Perustettava KPK ICT Oy. Liiketoimintasuunnitelma esitys v2.0, 8.4.2010

Perustettava KPK ICT Oy Liiketoimintasuunnitelma esitys v2.0, 8.4.2010

Kuntien ICT-palvelukeskus tiivistelmä Vaikuttavuus kuntien toiminnan kehittämisessä Kuntasektorilla on merkittävä tuottavuuden kehityspotentiaali. Paremmalla ICT:n hyödyntämisellä mahdollistetaan palvelujen tehostaminen ja sitä kautta toimintamenojen kasvun hillintä Palvelukeskuksen neuvotteluasema ja ostovoima mahdollistavat tietotekniikan ja toimintaprosessien kehittämisen ja tehostamisen, joka helpottaa eläköitymisen aiheuttamaa rekrytointihaastetta, parantaa kuntatoimijan* kilpailukykyä sekä siirtää resursseja ylläpitävästä työstä kehittävään toimintaan Palvelut Palvelukeskus järjestää ICT-asiantuntija-, sovellusja infrastruktuuripalveluita omistajilleen Palveluiden käyttöönotto pohjautuu suunnitelmalliseen palvelu-, kehitys- ja projektisalkun hallintaan ja se toteutetaan vuosille 2010-2014 määritellyn kehityspolun mukaisesti Toimintamalli Palvelukeskus on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita palveluita *Kuntatoimijalla tarkoitetaan kuntia, kuntayhtymiä ja muita kuntakonsernien yksiköitä 2

Sisällysluettelo 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli 5. ICT Palvelumalli 6. Tuotteistetut ICT-palvelut 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 8. Kokonaisarkkitehtuuri 9. Organisaatio ja johtaminen 10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi 12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 3

1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Kuntasektorin toimintaympäristön haasteet ja muutostrendit luovat painetta tuottavuuden ja laadun parantamiseen kunnissa Hankintaosaamisen puutteet Varallisuuden kasvu lisää maksukykyä Tuotteistamisen ja kustannuslaskennan puutteet ICT-kehityksen suomat mahdollisuudet Kuntien palvelutuotannon henkilöstön eläköityminen Maaseudun tyhjeneminen, taloudellisissa vaikeuksissa olevat alueet Väestön Kuntien ikääntyminen taloudellinen tilanne puutteet Yksityisen sektorin työvoimatarpeet, yksityiset palvelut kasvavat Muuttoliike kasvukeskuksiin kiihtyy Laadun varmistamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin Markkinoiden kehittymättömyys Rahoitusongelmat Veropohjan muutokset maan eri osissa Ikärakenteen muutos muuttaa kysyntää ja tarpeita Kunta-asiakkaiden tarpeiden muuttuminen: palvelujen laatu ja määrä 4

1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Uusiutuvat ICT-palvelut tarjoavat kuntasektorille keinoja ratkaista merkittävimpiä nykytilan haasteita sekä hyödyntää todettua tuottavuuden kehityspotentiaalia 1. Lisääntyvät vaatimukset tuottavuuden kasvattamiselle ja toiminnan kehittämiselle: Paremmalla tuottavuudella voidaan hillitä kustannusten kasvua ja vähentää näin painetta kunnallisverojen korotuksiin 2. Väestön ikääntyminen ja vähenevät resurssit: Suurten ikäluokkien eläköityminen tuo lähivuosina lisääntyviä rekrytointihaasteita. Uudet, vähemmän resursseja sitovat palveluprosessit mahdollistavat resurssien uudelleenkohdentamisen kuntien ydintoimintoihin sekä vähentävät akuuttia työvoimatarvetta 3. Kasvava palvelutarve ja kuntatoimijan kilpailukyvyn varmistaminen: Tuottamalla enemmän ja parempia palveluita kuntatoimija muuttuu houkuttelevammaksi asiakkailleen (veronmaksajat, yritykset, matkailijat jne.) Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot Investoinnit 11,0%, 4,13 mrd. Liiketoiminta 6,8%, 2,55 mrd. Muut palvelut 1,3%, 0,48 mrd. Yhdyskuntapalvelut 3,0%, 1,13 mrd. (vähennetty valmistus omaan käyttöön = 0,50 mrd. ) Menojen jakautuminen 2008 Lainanhoito 3,9%, 1,47 mrd. Opetus- ja kulttuuritoimi 22,0%, 8,24 mrd. Ulkoiset menot yhteensä 37,43 mrd. euroa Menot 2010-2015 Muut menot 1,8%, 0,65 mrd. Yleishallinto 2,8%, 1,04 mrd. Sosiaali- ja terveystoimi 47,4 %, 17,74 mrd. Säästöpotentiaali 256,24 mrd. 12,79 mrd. 5

1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Kuntasektorin palvelurakenteen muutosta tukevat ICTratkaisut tulee suunnitella ihmis- ja prosessilähtöisesti Parempi asiakaspalvelu Ihmiset Rakennemuutos kuntakentän tuottavuuden parantamiseksi edellyttää: Nykyistä nopeampaa, laadukkaampaa ja läpinäkyvämpää asiakaspalvelua Kuntien toimintamenot 2010-15 256,24 mrd. Prosessit Prosessien automatisointi ja itsepalveluprosessit Kuntien ICTmenot 2010-15 6,3 mrd. Järjestelmät Joustavammat ja kattavammat järjestelmät Palveluprosessien automatisointia ja itsepalveluun perustuvien ratkaisujen kehittämistä Joustavampia ja ICT-palveluita nykyisten monoliittisten järjestelmien sijaan Uusilla järjestelmillä ja niiden mahdollistamilla tehokkaammilla prosesseilla kyetään parantamaan kuntien tuottavuutta ja palveluiden laatua 6

1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Palvelukeskus luo vaikuttavuutta niin yhteiskunnan, kuntatoimijan kuin yksittäisen kunta-asiakkaan tasolla Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tuottavuuden kasvu: uudet kustannustehokkaat tavat toteuttaa parempia palveluita Toiminnan yhdenmukaistaminen: prosessien ja järjestelmien yhdenmukaistamisen mahdollistamat merkittävät rakennemuutokset Keskitetty kehityshankkeiden ohjaus: investointien kohdentaminen suurinta vaikuttavuutta sisältäviin hankkeisiin Toimintavarmuuden ja valmiussuunnittelun paraneminen Vaikuttavuus kuntatoimijan näkökulmasta Palvelutuotannon rakenteellinen uudistaminen: kuntien kehitysvoimavarojen kohdistamisen kuntien ydintoimintaprosessien kehittämiseen ja kunta-asiakkaiden palveluiden parantamiseen Toiminnan tehostaminen: henkilöstösidonnaisen työn kohdentaminen kuntatoimijan ydintoimintaan Osaamisen ja jatkuvuuden varmistaminen: asiantuntijaverkosto tukee kuntatoimijan toimintaa ja minimoi ICT-osaamistarpeisiin liittyviä riskejä Neuvotteluaseman vahvistaminen: kuntasektorin neuvotteluaseman vahvistaminen suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin Välineiden ja työkalujen kehittäminen: laadukkaammat tuottavuustyökalut kuntatoimijan henkilöstölle Vaikuttavuus kunta-asiakkaan näkökulmasta Edullisemmat, laadukkaammat ja läpinäkyvämmät palvelut: parempi hinta-laatusuhde sekä saatavuus Uudenlaisten palveluiden kehittäminen: joustava palvelutarjonta pienille ja erikoistuneemmille käyttäjäryhmille Tietosuojan ja -turvan paraneminen 7

1 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Tavoitetilan vaikuttavuus saavutetaan kahdessa aallossa toteuttamalla ICT-rakennemuutos ja sen mahdollistama palvelurakennemuutos KPK ICT synnyttää vaikuttavuutta kahdessa aallossa: Vaikuttavuuspotentiaali: 2016 lopussa: ~3 mrd. Perustamissuunnittelun aikana tuotteistetut kärkipalvelut ja kehityssalkkuun tunnistetut palvelut, jotka mahdollistavat ICT-rakennemuutoksen Tuotteistetut kärkipalvelut ovat alkuvaiheen asiantuntija-, sovellusja infrastruktuuripalveluita, joiden vaikuttavuutta on analysoitu palvelukohtaisesti Kehityssalkkuun tunnistetut palvelut sisältävät kärkipalveluiden päälle rakentuvaa toiminnallisuutta, muissa organisaatioissa kehitettyjä KPK ICT:n palveluiksi tuotteistamia ratkaisuja sekä täysin uusia sovelluspalveluita, jotka ovat pohja kuntasektorin ICT-rakennemuutokselle 2 2000 milj. 2 Palvelurakennemuutosta tukevat uuden sukupolven ICT-palvelut Kuntatoimijoiden muutoksen keskeisiä mahdollistajia ovat tuotteistettujen ja tunnistettujen palveluiden päälle rakentuvat uudet toiminnallisuudet sekä kokonaisvaikuttavuuden kannalta tärkeimmät eri toimialojen kokonaisratkaisut Painopiste on erityisesti SOTE-sektorin sekä asiakaspalvelun ja asianhallinnan toimintarakenteiden muutoksessa ICT:n keinoin Palvelukeskus tulee tunnistamaan ja kehittämään tavoitetilan rakennemuutoksen mahdollistavat ICT-palvelut kuntatoimijoiden yhteisen tahtotilan mukaisesti 1 ~500 milj. 06-12/2010 2011 2012 2013 2014 2015 8

1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa KPK ICT:n kehityssalkkuun tunnistetuilla palveluilla voidaan saavuttaa noin 500 miljoonan kumulatiivinen vaikuttavuus vuoden 2015 loppuun mennessä 1000 milj. 1 Perustamissuunnittelun aikana tuotteistetut kärkipalvelut ja kehityssalkkuun tunnistetut palvelut, jotka mahdollistavat ICT-rakennemuutoksen Kärkipalveluiden kvantitatiivinen kokonaisvaikuttavuus on arvioitu palvelukohtaisesti ja se koostuu kuntatoimijoiden palveluprosessien hyötypotentiaalista ja ICT:n kustannusten pienenemisestä Kehityssalkkuun tunnistettujen sovelluspalveluiden vaikuttavuusarvio perustuu kärkipalveluiden vaikuttavuusanalyysin tuloksista tehtyihin oletuksiin ja skaalaamiseen Kärkipalveluiden euromääräinen kokonaisvaikuttavuusarvio merkitsisi, että kuntakentän menojen kasvusta jäisi toteutumatta kumulatiivisesti vuoteen 2015 mennessä 250 milj.. Tunnistetut palvelut kasvattavat KPK ICT:n mahdollistaman euromääräisen kokonaisvaikuttavuuden kaksinkertaiseksi (yhteensä 500 milj. ) Kokonaisvaikuttavuus vaatii toteutuakseen kehityshankkeiden nopean käynnistyksen sekä selkeän suunnitelman palveluiden tuotantoonviennin toteutusaikataulusta, jota seurataan järjestelmällisesti KPK ICT:n kautta toteutetaan ICT-investoinnit (arvio n. 40-50 milj. ) Lisäksi kuntatoimijoiden palvelurakenteiden muutosta toimialakohtaisista järjestelmistä yhtenäisiin ratkaisuihin tulee edistää määrätietoisesti -Nopea muutos voidaan saavuttaa vain hyödyntämällä jo kuntatoimijoilla käytössä olevia keskitettyjä toimintamalleja Laadukas palveluiden käyttöönotto sekä muutoksen mahdollistaminen tarkoittavat arviolta kaksinkertaista kuntatoimijoiden sisäistä investointia ICTinvestointiin verrattuna (80-120 milj. ) 1 500 milj. (2015 lopussa) 80-120 milj. * 40-50 milj. 06-12/2010 2011 2012 2013 2014 2015 * Laskentaan tehty oletus: ~2 x ICT-investointi 9

1 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Tunnistettujen palvelujen vaikuttavuus muodostuu palveluprosessien tehostumisesta ja ICT-toiminnan kustannussäästöistä Perustamissuunnittelun aikana tuotteistetut kärkipalvelut ja kehityssalkkuun tunnistetut palvelut, jotka mahdollistavat ICT-rakennemuutoksen Palveluprosessien hyötypotentiaali syntyy kustannustason nousun välttämisestä ja työajan käytön tehostumisesta Uusien yhtenäisien järjestelmien avulla voidaan automatisoida osa nykyisistä työtehtävistä Automaatioasteen nostaminen mahdollistaa suuremman palvelukysynnän käsittelemisen olemassa olevalla resursseilla ja kustannuksilla Myös nykyistä kustannusrakennetta voidaan tehostaa etenkin talous- ja henkilöstöhallinnon osa-alueella Kuntatoimijoiden ICT-kustannus on pienempi verrattuna nykyiseen hajautetussa rakenteessa tapahtuvaan kehitykseen Kehitysinvestointien keskittämisen ansiosta vältytään päällekkäisiltä investoinneilta Yhtenäistyvien järjestelmien ylläpidossa voidaan hyödyntää mittakaavaetuja Keskittämällä hankinnat taataan mittakaavaedut ostovoimassa Palveluprosessien hyötypotentiaalin realisoituminen edellyttää kuntatoimijoilta vahvoja päätöksiä sekä olennaisia investointeja Palveluprosessien hyötypotentiaali muodostaa 75% koko hyötypotentiaalista ja ICT-kustannusten pienempi toteutuminen 25% 500 milj. ~50 milj. ~100 milj. ~170 milj. ~60 milj. ~120 milj. Hyvinvointi Nykyisten SOTE-järjestelmien yhdistäminen Kohti Kumppanuutta Terveydenhuollon sähköiset itsepalvelut Asiakaspalvelu ja asianhallinta Sähköinen asiakaspalvelu Asianhallinta Tiedolla ohjaaminen Yhteisölliset työkalut kunta-asiakkaille Avoin Koulu Palveluseteliportaali ja sähköinen palveluseteli Hallinto- ja suunnitteluprosessien tehokkuus Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäpalvelut Kehitysorganisaatioiden ICT-palvelut Ateriapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmä Toimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjus Yhdyskuntatekniikan & toimitilojen suunnittelu KRYSP kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut Henkilöstön tehokkuus Yhteisölliset työkalut Keskitetty käyttövaltuushallinta Kunnan työntekijän sähköinen työpöytä ICT-tehokkuus Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäpalvelut infrastruktuuripalvelut Nykyisten SOTE-järjestelmien yhdistäminen Integraatiopalvelu 10

