JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 1. Sivu 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 14 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Aika 25.02.2014 klo 17:00-20:10 Paikka Siilaisen terveysasema, Noljakantie 17 Käsitellyt asiat Sivu 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 14 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 15 Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakertomus ja taseyksikön tilinpäätös vuodelta 2013 5 16 Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviomuutoksia vuodelle 2014 7 17 Sisäisen tarkastuksen raportti vuodelta 2013 ja sisäisen tarkastuksen suunnitelma vuodelle 2014 8 18 MediMobi-sovelluksen ja puhelinten hankinta Joensuun kotihoitoon 9 19 Palvelusetelin käyttöönotto suun terveydenhuollossa 10 20 Joensuun kouluterveyskysely 2013 13 21 Kontiolahden kunnan kouluterveyskysely 2013 17 22 Outokummun kaupungin kouluterveyskysely 2013 20 23 Joensuun neuvolakysely 2013 22 24 Kontiolahden neuvolakysely 2013 24 25 Viranhaltijapäätökset 26 26 Tiedoksiantoja 27

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 2 Sosiaali- ja terveyslautakunta Läsnä Parikka Tuula puheenjohtaja Haakana Marko varapuheenjohtaja Väänänen Eira jäsen Holopainen Hannu jäsen Väkeväinen Kari jäsen Karttunen Jorma jäsen Uusi-Illikainen Heleena jäsen Jääskeläinen Sampsa jäsen Lukkarinen Ilkka jäsen Suvanto Johanna jäsen Turpeinen Jari jäsen Järvinen Päivi jäsen Niemeläinen Samu nuorisovaltuuston jäsen Rieppo Eija va. sosiaali- ja terveysjohtaja Kosonen Anne talousjohtaja Korhonen Leena sosiaalipalvelujen johtaja Laakkonen Ari johtava ylilääkäri Karukannas Seija va. hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Jaatinen Arja va. hallintopäällikkö Hynynen Matti vastaava hammaslääkäri pykälän 19 käsittelyn ajan Kuosmanen Pekka tuotantojohtaja Allekirjoitukset Tuula Parikka puheenjohtaja Arja Jaatinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu kokoukessa. Eira Väänänen pöytäkirjan tarkastaja Helena Uusi-Illikainen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sosiaali- ja terveyskeskuksessa 3.3.2014. Pöytäkirjanpitäjä Arja Jaatinen

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 3 Sosiaali- ja terveyslautakunta 13 25.02.2014 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus STLTK 13 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 4 Sosiaali- ja terveyslautakunta 14 25.02.2014 Pöytäkirjantarkastajien valinta STLTK 14 Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Eira Väänänen ja Heleena Uusi-Illikainen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 5 Sosiaali- ja terveyslautakunta 15 25.02.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakertomus ja taseyksikön tilinpäätös vuodelta 2013 1419/02.02.02/2013 STLTK 15 Kuntalain 68 :n mukaan kunnan on sisällytettävä tilinpäätökseensä tase, tu loslas kel ma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteu tu mis ver tai lu ja toimintakertomus. Kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi laadittava toimintakertomus sisältää ta lousar vios sa asetettujen kehittämishankkeiden ja tilausten toteutumatiedot vuo delta 2013. Lisäksi annetaan mahdolliset selvitykset talousarvion ylityksistä ta lousar vion sitovuustasojen osalta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan budjetti on valtuustoon nähden sitova kahdella ta sol la, ympäristöterveydenhuolto tulosaluetasolla ja muut tulosalueet, jotka muo dos ta vat oman kirjanpidollisen taseyksikön, taseyksikkötasolla. Ta se yk sikös tä on laadittava tilinpäätökseen oma tulos- ja rahoituslaskelma sekä tase. Tase yk si kön tilinpäätöksessä noudatetaan soveltuvin osin määräyksiä lii ke lai toksen tilinpäätöksessä annettavista tiedoista. Lautakunnalle raportoidaan kun tamai se man mukaisella vastuualuetasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunnan nettomenot vuodelta 2013 ovat n. 241,1 milj. euroa ja ne alittuivat budjetoidusta n. 4,2 milj. euroa. Joensuussa ko ko nais net tome no jen alitus sosiaali- ja terveyspalveluissa ympäristöterveydenhuolto mukaan lu kien oli 3,5 milj. euroa. Taseyksikön ensimmäisen tilikauden nettomenot olivat n. 240 milj. euroa ja ne alit tui vat budjetoidusta n. 4 milj. euroa. Tästä summasta Joensuun osuus oli 3,4 milj. euroa ja Kontiolahden osuus 0,65 milj. euroa. Tulosalueittain tarkasteltuna bud jet ti alittui yh teis toi min ta-alu eel la erikoissairaanhoitoa lukuunottamatta kaikil la tulosalueilla. Eri kois sai raan hoi don ylitys kohdistui Kontiolahdelle, Joen suussa nettomenot alittuivat. Kun nit tain tarkasteltuna Joensuussa nettobudjetti alittui jokaisella tulosalueella, Kon tio lah des sa nettobudjetti ylittyi sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon tu los alueil la. Vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna taseyksikön nettomenot kasvoivat 5,2 milj. euroa eli 2,2%. Taseyksikön osalta Joensuun nettomenot kasvoivat n. 4,1 milj. eu roa eli 2 % ja Kontiolahden nettomenot n. 1,2 milj. eli 4,0%. Joensuun me no jen kas vu vauh din hidastumista selittävät vuoden aikana tehdyt sääs tö toimen pi teet se kä erikoissairaanhoidon menojen kasvun hidastuminen. Joensuussa eri kois sai raan hoi don menot kasvoivat 7,4% v. 2013 kun edellisenä vuonna kasvu oli 9,9%. Sen sijaan Kontiolahdessa eri kois sai raan hoi don menot kasvoivat 10,9% v. 2013. Taseyksikössä Joensuun budjetti v. 2014 on n. 7 milj. euroa (3%) ja Kon tio lahdes sa 1,3 milj. (4,4%) suurempi kuin vuoden 2013 toteuma. Molemmissa kun nissa suurin talousarvion 2014 ylitysriski näyttää olevan erikoissairaanhoidossa ja eri tyi ses ti Kontiolahdessa, jossa vuoden 2013 toteuma on suurempi kuin vuoden 2014 budjetti. Tarkemmin tilinpäätöksen ja kehittämishankkeiden toteumia on arvioitu liit tee-

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 6 Sosiaali- ja terveyslautakunta 15 25.02.2014 nä olevassa toimintakertomuksessa ja palveluarviotaulukossa. Taseyksiköstä on teh ty erillistilinpäätös, joka on omana liitteenään. Kuntien maksuosuudet on tasat tu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti siten, että taseyksikön tulokseksi tulee nol la. Liite: Toimintakertomus 2013 Liite: Taseyksikön erillistilinpäätös v. 2013 Liite:Palveluarviotaulukot v. 2013 Valmistelija: talousjohtaja Anne Kosonen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä vuoden 2013 toimintakertomuksen, palveluarviotaulukot ja taseyksikön eril lis ti lin pää tök sen tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 1 Toimintakertomus 2013 Liite 2 Taseyksikön tilinpäätös vuodelta 2013 Liite 3 Palveluarviotaulukot 2013

