ja Sodankylässä silloin toimineen Nilsiän Kvartsikivi Oy:n yhteisrahoituksella. Pikaisella aikataululla projektissa tutkittiin mm. Virttiövaaran fuksiittikvartsiitti-esiintymää, Tarpomapään serpentiniittiesiintymää, erivärisiä konglomeraatteja Kittilän alueella sekä Ylitornion ja Ruosselän unakiittiesiintymiä. Muista erikoiskivistä mainittakoon mm. Posion kaunisrakenteiset migmatiit. Projekti päätyi suosittelemaan em. tarkoituksiin parhaiten soveltuviksi kiviksi Ylitornion unakiittia, Kittilän kumputunturin konglomeraattia ja Kittilän Nilivaaran kromimarmoria (Vartiainen, R., 1997). Projektin jatkoksi aiotut kohteelliset tutkimukset ja koelouhinnat jäivät odottelemaan sodankyläläisen kiviyrityksen parempaa rahoitustilannetta. Muut rakennuskivitutkimukset Muita rakennuskivitutkimuksia ei hankkeessa tehty lukuun ottamatta joitakin yksittäisiä näytteenkiilauksia. Näistä mielenkiintoisin oli geologi T. Mutaselta saatu vihje vaaleanpunaisesta breksiamaisesta graniitista Sodankylän Kelujärvellä. Kohteesta irrotettiin kiilaamalla näytteet ja niistä teetettiin kiillotettuja koelevyjä. Jo aiemmin omaksutun periaatteen mukaisesti rakennuskivitutkimuksia tehdään pääasiassa vain maksullisina hankkeina.

12 2.5. Korukivitutkimukset Lampivaaran ametistiesiintymän inventointitutkimukset 1997-98 Vuonna 1997 hanke sai Kaivosyhtiö Arctic Ametisti Oy:ltä toimeksiannon inventoida Luostotunturin läheisyydessä oleva Lampivaaran ametistiesiintymä. Tilaustyönä tehdyn tutkimuksen ja näytteenoton suunnitteli GTK, näytteenoton hoiti tilaajan henkilökunta GTK:n antamien ohjeiden mukaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon esiintymässä on arvokiveä ja minkälaisiin hinta-/laatuluokkiin se voidaan jakaa sekä päätyä em. selvitysten kautta mahdollisimman luotettavaan kokonaisarvioon esiintymän sisältämän ametistin laadusta, määrästä ja arvosta. Inventointia varten Lampivaaraan kaivettiin yhteensä 35 tutkimuskuoppaa, joista jokaisesta otettiin 200 litran maanäyte. Näytteet pestiin paikan päällä ja kaikki ametisti- ja savukvartsipalaset kerättiin talteen. Pestyt näytteet jaettiin neljään laatuluokkaan ja kivet punnittiin. Kivistä teetettiin koehiontoja ja pyydettiin hinta- ja laatuarviot neljältä GTK:n ulkopuoliselta asiantuntijalta. Tulosten perusteella päädyttiin arvioon ametistin eri laatuluokkien määrästä ja niiden yhteisarvosta tutkimusalueella (Vartiainen, R., 1998). Kaivosyhtiö Arctic Ametisti Oy sai tehtyyn arvioon nojautuen esiintymän kaivospiirioikeudet vuonna 1999. Sodankylän kvartsitähtikiven tunnistaminen ja laboratoriotutkimukset Sodankylän Jeesiöstä kansannäytteenä tullut keltainen, huokoinen kvartsinäyte osoittautui sen verran erikoiseksi ja mielenkiintoiseksi, että se päätettiin tutkia tarkemmin yhteistyössä yhteistyössä ESAn erikoistutkija Kari A. Kinnusen kanssa. Näyte osoittautui ns. kvartsitähtikiveksi, jollaista Suomesta ei ole aiemmin kuvattu. Raportissa kuvataan näytteen löytöhistoria, löytöpaikka ja näytteestä tehdyt mikroskooppi-, röntgendiffraktio- ja muut tutkimukset sekä verrataan Jeesiön kvartsitähtikiveä mm. Keski- Euroopan vastaaviin löytöihin (Kinnunen, K. & Vartiainen, R., 1997). Syväsenvaaran kalliolouheen mineraalitutkimus Rovaniemen mlk:n tekninen osasto tilasi kesällä 1998 GTK:lta selvityksen Syväsenvaaraan louhitun luolan kiviaineksen sisältämistä arvomineraaleista, lähinnä kordieriitista. Taustalla oli muutamien kiviharrastajien tekemät kordieriittilöydöt ja lappilaisissa lehdissä ilmestyneet uutiset