2 1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Tavoitetilan vaikuttavuuden saavuttamisen edellytys on oikea-aikaiset investoinnit kuntakentän rakennemuutokseen Palvelurakennemuutosta tukevat uuden sukupolven ICT-palvelut Kokonaisvaikuttavuuden voidaan arvioida kasvavan noin 2 mrd. vuoden 2015 loppuun mennessä Vaikuttavuuden saavuttaminen perustuu odotettavissa olevien kustannusten kasvun hillitsemiseen ja kysynnän parempaan ennakointiin palveluohjauksen tehostamisen avulla Arvioitu vaikuttavuus vastaa sitä että kuntien ulkoisten menojen kasvu toteutuu vajaata prosenttiyksikköä arvioitua matalampana Vaikuttavuuspotentiaalin realisoituminen merkitsee mukaan tulevien kuntien kustannusnousun toteutumista 330 /kuntalainen alhaisempana kuin on ennustettu Kokonaisvaikuttavuuden saavuttaminen edellyttää KPK ICT:n omistaja-asiakkaiden määrän ennakoitua kasvua, yhtenäistä tahtotilaa ja ohjauksen tehokasta toteuttamista. Tavoitetilan palvelujen edellyttämän ICT-investoinnin kokoluokaksi arvioidaan 150-200 milj. ICT-investointi on omistaja-asiakkaiden investointitarpeiden kokoamista, uudelleenkohdentamista ja siirtämistä palvelukeskuksen koordinoitavaksi Toiminnan tehostumisesta ja ICT-kustannussäästöistä käynnistysvaiheen palveluiden mahdollistama hyötypotentiaali kohdennetaan palveluiden kehittämiseen Prosessien muutos vaatii palvelukeskuksen tekemien ICT-investointien lisäksi merkittävän panostuksen kunnilta toimintatapamuutoksen varmistamiseksi Uusien toimintamallien käyttöönotto edellyttää onnistunutta muutosjohtamista, jota tuetaan palvelukeskuksen osaamisverkostolla ja yhteisillä ICT-ratkaisuilla Vaikuttavuuspotentiaali: 2016 lopussa: ~3 mrd. ICT-investoinnit 2 2 mrd. * (2015 lopussa) 350-500 milj. ** Koulutus Toimintatapamuutokset Organisaatiomuutokset 150-200 milj. *** * ** *** Pohjautuu oletukseen siitä että kuntien ulkoisten menojen kasvuvauhti toteutuu 0,7%-yksikköä ennakoitua pienempänä Laskentaan tehty oletus: 2-3x ICT-investointi Perustuu asiantuntija-arvioon 11

1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Suurin vaikuttavuus on saavutettavissa sosiaali- ja terveyssektorilla sekä hallinnon ja asiakaspalvelun toimintamalleja tehostamalla Sosiaali- ja terveyssektorin kustannukset muodostavat suurimman erän kuntien ulkoisista menoista ja niihin kohdistuu kovimmat kasvupaineet lähivuosina väestön ikääntyessä Kuntien työntekijöistä kolmasosa siirtyy eläkkeelle 2010-luvulla, mikä osaltaan lisää tarvetta hyödyntää sähköisiä palveluprosesseja 2 mrd. Hyvinvointi Tavoitetilan vaikuttavuutta eniten luovat palvelut ovat laaja ja yhtenäinen sähköinen asiakaspalvelu ja asianhallinta sekä rakenteellisen muutoksen mahdollistavat sosiaali- ja terveystoimen palvelut sekä hallinnon työvoimavaltaisten prosessien automatisoiminen Uuden sukupolven ICT-ratkaisut mahdollistavat palveluprosessien olennaisen muutoksen ja tehostumisen, joka on välttämätöntä palvelutarpeen kasvaessa ja työvoiman vähentyessä 500 milj. 1 2 Asiakaspalvelu ja asianhallinta Hallintoprosessien tehostuminen Henkilöstön tehokkuus ICT-tehokkuus Vaikuttavuuden saavuttamiseksi sosiaali- ja terveyssektorin sekä asiakaspalvelun ja asianhallintatoimintamallien jo aloitettua muutosta tulee suunnitelmallisesti edistää tulevaisuuden toimintaympäristöä vastaaviksi ICT-ratkaisujen tukemana Tavoitetilan ICT-palveluihin liittyvä kehitys tulee aloittaa viimeistään syksyllä 2010 ja ensimmäisten versioiden käyttöönotot tapahtuvat vuoden 2011 aikana ja tämän jälkeen niitä pitää kehittää jatkuvasti

1. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa Yksittäisen kuntatoimijan näkökulmasta palvelukeskuksen mahdollistamat hyödyt pohjautuvat keskitettyjen palveluiden käytöstä saataviin kustannussäästöihin Hyödyt kuntatoimijalle Palveluprosessit: Vähemmän henkilötyötä sitovista palveluprosesseista saatavat kustannussäästöt, jotka lisääntyvä sähköinen asiointi mahdollistaa Järjestelmäintegraatioista saatavat toiminnan tehostumisen säästöt (esim. asiointihistorian parempi saatavuus) sekä tiedon parempi käytettävyys ICT: ICT infrastruktuuripalveluiden keskittämisestä ja kilpailutuksesta saatavat ostoihin liittyvät kustannussäästöt Ylläpito- ja tukikustannusten pieneneminen siirryttäessä standardoituihin ICT-ratkaisuihin Tietohallintoa johdetaan ammattimaisemmin Kuntatoimijan järjestelmäkirjon vähentymisestä saatavat kustannussäästöt Tasaiset palvelumaksut ja vähentyvä tarve investointipiikeille Tietohallinnon kehittäminen Investoinnit kuntatoimijalle Palveluprosessit: Viestintään ja koulutukseen liittyvät kustannukset Uudistettavien palveluprosessien kehittämiskustannukset Uudistettavien palveluprosessien käyttöönottokustannukset Muutosjohtamisen sekä muutosten läpiviemisen kustannukset ICT: KPK ICT:n asiakasomistajaksi liittymisen kustannus ICT-kehityssuunnitteluun osallistumisen kustannukset Uusien sovelluspalveluiden käyttöönottokustannukset ja palvelumaksut Keskittämiseen liittyvät kustannukset 13

2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä Kuntien ICT-menojen kasvun pienentäminen ja järkevämpi kohdentaminen ylläpidosta kehittämiseen edellyttää ICTratkaisujen yhtenäistämistä Nykytilan haasteet Suuri järjestelmäkirjo runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita samaa tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä tekniikka osin vanhaa Toimialakohtaisuus toimialat ovat itsenäisiä ICT-ratkaisujensa suhteen (siilomaisuus) osaoptimoituja ICT-ratkaisuja Kuntakohtaisuus erilaisia ratkaisuja samoilla toimialoilla tai toiminnoissa samoja toimialasovelluksia räätälöidään ja käytetään eri tavoin samoista toimialasovelluksista eri versioita ohjelmalisenssien hankinta ja hallinta Kustannuskehitys nykyisellä mallilla ICT-toimintojen kustannuskehitys jatkuu ongelmallisena eikä toiminnan kehittämistä kyetä täysimääräisesti toteuttaa Hallinto ja talous 30% Sosiaali- ja terveystoimi 40% Tekninen ympäristötoimi 14% Kuntien ICT-menot Menojen jakautuminen 2007 Menot 2010-2015 Sivistystoimi 16% Säästöpotentiaali 6,30 mrd. 0,64 mrd. Säästetyt ICTresurssit suunnataan ylläpidosta kehitystyöhön 15

2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä Kuntasektorin kysynnän trendit ja yleiset teknologiatrendit puoltavat ICT-palvelujen rakenteellista uudistamista Kuntasektorin kysynnän trendit Tietojohtaminen Asiakas-, palveluja henkilöstötietojen parempi hallinta ja yhteiskäyttöisyyden parantaminen Kerättävien tietojen tarvelähtöisyys ja integroitavuus Laadukkaampi ja tehokkaampi tietopohjainen johtaminen ja päätöksenteko Asiakaslähtöisyys Kuntalaisten elämänkaarimalli Asiakaslähtöiset palveluratkaisut ja -konseptit Sähköisten itsepalveluiden lisääminen Automatisoidut ja integroidut palveluprosessit Teknologiatrendit Pilvipalvelut, SaaS (Software as a Service), ICT-ratkaisut tarjotaan palveluna Maksu määräytyy käytön mukaan, kustannukset ovat ennustettavia ja tasaisia Palvelun ostajan ei tarvitse tehdä suuria investointeja kehittämiseen, etenkin pienten palvelun tarvitsijoiden riskit pienenevät Avoimet arkkitehtuurit Arkkitehtuurit mahdollistavat toimintaprosesseja tukevien uusien ratkaisujen luomisen Toteutetaan avoin arkkitehtuuri, jonka päälle palvelutuotanto rakennetaan ICT-osaamisverkoston toimesta Siirtyminen teknologiahankinnasta palvelupohjaiseen ratkaisujen hyödyntämiseen Markkinoiden tehokkaampi ja järkevämpi hyödyntäminen Saas vs. itsetuottaminen ja käyttöomaisuuden hankinta Kiinteiden kustannusten muuttaminen joustavimmiksi kustannuksiksi Green IT Vihreä IT Mahdollisuus organisoida palvelutuotanto alusta lähtien ekologisesti Otetaan ympäristönäkökohdat huomioon palvelutuotannossa Kunnallisten ICT-palvelujen rakennemuutos 16

2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä Neuvotteluissa kuntatoimijoilla laaja kiinnostus tulla KPK ICT:n asiakasomistajiksi Pääsyyt liittyä KPK ICT:n Kehitykseen osallistuminen Yhteinen rahapanostus Perustelu Kuntatoimijat elävät vanhentuvien järjestelmien kanssa ja eivät nykyisellään pysty luomaan uusia palveluita Kehitysrahojen yhteiskäyttö tuo merkittävästi laajemman palveluvalikoiman kuntien ulottuville Haavoittuvuuden vähentäminen Kuntasektorin on vaikea rekrytoida osaajia ja monet toiminnot ovat yksittäisten henkilöiden varassa Toimittajayhteistyön kehittäminen Kuntatoimijat toivovat joustavampaa ja asiakastarpeet paremmin huomioivaa yhteistyömallia toimittajiensa kanssa 17

2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä KPK ICT mahdollistaa merkittäviä hyötyjä kuntien tietohallinnon ja ICT-resurssien kohdentamiseen tulevaisuudessa Tietohallinnon vaikuttavuutta, ICT:n laatua ja kustannustehokkuutta voidaan parantaa Tietohallinnon asiantuntijatuen ja IT-hallinnan kyvykkyyden vahvistamisen avulla Prosessien sähköistämisen aiheuttamaa resurssitarpeen kasvua voidaan hallita yhteiseen, avoimeen arkkitehtuuriin perustuvien ratkaisujen avulla Infrastruktuuripalvelujen palveluaikavaatimuksien kasvuun (mm. 24/7) ja tehostamiseen voidaan vastata vakioinnilla, ICT-tuotannon kokoamisesta ja yhteishankinnasta saatavilla volyymieduilla. Tietohallinnon asiantuntijat Ratkaisut ja sovellukset Infrastruktuuripalvelut - työasemat - kapasiteetti - tietoliikenne Tietohallinnon asiantuntijat Ratkaisut ja sovellukset Infrastruktuuripalvelut - työasemat - kapasiteetti - tietoliikenne Tietohallinnon asiantuntijat Ratkaisut ja sovellukset ICTmenot Infrastruktuuripalvelut - työasemat - kapasiteetti - tietoliikenne Nyt Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Nykymalli KPK ICT 18

2. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä Kuntatoimijan ICT-kehityspolun suunnittelun tulee lähteä strategiasta, joka yhteistyössä palvelukeskuksen kanssa jalkautetaan toiminnan eri tasoille KPK ICT toiminta-alue Kuntatoimija laatii toimintansa tavoitteet yhteistyössä KPK ICT:n kanssa strategialähtöisyys vaikuttavuus tehokkuus ja tulos jatkuvuus lakien ja säännösten mukaisuus tiedolla johtaminen ja tietoturva Laaditut tavoitteet asettavat vaatimuksia prosesseille tavoitteet ohjaus seuranta ja mittaaminen Toteutukseen liittyvät ICT-ratkaisut voidaan järjestää kuntatoimijalle KPK ICT:n toimesta ihmiset informaatio sovellukset infrastruktuuri OMISTAJAKUNTA Omistajakunta + KPK + KPK ICT ICT OY HYÖDYNNETTÄVÄ Hyödynnettävä TIETOTEKNIIKKA tietotekniikka 24 19

3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea Palvelukeskuksen strategisena tavoitteena on mahdollistaa kuntien tarjoamien palveluiden laadun parantaminen hilliten samalla kustannusten nousua VISIO KPK ICT on arvostettu, laadukas ja osaava kumppani kuntien ja muun julkishallinnon toimintakentässä. Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita palveluita. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 1. Palvelukeskuksen palvelut ovat vuoteen 2014 mennessä mahdollistaneet merkittävän omistajakuntien palveluiden vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien menojen kasvun rajoittumisena 2. Palvelukeskus mahdollistaa toimintamallien ja kuntapalveluiden uudistamisen 3. Palvelukeskus on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä yhteistyössä toimittajien kanssa 21

3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea Tavoitteisiin päästään kehittämällä ja automatisoimalla kuntien palveluprosesseja sekä tehokkaalla ICT:n hyödyntämisellä TOIMINTA-AJATUS 1. Palvelukeskuksen toiminta-ajatus perustuu ylivertaiseen kunta-alan strategian ja toimintalähtöisten ICT-tarpeiden ymmärtämiseen 2. Palvelukeskus toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa kuntien toiminnan kehittäjänä ja ICT-ratkaisujen järjestäjänä omaa ostovoimaansa hyödyntäen 3. Palvelukeskus kehittää ICT-pohjaisia konsepteja, prosesseja ja palveluita asiakkaittensa vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi sekä toimintaprosessien yhtenäistämiseksi ja integroimiseksi 4. Palvelukeskus toimii kuntien omistuksessa mahdollistaen omistajakuntien suorahankinnat, ja sen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan LIIKEIDEA 1. Palvelukeskuksen asiakkaina ovat kunnat, kuntayhtymät ja muut kuntakonsernien yksiköt, joista tässä esityksessä käytetään nimitystä kuntatoimija. Palvelukeskus palvelee asiakkaitaan kaksikielisesti. 2. Palvelukeskuksen keskeiset kilpailuedut ovat Kuntatoimijoiden ydintoimintojen ja prosessien tuntemus ICT alueen asiantuntemus ja palvelut, joiden avulla asiakkaat saavuttavat vaikuttavuutta ja tuottavuutta ICT markkinatuntemus ja toimittajariippumattomuus Ylivertainen ostovoima ja implementointikyky verrattuna yksittäiseen kuntatoimijaan ICT-toiminnan ja -palveluiden jatkuva strategia- ja toimintalähtöinen kehittäminen ja ohjaus 3. Palvelukeskuksen kehittämisen fokus on toiminnassa eikä järjestelmissä tai ratkaisuissa, joita se hankkii kustannustehokkaasti markkinoilta. Yhtiö toimii kaupallisin periaattein verkottaen toimittajia avoimesti keskenään. 22