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 7 Sosiaali- ja terveyslautakunta 16 25.02.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviomuutoksia vuodelle 2014 1411/02.02.00/2013 STLTK 16 Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan 17.12.2013 146 hyväksynyt käyt tö suun ni tel man vuodelle 2014. Käyttösuunnitelman yhteydessä on jo to dettu, että talousarvio ei sisältänyt sisäisiä koulutusmäärärahoja eikä henkilöstön työ hy vin voin ti-toi min nan määrärahoja, jotka ovat sisäisiä menonsiirtoja sosiaalija terveyspalvelujen sekä henkilöstöyksikön kesken. Ko. muutoksia ei voitu käyt tö suun ni tel man yhteydessä kuitenkaan tehdä, sillä muutoksilla on vaikutus kun tien välisiin maksuosuuksiin. Sisäisiin koulutuksiin käytettävä 90.000 euron määräraha on katettu sosiaali- ja ter veys pal ve lu jen budjetin sisältä pääasiassa puolittamalla ulkoisiin koulutuksiin käy tet tä vis sä olevat määrärahat. Myös työhyvinvointiin käytettävät määrärahat on katettu sisäisesti vähentämällä lomapalkkajaksotuksia. Myös suoritteita on jois sa kin palveluarviotaulukoissa muutettu uusien määrärahojen mukaisiksi sekä ar vioi tu uudestaan tilinpäätöstietojen valmistuttua. Määräraha- ja suoritemuutokset vaikuttavat kuntien väliseen kus tan nus ten jakoon siten, että Joensuun maksuosuus nousee 7.800 euroa, Kontiolahden maksu osuus laskee 9.000 euroa ja Outokummun maksuosuus nousee 1.200 eu roa. Valmistelija: talousjohtaja Anne Kosonen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. hyväksyä tehdyt muutokset 2. esittää tilaajajaostolle liitteen mukaisten talousarviomuutosten ja kun nittais ten maksuosuuksien muutoksen hyväksymistä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviomuutoksia vuodelle 2014

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 8 Sosiaali- ja terveyslautakunta 17 25.02.2014 Sisäisen tarkastuksen raportti vuodelta 2013 ja sisäisen tarkastuksen suunnitelma vuodelle 2014 2654/00.03.01/2014 STLTK 17 Sisäisen tarkastuksen kertomus vuodelta 2013 ja sisäisen tarkastuksen suunnitelma vuodelle 2014 ovat lautakunnan jäsenten nähtävillä luottamusmiesten verkkopalvelussa. Valmistelija: va. hallintopäällikkö Arja Jaatinen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. merkitä tiedoksi sisäisen tarkastuksen raportin vuodelta 2013 ja 2. hyväksyä sisäisen tarkastuksen suunnitelman vuodelle 2014. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 9 Sosiaali- ja terveyslautakunta 18 25.02.2014 MediMobi-sovelluksen ja puhelinten hankinta Joensuun kotihoitoon 2823/02.08.00/2014 STLTK 18 MediMobi on osa Mediatri-potilastietojärjestelmää. Kyseessä on Mediatrin toimin nal li suut ta ja käytettävyyttä parantava ominaisuus kotihoidon käyttöön. Me di Mo bia on pilotoitu vuonna 2013 Joensuun keskustassa sotaveteraanien tiimissä ja osas sa Tuu po vaa ran tiimiä. Käyttökokemukset ovat olleet hyviä ja syntynyt työ ajan sääs tö on ollut keskimäärin 4 tuntia viikossa työntekijää kohden. Me di Mo bin käyt töön otol la on kotihoidossa tavoitteena nostaa välitöntä asiakastyöaikaa 10 % -yksiköllä 45 %:sta 55 %:iin (+22 %). Välittömän työajan lisääminen on yksi ko ti hoi dol le asetetuista tavoitteista, jolla on vaikutusta toiminnan te hos ta mi seen ja kustannusten hillitsemiseen. MediMobin käyttöönotto vaatii kotihoidon puhelinten vaihtamisen äly pu he limiin. Puhelimia tarvitaan noin 140 kpl. Älypuhelinten ja MediMobin sovelluksen käyt töön ot to vaatii henkilökunnan kouluttamisen. Koulutuksia tulee kaksi jo kaisel le kotihoidon työntekijälle. Ensimmäinen koulutuskerta on puhelimen käyttöön ot to kou lu tus ja toinen sovelluskoulutus. Molempien koulutusten kesto on 2 3 tuntia. Puhelinten käyttökoulutuksen järjestää Pohjois-Karjalan tie to tek niikka kes kus (PTTK) ja MediMobin sovelluskoulutus hoidetaan sisäisin järjestelyin. MediMobia käytettäessä kotihoidon työntekijä saa puhelimeen päivän asia kaslis tan ja suunnitellut tehtävät. Mobiililla voidaan kirjata tapahtumat aloitetuiksi ja lopetetuiksi, muutokset perustiedoissa, palvelupäätösten keskeytykset sekä muu tok set keskeytyksiin. Lisäksi Mobiilin avulla voidaan tehdä kirjauksia ko tihoi to ker to muk seen ja selata rajoitetusti sairauskertomustietoja. Vuonna 2014 MediMobin käyttöoikeuskustannukset on 37.785, laite- ja data-kus tan nuk set ovat 70 990 ja käyttöönoton aloitustyöt 28.241, asen nuk set ja parametroinnit sekä MediMobi-Mediatri-integraation. Vuonna 2014 Me di Mobin kustannukset ovat kokonaisuudessaan 137.016 ja vuosina 2015 2017 kustan nuk set ovat 476.550 (158.850 vuodessa). Koko hankintakausi on 613.566. Vuoden 2014 talousarviossa on varauduttu MediMobin hankintaan. Kon tio lahti ja Outokumpu eivät toistaiseksi osallistu MediMobiilin käyttöönottoon, vaan odot ta vat Joensuun käyttökokemuksia Valmistelijat: vs. hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Karukannas ja kotihoidon pääl lik kö Anni Pesonen. Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskukselle sitoumuksen hankkia Joensuun kotihoitoon MediMobi-sovelluksen ja puhelimet (140 kpl), joilla täy den netään Mediatri-potilastietojärjestelmän toiminnallisuutta ja käytettävyyttä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 10 Sosiaali- ja terveyslautakunta 19 25.02.2014 Palvelusetelin käyttöönotto suun terveydenhuollossa 2713/00.01.02/2014 STLTK 19 Palvelusetelilain tarkoituksena on palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan ja po tilaan valinnanmahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuot ta jien yhteistyötä. Palvelusetelitoiminnan avulla on mahdollista osaltaan toteut taa Joensuun kaupunkistrategiaa. Suun terveydenhuollossa on laadittu toimintaohje/ sääntökirja, joka on asiakirja sii tä, mihin yksityinen palveluntuottaja ja Joensuun kaupunki sitoutuvat pal ve luse te li toi min nas sa. Palveluntuottajilta edellytetään yksityisestä ter vey den huollos ta annetussa laissa asetettujen vaatimusten täyttämistä. Yksityisten tuot tamien palveluiden tulee olla vähintään vastaavien kunnallisten palveluiden ta soisia. Kunnan viranomaisella tulee olla mahdollisuus palveluntuottajan tilojen tarkas ta mi seen. Palvelusetelitoiminnassa Joensuun kaupunki ei ole osapuoli pal velus ta sovittaessa, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja yk sityi sen palveluntuottajan välinen sopimus. Palveluntuottajaksi hakeudutaan ja johtava hammaslääkäri päättää pal ve lu sete li tuot ta jak si hyväksymisestä. Koska valtakunnallinen hanke sähköisen palvelusetelin kehittämiseksi (PSOP) on toistaiseksi kesken, Joensuussa otetaan käyttöön sähköinen pal ve luse te li ope raat to ri Smartum Oy:n ratkaisu. Hyväksyttyjen tuottajien yhteystiedot ja hinnat julkaistaan Smartumin ylläpitämässä palveluntuottajarekisterissä (www.palveluseteli.fi ). Tiedot voidaan antaa paperitulosteena niille, joilla ei ole in ter net-yh teyt tä käytettävissään. Palvelusetelilain mukaisesti kunta toimii rekis te rin ylläpitäjänä ja palvelusetelitoiminnassa kertyvät potilastiedot ovat osa kun nan omaa potilasrekisteriä. Tietojen siirrossa yhteistyökumppanina on Diktamen Oy. Tiedot siirretään viiden ar ki päi vän kuluessa, joten siltä osin täytetään lain vaatimukset. Myös rönt genku vat voidaan siirtää sen avulla sähköisesti. Asiakkailla on mahdollisuus tuot ta jare kis te ris sä vertailla palveluntuottajia ja omavastuuosuuksia. Asiakkaat voivat siten itse valita, miltä palveluntuottajalta he palvelun hankkivat. Aina on myös mah dol lis ta jäädä Joensuun kaupungin palveluiden asiakkaaksi. Silloin odo tusajat ovat väistämättä pitempiä. Palvelusetelillä hankkimistaan palveluista asiakas ei enää saa Kela-korvausta. Suun terveydenhuollossa palvelusetelillä hankitaan ensisijaisesti päivystysten jat ko hoi to ja sekä muita ns. puolikiireellisiä hoitoja; 1) Hammaskirurgia 2) Päivystyskäynnin jälkeinen hoito a) Juurihoito ja b) Paikkaushoito 3) Leikkauspotilaiden suunterveyden tarkistaminen ja mahdollisten tulehdusten hoito. Vas taan otol la todettuun hoidontarpeeseen ovat hoitovaihtoehtoina hoidon jatka mi nen terveyskeskuksessa tai tarvittavan palvelun hankkiminen yksityisiltä pal ve lun tuot ta jil ta palvelusetelin avulla. Edellytyksenä on, että hammaslääkäri