13 Joulupukin jalokivestä. Koska teknisen osaston suunnitelmissa oli peittää ja maisemoida jätealueille ajettu louhe, se halusi selvityksen louheen sisältämän kordieriitin määrästä ja laadusta ennen maisemointia. Lausuntoa varten jätealueilta kerättiin kordieriittipitoisia näytteitä, jotka murskattiin, pestiin ja seulottiin lähempää tarkastelua varten. Tutkittujen näytteiden perusteella kalliolouheen kordieriitti osoittautui keskimäärin niin heikkolaatuiseksi ja sen määrä niin pieneksi, ettei kordieriitin talteenotolle löytynyt liiketaloudellisia perusteita (Vartiainen, R., 1998). Mineraaliharrastajien ja keräilijöiden kannalta kordieriittiesiintymä on varmastikin kiinnostava kohde. 2.6. Muut tutkimukset Joutsijärven grafiittitutkimukset Kemijärvellä Hanke osallistui yhdessä kultahankkeen kanssa Kemijärven Joutsijärven grafiittiaiheen tutkimuksiin valvomalla näytteenottoa ja raportoimalla kairasydämet, tutkimalla hieet ja toimittamalla näytteet rikastustestiin. Työmaan lopullinen raportointi jäi kultahankkeen tehtäväksi. Länsi-Lapin kiviainesselvitys; teollisuusmineraalit ja rakennuskivet Hanke osallistui omalta osaltaan Metsähallituksen tilaamien Itä- ja Länsi-Lapin kiviainesselvitysten tekemiseen v. 1997-98. Hankkeen tehtävänä oli kuvata ko. raportteihin tiedossa olevat teollisuusmineraali- ja rakennuskiviesiintymät. 2.7. Messut, markkinointi yms. toiminta Hanke on ollut mukana rakentamassa jatkuvaluonteiseksi tarkoitettua Lappilainen Kivi -näyttelyä, joka tehtiin alun perin Arktikumiin v. 1995. Näyttelyä on oltu pystyttämässä ja esittelemässä sen jälkeen Tankavaaran Kultamuseossa -96, Helsingin Luonnontieteellisessä museossa -97 ja Lapp-Rock Oy:n näyttelytiloissa Tervolassa -97. Hanke vastasi Utajärven kivimessuilla GTK:n osaston suunnittelusta ja toteutuksesta vuonna 1998. Teemana näyttelyssä olivat Lapin rakennuskivet, malmit, teollisuusmineraalit ja korukivet sekä aidot kultahiput. Pienempiä näyttelyitä on rakennettu ja esitelty mm. Koillismaan kivitapahtumassa Kuusamossa - 97 ja Kaivosseminaarissa Rovaniemellä -98 (rakennuskivet)

14 Suomen Joulumaailma Oy:lle tehtiin marraskuussa 1998 tilaustyönä Joulupukin luolan (Santapark) kallioseinämien geologiasta kertovat tekstitaulut. Hanke on seurannut yhteispohjoismaisen Naturstein på Nordkalotten -projektin edistymistä ja osallistunut muutamaan kokoukseen. Aluejohtaja A.Silvennoinen kuuluu projektin viralliseen seurantaryhmään. Loppuvuodesta 1998 aloitettiin EU -rahoitteisen rakennuskiviprojektin suunnittelu yhteistyössä Scandinavian Stone Research Center Oy:n kanssa. Hanke eteni niin, että alkuvuodesta 1999 Lapin liittoon jätettiin perojektisuunnitelma ja rahoitushakemus. Hakemus sai kuitenkin kielteisen käsittelyn ja hakemus vedettiin pois. Hanke on osallistunut teollisuusmineraekskursioille Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla keväällä (22-24.5.)1996 ja syksyllä Kemiön alueella (26-28.10.)1998. Ekskursioille on osallistunut GTK:n tutkijoiden lisäksi mm. Oy Partek Ab:n geologeja. 3. ARVIO HANKKEEN TOIMINNASTA Jälkeen päin arvioiden hanketta voidaan pitää aihepiiriltään ehkä liian laaja-alaisena, varsinkin hankkeen tutkijaresursseihin nähden. Alkuperäisenä ajatuksena oli keskittyminen pigmenttimineraalien etsintään, mutta kuten edellä olevasta käy ilmi, hanke on käyttänyt paljon aikaa esim. rakennus- ja korukivitutkimuksiin. Ne ovat kuitenkin olleet pääosin tilaustutkimuksia eikä niiden tekemisestä ole ollut erityistä syytä kieltäytyäkään. Myös messujen ja näyttelyjen valmistelut ovat vieneet oman aikansa. Varsinkin hankkeen alkuaikoina Asivutyöt ovat keskeyttäneet pigmenttimineraalien etsintätyön jopa kuukausiksi. Tilanne on kuitenkin helpottunut vuoden 1998 keväällä, jolloin hankkeelle palkattiin toinen tutkija, joka on alusta alkaen keskittynyt lähes yksinomaan kaoliinitutkimuksiin. Kaoliininetsinnän kehittäminen ja uuden tutkijan palkkaaminen ovat jäntevöittäneet etsintätyötä ja se onkin vuodesta 1998 lähtien ollut määrätietoista ja jatkuvaa. Toimialan sisäiset resurssointimuutokset ovat ajoittain hidastaneet suunniteltua toimintaa, lähinnä näytteenottoa. Vuosi- ym. suunnitelmiin kirjatut teollisuusmineraalitutkimusten tehostamistoimet ovatkin Lapin osalta jääneet käytännössä aika vaatimattomiksi. Kairausten siirtymisestä ja tilaustutkimuksista johtuen hankkeen toimintamenoja on säästynyt muiden hankkeiden käyttöön vuosina 1996-97.