3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea ICT-palvelukeskus järjestää palveluita laajalle joukolle kuntatoimijoita Palvelukeskuksen asiakkaita ovat: Kunnat Kuntayhtymät: sairaanhoitopiirit, koulutuskuntayhtymät, ym. Muut kuntakonsernien yksiköt: kuntien liikelaitokset ja 100 %:sesti omistetut yhtiöt, jotka ovat hankintalain mukaisia hankintayksiköitä Asiakkaiden tärkeimmät yhteistyörajapinnat ovat: Ylin johto ja toimialojen johto Tietohallinnot ja ICT-koordinoijat Kuntien työntekijät, jotka ovat palveluiden loppukäyttäjiä Kuntalaiset, jotka ovat 24/7-itsepalveluprosessien loppukäyttäjiä Palveluiden loppukäyttäjiä ovat: Kuntien työntekijät, luottamushenkilöt Kuntalaiset Yritykset ja yhteisöt Loma-asukkaat ja matkailijat 23

Osaaminen ja henkilöstö Sisäiset prosessit Asiakkaat ja asiakkaan prosessit Tuloksellisuus/ Palvelut 3. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea Strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa vaiheiden läpi Käynnistysvaihe 2010 Sisäänottovaihe 2011 Järjestäytymisvaihe 2012 Rationalisointivaihe 2013 2014 Toiminta painottuu asiantuntijapalveluihin Järjestää palveluita asiakkailleen yhteistyössä palvelutuottajien kanssa Keskeisten palveluiden kehittämishankkeet on käynnistetty Strategiset linjaukset kuntien rakenteellisen muutoksen mahdollistavista tavoitetilan palveluista on laadittu KPK ICT on ottanut vastuun tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista ja kehittää niitä edelleen Uusien palveluratkaisujen ja hankintojen yhdistämisen hyödyt alkavat realisoitua Tavoitetilan palveluita kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa Merkittävä määrä sähköisen asioinnin palveluita käytössä Tärkeimpien toimialasovelluksien konsolidointityö on käynnistetty Tavoitetilan palveluita käyttöönotetaan Tuotantouudistukset kunnissa käynnistyvät Uudet palveluiden tuotantotavat ovat mahdollistanut merkittävät hyödyt kunnille Itsepalveluratkaisut parantaneet loppukäyttäjien elämänlaatua Seuraavan sukupolven palveluprosessit vakiintuneena osana kuntien toimintaa Asiakkaiden käytössä olevia järjestelmiä on vähemmän Hyvät asiakassuhteet KPK ICTn ja julkisen sektorin sidosryhmien roolit selkeät Asiakkuudenhallinnan toiminta- ja hallintamallit käyttöönotettu Palvelusopimukset ohjaavat toimintaa Omistaja-asiakkaat osallistuvat tulosohjaukseen ja seurantaan Asiakassuhteiden ja toimintamallien jatkuva kehitys Kunta- ja julkisen sektorin projektisalkku läpinäkyvä ja oma salkku hallinnassa Omistaja-asiakkaat osallistuvat tulosohjaukseen ja seurantaan Asiakassuhteiden ja toimintamallien jatkuva kehitys Kunnat investoivat merkittävästi toimintatapojen muutokseen Selkeä kuva asiakkaiden strategioista ja kehitystarpeista Elämänkaariajattelu ohjaa toimintaa: sektorikohtaiset sovellukset vähentyneet Sähköiset palvelut ovat laajamittaisesti käytössä Tavoitetilan toimintamallit, -prosessit ja kokonaisarkkitehtuuri määritetty Toimialasovellusten sisäänottojen valmistelu käynnistetty Palvelujärjestämisen infrastruktuuri kattaa pakolliset komponentit ICT-toimitusprosessit kypsiä Palveluarkkitehtuuri tukee uusien sähköisen asioinnin palveluiden tarjoamista sekä olemassa olevien järjestelmien sisäänottoa ja integrointia KPK:n järjestämään infrastruktuuriin Käyttäjälähtöinen innovaatio- ja kehitystoiminta tuottanut merkittäviä tuloksia Kuntien ICT-toiminnan ja järjestelmien kehitys pohjautuu KPK ICT:n kokonaisarkkitehtuuriin Kuntakentän ICT-osaamisverkosto täysimääräisesti toiminnassa Käyttäjälähtöinen innovaatio- ja kehitystoiminnan hyödyt havaittavissa toiminnassa Henkilöstö- ja osaamissuunnitelmat määritelty Avainhenkilöt rekrytoitu (esim. johto, asiantuntijat) Yleinen kuntakentän ICT-perusosaaminen hyvällä tasolla Ensimmäiset osaamisen kehityshankkeet viety läpi Toimialaosaaminen korkealla tasolla Henkilöstö- ja osaamissuunnitelmat täysimääräisesti käyttöönotettu Jatkuva henkilöstön kehittäminen ja osaamisen kasvattaminen KPK ICT houkutteleva työnantaja Tuotanto- ja kehitysresurssit kohdennettu optimaalisesti 24

4. Toimintaympäristö ja toimintamalli KPK ICT palvelukeskus operoi julkishallinnon ICTtoimintaympäristössä kuntasektorin palveluiden kehittäjänä ja järjestäjänä JulkIT (suunnitteilla) Toimii julkishallinnon korkeimpana ICT-toiminnan koordinoijana sekä ohjaajana. Linjaa lakiesitysten, suositusten ja ohjausmallin kautta valtion ja kuntien IT toimintaa. Omistaa isot kansalliset hankekokonaisuudet (SADe) sekä kerää yhteen hajanaiset neuvottelukunnat. JIP (suunnitteilla) julkishallinnon yhteisten palvelujen konseptoija, integraattori sekä järjestäjä/tuottaja Valtion IT-palvelukeskus (VIP) Järjestää valtion IT-strategian mukaisia palveluita valtiohallinnon toimijoille. KPK ICT (suunnitteilla) Toimii IT palveluiden järjestäjänä kuntasektorille omistajiensa ja JulkIT:n linjausten mukaisesti. Strategiset kumppanit: Kuntaliitto, KL Kuntahankinnat Oy, valtiohallinnon muut organisaatiot, puitejärjestelyjen piiriin kilpailutetut palvelutoimittajat, omistaja-asiakkaiden in house -yksiköt VIP JulkIT ValtIT KuntaIT JIP KPK ICT 26

4. Toimintaympäristö ja toimintamalli KPK ICT:n palvelualueet muodostetaan verkoston tunnistettujen osaamisalueiden mukaisesti Operatiivisen toiminnan näkökulmasta jokainen osaamisverkoston toimija järjestää tietyt peruspalvelut omalle palvelualueelle Kehittämistoiminnan näkökulmasta osaamisverkoston toimijat erikoistuvat omien vahvuuksien ja kyvykkyyksien mukaisesti sekä vastaavat oman erikoistumisalueen jatkuvasta kehittämisestä kansallisesti OPERATIIVINEN TOIMINTAMALLI ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA KEHITTÄMISEN JA ERIKOISTUMISEN TOIMINTAMALLI 27

ASIAKKUUDEN HALLINTA TOIMITTAJA- JA SIDOSRYHMÄ- SUHTEIDEN HALLINTA 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli Palvelukeskus integroi toimittajien tarjoamia sovelluksia ja asiantuntijuutta valmiiksi, kuntatoimijoiden toimintoja hyödyntäviksi konsepteiksi, ratkaisuiksi ja palveluiksi OMISTAJAOHJAUS ASIAKKAAT KPK ICT ICT-PALVELUIDEN SUUNNITTELU TOIMITTAJAT Uudet innovaatiot ja kehitysmahdollisuudet Asiakkaiden palvelutarpeet ja -vaatimukset Palveluiden järjestämisen ohjaus ja seuranta palvelusopimuksen avulla ICT-PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN ICT-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN HALLINTO KPK ICT ostaa strategian mukaisia palveluita SIDOSRYHMÄT Toiminnan ja palveluiden kehittämisen jatkuva läpinäkyvyys ASIAKASOHJAUS Prosessin 1 ohjausryhmä Prosessin 2 ohjausryhmä Prosessin 3 ohjausryhmä 28

4. Toimintaympäristö ja toimintamalli Palvelukeskuksen tavoitetilan prosessikartta pohjautuu ITIL- ja COBIT-viitekehyksiin ITIL (Information Technology Infrastructure Library) ITIL on globaalisti tunnustettu vapaasti käytettävissä oleva prosessikehys, jota on käytetty ja kehitetty 20 vuotta ITIL ICT-palvelujen tuottamisen ja niiden johtamisen viitekehys, jota voidaan soveltaa organisaation tarpeiden mukaan. ITIL tarjoaa kokoelman käytäntöjä palveluiden, erityisesti ICT-palvelujen, tuottamiseen. ITIL soveltuu kaikenkokoisten yritysten ITprosessikehykseksi. Pääpaino on IT-palveluiden johtamisessa prosessien avulla. COBIT (Control Objectives for IT and related Technology) COBITista on avoimen standardin kansainvälisesti omaksuttu ICTpalvelujohtamisen kontrollimalli COBIT on valvonnan viitekehys, joka perustuu kokoelmaan yleisiä ICT-prosesseja liiketoimintajohtajien, ICT-toimittajien ja auditoijien ymmärtämässä muodossa COBITin lähestymistapa on liiketoimintakeskeinen, prosessiorientoitunut, kontrollipohjainen ja mittausta suosiva Service Strategy Service Design Service Transition Service Operation Continual Service Improvement 29

Omistajaohjaus Palvelun käyttöönotto 4. Toimintaympäristö ja toimintamalli Prosessikartta kuvaa palvelukeskuksen tavoitetilan tarkemman tason toimintamallin PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Asiakkuuden hoito Suunnittelu Kehitys Toimitus ja tuki Hallinto Strateginen suunnittelu Palveluiden kehitys Palveluiden tukimalli Taloushallinto Salkunhallinta Palveluiden hallinta Toiminnan seuranta Henkilöstöhallinto Kokonaisarkkitehtuurisuunnittelu Oman toiminnan kehittäminen Palveluiden ylläpito Sidosryhmä- ja toimittajahallinta 30

Asiantuntijapalvelut 5. ICT Palvelumalli Palvelukeskuksen tavoitetilan palvelumalli sisältää asiakkaiden tarpeisiin soveltuvat ratkaisut niin asiantuntija-, sovellus- kuin infrastruktuuripalveluiden osalta 11. KPK ICT tarjoaa asiantuntijapalveluita kuntatoimijalle 2. (2a) KPK ICT järjestää ICT-infrastruktuuriratkaisut kuntatoimijalle ja (2b) 2 tekee infrastruktuurihankinnat oman organisaationsa tarpeisiin 33. KPK ICT järjestää (3a) sähköisiä itsepalveluita kunta-asiakkaiden käyttöön, (3b) sovelluspalveluita kuntatoimijan työntekijöille ja (3c) kuntatoimijoilta sisäänotettujen järjestelmien keskitetyn tarjonnan Kuntatoimijan asiakas 1. 4 KPK ICT tarjoaa ICT-ratkaisut KPK THH:n käyttöön, joka tarjoaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut kuntatoimijoille. Lisäksi ICT tarjoaa talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmä-palveluita kuntatoimijoille myös suoraan Kuntatoimija & työntekijät (Luonnos elämänkaaresta) Lapsiperheiden ja nuorten palvelut Asuminen ja rakentaminen Hallintopalvelut Senioripalvelut Muut palvelut Terveydenhuolto 1 2a 3a 3b 3c 4 KPK THH Infrastruktuuripalveluiden tarjonta 2b Elämänkaari-/toimialakohtaiset sovelluspalvelut Yhteiset sovelluspalvelut SOVELLUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Palveluntuottajat Kuntatoimija KPK ICT Toimittaja (Palveluntuottaja) KPK THH 32

5. ICT Palvelumalli KPK ICT:n palvelut ryhmitellään asiantuntija-, sovellusja infrastruktuuripalveluihin, joita kuntatoimija hyödyntää valitsemansa kehityspolun mukaisesti Ratkaisujen hallinta* Ratkaisujen hallinta käsittää KPK ICT:n yhdessä kuntatoimijan kanssa tekemän palveluja kehityssuunnittelun sekä palveluiden seurannan ja tuen. ICT Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut sisältävät asiakastilanteeseen räätälöityjä kehitys- ja muutostöitä, jotka tukevat KPK ICT:n teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoa kunnassa tai, jotka tarjotaan erillisinä palveluina kuntakentän asiakkaille. Sovelluspalvelut Sovelluspalvelut jakautuvat toimialasovelluksiin, jotka tuottavat lisäarvoa kunnassa tapahtuvaan prosessiin / kansalaispalveluun sekä mahdollistaviin sovelluksiin, jotka tukevat toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla. ICT infrastruktuuripalvelut ICT infrastruktuuripalvelut sisältävät kunnille ja muille asiakkaille tarjottavia käyttäjä-, kapasiteetti-, tietoliikenne- ja toimistopalveluita. * sisältyy KPK ICT:n Asiakkuudenhallinnan hoitomalliin 33