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Sosiaali- ja terveyslautakunta 19 25.02.2014 ar vioi hoi don soveltuvan palvelusetelillä hankittavaksi ja kuntalainen valitsee jom man kum man vaihtoehdon. Hammaslääkärin vastaanotolla laa di taan hoi tosuun ni tel ma, johon jatkohoito perustuu. Hoitosuunnitelmassa mää ri te tään tarvit ta vat toimenpiteet, jotka kirjataan käytössä olevan THL:n toi men pi de luo kituk sen mukaisesti. Palvelusetelillä hankittavien toimenpiteiden ar vo määräytyy oman toiminnan kustannusten avulla määritetyn pe rus toi men pi teen (ns. yhden pin nan paikka, koodi SFA10) arvon perusteella. Muiden toi men pi tei den arvot mää räy ty vät Suomen Hammaslääkäriliiton ylläpitämän laskurin avul la siten, että mui den toimenpiteiden arvot ovat tietyin vaativuuskertoimin suh tees sa pe rustoi men pi tee seen (SFA10). Tämän perustoimenpiteen hinnaksi on määritetty 38,00. Mikäli potilaat hyödyntäisivät palveluseteliä mah dol li sim man paljon, toiminnalla olisi vastaanottojen ruuhkautumista keventävä vai ku tus ja se myös vä hen täi si hoitojonon lisääntymistä. Palveluseteli on sen arvoinen, että potilaan oma vas tuu ei ole kovin paljon korkeampi kuin ter veys kes kuk ses sa. Potilaalle jäävä omavastuuosuus riippuu toimenpiteistä. Palveluseteliin on suun terveydenhuollossa varattu 70 000. Määräraha on si sälly tet ty suun terveydenhuollon toimintakuluihin. Palvelusetelitoiminnasta kertyy kus tan nuk sia myönnettyjen setelien lisäksi palvelusetelioperaattori Smartumin se kä potilastietojen siirtämisessä yhteystyökumppanina olevan Diktamen Oy:n toi min nas ta. Niiden suuruudeksi arvioidaan noin 7 000. Kaupunki voi hakea lasken nal li sen 5 % ALV:n palautuksen Smartum-palvelusetelillä järjestämistään pal ve luis ta. Suun terveydenhuollon sääntökirja, palveluntuottajaksi hakeutumislomakkeet on lautakunnan jäsenten luettavissa luottamusmiesten verkkopalvelussa. Suun terveydenhuollon palvelusetelin toimintaohje on liitteenä. Valmistelija: johtava ylilääkäri Ari Laakkonen, johtava hammaslääkäri Matti Hyny nen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää palvelusetelitoiminnan käynnistämisestä 01.04.2014 suun ter vey den huol los sa esi tyk sen mukaisesti. Palvelusetelin jatkuvuutta arvioidaan varatun määrärahan ja kysynnän mukaan vuoden 2014 kuluessa. Päätös: Marko Haakana esitti, että ei käynnistetä palvelusetelitoimintaa. Eira Väänänen kannatti Marko Haakanan ehdotusta. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus, tuli äänestää. Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat ilmaisevat kantansa JAA-äänellä ja Marko Haakanan ehdotusta kannattavat EI-äänellä. Äänestystapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus sai kymmenen (10) ääntä (Parikka Tuula, Holopainen Hannu, Väkeväinen Kari, Karttunen Jorma, Uusi-Illikainen Heleena, Jääskeläinen Sampsa, Järvinen Päivi, Lukkarinen Ilkka, Suvanto Johanna, Turpeinen Jari) ja Marko Haakanan ehdotus kaksi (2) ääntä (Haakana Marko, Väänänen Eira). Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen lautakunnan päätökseksi.