15 Kaoliinin etsintämenetelmän jalostuminen ja etsintätyön muuttuminen suunnitelmalliseksi on ollut yksi hankkeen keskeisistä tuloksista. Kohteellisilla tutkimuksilla on osoitettu, että käytössä oleva etsintämenetelmä on Lapin oloissa toimiva, vaikka osa matalalento- ja maastomittausaineiston tuottamista kaoliiniaiheista onkin osoittautunut paksuiksi maakerroksiksi. Tutkimuksilla on voitu myös osoittaa, että Lapissa vallinneet olosuhteet ovat tuottaneet kaoliinirikkaita rapaumia, joiden joukosta on mahdollisuus löytää myös taloudellisesti hyödynnettäviä esiintymiä. Risto Vartiainen Hankepäällikkö

Liite 2 HANKKEEN TUTKIMUKSISTA VALMISTUNEET RAPORTIT JA MUUT DOKUMENTIT Vartiainen, R., 1996 Rapakalliotutkimukset Rovaniemen mlk:n Lapioaavalla 1995-1996. Geologian tutkimuskeskus, raportti M19/3611/-96/1/83. 7 s. + 8 liitettä. Vartiainen, R., 1996 Kotimainen kordieriitti aliarvostettu vai ylihinnoiteltu? Kello- ja kultasepänala (4), s. 25-26. Matinlassi, M., 1996 Maastotyöraportti kalkkikiviesiintymien kartoituksesta Sallassa ja Kolarissa 5-30.8.1996. 5 s. Kinnunen, K. & Vartiainen, R., 1997 Sodankylän kvartsitähtikiven tunnistaminen ja laboratoriotutkimukset. Geologian tutkimuskeskus, raportti M19/3712/97/1. 16 s. Vartiainen, R., 1997 Uusien rakennuskivien etsintä- ja hyödyntämisprojekti 1997. Tilaustutkimus, Sodankylän kunta. Geologian tutkimuskeskus, pohjois-suomen aluetoimisto. 12 s. + 14 liitettä. Rask, M., 1997 Finlandia talosta vielä kerran. Ilta-Sanomat/Vapaa sana 16.4.1997. Murtovaara, P., 1997 Toimiminen asiantuntijatehtävissä Vietnamissa Hanoin vesihuoltohankkeessa, helmikuu 1995 - heinäkuu 1997. Matkakertomus, 23 s. Vartiainen, R., 1998 Lampivaaran ametistiesiintymän inventointitutkimukset 1997 1998. Tilaustutkimus, Kaivosyhtiö Arctic Ametisti Oy. Geologian tutkimuskeskus, Pohjois-Suomen aluetoimisto. 17 s. + 8 liitettä. Lehtinen, M. & Rask, M., 1998 Kivi kestää oikein käytettynä. Helsingin Sanomat/Vieraskynä 7.5.1998 Rask, M., 1998 Alvar Aalto ja Marmori. Lapin Kansa/Alakerta 14.6.1998.

Vartiainen, R., 1998 Lausunto Syväsenvaaran kalliolouheen mineraalien hyödynnettävyydestä. Tilaustutkimus, Rovaniemen maalaiskunta, Tekninen osasto. Geologian tutkimuskeskus, Pohjois-Suomen aluetoimisto. 3 s. Murtovaara, P., 1998 Tutkimustyöselostus Pelkosenniemen Pyhäjoen ja Kapustanvuoman kaoliinitutkimuksista vuosina 1987 88. Geologian tutkimuskeskus, raportti M19/3642/-98/1/82. 11 s. + 2 liitettä. Vartiainen, R., 1999 Kaoliinitutkimukset Kuusamon Kokanlammella 1997 1998. Geologian tutkimuskeskus, raportti M19/4611/-99/1/82. 6 s. + 5 liitettä. Lintinen, P., 1999 Rapakalliotutkimukset Pelkosenniemen Suvannossa 1998. Geologian tutkimuskeskus, raportti MM19/3642/-99/1/82. 5 s. + 4 liitettä. Vartiainen, R., 2000 Painovoima-anomalian tutkimukset Yli-Iin Leuanjoella 1997. Geologian tutkimuskeskus, raportti M19/3512/00/1/82. 5 s. + 3 liitettä. Lintinen, P., 2000 Kaoliinitutkimukset Sodankylän Suolakaarkossa 1998-99. Geologian tutkimuskeskus, raportti M19/3732/2000/1/82. 9s. + 7 liitettä. Rask, M., 2000 Tutkimustyöselostus kaoliinitutkimuksista Sodankylän Siurunmaalla vuosina 1978-1988. Raportti M19/3713/2000/1/82 (käsikirjoitus).