5. ICT Palvelumalli Ratkaisujen hallinta käsittää KPK ICT:n asiakasvastaavien ja ratkaisupäälliköiden yhdessä kuntatoimijan henkilöstön kanssa tekemän kehityssuunnittelun sekä seurannan Asiakasvastaavan tulee tuntea asiakaskuntansa hyvin ja toimia asiantuntijana kuntatoimijan johdon ja henkilöstön suuntaan niin teknisestä kuin myynnillisestä näkökulmasta. Suuremmissa asiakkuuksissa asiakasvastaavaa tukevien ratkaisupäälliköiden tehtävänä on kehittää kuntien ICT-palveluita yhteistyössä kuntatoimijan toimialaprosesseista vastaavien henkilöiden kanssa ja vastata palveluiden järjestämisestä kuntien suuntaan. Asiakasvastaava ja ratkaisupäällikkö määrittävät yhdessä kuntatoimijan henkilöstön kanssa palveluja kehityssuunnitelmat, joiden tavoitteena on löytää parhaat ratkaisut kuntatoimijan ICT haasteisiin. Ratkaisujen hallinnan kannalta oleelliset segmentoinnin tasot: 1 Kuntatoimija 2 Kuntatoimijan toimiala 3 Toimialaprosessit Kuntasegmentit asukasluvun mukaan: Ryhmä 1 - Asukasluku alle 10 tuhatta Ryhmä 2 - Asukasluku 10-30 tuhatta Ryhmä 3 - Asukasluku 30-50 tuhatta Ryhmä 4 - Asukasluku 50-100 tuhatta Ryhmä 5 - Asukasluku yli 100 tuhatta Kunta A Suomen kuntakenttä Kunta C Kunta B Kuntatoimija D Kunta A Kunta B Kunta C 1 Sosiaali- & terveystoimi Palveluprosessi KPK ICT Asiakasvastaava & Ratkaisupäälliköt Palveluprosessi Palveluprosessi Palveluprosessi Palveluprosessi Palveluprosessi Tekninen toimi Palveluprosessi Palveluprosessi 2 Palveluprosessi 3 Palveluprosessi Sivistystoimi Hallintopalvelut Palveluprosessi Palveluprosessi Kuntatoimija KPK ICT 34

5. ICT Palvelumalli Kehityssuunnittelun yhteydessä kartoitetaan kuntatoimijan tarpeet ja laaditaan muutosten toimeenpanosuunnitelma Kuntatoimijan ICT-haasteet Kunnan ICT-kehityssuunnitelma KPK ICT rooli toimeenpanossa 1. Lisämäärärahahakemusten määrä kasvaa, kukaan ei ennakoi ICTinvestointeja. 2. Taloushallintojärjestelmän tuki loppuu ja kirjanpitäjä on sairaslomalla! Miten kirjanpito hoidetaan jatkossa? 1. ICT-strategia ja -budjetointi ICT-strategian tukeminen (Tietohallinnon johtamisen palvelut) 2. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäpalvelujen uudistus Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen (THH järjestelmät palveluna) 3. ereseptin käyttöönoton projektointi Kuntatason käyttöönottoprojektin tuki/johtaminen (ICT-projektipalvelut) 4. Työasemien uusiminen Työasemapalvelun järjestäminen tai työasemahankinnan kilpailutuksen tuki (ICTinfrastruktuuripalvelut ja/tai Hankintojen ICTasiantuntijapalvelut) 5. SOTE-perusjärjestelmän siirto KPK ICT vastuulle Järjestelmän siirto ja hallinta (Terveydenhuollon järjestelmäpalvelut) 3. ereseptin käyttöönotto-aikataulut tulivat sairaanhoitopiiristä kuka meillä hoitaa projektin? 5. Terveydenhuollon perusjärjestelmän pääkäyttäjätehtävät työllistävät ja ohjelmistopäivitysten kustannukset nousevat. 4. Työasemamme ovat vanhentuneita, eikä kunnon tukea ole saatavilla. 6. Tarvitaan palveluseteli hammashuollon jonojen purkamiseksi! 6. Suun terveydenhuollon sähköisen palvelusetelin käyttöönotto Esimerkkiaikataulu 1. Investointisuunnittelu 2. THH uudistus 3. eresepti käyttöönotto 4. Työasemien uusiminen 5. Effica uudistus 6.Sähköinen palveluseteli Sähköinen palveluseteli-palvelun järjestäminen (Sähköinen palveluseteli) 2010 2011 2012 Tietohallinnon johtamisen tuki 35

5. ICT Palvelumalli Asiantuntijapalvelut kattavat KPK ICT palvelukeskuksen teknologiapohjaisiin palveluihin liittyvän kehityksen ja tuen sekä KPK ICT:n palveluista irralliset muutostyöt KUNTATOIMIJA KPK ICT ICT Asiantuntijapalvelut Tietohallinnon johtamisen palvelut Tietoturvan asiantuntijapalvelut ICT-Arkkitehtuurien asiantuntijapalvelut Hankintojen ICT-asiantuntijapalvelut ICT-projektipalvelut Prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut ICT-asiantuntijapalvelut sisältävät kehitys- ja muutostöitä, jotka tukevat KPK ICT:n tarjoamien teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoa kuntaorganisaatioissa Asiantuntijapalveluita tarjotaan myös irrallisena palvelukokonaisuutena sovellusja infrastruktuuripalveluiden rinnalla, jolloin asiakas hyödyntää asiantuntijaosaamista töissä, jotka eivät suoraan liity KPK ICT:n palveluihin Asiantuntijapalvelut tuotteistetaan vaiheittain siten, että nopeinta hyötyä tuottavat palvelut lanseerataan ensimmäisinä Kuntatoimija saa käyttöönsä alan parhaan tietohallinnon asiantuntijaverkoston Kuntatoimija KPK ICT 36

5. ICT Palvelumalli KPK ICT palvelukeskuksen tarjoamat sovelluspalvelut sisältävät toiminnallisia toimialapalveluita sekä niitä yhteisillä ominaisuuksilla tukevia sovelluksia Sovelluspalvelut jakautuvat elämänkaari/toimialasovelluksiin, jotka tuottavat lisäarvoa kunnassa tapahtuvaan prosessiin / kansalaispalveluun sekä niihin, jotka tukevat toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla Sovelluspalvelut sisältävät niin kuntatoimijan henkilöstön kuin kunta-asiakkaiden suoraan hyödyntämiä palveluita Uudet sovelluspalvelut rakentuvat joko KPK ICT:n suorassa ohjauksessa tai KPK ICT:n sidosryhmään kuuluvan toimijan ohjauksessa. Palvelut siirretään KPK ICT:n ohjauksen ja tuen piiriin viimeistään käyttöönoton yhteydessä KPK ICT järjestää palvelut kuntatoimijalle. Palveluiden tuottamisesta vastaa palvelutuottaja. KUNTATOIMIJA KPK ICT Asianhallinnan palvelut Kuntatoimija Järjestää Elämänkaari-/ toimialasovellukset Tiedolla ohjaamisen palvelut Sähköinen asiakaspalvelu Toimialapalveluita tukevat yhteiset sovelluspalvelut Käyttäjien- ja pääsynhallinta Sisällön- ja julkaisunhallinta Asian- ja dokumenttien hallinta KPK ICT Tarjoaa Arkistointi KUNTA-ASIAKAS Hyvinvointipalvelut Hyödyntää / hyötyy 37

5. ICT Palvelumalli Tarjottavat sovelluspalvelut tulee tavoitetilassa yhdenmukaistaa mahdollisimman pitkälle, jotta niitä voidaan hyödyntää yli kuntarajojen Tavoitetilassa KPK ICT:n sovelluspalvelusalkku sisältää uusia kuntatoimijoille tarjottavia sovelluksia sekä jo olemassa olevia sovelluksia, jotka otetaan KPK ICT:n hallinnan piiriin, konsolidoidaan ja tarjotaan mahdollisesti keskitetysti myös muille asiakkaille Uudet, yhteisiä ominaisuuksia sisältävät sovellukset tulee standardoida ja viipaloida käytettäväksi läpi kuntakentän. Nykyiset toimiala-/toimintakohtaiset sovellukset vaativat usein kustomoidun asiakaskohtaisen instanssin. Uudet sovellukset perustuvat avoimuuteen ja hyödyntävät olemassa olevaa tietoa integraatioiden avulla. Kustomointia vaativat sovellukset asettavat haasteita palveluiden toimittamiselle ja arkkitehtuurille, hidastavat käyttöönottoa ja tekevät ylläpito ja tukimallista monimutkaisemman KPK ICT pyrkiikin kehittämään kuntakentän ICTsovelluskarttaa suuntaan, joka mahdollistaa yksittäisistä toimialakohtaisista sovelluksista luopumisen Ensimmäisessä vaiheessa KPK ICT:n palvelusalkku voi sisältää erilaisia kuntatoimijoilta sisäänotettuja järjestelmiä, jotka tarjoavat käytännössä samaa palvelua Saman palvelun tarjoaminen eri järjestelmän avullac Kunta A Järjestelmä Palvelun kustomointi kullekin asiakkaalle ( customer instance ) Kunta A Kunta B Järjestelmä Kunta B Kuntatoimija N Järjestelmä Kuntatoimija N Sovelluspalvelu Sovelluspalvelu Sovelluspalvelu Palvelun viipaloiminen usealle asiakkaalle ( multi-tenant ) Kunta A Kunta B Kuntatoimija N Kuntatoimija KPK ICT Sovelluspalvelu 38

5. ICT Palvelumalli KPK ICT palvelukeskuksen palvelusalkku kattaa myös infrastruktuuripalvelut, joita voidaan tarjota kuntatoimijoille eri tasoisina tarpeista riippuen KPK ICT Käyttäjäpalvelut: Tuetut päätelaitteet: työasemat, älypuhelimet, "thin client, tulostimet Lähituki, etätuki Vakiontipalvelut Virustorjunta ja tietoturvallisuuspalvelut "toimisto-ohjelmistojen" tuki Ohjelmistojakelu Valtuushallinta ja valvonta Tietoliikennepalvelut: Lähiverkon hallinta Etätyön palvelut Valvonta KUNTATOIMIJA ICT Infrastruktuuripalvelut Kapasiteettipalvelut: Palvelimet ja palvelinten hallinta Varmistus- ja tallennuspalvelut Kapasiteettipalvelut Konesalipalvelut Valvonta Toimistopalvelut: Toimisto-ohjelmat (MS, open source ja "pilvipalvelu") Sähköposti (MS, open source ja "pilvipalvelu") Työryhmäsovellukset (MS, open source ja "pilvipalvelu") KPK ICT:n infrastruktuuripalveluiden järjestäminen jakautuu karkeasti neljään kategoriaan: 1. KPK ICT hankkii tarvittavan infrastruktuurin palveluna itselleen, jotta palveluita voidaan tarjotaan kuntakentälle 2. KPK ICT tarjoaa perustietotekniikan hankintapalveluita kuntakentälle hyödyntäen suuruuden ekonomiaa 3. KPK ICT ottaa hallinnollisen vastuun kuntatoimijan infrastruktuuripalveluiden järjestämisestä ja toimittajasuhteiden ylläpidosta 4. KPK ICT tarjoaa infrastruktuuriratkaisut kuntakentälle pilvestä hyödyntäen palvelutuottajia ja optimoi kustannuksia konsolidointien kautta Arvioidut infrastruktuurialueen suuruusluokat nykytilassa: Kuntakenttä* KPK ICT** 200 000 10 000 30 000 300 000 5 000 200 20 30 200 20 Työasemaa Palvelinta Printteriä Sähköp. tunnusta Eri sijaintia Kuntatoimija KPK ICT *) 320 000 tuettua kunnan työntekijää **) arvio tehty oletuksella 200 työntekijää 39

Sovelluspalvelut Asiantuntijapalvelut Tietohallinnon johtamisen palvelut ICT-Arkkitehtuurien asiantuntijapalvelut Tietoturvan asiantuntijapalvelut ICT-Projektipalvelut Prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut Hankintojen ICTasiantuntijapalvelu 5. ICT Palvelumalli KPK ICT tukee kuntia uusien palvelukonseptien jalkautuksessa asiantuntija- ja sovelluspalveluidensa kautta Palveluseteliportaali Sähköinen palveluseteli Tiedolla ohjaamisen palvelu Asianhallinnan palvelut Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu THH-järjestelmät palveluna SOTE-järjestelmäpalvelut Integraatiopalvelu Yhteisölliset työkalut OmaHoitokonsepti Konsepti x KPK ICT:n sovellusja asiantuntijapalveluiden kehittämisessä tullaan huomioimaan valtakunnalliset palvelukonseptit, kuten OmaHoito ja ASPA Asiantuntija- ja sovelluspalveluiden eri komponenttien yhdistelmänä tarjottava kokonaispalvelu tukee kuntia palvelukonseptien soveltamisessa ja jalkauttamisessa Keskitetty käyttövaltuushallinta Konsepti y 40

6. Tuotteistetut ICT-palvelut KPK ICT:n palvelutarjonta käynnistetään kuntatoimijoiden tarpeisiin kohdennetuilla ICT-asiantuntijapalveluilla Palvelu Kuvaus Julkaisuajankohta Tietohallinnon johtamisen palvelut Tietohallinnon johtamisen palvelut tukevat kuntatoimijan johdon / kunnan toimialajohdon palvelutoiminnan tavoitteiden saavuttamista ICT-näkökulmasta. Palvelut keskittyvät palvelutoiminnan ja tietohallinnon yhteensovittamiseen ja läpinäkyvyyden varmistamiseen Käynnistysvaihe 2010 Tietoturvan asiantuntijapalvelut Tietoturvan asiantuntijapalveluiden tavoitteena on varmistaa hyvien tietoturvakäytäntöjen ja -periaatteiden mukainen toiminta ja kehitys kuntaorganisaatiossa ja täten parantaa kuntatoimijan varautumista ICT-riskeihin Käynnistysvaihe 2010 ICT-Arkkitehtuurien asiantuntijapalvelut Arkkitehtuurien asiantuntijapalveluissa KPK ICT:n asiantuntijat tukevat kuntatoimijaa palvelutoiminnan prosesseihin linkittyvässä teknisessä arkkitehtuurisuunnittelussa Käynnistysvaihe 2010 Hankintojen ICTasiantuntijapalvelut Hankintojen ICT-asiantuntijapalvelut keskittyvät erityisesti kilpailutusten (sisältäen vaatimusten määrittelyn, tarjouspyynnön laatimisen, tarjousten vertailun, suositukset päätöksenteon tueksi) ja hankintasopimusten määrittelyn tukemiseen Käynnistysvaihe 2010 ICT-projektipalvelut ICT-projektipalveluilla tuetaan kuntatoimijaa sen ICT-muutos- ja -kehitysprojektien läpiviennissä. Projektipalvelut kattavat projektisalkun hallintaan liittyvät projektien tuki- ja seurantapalvelut, projektipäällikköpalvelut ja projektien toteutustyöt Käynnistysvaihe 2010 Prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut Prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut sisältävät palvelukonseptien, toimintamallien ja prosessien kehittämistä tunnistettujen ideaalimallien pohjalta. KPK ICT kehittää, ylläpitää ja jalkauttaa kuntakentällä parhaiksi todennettuja malleja kuntien toiminnan kehittämiseksi Käynnistysvaihe 2010 42