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 12 Sosiaali- ja terveyslautakunta 19 25.02.2014 Liitteet Liite 5 Suun terveydenhuollon palvelusetelin toimintaohje

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 13 Sosiaali- ja terveyslautakunta 20 25.02.2014 Joensuun kouluterveyskysely 2013 2692/00.01.02/2014 STLTK 20 Kouluterveyskysely tuottaa runsaasti tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koe tus ta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Val ta kun nal li seen kouluterveyskyselyyn vastasi Joensuussa 1351 pe rus kou lu laista, 792 lukiolaista. Kysely tehtiin keväällä 2013 peruskoulun 8.- ja 9.luokkalaisille se kä lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Vuonna 2013 Kouluterveyskyselyn aineis ton ke ruus sa tapahtui suuria muutoksia. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa yhtä aikaa koko maassa. Tämän vuoksi kyselyä ei toteutettu lainkaan vuonna 2012. Vuonna 2013 uudistettiin myös joitakin kysymyksiä. Myös nuorten perhees tä ja asumisesta kysytään aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Kun ta koh taises sa raportissa nuorten hyvinvointia kuvataan 42 indikaattorilla, joihin uusiksi in di kaat to reik si on lisätty seksuaalisen väkivallan kokeminen, kohtalainen tai vai kea ahdistuneisuus sekä vähintään 8 tunnin yöunet arkisin. Liite: Joensuun Kouluterveyskysely ja sen saate Kouluterveyskyselyn tulokset: ilon ja huolen aiheet Joensuussa Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Joensuussa osoittavat, että van hemmat ovat paremmin tietoisia lapsensa viikonlopun viettopaikoista, kes kus te luvai keu det ovat vähentyneet, koulun työmäärä koettiin kohtuulliseksi, tietoisuus vai kut taa koulun asioihin on parantunut, humalahakuinen juominen on vä hen tynyt sekä kokemus oppilashuollon tuesta on lisääntynyt. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulosten mukaan koulupsykologin ja -kuraat to rin vastaanotolle pääsy koetaan huomattavasti aiempaa helpommaksi. Muu tos näkyy myös Joensuussa, jossa 61 prosenttia peruskoululaisista koki helpok si päästä koulupsykologille. Koko maassa vastaava luku on 60 prosenttia. Joen suun lukioiden oppilaista 77 prosenttia koki psykologille pääsyn helpoksi. Ko ko maan vastaava luku on 63 prosenttia. Terveydenhoitajan vastaanotolle pää sy on parantunut sekä peruskouluissa että lukioissa. Koululääkärille pääsy on Joen suus sa vähän parantunut (40 %) verrattuna aikaisempiin vuosiin, mutta koko maahan ja Pohjois-Karjalaan verrattuna (37 %) Joensuussa koululääkärille pää sy on vaikeampaa. Tulosten mukaan oppilaiden tietoisuus omista vaikuttamismahdollisuuksista on pa ran tu nut jatkuvasti vuodesta 2000 lähtien. 8.-9 luokkalaisista yli 60% ja lu kiolai sis ta 80% vastaa tietävänsä miten voi vaikuttaa koulussa. Tietoisuus on val takun nal lis ta tasoa parempi. Kouluterveyskyselyn mukaan moni nuori jättää jonkun päivän aterioista syö mättä. Peruskoululaisista 43 prosenttia ja lukiolaisista 32 prosenttia ei syö aa mu palaa joka arkiaamu. Hieman harvempi jättää väliin koululounaan ainakin yhtenä päi vä nä viikossa. Joensuussa aamupalan jättää syömättä 45 prosenttia pe ruskou lu lai sis ta ja 28 prosenttia lukiolaisista. Lukiolaisten aamupalan syöminen on ke hit ty nyt myönteiseen suuntaa verrattuna aiempaan kyselyyn (+5 %) ja on valta kun nal lis ta keskiarvoa 4 prosenttia korkeampi. Valtakunnallisesti myönteistä kui ten kin on, että energiajuominen nauttiminen ja makeisten syöminen kou lu-

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 14 Sosiaali- ja terveyslautakunta 20 25.02.2014 päi vän aikana on vähentynyt viime vuosina. Peruskoululaisista 12 prosentilla ja lu kio lai sis ta 9 prosentilla on kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Ma sen tunei suu teen apua on hakenut ammattiauttajalta peruskoululaisista 16 prosenttia ja lukiolaisista 17 prosenttia. Seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti on koke nut sekä peruskoulussa että lukiossa 14 prosenttia. Alle kahdeksan tunnit yöunet arkisin nukkuu peruskoululaisista 31 prosenttia ja lukiolaisista 43 prosenttia. Peruskouluissa 49 prosenttia kokee koulun fyysisissä työoloissa puutteita ja lukiois sa 40 prosenttia. Peruskouluissa huolenaiheeksi nousee ylipainoisuuden ja vanhempien tu pa koinnin lisääntyminen sekä huumekokeilujen yleistyminen. Aamupalan syöminen arki sin vähentyi ja koululounaan syömien päivittäin vähentyi. Lukioissa huo len aiheik si nousee opiskeluun liittyvien vaikeuksien, viikoittain koetun niska- ja hartia ki pu jen sekä päänsäryn yleistyminen. Koululounaan syöminen päivittäin vähen tyi. Ruutuaika arkipäivisin on lisääntynyt sekä peruskouluissa että lukioissa ver rat tu na vuoteen 2010. Liite: Joensuun 2013 peruskoulujen muutos suhteessa aikaan ja vertailu maantie teel li ses ti ja sukupuolen mukaan Liite:. Joensuu 2013 lukioiden muutos suhteessa aikaan ja vertailu maan tie teel lises ti ja sukupuolen mukaan Liite: Ilon ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kouluterveyskyselyn tuloksiin Joensuussa Tietoisuus oppilashuollosta on kasvanut: lapset/nuoret, vanhemmat ja opettajat tie tä vät, ketkä ovat koulun oppilashuoltohenkilöstöä. Samoin kyselyn ilonaiheet osoit ta vat oppilashuollon merkityksen tukitoimena kouluissa: yleinen hy vin vointi, parempi terveys ja viihtyvyys ovat kasvaneet. Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsy on helpottunut johtuen vuoden 2011 tervey den hoi ta ja re surs si lisäyksestä (4,5 terveydenhoitajaa). Terveydenhoitaja on mu ka na oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmissä, jolloin moniammatillisesti voidaan tar kas tel la oppilaiden ja nuorten koulu- ja opiskelutyöstä selviytymistä ja jär jestää tukea mahdollisimman varhain. Terveystarkastuskäytäntöihin on tullut muutos, kun uusi asetus (380/2009) on tullut voimaan vuonna 2011, joka velvoittaa te ke mään terveydenhoitajan tarkastukset joka vuosiluokalla peruskouluissa ja lu kiois sa kerran opiskelun aikana. Systemaattiset terveys- ja laajat tarkastukset mah dol lis ta vat niin oppilaan kuin opiskelijan sekä heidän perheensä terveyden ja hy vin voin nin edistämistyön. Laajat terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset teh dään 1., 5. ja 8. luokalla. Riittämättömistä lääkäriresursseista johtuen kaikkia lää kä rin laajoja terveystarkastuksia ei ole voitu tehdä peruskouluissa eikä lu kioissa opiskelijoiden lääkärintarkastuksia. Asetuksen mukaisiin lääkärintarkastuksiin tar vi taan neljän lääkärin resurssilisäys neuvolatoimintaan sekä koulu- ja opis kelu ter vey den huol toon. Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyä on voinut helpottaa myös sähköisen ajan va rauk sen käyttöönotto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Medinetin kaut ta pankkitunnuksen omaavat voivat katsoa omia terveystietojaan säh köises ti. Sähköisiä palveluita kehitetään edelleen mm. sähköiset terveyskyselyt. Kou luis sa ja lukioissa pidetään myös ns. sairasvastaanottoa tiettynä aikana, joka