6. Tuotteistetut ICT-palvelut Ensimmäiset tarjottavat sovelluspalvelut ovat kuntatoimijoiden käytössä vuonna 2011 Palvelu Kuvaus Julkaisuajankohta Palveluseteliportaai Sähk. palveluseteli THH-järjestelmät palveluna Asianhallinnan palvelut Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu Tiedolla ohjaamisen palvelu SOTEjärjestelmäpalvelut Keskitetty käyttövaltuushallinta Yhteisölliset työkalut Palveluseteliportaalin avulla asiakas voi hakea tietoa palvelusetelistä, sen käyttöominaisuuksista, sekä arvioida hoidon kustannusta itselleen eri tavoin tuotettuna Sähköinen palveluseteli tehostaa palvelusetelimallin hyödyntämistä kunnissa lisäten samalla asiakkaan valintamahdollisuuksia ja yksityisten palvelutuottajien hyödyntämistä KPK ICT tarjoaa kuntatoimijoille kilpailukykyisen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäratkaisun palveluna. Samaa palvelua hyödynnetään myös KPK THH:ssa kuntatoimijoille tuotettavissa talous- ja henkilöstöhallinnon prosessipalveluissa Asianhallinnan sovelluspalvelut sisältävät kunnallista päätöksentekoprosessia tukevia ICTratkaisuja, kattaen sähköiset kokoukset ja niitä tukevan asiakirjahallinnan vaiheet asian vireille panosta tehdyn päätöksen arkistointiin. Sähköinen asiakaspalvelu ohjaa kunta-asiakkaan tekemän palvelupyynnön käsiteltäväksi oikealle taholle ennalta määritetyn palveluprosessin mukaisesti. Prosessiohjaus integroituu kuntaorganisaation operatiiviisiin järjestelmiin ja hyödyntää niitä Tiedolla ohjaamisen palvelulla kuntatoimijan henkilöstö-, talous- ja toimintatiedot yhdistetään siten, että eri tuotantolukujen seuranta, ennustettavuus, vaikuttavuus ja raportointi tehostuu KPK ICT järjestää kapasiteettipalveluja kuntatoimijan sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmille sekä ottaa vastuun kuntatoimijan SOTE-alueen toimittajasuhteiden ja - sopimuksien hallinnasta joko toimeksiannolla tai kokonaisulkoistuksena Palvelu sisältää keskitetyn identiteettituottajapalvelun (Identity provider - IDP) sekä toisena osakomponenttina identiteetin hallinnan Palvelu koostuu helppokäyttöisistä yhteisöllisistä teknologiapalveluista, jotka läpileikkaavat kuntatoimijan ydintoiminnallisuuksia ja linkittyvät kuntatoimijan palveluprosesseihin Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 43

6. Tuotteistetut ICT-palvelut Ensimmäiset mahdollistavat sovelluspalvelut ovat kuntatoimijoiden käytössä vuonna 2011 Palvelu * Kuvaus Julkaisuajankohta Integraatiopalvelu Maksaminen VRK Liittymä Suostumus ja Valtuutus LDAP integraatio Vetuma tunnistus Lokitietojen hallinta Prosessipankki Komponenttipankki Integraatioalusta tarjoaa kuntatoimijoille keskitetyn palveluiden hallinnan ja siihen liittyvät tukisovellukset, palvelukatalogin (UDDI) ja standardisoidut rajapinnat jo aikaisemmin muiden toteuttamiin palvelukokonaisuuksiin sekä KPK ICT tuotantoon tuleviin palveluihin Maksamisen palvelu mahdollistaa VETUMA-palvelun tarjoaman sähköisen maksamisen hyödyntäminen useissa eri järjestelmissä saman taustatoiminnallisuuden ja samojen avoimien palvelurajapintojen kautta. VRK/VTJ integraaatio palvelu tukee kunnan MDM ratkaisujen tiedon päivitystä ja uusien tietojen hakua ja luontia MDM rekistereihin. Valtuutuksella tarkoitetaan kansalaisen toiselle henkilölle antamaa valtuutusta eli joku muu on saanut oikeuden toimia luonnollisen henkilön puolesta terveydenhuollon asioinnissa ikään kuin olisi henkilö itse. Käyttäjähakemisto integraatio Microsoft AD ja LDAP ympäristöihin. Integraatio palvelun avulla voidaan kunnan verkkopalveluihin liittyvät tunnistautumismekanismit yhdeksi ja samaksi kokonaisuudeksi ns. META Hakemiston avulla Vetuma-tunnistus palvelu tukee kaikkia kunnan vahvaa tunnistusta tarvitsevia palveluita. Vetuma tunnistusta voidaan käyttää käyttäjien tunnistamisessa palvelukokonaisuuksiin tai yksittäisten toimintojen suorittamiseen tarvittavissa tilanteissa. Lokitietojen hallinta on tarkoitettu tiedon jäljitettävyyden, kiistämättömyyden ja eheyden varmistamiseksi. Lokitieto tallennetaan tilattomien palveluiden avulla jossa pääkomponenttina toimii Sanomajono toteutus ja Web service rajapinta. Prosessipankki tarjoaa keskitetyn hallinnan kuntasektorille toteutettavien prosessien käyttöönottoon ja versiointiin. Palvelun avulla voidaan mallintaa organisaation osa-alueet ja sen riippuvuudet ml. prosessit, toimijat, tieto ja ICT sekä viestiä sisältö sidosryhmille useissa formaateissa mm. web-raportti Komponenttipankki on WWW-perustainen tietovarasto, johon voidaan tallettaa Kuntasektorille toteutettuja ratkaisuja avoimen lähdekoodin periaattein. Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 * Sisältää osittain myös nykyisen VIP:n ja suunnitteilla olevan JIP:n järjestämiä palveluja. Yhteistyön muotoa ja työnjakoa tarkennetaan vielä julkishallinnon yhteisesti järjestettävien palvelujen osalta 44

6. Tuotteistetut ICT-palvelut ICT-infrastruktuuripalvelut tuovat konsolidointihyötyjen kautta suoria säästöjä kuntatoimijoiden ICT-kustannuksiin Palvelun tavoitteena on hankkia ja pitää yllä kustannustehokkaalla tavalla asiakkaiden vakioituja tietotekniikan infrastruktuuriratkaisuja niin, että ne ovat käyttäjilleen tehokas, luotettava ja helppokäyttöinen työväline. Palvelu sisältää laiteympäristön suunnittelun sekä laitteet ja perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna" (hankinta, asennus, ylläpito, käyttäjätuki ja elinkaaren hallinta). Palvelu (kapasiteettipalvelu) järjestetään tarvittaessa soveltuvin osin useammasta (vähintään kahdesta) konesaliympäristöstä. Palvelu kattaa palvelukokonaisuuden tietojen varmistuksen ja palautukset, laitteiden tietoturvan hallinnan (virustorjunta ja työasemien puhdistaminen, tietoturvan päivitykset) sekä palvelun jatkuvan kehittämisen. Palvelu Kuvaus Julkaisuajankohta Käyttäjäpalvelut Palvelu sisältää päätelaiteympäristön suunnittelun sekä laitteet ja perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna. Tuettuina päätelaitteina: mm. työasemat, älypuhelimet, thin client, tulostimet.. Palvelu sisältää myös etätyön tukipalvelun (yhteyden tilaus ja käyttöönoton tuki, muut em. palvelut) sekä valtuuksien hallinnan (oikeuksien hallinta hakemisto- ja toimialuejärjestelmissä, etäyhteyksien kirjautumisen hallinta) Sisäänottovaihe 2011 Kapasiteettipalvelut Tietoliikennepalvelut Toimistopalvelut Palvelu sisältää palvelin-, tallennus- ja varmistuslaiteympäristön suunnittelun sekä laitteet ja perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna" Palvelu käsittää mm. konesali- ym. tilapalvelut, konesalien tietoliikenteen ja konesalien välisen tietoliikenteen sekä palvelukokonaisuuden valvonnan. Palvelu sisältää toimiston lähiverkon teknisen ympäristön suunnittelun sekä laitteet ja perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna sekä valvonnan ja tuen. Palvelu sisältää suunnittelun sekä laitteet ja perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna" Palvelu kattaa toimisto-ohjelmat, sähköpostin ja työryhmäsovellukset sekä näiden hallinnan, tuen ja ratkaisujen kehittämisen. Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 Sisäänottovaihe 2011 45

7. Salkunhallinnan malli ja sisältö KPK ICT:n kehitys- ja projektisalkkujen sisältö perustuu yhtiön strategiaan KPK ICT:n strategia jalkautuu strategisten ohjelmien kautta hankekokonaisuuksiksi ja yksittäisiksi projekteiksi, joita hallitaan salkunhallintamallin avulla OHJATAAN SALKUNHALLINTAMALLILLA Tunnistetut strategiset ohjelmat: 1. Hallinnon kehittäminen 2. Sivistys ja kulttuuri 3. Hyvinvointi 4. Asiakkuudenhallinta ja palveluohjaus KPK ICT Strateginen ohjelma Hankekokonaisuus Kehityshanke Kehityshanke Projekti Projekti 5. Yhdyskuntatekniikka Hankekokonaisuus Projekti 6. ICT-tehokkuus 7. KPK ICT toimintamalli KPK ICT Strategia Projekti Kehityshanke Hankekokonaisuus Kehityshanke KPK ICT Strateginen ohjelma Kehityshanke Projekti Hankekokonaisuus Projekti Projekti 47

7. Salkunhallinnan malli ja sisältö KPK ICT:n kehityssalkun hallinta perustuu läpinäkyvyyteen, jotta eri tahojen hallinnoimat kehityshankkeet saadaan linjattua tukemaan yhteisiä tavoitteita KPK ICT:n palvelusalkkuun valittavat kehitteillä olevat palvelukokonaisuudet rakentuvat joko KPK ICT:n suorassa ohjauksessa tai KPK ICT:n sidosryhmään kuuluvan toimijan ohjauksessa Palvelusalkkuun valittavat palvelut siirretään KPK ICT:n ohjauksen ja tuen piiriin viimeistään käyttöönoton yhteydessä UUSKEHITYSHANKKEIDEN ELINKAARI Kuntatoimijat Seudulliset toimijat Idea Ajatus Esisuunnittelu Suunnittelu Toteutus Tuotanto Alasajo Käyttöönotto KPK ICT Ministeriöt (esim. KuntaIT / SADe, ValtIT) Kuntaliitto Muut toimijat 48

7. Salkunhallinnan malli ja sisältö KPK ICT:n projektisalkku sisältää uuskehitykseen liittyvien toteutus- ja jalkautusprojektien lisäksi myös tuotantopalveluiden siirtoprojekteja KPK ICT:n palvelutarjonta kattaa myös olemassa olevien järjestelmien siirrot kuntaorganisaatiosta KPK ICT:n hallintaan KPK ICT ottaa vastuun kuntatoimijan aiemmin hallinnoiman palvelun ylläpidosta ja kehittämisestä Keskittämisen kautta mahdollistetaan järjestelmäkonsolidoinnit ja koordinoitu siirtyminen yhteen järjestelmään Keskittäminen mahdollistaa panosten siirtämisen ylläpidosta kehittämiseen UUSKEHITYSHANKKEIDEN ELINKAARI Kuntatoimijat Seudulliset toimijat Idea Ajatus Esisuunnittelu Suunnittelu Toteutus Tuotanto Alasajo Käyttöönotto Valittu ratkaisu x x x KPK ICT Ministeriöt (esim. KuntaIT / SADe, ValtIT) Valittu ratkaisu x x Kuntaliitto Muut toimijat = Olemassa oleva ICT-palvelu X = Olemassa olevan ICT-palvelun lopettaminen siirryttäessä keskitettyyn ratkaisuun 49

7. Salkunhallinnan malli ja sisältö Palvelusalkku ja sen sisältämä palveluiden tuotteistusprosessi linkittyy KPK ICT:n kehityshankkeiden ja projektien hallintamalliin Salkunhallinta* Palvelusalkku Kehityssalkku Projektisalkku * KPK ICT salkunhallinta perustuu soveltuvin osin KuntaIT:ssä rakennettuihin hankehallinnan käytäntöihin Palvelusalkku: Palvelusalkku sisältää KPK ICT palvelukeskuksen palvelutuoteportfolion sovelluspalveluiden, asiantuntijapalveluiden sekä infrastruktuuripalveluiden osalta Palvelusalkun sisältämät palvelut on tuotteistettu ja tarjolla kuntien hyödynnettäviksi Kehityssalkku: Kehityssalkku sisältää KPK ICT:n omien kehityshankkeiden lisäksi näkyvyyden muissa organisaatioissa käynnissä oleviin KPK ICT:n kannalta relevantteihin hankkeisiin Kehityshanke-ehdotukset valmistellaan asiaankuuluvan prosessin mukaisesti kehityshanke-esityksiksi, joiden pohjalta niiden eteenpäin viemisestä tehdään päätökset Kehityshankkeet ryhmitellään strategisten ohjelmien alle Projektisalkku: Projektisalkku sisältää KPK ICT:n hankehallinnan piiriin kuuluvat hankekokonaisuuksien alle ryhmittyvät toteutusprojektit. Projektisalkussa seurattavat projektit hyödyntävät KPK ICT:n projektihallintametodologiaa 50

7. Salkunhallinnan malli ja sisältö Tuotteistusprosessissa palvelukuvaukset täydentyvät kehityshankkeiden edetessä YLÄTASON TUOTTEISTUSPROSESSI Kehityshankeehdotus (sis. kustannukset & hyödyt) Alustava palvelukuvaus KPK ICT Palvelusalkku Palvelukuvaus, hinnoittelu, tuotantokuvaus Palvelun jatkuva kehittäminen KPK ICT Kehityssalkku KPK ICT Projektisalkku KPK ICT:n kehityshankkeiden valmistelu Projektin suunnittelu Projektin toteutus Projektin päättäminen & käyttöönotto Muiden julkisten organisaatioiden kehityshankkeiden seuranta Muiden organisaatioiden toteutusprojektit Tuotteistamisella tarkoitetaan palvelun ominaisuuksien ja tuotannon määrittelyä, suunnittelua ja toteutusta siinä tarkoituksessa, että samaa palvelua voitaisiin järjestää useammalle asiakkaalle ja/tai useampia kertoja. Tuotteistamisen idea on toistamisella saavutettava tehokkuus. Palvelutarjontaa kehitetään, eli palveluita/niiden ominaisuuksia lisätään tai poistetaan palvelutarjonnasta myös asiakkailta tulleen palautteen perusteella. Palvelutarjonnan kehittäminen sisältää myös olemassa olevan palvelun korvaamisen uudella palvelulla. 51

7. Salkunhallinnan malli ja sisältö Kehityshankkeiden ja projektien osalta päätöksenteko tapahtuu KPK ICT:n ohjausryhmissä sovittujen kriteerien pohjalta YLÄTASON PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI Päätös: kehityshankeehdotus hyväksytty valmisteltavaksi Päätöksen tekijä: strategisen ohjelman ohjausryhmä / johtoryhmä Päätös: kehityshankeesitys hyväksytty toteutettavaksi Päätöksen tekijä: strategisen ohjelman ohjausryhmä / johtoryhmä Päätös: Projekti / tuotos hyväksytty toteutettavaksi Päätöksen tekijä: Projektin ohjausryhmä Päätös: Projekti / tuotos hyväksytty käyttöönotettavaksi Päätöksen tekijä: Projektin ohjausryhmä Päätös: Projekti / tuotos hyväksytty Päätöksen tekijä: Projektin ohjausryhmä K1 K2 P1 P2 P3 KPK ICT Kehityssalkku KPK ICT Projektisalkku Kehityshankeehdotuksen vastaanotto Kehityshankeesityksen valmistelu Projektin suunnittelu Projektin toteutus Projektin päättäminen & käyttöönotto Päätöksentekokriteerit: Asiakkaiden tarpeet Liiketoiminnallisen hyödyn nopeus Liiketoiminnallisen hyödyn merkittävyys Käyttöönoton nopeus Konsolidointimahdollisuudet Ajankohtaisuus/merkittävyys Soveltuvuus KPK ICT arkkitehtuuriin Elinkaaren vaihe Elämänkaarimallin tukeminen 52

7. Salkunhallinnan malli ja sisältö KPK ICT:n 1. aallon kehityshankkeiden investointitarve ja aikataulu Strategiset ohjelmat ja investointitarve* Hallinnon kehittäminen ~17,7 milj. Kunnan asianhallinta Tiedolla ohjaamisen palvelu Yhteisölliset työkalut kunnan työntekijöille Yhteisölliset työkalut kunta-asiakkaiden palvelemiseksi Tulevaisuuden yhteisölliset työkalut Kunnan työntekijän sähköinen työpöytä Sähköisen kilpailuttamisen välineet Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna 2011 Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät (ERP) Kehitysorganisaatioiden ICT-palvelut Ateriapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmä Sivistys ja kulttuuri ~3,3 milj. Avoin Koulu Hyvinvointi ~9 milj. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelut Uudet terveydenhoidon sähköiset (itse)palvelut - jalkautus Kohti Kumppanuutta - jalkautus Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus ~2,3 milj. Sähköinen palveluseteli & palveluseteliportaali Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat ~2,7 milj. Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut Toimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjaus Muut suunnittelun sovelluspalvelut ICT tehokkuus ~4,6 milj. ICT-infrastruktuuripalvelut Yhteinen integraatioratkaisu Keskitetty käyttövaltuuksienhallintaratkaisu Master Datan määrittely, MDM Kone Arkkitehtuurikomponenttien jalkautus (Vetuma, VRK liittymä, Maksaminen, LDAP, Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta ) KPK ICT Toimintamalli ~5,0 milj. Asiantuntijapalveluiden jalkautus (sis. salkunhallintatyökalu) Asiakkuuden hoitomallin jalkautus KPK ICT IT-toiminnanohjausjärjestelmän jalkautus KPK ICT Sisäisten prosessien määrittäminen KPK ICT Arkkitehtuurin määrittäminen KPK ICT infrastruktuuripalvelut ja kollaboraatioratkaisujen jalkautus Avoin prosessipankki ja avoin komponenttipankki Investointitarve yhteensä 44,6 milj. Q3 2010 Q4 Määrittely ja toteutusprojekti Q1 Q2 2011 Q3 Asiakaspilotointi Q4 53

8. Kokonaisarkkitehtuuri Kuntien ICT-arkkitehtuurin nykytilanne on siiloutunut ja toteutettu kuntatoimijakohtaisesti Kunnan tietotekniikka tukee toimialaa hyvin, mutta erillisenä Arkkitehtuuri ja sovellusvalikoima eroavat merkittävästi kunnittain Kunnan yhteisten toimialueriippumattomien järjestelmien käyttö työllistää integraation puutteiden takia Kunnissa on käytössä lukuisia järjestelmiä, joihin tallennetaan esimerkiksi reskontratietoja. Näitä tietoja siirretään useiden järjestelmien välillä Laskutukseen liittyviä tietoja kerätään toimialan järjestelmissä ja siirretään taloushallinnon järjestelmiin Nykytilassa liittymät esimerkiksi kirjanpitoon ja laskutukseen vaativat yleisesti useita yksittäisiä sovellusintegraatiorajapintoja Sosiaali- ja terveystoimi Toimialuee n Toimialueen sovellus sovellus Tietorekisteri Tietorekisteri Sovellus Sovellus Kirjanpito Kuntatoimija Pankit Reskontra Reskontra Työntekijä (virastot) Kunnan asiakkaat Kumppanit Sivistystoimi Tekninen toimi Hallintopalvelut Toimialuee n Toimialueen sovellus sovellus Tietorekisteri Tietorekisteri Toimialuee n Toimialueen sovellus sovellus Tietorekisteri Tietorekisteri Toimialuee n Toimialueen sovellus sovellus Tietorekisteri Tietorekisteri Yhteydet sidosryhmiin: VRK, Kela, Vero Sovellus Sovellus Johtaminen Talous, HR Muut tukitoimet Sovellus Kirjanpito Sovellus Sovellus Laskutus Laskutus Sovellus 55

8. Kokonaisarkkitehtuuri ICT-arkkitehtuurin tavoitteet Tavoitetilassa kuntien ICT-toiminta ja järjestelmäkehitys pohjautuu julkishallinnon yhteiseen ja KPK ICT:n kokonaisarkkitehtuuriin Elämänkaarimallia tuetaan rikkomalla nykyiset siiloutuneet rakenteet uudistetulla palvelurakenteella, standardoituja avoimia rajapintoja toteuttavilla integraatioratkaisuilla ja master datan hallinnalla Uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä kiihdytetään järjestämällä avoin pääsy tietoon alati uudistuvien kansallisen lainsäädännön ja EU:n asettamien rajoitteiden puitteissa Arkkitehtuuriratkaisujen tulee tukea sähköistä asiointia ja optimoitujen prosessien automaatiota kuntakentällä soveltuviksi todistettujen ratkaisujen avulla Ratkaisujen uudelleenkäyttöön ohjataan arkkitehtuuristandardeilla, uudelleen käytettävillä komponenteilla (ml. SaaS-palvelut) ja avoimen lähdekoodin periaatteilla (ml. kuntien ja toimittajien avoimuusjulistus), joita käytetään kilpailutusten arviointikriteereinä Arkkitehtuurit mahdollistavat tehokkaan palvelukehityksen aidosti kilpailutetussa monitoimittajaympäristössä 56

8. Kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin päätekijät TOIMINTA Strategia Palvelut Sidosryhmät, roolit Prosessit TIETO Käsite- ja tietomallit Master datan hallinta TIETOJÄRJESTELMÄT Asiakashallinta Tuotehallinta Toimittajan hallinta Tuotantopalvelun hallinta Yrityksen/kunnan hallinta TEKNOLOGIAT Laitetilat Palvelinympäristöt Päätelaitteet ja työasemat Tietoliikenne Käyttötoiminta- ja operointi 57

8. Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurin hallinta kuntasektorilla ja kuntatoimijoissa KPK ICT:n rooli arkkitehtuurityössä JULKISHALLINTO Julkishallinnon arkkitehtuurilinjaukset JHS-suositukset SIDOS- ARKKITEHTUURI Sidosryhmäarkkitehtuurit -EU -Kansalliset TUKEE KUNTASEKTORI Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri SIDOS- ARKKITEHTUURI Julkishallinnon arkkitehtuuri Sidosryhmäarkkitehtuurit -ValtIT, -Kansalliset Osallistuu määrittelyyn KUNTATOIMIJA Kuntatoimijan kokonaisarkkitehtuuri SIDOS- ARKKITEHTUURI Kuntasektorin arkkitehtuuri Julkishall. arkkitehtuuri Sidosryhmäarkkitehtuurit -Toimialueet Määrittelee, jalkauttaa 58

8. Kokonaisarkkitehtuuri KPK ICT:n rooli kuntakentän arkkitehtuurin hallinnassa KUNTASEKTORIN JA KUNTATOIMIJOIDEN KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI versio 1.1 KURKO KPK ICT:n pääarkkitehti Rooli täsmennetään JulkIT ja JIP valmisteluissa VM:n jkuntait:n ja Kuntaliiton kanssa. KURTTU Kuntien edustajat KuntaIT:n edustaja Keskeisten kuntayhtymien edustajat ValtIT:n edustaja KUNTA Arkkitehtuuriryhmä Arkkitehtikoordinaattori Kurko = Kuntasektorin arkkitehtuurikoordinaattori vastaa kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ja hyödyntämisen ohjauksesta ja edistämisestä Kurttu = Kuntasektorin arkkitehtuuriryhmä vastaa kuntasektorin arkkitehtuurimallista ja arkkitehtuurilinjauksista sekä arkkitehtuurin kehittämisestä sekä muutoksen hallinnasta. 59

8. Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuuriperiaatteet ja sidosarkkitehtuurit Periaatteet Sidosarkkitehtuurit Avoimet rajapinnat Palvelukeskeisyys ValtIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmä (VM) KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmä (VM) Kuntasektorin SOA-linjaukset (VM) Julkishallinnon standardien noudattaminen ml. JHS-suositukset (JUHTA) VALTASA Kansalliset kehityshankkeet (KANTA, SADE) 60

8. Kokonaisarkkitehtuuri Linjaukset (1/2) Yleislinjaukset KPK ICT / KPK THH sisäisten järjestelmien toteutuksessa käytetään samoja ratkaisuja kuin kunnille tarjottavissa palveluissa, mikäli ne ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat vaihtoehdot. Näin tuetaan maksimaalista kuntasektori palveluiden hyödyntämistä. Ensisijaisesti KPK ICT:n tuottamien palveluiden tavoitteina on löytää synergiat kuntien kesken Haltuunottovaiheen jälkeen pyritään siihen, että KPK ICT:ltä ulos tarjottavien palveluiden osalta tulee olla ainoastaan yksi toteutustapa Käyttöliittymät Tarjotaan web-pohjaisia itsepalvelukanavia kaikille sidosryhmille ja tuetaan palveluiden, löydettävyyttä, saatavuutta ja käytettävyyttä Kuntalaiselle tarjottavan käyttöliittymän toteutuksena tulee olla selainkäyttöliittymä Kuntien työntekijöille tarjottavat palvelut tuotettava selainpohjaisen Web-käyttöliittymän avulla, mutta tästä voidaan poiketa, jos toimisto-ohjelmiston Client on osa toimitettavaa palvelua KPK ICT:n ja THH:n työntekijöille tarjottavat palvelut tuotettava selainpohjaisen Web-käyttöliittymän avulla, mutta tästä voidaan poiketa jos toimisto-ohjelmiston Client on osa toimitettavaa palvelua Tilaajan palvelukumppanille tarjottavat palvelut tuotettava selainkäyttöliittymän avulla 61

8. Kokonaisarkkitehtuuri Linjaukset (2/2) Palveluiden kehitys ja ylläpito KPK-arkkitehtuuri ohjaa vahvasti sekä KPK ICT:n, THH:n että tavoitetilassa myös jatkossa Suomen kuntasektorin ja niiden ICT-palveluntarjoajien arkkitehtuurivalintoja Pysyvät KPK ICT:n sisäiset ja kunnille tarjottavat integraatiot tulee toteuttaa keskitetyn integraatioalustan kautta KPK ICT:n tuottamaa tietomallia ja standardointeja tulee noudattaa, kun toteutetaan KPK ICT / uusia palveluita / integraatioita Arkkitehtuuri ei sido toteutusalustaa niin kauan, kun palveluiden kehitys ja toteutus toimii kustannustehokkaasti Palveluiden tulee olla määriteltyjä käytettävyyden, luotettavuuden, suorituskyvyn, skaalautuvuuden ja ylläpidettävyyden näkökulmista. Nämä määritellään KPK ICT-määrityksiin tukeutuen siten, että palvelut saadaan saumattomasti mittaamisen ja SLA:n piiriin Minimivaatimus palveluiden SLA-toteutumistasojen seuraamiselle on koko elinkaaren aikainen saatavuus, jota tulee voida mitata, toteuttaa ja määritellä KPK ICT vaatimalla tavalla Palvelun tarjoajan tulee integroitua KPK ICT:n tukiprosessiin KPK ICT asettaa peruslinjaukset kehitys- ja testausympäristöille KPK ICT antaa tarvittavan arkkitehtuurikoulutuksen toimittajille ja palveluiden kehitysprojekteille KPI ICT:n arkkitehtuuri seuraa ja analysoi jatkuvasti ulkopuolisia mahdollisuuksia ja uhkia ja nostaa ne esille koko Kunta-kenttää koskevissa arkkitehtuuri-foorumeissa 62

Kansallinen toimija KPK ICT/THH Kunta 8. Kokonaisarkkitehtuuri Kuntatoimijoiden käyttämät tavoitetilan tietovarannot ja omistajuus mm. terveystiedot, sosiaalitiedot, opetustiedot Kunta, kuntayhtymä, kuntakonsernit ja konserniyhtiöt Paikallinen Data warehouse Operatiiviset järjestelmät ml. kannat Standardit tietomallit ja rajapinnat Operatiivinen asiakastieto Perustietovaranto Palvelutuotteet Asiakkaan palvelut KPK ICT Toimittajat Laskentatunniste KPK THH Muu tietovaranto Paikkatieto Sähköinen KRYSP arkisto Tilikartta Työntekijät Tilastot Standardit tietomallit ja rajapinnat Kansalliset toimijat: VIP, VRK, Vero, Kela, VM, STM, OPM KANTA-arkisto Koodistot Oppilasrekisteri CRMperustiedot Kansalainen (ml. perhesuhteet) Yritykset (ml. konsernirakenteet) Yhteisöt 63

KPK ICT/THH Kunta 8. Kokonaisarkkitehtuuri Uusi kuntatoimijoiden palveluarkkitehtuuri Kuntatoimijoiden työntekijät ja luottamushenkilöt Palvelukanava kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille Asiakkaat (internet) Kumppanit (extranet) Palvelukanavat asiakkaille (virastot, palvelupisteet, internet, mobiili jne.) Jakelukanavat asiakkaille, kumppaneille, luottamushenkilöille ja työntekijöille KPK ICT KPK THH Lapsiperheiden ja nuorten palvelut Muut palvelut Asuminen ja rakentaminen Terveydenhuolto Senioripalvelut Hallintopalvelut Taloushallinto Tukipalvelut Henkilöstöhallinto Työvoimavuokraus Uudet palvelut ja käyttöliittymät Yhteiset palvelut Tietovarasto Standardit tietomallit ja rajapinnat Integroitu palveluympäristö Standardit tietomallit ja rajapinnat Uudet työkalut ja alustat Kuntatoimija, kaupallinen palveluntarjoaja tai poikkeustapauksessa KPK ICT Nykyjärjestelmät Kunnan tietovarastot Uudet järjestelmät Yhteydet VRK, Kela, Vero Vanhat ja kehitettävät sovellukset sekä yhteydet muihin palveluihin *Tuetaan yksilön ja organisaation tunnistamista 3. osapuolten menetelmillä (Vetuma, pankit, teleoperaattorit,...) 64