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 15 Sosiaali- ja terveyslautakunta 20 25.02.2014 ei ole asetuksen mukaista toimintaa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toi minnas ta on n.30 % ns. sairasvastaanottoa. Kouluilla ja lukioissa on ter vey den hoi tajil la puhelinajat, jolloin oppilaat, opiskelijat, vanhemmat tai muut yhteistyötahot voi vat ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan. Puhelinaikojen keskittämistä on suunni tel tu, jotta opiskelijalla on mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana vä lit tömäs ti yhteys opiskeluterveydenhuoltoon, mitä uusi oppilas- ja opis ke li ja huol tola ki velvoittaa 1.8.2014 alkaen. Joensuussa on tehty järjestelmällisesti töitä oppilaskunta- ja nuo ri so val tuus totoi min nan kehittämiseksi. Tietoisuus oppilaskuntatoiminnasta ja vaikuttamisen mah dol li suuk sis ta sen kautta on kasvanut oppilaiden keskuudessa. Eri kou lu asteil la (ala- ja yläkoulu, lukio) kannustetaan oppilaita oppilaskunta- ja opis ke li jakun ta toi min taan ja ohjaajina toimivat asiasta innostuneet opettajat. Nuo ri soval tuus to on mukana myös kaupungin lautakuntatyöskentelyssä. Lautakuntiin ni me tyt edustajat ovat saaneet sekä puhe- että läsnäolo-oikeuden lau ta kun tansa kokouksiin. Lisäksi nuorisovaltuusto kutsuu kuukausittain koolle yläkoulujen ja 2.-asteen oppilas- ja opiskelijakuntien edustajat yhteistapaamisiin. Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään kuntakohtaisessa lasten ja nuorten hy vin voin ti suun ni tel mas sa sekä lasten ja nuorten palveluohjelmassa, joilla kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä ohjataan, johdetaan ja ke hi tetään. Kouluterveyskyselyn hyödyntämisen kannalta keskeinen toimija kouluissa ja oppi lai tok sis sa on oppilas- tai opiskelijahuoltoryhmä, jonka tehtäviin kuuluu yh teisön terveyden edistäminen. Tulosten käsittely moniammatillisessa ryhmässä aut taa määrittämään yhteisiä tavoitteita ja myös suuntaamaan oppilas- ja opiske li ja huol to työn painopistettä yksilökeskeisestä korjaavasta työstä koko yh teisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Joensuussa koulut käsittelevät tuloksia vanhem pain il lois sa, opettajakokouksissa, oppilashuoltoryhmissä sekä terveystiedon opet ta jat käyttävät tunneillaan materiaalia haluamallaan tavalla. Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään koulu- ja opis ke lu ter vey den huol lossa terveydenhoitajan määräaikaisissa terveystarkastuksissa sekä ter vey den hoita jan ja lääkärin laajoissa terveystarkastuksissa. Laajoihin terveystarkastuksiin kut su taan myös vanhemmat, jolloin perheen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta kes kei siä kehittämisasioita voi käsitellä. Terveysneuvonnassa on tärkeää ko rostaa mm. ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä ja väkivallan ehkäisyä, sek suaa li ter veyt tä, aamupalan ja lounaan sekä liikunnan merkitystä oppilaan ja nuoren hyvinvoinnin kannalta. Savuttomuuden tukeminen peruskouluissa on ke hittä mi sen kohteena Tervis- hankkeessa 2014-2015. Ryhmäneuvontatilaisuuksissa esim. yhteistyössä koulun ja terveydenhuollon opiskelijoiden kanssa voi kes keisiä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita ottaa esille. Myös muussa poikkihallinnollisessa yhteistyössä mm. perhetyössä ja asetuksen edel lyt tä mis sä kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja tur val lisuu den tarkastuksissa voidaan hyödyntää Kouluterveyskyselyn tuloksia. Valmistelija: johtava ylilääkäri Ari Laakkonen, ylilääkäri Petri Kivinen, ylihoitaja Lii sa Karikko

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 16 Sosiaali- ja terveyslautakunta 20 25.02.2014 Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä tiedoksi kouluterveyskyselyn 2013 ja toimittaa sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 6 Kouluterveyskysely 2013 / Joensuun kuntaraportti Liite 7 Joensuun kouluterveyskysely 2013 /Kirje päättäjille Liite 8 Joensuun kouluterveyskysely 2013 / peruskoulu muutos suhteessa aikaan Liite 9 Joensuun kouluterveyskysely 2013 / peruskoulu vertailu maantieteellisesti ja sukupuolittain Liite 10 Joensuun kouluterveyskysely 2013 / lukio vertailu maantieteellisesti ja sukupuolittain Liite 11 Joensuun kouluterveyskysely 2013 / lukio muutos suhteessa aikaan Liite 12 Joensuun kouluterveyskysely 2013 / peruskoulun ja lukion ilon- ja huolenaiheet

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 17 Sosiaali- ja terveyslautakunta 21 25.02.2014 Kontiolahden kunnan kouluterveyskysely 2013 2692/00.01.02/2014 STLTK 21 Kouluterveyskysely tuottaa runsaasti tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koe tus ta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Ter vey den ja Hyvinvoinnin laitoksen Valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn vas ta si Kontiolahdessa 702 peruskoululaista, 115 lukiolaista. Kysely tehtiin vuonna 2013 peruskoulun 8.- ja 9.luokkalaisille sekä lukioiden 1. ja 2. vuoden opis ke lijoil le. Vuonna 2013 Kouluterveyskyselyn aineistonkeruussa tapahtui suuria muutok sia. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa yhtä aikaa koko maassa. Tämän vuok si kyselyä ei toteutettu lainkaan vuonna 2012. Vuonna 2013 uudistettiin myös joitakin kysymyksiä. Ensimmäistä kertaa saadaan tietoa koulumatkoista, tur va vä li nei den käytöstä liikenteessä, vapaa-ajalla tapahtuneista tapaturmista se kä seksuaalisuuteen liittyvästä käyttäytymisestä internetissä. Myös nuorten per hees tä ja asumisesta kysytään aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Kun takoh tai ses sa raportissa nuorten hyvinvointia kuvataan 42 indikaattorilla, joihin uu sik si indikaattoreiksi on lisätty seksuaalisen väkivallan kokeminen, koh ta lainen tai vaikea ahdistuneisuus sekä vähintään 8 tunnin yöunet arkisin. Liite: Kontiolahden Kouluterveyskysely Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Kontiolahdessa osoittavat, että perus kou luis sa koettu terveydentila parani, viikoittain koettu päänsärky ja yli painoi suus vähentyivät, aamupalan syöminen arkisin ja koululounaan syöminen päi vit täin lisääntyivät, humala juominen ja vanhempien tupakointi vähentyivät, van hem mat tietävät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan, fyy sistä uhkaa koettiin vähemmän ja koulutapaturmat sekä koulukiusatuksi jou tu minen vähenivät. Koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi ja tietoisuus tavoista vai kut taa koulun asioihin lisääntyi. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulosten mukaan peruskouluissa kou lupsy ko lo gin vastaanotolle pääsy koetaan Kontiolahdessa aiempaa helpommaksi. Kou lu lää kä rin vastaanotolle pääsi Kontiolahdessa koko maahan verrattuna parem min. Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Kou lu tervey den hoi ta jan vastaanotolle pääsy on huomattavasti vaikeampaa Kon tio lahdes sa verrattuna koko maahan. Peruskouluissa päivittäinen tupakointi ja huumekokeilut lisääntyivät. Ruutuaika ar ki päi vi sin ja toistuva rikkeiden teko lisääntyi. Koulutyön määrä koettiin yleisem min liian suureksi. Liite: Ilon ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla Peruskoululaisista kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki 13 prosenttia ja ma sen tu nei suu teen apua on hakenut ammattiauttajalta 18 prosenttia. Pe ruskou lu lai sis ta seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti on kokenut 12 pro senttia. Alle 8 tunnin yöunet arkisin nukkuu 21 prosenttia peruskoululaisista. Lukiossa opiskelijoiden koettu terveydentila parani ja useiden oireiden ko ke minen sekä päivittäin koettu väsymys vähentyi. Koululounaan syöminen päivittäin

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 18 Sosiaali- ja terveyslautakunta 21 25.02.2014 li sään tyi ja ruutuaika arkipäivisin vähentyi. Päivittäinen tupakointi ja hu ma la juomi nen vähentyivät. Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät ja läheisen alkoholin käy tön aiheuttamat ongelmat vähentyivät. Vanhemmat tiesivät paremmin lapsen sa viikonloppuiltojen viettopaikan ja vanhempien tupakointi vähentyi. Koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi ja koulun työilmapiiri parani sekä kuulluk si tuleminen koulussa lisääntyi. Huolenaiheina lukioissa on ylipainoisuuden lisääntyminen, hampaiden har jaamis ta laiminlyötiin yleisemmin. Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin vähen tyi. Koululääkärin ja koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vai keammak si. Liite: Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla Lukiolaisista 4 prosenttia koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta ja 17 prosent tia on hakenut masentuneisuuteen apua ammattiauttajalta. Seksuaalista vä ki val taa joskus tai toistuvasti on lukiolaisista kokenut 10 prosenttia. Alle 8 tunnit yöunet arkisin nukkuu 21 prosenttia lukiolaisista. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kouluterveyskyselyn tuloksiin Kontiolahdessa Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsy on vaikeutunut verrattuna aikaisempiin vuo siin. Terveydenhoitajan toimintakäytäntöön on tullut muutosta vuonna 2011, kun asetus (380/2009) tuli voimaan, joka velvoittaa tekemään ter vey denhoi ta jan tarkastukset joka vuosiluokalla peruskouluissa ja lukioissa kerran opiske lun aikana. Laajat terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset tehdään 1., 5. ja 8. luokalla. Kouluissa ja lukioissa pidetään myös ns. sairasvastaanottoa tiettynä ai ka na, joka ei ole asetuksen mukaista toimintaa eikä siihen ole pystytty va raamaan riittäväsi aikaa. Kontiolahden koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajamitoitus on al le valtakunnallisen suosituksen (peruskoulussa 600 oppilasta/terveydenhoitaja ja lukiossa 600-800 opiskelijaa/terveydenhoitaja) ja mm. erityislapsia ja maa hanmuut ta jia ei ole erikseen huomioitu mitoituksessa. Terveydenhoitajaresurssia tar vi taan lisää yksi uusi terveydenhoitaja, jotta terveydenhoitajaresurssi on riittä vä asetuksen mukaiseen toimintaan ja huomioiden myös ns. sai ras vas taan otto toi min ta. Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään kuntakohtaisessa lasten ja nuorten hy vin voin ti suun ni tel mas sa ja muissa toimintasuunnitelmissa ja laadun ke hit tämi ses sä mm. savuttomuuden tukeminen peruskouluissa on kehittämisen kohtee na Tervis- hankkeessa 2014-2015. Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään oppilas- ja opis ke li ja huol to ryh missä, vanhempainilloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ter vey den hoita jan määräaikaisissa terveystarkastuksissa sekä terveydenhoitajan ja lääkärin laajoissa terveystarkastuksissa. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan myös vanhemmat, jolloin perheen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta keskeisiä kehittämisasioita voi käsitellä. Ryhmäneuvontatilaisuuksissa esim. yhteistyössä

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 19 Sosiaali- ja terveyslautakunta 21 25.02.2014 koulun ja terveydenhuollon opiskelijoiden kanssa voi keskeisiä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita ottaa esille. Myös muussa poikkihallinnollisessa työssä mm. perhetyössä ja asetuksen edellyttämissä kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksissa voidaan hyödyntää Kouluterveyskyselyn tuloksia. Valmistelija: johtava ylilääkäri Ari Laakkonen, ylilääkäri Petri Kivinen, ylihoitaja Liisa Karikko Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä tiedoksi Kontiolahden kunnan kouluterveyskyselyn 2013 ja toimittaa sen edelleen Kontiolahden kunnanhallitukselle ja -valtuustolle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 13 Kontiolahden kunnan kouluterveyskysely 2013 Liite 14 Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla Liite 15 Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 20 Sosiaali- ja terveyslautakunta 22 25.02.2014 Outokummun kaupungin kouluterveyskysely 2013 2692/00.01.02/2014 STLTK 22 Kouluterveyskysely tuottaa runsaasti tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koe tus ta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Ter vey den ja Hyvinvoinnin laitoksen Valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn vas ta si Outokummussa 127 peruskoululaista, 41 lukiolaista. Kysely tehtiin vuonna 2013 peruskoulun 8.- ja 9.luokkalaisille sekä lukioiden 1. ja 2. vuoden opis ke lijoil le. Vuonna 2013 Kouluterveyskyselyn aineistonkeruussa tapahtui suuria muutok sia. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa yhtä aikaa koko maassa. Tämän vuok si kyselyä ei toteutettu lainkaan vuonna 2012. Vuonna 2013 uudistettiin myös joitakin kysymyksiä. Ensimmäistä kertaa saadaan tietoa koulumatkoista, tur va vä li nei den käytöstä liikenteessä, vapaa-ajalla tapahtuneista tapaturmista se kä seksuaalisuuteen liittyvästä käyttäytymisestä internetissä. Myös nuorten per hees tä ja asumisesta kysytään aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Kun takoh tai ses sa raportissa nuorten hyvinvointia kuvataan 42 indikaattorilla, joihin uu sik si indikaattoreiksi on lisätty seksuaalisen väkivallan kokeminen, koh ta lainen tai vaikea ahdistuneisuus sekä vähintään 8 tunnin yöunet arkisin. Liite: Outokummun Kouluterveyskysely Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Outokummussa osoittavat, että perus kou lus sa aamupalan syöminen arkisin ja perheen yhteinen ateriointi iltaisin lisään tyi. Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi ja humalajuominen vähen tyi sekä läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät. Kouluterveydenhoitajan ja koulu psy ko lo gin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Huolenaiheina esille nou si vat koulutapaturmien, koulukiusatuksi joutumisen ja lintsaamisen li sään tymi nen. Useiden oireiden kokeminen päivittäin lisääntyi, viikoittain koettu päänsär ky yleistyi, ylipainoisia oli enemmän, koululounaan syöminen päivittäin vähen tyi, hampaiden harjaamista laiminlyötiin yleisemmin, ruutuaika arkipäivisin li sään tyi ja huumekokeilut lisääntyivät. Vanhempien tupakointi lisääntyi ja vanhem mat tiesivät huonommin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan sekä lähei sen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat lisääntyivät. Fyysistä uhkaa koettiin yleisemmin, toistuva rikkeiden teko lisääntyi ja koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi. Liite: Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilailla Peruskoululaisista kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki 18 prosenttia ja ma sen tu nei suu teen apua on hakenut peruskoululaisista 25 prosenttia. Sek su aalis ta väkivaltaa joskus tai toistuvasti on kokenut peruskoululaisista 22 prosenttia, jo ka koko maahan verrattuna on suurempaa (14 %). Alle 8 tuntia arkisin nukkuu pe rus kou lu lai sis ta 20 prosenttia. Lukiossa ylipainoisia oli vähemmän, humalajuominen ja huumekokeilut vä hentyi vät. Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähenivät, koulutyön määrä koettiin kohtuul li sem mak si ja kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi. Perheen yhteinen aterioin ti iltaisin lisääntyi ja vanhempien työttömyys vähentyi. Koulukuraattorin vas taan otol le pääsy koettiin helpommaksi ja koulunkäynnin vaikeuksiin saatiin ylei sem min apua.