KPK ICT/THH Kunta 8. Kokonaisarkkitehtuuri Integroitu palveluympäristö Kuntatoimijoiden työntekijät ja luottamushenkilöt Palvelukanavat Asiakkaat (internet) Kumppanit (extranet) Jakelukanavat asiakkaille, kumppaneille, luottamushenkilöille ja työntekijöille KPK ICT KPK ICT:n palvelut KPK THH KPK THH:n palvelut Uudet palvelut ja käyttöliittymät Standardit tietomallit ja rajapinnat Asianhallinta Verkkopalvelualusta Prosessipankki Master datakone Käyttövaltuushallinnan alusta (tunnistaminen*, globaali SSO, identiteetin federointi ja käyttöoikeuksien hallinta) Komponenttipankki Taloushallintojärjestelmät Uudet työkalut ja alustat Tietovarasto SOA-palvelu / Integraatioalusta Henkilöstöhallintajärjestelmät Standardit tietomallit ja rajapinnat Kuntatoimija, kaupallinen palveluntarjoaja tai poikkeustapauksessa KPK ICT Nykyjärjestelmät Kunnan tietovarastot Uudet järjestelmät Yhteydet VRK, Kela, Vero Vanhat ja kehitettävät sovellukset sekä yhteydet muihin palveluihin *Tuetaan yksilön ja organisaation tunnistamista 3. osapuolten menetelmillä (Vetuma, pankit, teleoperaattorit,...) 65

8. Kokonaisarkkitehtuuri KPK ICT:n asettamat vaatimukset yhteisille työkaluille Suositukset Testaus Standardit ja mallit Vaatimustenhallinta Ohjelmisto Vaatimusmäärittely Versionhallinta Koulutus (esim. web-palvelu) 66

8. Kokonaisarkkitehtuuri KPK ICT:n tietoturva- ja varautumistekijät KPK ICT määrittelee tietosuojatarpeet, -politiikan ja -suunnitelman riskien hallitsemiseksi ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Näiden avulla varmistetaan, että toteutukset toteuttavat vaatimukset liittyen tiedon Luottamuksellisuuteen Eheyteen Saatavuuteen ja Kiistämättömyyteen Hyödynnetään olemassa olevia määrityksiä Valtiovarainministeriö: VAHTI ISO/IEC Information technology Security techniques -standardit (ISO/IEC 27002:2005, ISO/IEC 27000:2009, ISO/IEC 27001:2005, ISO/IEC 27006:2007) Käyttöoikeudet määritellään roolipohjaisesti ja työnkulut toteutetaan siten, että ehkäistään vaarallisten työyhdistelmien syntyminen 67

9. Organisaatio ja johtaminen Palvelukeskuksen juridinen rakenne toteutetaan osakeyhtiömuotoisena, missä kuntatoimijat toimivat yhtiön perustajina ja omistajina KPK ICT Oy On kuntatoimijoiden omistama osakeyhtiö Järjestää in house -palvelua vain omistajilleen, jolloin omistajatahojen ei tarvitse kilpailuttaa yhtiöltä hankittavia palveluita Ei voi osallistua avoimiin tarjouskilpailuihin, vaan se toimii ainoastaan in house -markkinalla tuottaen palveluita, jotka omistajatahot ovat strategisena päätöksenä päättäneet hankkia Alkupääomitus tapahtuu kuntien oman pääoman ehtoisella sijoituksella 1 /kuntalainen. Myöhemmin toisessa vaiheessa mukaan tulevat kunnat sijoittavat 3 ja vastaavasti kolmannen vaiheen kunnat 6 per kuntalainen Kunnat merkitsevät (ostavat) yhden osakkeen kutakin kuntalaista kohden. Muut kuntatoimijat merkitsevät (ostavat) kukin yhden osakkeen. Suunnitelman mukaan Sitra ja muut markkinaehtoiset rahoittajat myöntävät käynnistämisvaiheessa tarvittavan rahoituksen yhtiölle. Omistajakunnat antavat rahoitusjärjestelyn edellyttämän takauksen tai muun vakuuden Omistamisen periaatteet määritellään yhtiöjärjestyksessä ja tarvittaessa osakassopimuksessa Sitra Markkinaehtoiset rahoittajat Oman/vieraan pääoman ehtoinen rahoitus Kuntasektori 100 % omistus KPK ICT Oy perustettava yhtiö 69

9. Organisaatio ja johtaminen Omistajaohjausta toteuttavat yhtiön toimielimet ja niiden toiminnan taustalla oleva yhtiöjärjestys (ja mahdollisesti osakassopimus), joka sisältää omistajaohjauksen periaatteet Hallituksen nimeäminen Yhtiökokous Vastuuvapauden myöntäminen Strategian kehittäminen Vision viestintä hallitukselle Riskien hallinta Hallitus Toiminnan laillisuuden valvonta Strategian toteutus ja raportointi Hankesalkun hallinta Suorituksen ohjaus Toimitusjohtaja Johtoryhmä Tulosten seurantaprosessi ja raportointi Toiminnan suunnittelu ASIAKKUUDEN HOITOMALLI Uusien asiakkaiden hankintaprosessi Toimitusprosessi Asiakassuhteenhoitoprosessi Asiakaspalveluprosessi Ohjausryhmät Tuotetarjooman hallinta- ja kehitysprosessi 70

9. Organisaatio ja johtaminen Palvelukeskus palvelee omia asiakasomistajiaan, joiden kanssa yhteistyötä johdetaan, toteutetaan ja seurataan säännöllisissä ohjausryhmissä Toiminnassaan yhtiön tulee palvella kuntasektorin asiakasomistajiaan Asiakkaiden pääasiallinen operatiivinen vaikuttamiskanava on organisoitu ohjausryhmämuotoon Ohjausryhmät ovat KPK ICT:n sisäisiä organisaatioita. Niiden tarkoitus on yhdistää kuntien, kuntayhtymien ja muiden asiakkaiden vaatimukset ja tulevaisuuden tarpeet yhteen Ohjausryhmät osallistuvat tärkeimpien asiakastarpeiden prosessikuvauksiin ja kehityspolun suunnitteluun Palvelukeskus voi järjestää myös yllä mainitun prosessikuvauksesta poikkeavia palveluita niille, jotka ovat halukkaita kattamaan lisäkustannukset KPK THH:n edustaja osallistuu ohjausryhmän työskentelyyn, jotta varmistetaan, että talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien toiminnallisiin vaatimuksiin pystytään vastaamaan 71

9. Organisaatio ja johtaminen Ohjausryhmien ja mahdollisten viiteryhmien kautta muodostettaan asiakkaiden yhteinen tavoite palveluiden kehittämiselle Ohjausryhmät ovat pysyviä KPK ja kuntatoimijoiden edustajien toimielimiä, jotka perustavat viiteryhmiä ratkaisemaan tiettyä vastuualueensa kehityskohdetta Yhtiökokous Hallitus Toimitusjohtaja Johtoryhmä Ohjausryhmä Ohjausryhmä Ohjausryhmä Viiteryhmä 1 Viiteryhmä 2 Viiteryhmä 3 Viiteryhmä 1 Viiteryhmä 2 Viiteryhmä 3 Viiteryhmä 1 Viiteryhmä 2 Viiteryhmä 3 72

9. Organisaatio ja johtaminen KPK ICT:n organisaatio on linjassa määritetyn prosessikartan kanssa Yhtökokous Hallitus Raportointi Toimitusjohtaja Innovaatiot ja teknologiat Asiakkuuden hoito Palveluiden johtaminen Hallinto & kehittäminen Voidaan hankkia myös ostopalveluna Aluevastaavat Ohjelmavastaavat* Palveluvastaavat* P Menetelmävastaava Hallinto Asiakasvastaavat, ratkaisupäälliköt Asiakasvastaavat Asiakasvastaavat Asiantuntijat** * Osa kehitysvastuista ja palveluvastuista hoidetaan alueissa ** Asiantuntijapalveluiden palveluvastaava on asiantuntijoiden esimies 73

9. Organisaatio ja johtaminen KPK ICT ja Kuntien palvelukeskus talous- ja henkilöstöhallinto (THH) järjestävät molemmat THHalueen palveluita asiakasomistajilleen THH-alueen ICT-palveluita järjestetään (KPK ICT) ja tuotetaan (KPK THH) omistaja-asiakaskunnille kahdella eri tavalla: 1. KPK THH tuottaa asiakkaalle THH-alueen kokonaispalvelun sisältäen THH ICT-palvelut. Tässä vaihtoehdossa KPK ICT järjestää THH ICT -palvelut sisäisesti yhtiöiden välillä 2. KPK ICT järjestää asiakkaalle THH-alueen ICT-palvelut, jolloin asiakas operoi omalla organisaatiollaan ja toimintamalleillaan hyödyntäen THH ICT -palveluita Lisäksi KPK ICT ja perustettava KPK THH suunnittelevat ja konseptoivat yhteisen asiakkuuden hallinnan hoitomallin, jonka avulla luodaan yhteiset näkemykset ja toimintatavat asiakkuuden hallinnan sekä asiakaspalvelun osalta. Omistaja-asiakas / Kuntatoimija 2. ICT-alueen kokonaispalvelu (ml. THH ICT) ASIAKKUUDEN HALLINNAN HOITOMALLI 1. THH-alueen kokonaispalvelu (ml. ICT-palvelut) KPK ICT 1. THH -alueen ICT-palvelut KPK THH 74

9. Organisaatio ja johtaminen KPK ICT ja KPK THH järjestävät toisilleen tarvitsemansa palvelut ja hakevat synergiahyötyjä keskenään KPK ICT KPK THH Asiantuntijapalvelut 1. PMO/projektinhallinta 2. muita tarpeen mukaan Sovelluspalvelut 1. ERP-ratkaisu 2. THH palveluna infrastruktuuripalvelut 1. Käyttäjäpalvelut 2. Kapasiteettipalvelut 3. Tietoliikennepalvelut 4. Toimistopalvelut (esim. email) Palvelut THH:lle Palvelut ICT:lle Taloushallinto 1. Ostolaskut sopimusten hallinta tilauksesta maksuun 2. Myyntilaskut myyntireskontra perintä 3. Kirjanpito VOM KOM tilinpäätös 4. Maksuliikenne 5. Raportointi 6. Kustannuslaskenta Henkilöstöhallinto 1. Palkanlaskenta palkat palkkiot 2. Matkalaskut Muut tukipalvelut 1. HR 2. Viestintä 3. Hankintatoimi/ostot 4. Toimistopalvelut 75

9. Organisaatio ja johtaminen Ostokriteerit osaamisverkoston toimijan liittymiseksi osaksi KPK ICT:tä KPK ICT voi ostaa kuntien/kunnan omistaman esim. palvelukeskuksen tai muun toimijan, kun seuraavien kriteerien täyttyessä: 1. KPK ICT voi ostaa 100 % yhtiön osakekannasta tai liiketoiminnasta 2. Yhtiöllä on palveluvalikoima, joka hyvin täydentää tai tukee KPK ICT:n palvelutarjoamaa (kyseessä ei voi olla ICT-tuotantoyksikkö) 3. Yhtiöllä on oikeaa osaamista ja riittävä määrä osaajia 4. Yhtiön omistajat tekevät vähintään 5 vuoden sopimuksen palveluiden ostosta KPK ICT:n kanssa 5. Kauppahinta määritellään esimerkiksi palvelusopimusten perusteella laskettavasta nettokassavirran nykyarvosta 76

10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut KPK ICT organisaatio ROOLI KUVAUS OSAAMISTARVE PROSESSIVASTUUT KPK ICT Toimitusjohtaja Johtajan vastuulla on organisaationsa operatiivisen toiminnan kehittäminen organisaation strategian mukaisesti sekä organisaation tavoitteiden asetanta ja henkilöstöjohtaminen Yleistoimivalta yhtiön kehittämiseen, kokonaisvastuu yhtiön toiminnasta ja tuloksesta Raportoi yhtiön hallitukselle Johtajalla kokemusta ICTpalveluiden johtamisesta, laaja kuntasektorin vaikuttajaverkosto ja hyvä toimialaosaaminen sekä näkemystä julkisen sektorin tulevaisuuden ICT-kehityksestä Strateginen suunnittelu Asiakkuuden hoito prosessin omistaja Johtaa asiakkuuden hoitoprosessia ja sen kehittämistä Vastaa KPK ICT:n sidosryhmäyhteistyöstä Toimii esimiehenä aluevastaaville Johtajalla kokemusta myynti- ja vaikuttamistyöstä sekä hyvä verkosto- ja toimialaosaaminen kuntasektorilla Asiakkuuden hoito Sidosryhmäyhteistyö Palveluiden johtaminen prosessin omistaja Vastaa palveluiden kehittämisestä, konseptoinnista ja tuotteistuksesta Vastaa palveluiden tehokkuudesta, jatkuvuudesta ja palvelutuotannon ohjauksesta sekä käytäntöjen yhtenäisyydestä Vastaa alueellisten kehittämisvastuiden ohjaamisesta Toimii esimiehenä ohjelmavastaaville ja palveluvastaaville Johtajalla oltava pitkä kokemus ICTpalveluiden johtamisesta, kehittämisestä ja hallinnasta sekä näkemys kuntasektorin tulevaisuuden ICT-kehityksestä Salkunhallinta Palveluiden kehitys Kokonaisarkkitehtuuri-suunnittelu Toimittajahallinta Hankintojen hallinta Palveluiden toimitus & tuki Hallinto ja kehittäminen prosessin omistaja Vastaa KPk ICT:n taloushallinnon, toiminnan seurannan ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Vastaa oman toiminnan ja osaamisen kehittämisestä (mittareiden ja raportoinnin suunnittelu, prosessija organisaatiosuunnittelu, menetelmistöt, laadunhallinta) Johtajalla kokemusta organisaation toiminnan kehittämisestä (verkostot, governance, ITG) sekä hallintopalveluiden järjestämisestä Oman toiminnan kehittäminen Hallinto Taloushallinto Toiminnan seuranta Henkilöstöhallinto Innovaatiot ja teknologiat prosessin omistaja Osallistuu KPK ICT:n strategian, toiminnan ja palveluiden kehittämiseen Visioi uusia innovatiivisia ratkaisuja Seuraa globaaleja ICT-trendejä Luova kehittäjä Innovointi Teknologiastrategiat 78