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 21 Sosiaali- ja terveyslautakunta 22 25.02.2014 Huolenaiheina esille nousi koululounaan päivittäisen syömisen väheneminen ja van hem pien tupakoinnin lisääntyminen. Koululääkärin vastaanotolle pääsy koet tiin vaikeammaksi. Liite: Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta lukiolaisista koki 11 prosenttia ja ma sentu nei suu teen apua on hakenut ammattiauttajalta 17 prosenttia. Seksuaalista väki val taa joskus tai toistuvasti on kokenut lukiolaisista 10 prosenttia. Alle 8 tunnin yö unet arkisin nukkuu lukiolaisista 29 prosenttia. Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään kuntakohtaisessa lasten ja nuorten hy vin voin ti suun ni tel mas sa ja muissa toimintasuunnitelmissa ja laadun ke hit tämi ses sä mm. savuttomuuden tukeminen peruskouluissa on kehittämisen kohtee na Tervis- hankkeessa 2014-2015. Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään oppilas- ja opis ke li ja huol to ryh missä, vanhempainilloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ter vey den hoita jan määräaikaisissa terveystarkastuksissa sekä terveydenhoitajan ja lääkärin laa jois sa terveystarkastuksissa. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan myös van hem mat, jolloin perheen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta keskeisiä ke hittä mis asioi ta voi käsitellä. Ryhmäneuvontatilaisuuksissa esim. yhteistyössä koulun ja terveydenhuollon opiskelijoiden kanssa voi keskeisiä terveyteen ja hy vinvoin tiin liittyviä asioita ottaa esille. Myös muussa poikkihallinnollisessa työssä mm. perhetyössä ja asetuksen edellyttämissä kouluyhteisön ja opis ke lu ym pä ristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksissa voidaan hyödyntää Kou lu terveys ky se lyn tuloksia. Valmistelija: johtava ylilääkäri Ari Laakkonen, ylilääkäri Petri Kivinen, ylihoitaja Liisa Karikko Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä tiedoksi Outokummun kouluterveyskyselyn 2013 ja toimittaa sen edelleen Outokummun kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 16 Outokummun kaupungin kouluterveyskysely 2013 Liite 17 Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla Liite 18 Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilailla

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 22 Sosiaali- ja terveyslautakunta 23 25.02.2014 Joensuun neuvolakysely 2013 2692/00.01.02/2014 STLTK 23 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos teki marraskuussa 2013 sähköisen nettikyselyn Joen suun neuvoloissa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää neuvolan asiakkaiden tyy ty väi syyt tä neuvolan hoidon laatuun. Kyselyyn vastasi Joensuussa yhteensä 176. Vastausprosentti jäi alhaiseksi ollen 23,8 %. Puhelinyhteyden saamisen neuvolaan suurin osa vastaajista koki hyvänä ja puhe luun vastanneen henkilökunnan käytös koettiin pääosin erinomaiseksi sekä pu he luun vastanneen henkilökunnan ammattitaito erinomaiseksi. Vastaajista pu he lin yh tey den saamisen huonona koki 5,1 % ja kohtalaisena 19,6 %. Toi mi ti lojen viihtyisyydessä ja neuvolan opasteiden ja ohjeiden selkeydessä tuli hajontaa as tei kol la erittäin huono ja erinomainen. Toimitilojen viihtyisyyden ja liik ku misen neuvolassa vastaajat kokivat enimmäkseen hyvänä. Vastaajista toimitilojen viih tyi syy den koki (27,6 %) ja liikkumisen (17,7 %) kohtalaisena. Vastaajista suurim mal la osalla äidinkieli oli suomi (98,9 %), joten henkilökunnan kyky palvella äi din kie lel lä oli erinomainen. Vastaajista suurin osa koki odotusajan ter vey denhoi ta jan vastaanotolle hyvänä tai erinomaisena. Terveydenhoitajan käytös koet tiin enimmäkseen erinomaisena samoin kuin ammattitaito. Tiedon saannin vas taa jat kokivat hyvänä tai erinomaisena ja jatkohoito-ohjeet vastaajista suurin osa koki hyvänä tai erinomaisena. Terveysneuvontaa vastaajat pitivät hyvänä tai erin omai se na ja vuorovaikutus enimmäkseen koettiin erinomaisena. Vas taan otto ajan pituutta ja hoidon arviointia vastaajat pitivät hyvänä tai erinomaisena. Vas taa jat pitivät neuvolakäyntiä enimmäkseen hyödyllisenä tai erittäin hyö dyl lise nä. Neuvolan lääkärin vastaanotolle odotusajan vastaajat kokivat enimmäkseen hyvä nä ja käytöksen sekä ammattitaidon erinomaisena. Tiedon saannin vastaajat ko ki vat enimmäkseen hyvänä tai erinomaisena ja jatkohoito-ohjeiden selkeyden ja riittävyyden hyvänä tai erinomaisena. Terveysneuvonnan vastaajat pitivät enim mäk seen hyvänä tai erinomaisena. Vuorovaikutus oli suurimmaksi osaksi hy vää ja erinomaista. Lääkärin vastaanottoajan pituus ja hoidon arviointi koettiin enimmäkseen hyvänä tai erinomaisena. Lääkärillä neuvolakäynnin vastaajat ko ki vat hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi. Vastaajista 66,3 prosenttia piti neuvolan palveluita niin hyvänä, että voi kehua sitä perheelle ja ystäville. Jokseenkin samaa mieltä vastaajista oli 23,4 prosenttia. Neu vo las sa asioidessaan vastaajat tapaavat yleensä saman lääkärin 36,1 prosent ti ses ti ja terveydenhoitajan 82,7 prosenttisesti. Vastaajista 70,7 prosenttia oli käy nyt 0-3 kertaa muualla lääkärin vastaanotolla, terveysasemalla tai muualla vii meis ten 12 kuukauden aikana, 4-6 kertaa 15,5 prosenttia ja yli 6 kertaa 13,8 pro sent tia. Vastaajista suurin osa oli vuosina 1980 tai 1985 syntyneitä. Opis to tason tai ammattikorkeakoulututkinto tai ammattikoulutasoinen koulutus tai yotut kin to oli suurimmalla osalla vastaajista. Suurin osa Joensuun neuvoloissa käyneis tä on ollut terveydenhoitajan vastaanotolla käyntejä (77,1 %), lääkärin vastaan otol la käyntejä oli 2,3 prosenttia käynneistä ja molemmilla vastaanotoilla käyn te jä 20,6 prosenttia. Vastaajat ilmoittivat vapaamuotoisesti käynnin yhteydessä seuraavia erityisen

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 23 Sosiaali- ja terveyslautakunta 23 25.02.2014 myön tei siä tapahtumia, mitä ei odotettu: lääkärin vastaanotolla pääsi ilman odot te lua ja lääkäri vakuutti lapsen kasvun normaaliksi, lääkäriltä sai suorat vastauk set, jolloin huolenaiheet poistuivat, lääkäritarkastuksesta jäi hyvä maku, lääkä ri empaattinen ja asiakaslähtöinen, hoito kokonaisvaltaista, ter vey den hoi tajan ammattitaito, luottamus ja ystävällisyys, jatkotutkimukset hoidettu nopeasti eteen päin, rohkeus ottaa vaikeatkin asiat esille, lasten huomiointi, ter vey denhoi ta jan kiinnostus ja halu palvella, sikiön äänten kuuntelu, paneutuminen perheen tilanteeseen, kannustava palaute, miellyttävä asioida neuvolassa, ter veyden hoi ta ja ei löytänyt mitään moitittavaa, neuvolan terveydenhoitaja sai re septin hoidettua seuraavaksi päiväksi, neuvonta rokotusasioissa, iloinen ja hy väntuu li nen vastaanotto, puolison huomiointi, saatu lisätietoa valmennuksista, tervey den hoi ta ja kysyi perheen ja äidin tilanteesta ja synnytyksen jälkeisestä masen nuk ses ta ja sen hoidosta, käynti oli positiivinen, sain tietoa hampaiden hoidos ta ja kerhotoiminnasta, tyytyväisyys lapsen kohteluun ikätasonsa mukaisesti, riit tä väs ti opastusta, neuvolassa keskusteltu henkilökohtaisista asioista, josta jäi eri tyi sen hyvä mieli. Vastaajat ilmoittivat käynnin yhteydessä seuraavia kielteisiä tapahtumia: lää käril lä tarkastuksissa oli kiire ja ajat usein myöhässä, vaikutti myös ter vey den hoi tajan ja lääkärin vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa, neuvolalääkärin vaihtuvuus ja nuori ikä aiheutti epävarmuutta, tilat eivät olleet miellyttävät ja asiointi vaunuil la vaikeaa, aika neuvolakäynnillä liian lyhyt. Liite: neuvolakyselyn yhteenveto Valmistelijat: johtava ylilääkäri Ari Laakkonen, ylilääkäri Petri Kivinen, ylihoitaja Lii sa Karikko Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä Joensuun neuvolakyselyn tu lokset tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 19 Joensuun neuvolakyselyn yhteeveto

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2014 24 Sosiaali- ja terveyslautakunta 24 25.02.2014 Kontiolahden neuvolakysely 2013 2692/00.01.02/2014 STLTK 24 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos teki marraskuussa 2013 sähköisen nettikyselyn Kon tio lah den neuvoloissa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää neuvolan asiak kaiden tyytyväisyyttä neuvolan hoidon laatuun. Vastaajia oli yhteensä 42. Vas tauspro sent ti jäi alhaiseksi ollen 16,2%. Vastaajat kokivat puhelinyhteyden saamisen neuvolaan sekä puheluun vas tanneen henkilökunnan käytöksen ja ammattitaidon pääosin hyvänä tai erin omaise na. Odotusajan terveydenhoitajan vastaanotolle koki vastaajista suurin osa erin omai se na. Henkilökunnan käytöksen ja ammattitaidon terveydenhoitajan vas taan otol la vastaajista suurin osa koki erinomaisena. Tiedon saannin, jat kohoi to-oh jeet, terveysneuvonnan, vastaanottoajan ja hoidon arvioinnin vastaajat ko ki vat suurimmaksi osaksi hyvänä tai erinomaisena. Terveydenhoitajan vastaan otol la käynnin vastaajat kokivat enimmäkseen hyödyllisenä ja erittäin hyödyl li se nä. Toimitilojen viihtyisyys ja liikkuminen neuvolassa koettiin enim mäkseen hyvänä. Vastaajista 18,2 % oli sitä mieltä, että toimitilojen viihtyisyys ja liikku mi nen neuvolassa on kohtalaista. Suurin osa vastaajista (82,6 %) oli sitä mieltä, että palvelu neuvolassa on niin hyvää, että voi sitä kehua perheelleen ja ys tävil leen. Lääkärinvastaanotolle odotusajan vastaajat kokivat enimmäkseen hyvänä tai erin omai se na. Käytös ja ammattitaito koettiin pääosin hyväksi tai erinomaiseksi. Tie don saantiin vastaajat kokivat enimmäkseen hyvänä tai kohtalaisena. Jat kohoi to-oh jeet ja terveysneuvonta koettiin hyvinä tai erinomaisina. Vuorovaikutus oli suurimmalta osin hyvää ja vastaanottoajan pituus koettiin hyvänä tai erinomai se na. Hoidon arvioinnin vastaajat kokivat enimmäkseen hyvänä. Lääkärin vas taan otol la käynnin vastaajat kokivat pääosin hyödyllisenä tai erittäin hyö dylli se nä. Vastaajat kokivat käynnin yhteydessä seuraavia myönteisiä tapahtumia: saanut oh jei ta vanhan sectiohaavan hoidosta ja myönteistä palautetta voinnista ras kauden aikana, lääkärin lapsen käsittely ja jutustelu oli mukavan tuttavallista, lapsi ei vierastanut vaan oli rento ja vapautunut, saatu lahjoja, lääkäri ja ter vey den hoita ja kysyivät voinnistani ja antoivat yliodotusteni neuvoja pulmiini, jokainen kerta neuvolassa erittäin miellyttävää, asiansa osaava henkilö, ei anna kiireen näkyä asiak kail le, jokaisella kerralla on ehdotettu huoliin ja ongelmiin ratkaisua ilman pyy tä mis tä, joustavuus neuvola ajoissa, terveydenhoitaja keskusteli myös mu kana seuranneiden sisarusten kanssa ja antoi heille käynnin päätteeksi tarrat, tervey den hoi ta jal la oli aikaa kuunnella ja antaa henkistä tukea vanhemmuudessa jak sa mi seen, hän kyseli myös miehen jaksamisesta. Käynnin aikana vastaajat esittivät seuraavia erityisen kielteisiä tapahtumia: lääke kuu rin erikoinen annosteluohje jäi hieman hataraksi, apteekistakin var mis teltiin annostusohjetta, liian vähän tietoa, ei mitään. Vastaajista suurin osa (69,6 %) oli käynyt terveydenhoitajan vastaanotolla, molem mil la vastaanotoilla 21,7 % ja lääkärin vastaanotolla vähiten (8,7 %). Vas taajis ta tapaa neuvolassa asioidessaan yleensä saman terveydenhoitajan (100 %) ja