10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut KPK ICT organisaatio ROOLI KUVAUS OSAAMISTARVE PROSESSIVASTUUT Aluevastaava Vastaa alueellisesti KPK ICT:n palvelulupauksista alueella sekä kehityslupauksista konsernille Vastaa alueellisesta asiakashoidosta ja sidosryhmäyhteistyöstä Toimii esimiehenä alueellisille asiakasvastaaville ja ratkaisupäälliköille Kokemusta myynti- ja vaikuttamistyöstä sekä hyvä kuntasektorin toimialaosaaminen Kokemusta esimiestyöstä ja johtamisesta Alueellinen sidosryhmäyhteistyö Asiakasvastaava Toimii asiakkaan kontaktipintana palvelun järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvissä asioissa (esimerkiksi palvelusopimusasiat ja asiakaspalautteen toimittaminen) Kokemusta myynti- ja vaikuttamistyöstä sekä hyvä kuntasektorin toimialaosaaminen Ei omista prosesseja Ratkaisupäällikkö Tekee kehityssuunnittelua ja toteutustyötä yhdessä asiakkaan kanssa Erikoistuu valitun toimialan prosesseihin ja mahdollisesti johonkin ICT-kyvykkyyteen Vahva toimiala- ja ICT-osaamisen yhdistäminen Ei omista prosesseja Ohjelmavastaava Vastaa omalla vastuullaan olevasta strategisesta ohjelmasta ja siihen kuuluvista projekteista ja kehityshankkeista Kokemusta laajojen ICT-hankkeiden läpiviennistä Toimiala- ja esimiesosaamista Uusien palveluiden kehitys Salkunhallinta Palveluvastaava Vastaa nimetyllä palvelualueella sovitun palvelutason mukaisen palvelun järjestämisestä sekä palvelun tuotannon aikaisesta kehityksestä Tukimallista, käyttöönotosta ja toimittajahallinnasta vastaavat nimetyt palveluvastaavat yhtenäisesti yli kaikkien palveluiden Asiantuntijapalveluiden palveluvastaava toimii esimiehenä asiantuntijoille Kokemusta toimittajayhteistyöstä ja ICT-palveluiden tuottamisesta ja järjestämisestä Ei omista prosesseja Toimituksen ja tuen osa-alueiden nimetyt palveluvastaavat omistavat oman vastuualueensa prosessit: Käyttöönotto Tukimalli Palveluiden hallinta Menetelmävastaava Kehittää KPK ICT:n omaa toimintaa ja osaamista (mittareiden ja raportoinnin suunnittelu, prosessija organisaatiosuunnittelu, menetelmistöt, laadunhallinta) Kokemusta yleisten ICT-viitekehysten soveltamisesta käytäntöön Mittaamisen ja raportoinnin asiantuntija Oman toiminnan kehittäminen 79

10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut KPK ICT:hen liittyvien ryhmät ja kuntatoimijat ROOLI KUVAUS OSAAMISTARVE PROSESSIVASTUUT KPK ICT Johtoryhmä Toimitusjohtaja päättää Yhtiön johtoryhmän jäseniltä edellytetään oman vastuualueensa syvää osaamista ja pitkäaikaista kokemusta sekä hyvää yhteiskunnallista näkemystä ja verkostoitumistaitoa asiakaskunnassa Ei erityistä prosessivastuuta ryhmänä KPK ICT Hallitus Omistajat päättävät Yhtiön hallituksen jäseniltä edellytetään pitkäaikaista julkisen sektorin kokemusta sekä hyvää yhteiskunnallista näkemystä ja verkostoitumistaitoa sidosryhmissä Hallitustyöskentelyn pitää olla toiminnan laajuuteen ja yhtiömalliin vaativa ammattimainen hallitus. Omistajaohjaus Palvelukehityksen ja toiminnan kehityksen ohjausryhmät Työryhmiä, joissa on mukana asiakkaiden edustus Osallistuvat palvelujen ja palvelukeskuksen toiminnan kehittämiseen Ohjausryhmien jäseniltä edellytetään oman erikoisalueensa osaamista, tiimityöskentelytaitoa ja julkisen sektorin toiminnan erikoispiirteiden ymmärrystä Ei prosessivastuuta ROOLI KUVAUS OSAAMISTARVE PROSESSIVASTUUT Pääkäyttäjä Vastaa käyttäjien ja kunnan työntekijöiden ICTpalveluiden ensimmäisen tason prosessija teknisestä tuesta ja koulutuksesta kunnassa Vastaa usein käyttövaltuushallinnasta Kuntatoimijan nimeämä henkilö Ei prosessivastuuta Kuntatoimijan sopimusvastaava Kunnanjohtaja/kaupunginjohtaja, Keskushallinnon tai toimialajohtotason henkilö, joka vastaa yhteistyöstä KPK ICT:n kanssa Kuntatoimijan nimeämä henkilö Ei prosessivastuuta 80

10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut Palvelukeskus toimii konsernijohtoisesti yli alueellisten toimipisteiden YHTIÖN OSAAMISALUEET 1. Strategia ja johtaminen 2. Asiakkuuksien hankinta ja hallinta 3. KPK ICT verkoston johtaminen 4. Kehitys-, palveluja projektisalkun hallinta 5. Uusien palveluiden kehittäminen ja palvelukonseptointi (sis. kustannushyötylaskelma-konsepti) 6. Palveluketjun ohjaus 7. Palveluiden järjestäminen 8. KPK ICT organisaation kehittäminen 9. Liiketoiminnan tukitoiminnot Henkilöstöhallinto (ostetaan KPK THH:lta) Taloushallinto (ostetaan KPK THH:lta) 10. Kansallinen sidosryhmien hallinta VERKOSTON YLEISET OSAAMIS- ALUEET 1. Kunta-alan toiminnan tuntemus, esim. Lait ja asetukset Toimintaympäristö Toimintamallit Prosessit 2. Asiakas- ja ratkaisuosaaminen 3. ICT kehittämishankkeiden läpivienti sekä muutoksenhallinnan tuki 4. Alueellinen ICT markkinatuntemus 5. Kustannushyötyanalyysin laatiminen 81

10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut Palvelukeskukseen liittyvä erityisosaaminen jakautuu alueellisesti VERKOSTON ERIKOISTUMIS- ALUEET 1. Kansallinen markkina- ja teknologiatuntemus sekä toimittajan- ja sopimuksenhallinta 2. ICT hankinnat ja osto-osaaminen (sis. ICT ulkoistus) 3. PMO ja projektinhallinta 4. Kokonaisarkkitehtuuri (ml. MDM/DW/BI) 5. Tietoturva ja riskienhallinta 6. Tietosuoja 7. IAM 8. Asiakastukimalli ja tapahtumanhallinta (sis. service desk) 9. Sovellusten ylläpito 10. infrastruktuuri 11. Loppukäyttäjien osaamispalvelut 12. Ruotsinkieliset palvelut 13. Asiahallinto (ml. arkistointi) 14. Talous- ja henkilöstöhallinto 15. Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu (ml. sähköinen asiointi) 16. Palveluohjaus ja palvelusetelijärjestelmät 17. SOTE/Perusterveydenhuolto 18. SOTE/Erikoissairaanhoito 19. SOTE / Sosiaalityö 20. SOTE / Vanhustyö 21. SOTE / Kotihoito 22. SOTE / Päivähoito 23. SIVISTYS / Perusopetus 24. SIVISTYS/ Toinen aste 25. TEKNINEN TOIMI / Yhdyskuntatekniikka 26. Hankintatoimi ja logistiikka 27. Paikkatietopalvelut 28. Tiedolla johtaminen 29. Yhteisölliset työkalut & etäpalvelut 82

10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut Erikoistumisalueiden suhde esimerkinomaiseen elämänkaarimalliin Erikoistumisalueet Elämänkaari (Luonnos) Lapsiperheet ja nuorten palvelut Asuminen ja rakentamine n Hallintopalvelut Senioripalvelut Muut palvelut Terveydenhuolto Kansallinen markkina- ja teknologiatuntemus sekä toimittajan- ja sopimuksenhallinta X ICT hankinnat ja osto-osaaminen (sis. ICT-ulkoistus) X X PMO ja projektinhallinta X Kokonaisarkkitehtuuri (ml. MDM/DW/BI) X Tietoturva ja riskienhallinta X Tietosuoja X IAM X Asiakastukimalli ja tapahtumanhallinta (sis. service desk) X Sovellusten ylläpito X Infrastruktuuri X Loppukäyttäjien osaamispalvelut X 83

10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut Erikoistumisalueiden suhde esimerkinomaiseen elämänkaarimalliin Erikoistumisalueet Elämänkaari (Luonnos) Lapsiperheet ja nuorten palvelut Asuminen ja rakentamine n Hallintopalvelut Senioripalvelut Muut palvelut Terveydenhuolto Ruotsinkieliset palvelut X X X X X X Asiahallinto (ml. arkistointi) X X X X X X Talous- ja henkilöstöhallinto Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu (ml. sähköinen asiointi) Palveluohjaus ja palvelusetelijärjestelmät SOTE/Perusterveydenhuolto SOTE/Erikoissairaanhoito SOTE / Sosiaalityö SOTE / Vanhustyö SOTE / Kotihoito SOTE / Päivähoito SIVISTYS / Perusopetus X X X X X X X X X X X X X X X X X X 84

10. Roolit, osaamistarpeet ja vastuut Erikoistumisalueiden suhde esimerkinomaiseen elämänkaarimalliin Erikoistumisalueet Elämänkaari (Luonnos) Lapsiperheet ja nuorten palvelut Asuminen ja rakentamine n Hallintopalvelut Senioripalvelut Muut palvelut Terveydenhuolto SIVISTYS/ Toinen aste X TEKNINEN TOIMI / Yhdyskuntatekniikka X Hankintatoimi ja logistiikka X Paikkatietopalvelut X Tiedolla johtaminen X X X X X X Yhteisölliset työkalut & etäpalvelut X X X X X X nn. 85

11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Yhteenveto Pääomalainan korko 3 % Tarvittava pääomalaina 18,0 milj. Katetasovaatimus 14,4% Liikevaihto 2014: 76,7 milj. Liikevoittoprosentti 2014: 12,1 % Kassa 2014: 18,0 milj. Alin arvo 0,87 milj. (2011) Pääomalainan korko 10 % Tarvittava pääomalaina 20,0 milj. Katetasovaatimus 18,0 % Liikevaihto v. 2014 80,4 milj. Liikevoittoprosentti 2014: 14,8 % Kassa 2014: 20,0 milj. Alin arvo 0,4 milj. (2011) Kaiken lainan ei tarvitse olla oman pääoman ehtoista, mutta laskelmien yksinkertaistamiseksi lainaa ei ole jaettu oman ja vieraan pääoman ehtoiseksi 87

11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Liikevaihto Palvelukeskuksen taloudellisen mallinnuksen pohjaksi on määritelty palvelukohtaiset investointitarpeet sekä vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset Hinnoittelu perustuu tasaiseen palvelukohtaiseen katteeseen tarkasteluperiodilla 2010 2014 Mallissa on oletettu, että vuoteen 2014 mennessä on saavutettu noin 40 %:n markkinaosuus väestöpohjan mukaan laskettuna Väestöpohja vuonna 2010 on 0,6 miljoonaa ja se kasvaa 2,1 miljoonaan vuoteen 2014 mennessä Palveluiden hinnoittelu on kustannuslähtöinen ja se perustuu tasaiseen laskennalliseen katteeseen tarkasteluperiodilla 2010 2014 Liikevaihdon jakauma vuonna 2014 (pääomalainan korko 3 %), milj. Määritellyt käynnistys- ja sisäänottovaiheen sovelluspalvelut 27,0 Näihin liittyvät asiantuntijapalvelut 9,3 Käynnistys- ja sisäänottovaiheen tuotteistetut infrastruktuuripalvelut 24,5 Kehityssalkun uudet palvelut 15,9 Yhteensä 76,7 Käynnistys- ja sisäänottovaiheeseen liittyvät sovellus-, infrastruktuuri- ja asiantuntijapalvelut muodostavat 79 % vuoden 2014 liikevaihdosta 88

11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Kannattavuus Malli olettaa palvelukohtaisen katteen ml. investoinnit Yhtiö toimii kaupallisin periaattein ja tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä tarvitaan vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi. Yhtiön toiminta on aluksi tappiollista hitaan liikevaihdon kasvun vuoksi. Tämä huomioidaan pääomitusvaiheessa ja rahoitusrakennetta suunniteltaessa Ensimmäisten vuosien tappio katetaan seuraavien toimintavuosien aikana Tarkoitus on, etteivät kuntien nykyisten palveluiden ICT-kokonaismenot kasva verrattuna tilanteeseen ilman yhtiön perustamista Ei mukana luvuissa Sopivan liikevoiton synnyttäminen on myöhemminkin perusteltua investointien rahoittamiseksi ja toiminnan puskurirahaston ylläpitämiseksi sekä pääomalainojen takaisinmaksamiseksi 89

11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Talouslaskelmien oletukset (1/2) Tuloslaskelma Markkinaosuus alussa 11 % väestöpohjasta, vuonna 2014 noin 40 % Kehitystyö on arvioitu tuotteittain; kokonaispanostus 2010 2014 noin 40 milj. Hallinto-organisaatiossa on aluksi 5 henkilöä, henkilömäärä kasvaa liikevaihdon kasvaessa Mukana olevat kunnat saavat palvelut, joihin sisältyy merkittävä järjestelmäkehityspanos alenevin kokonaiskustannuksin perustuen konsolidointi- ja integrointihyötyihin Tarjottavien palveluiden yhteys kuntien nykyisiin toimintoihin Liikevaihtoa on mallinnettu perustuen lanseerattavien palveluiden arvioituihin kustannuksiin ja volyymeihin Yhteyttä kuntien nykyiseen toimintaan ei ole analysoitu tässä vaiheessa 90

11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Talouslaskelmien oletukset (2/2) Tase ja kassavirta Alkupääomitus tapahtuu kuntien oman pääoman ehtoisella sijoituksella 1 / kuntalainen, joka nousee ajan kuluessa 3 ja myöhemmin 6 per kuntalainen Muilta rahoittajilta tarvittava pääomalaina on n. 18 milj. Kunnilta odotetaan takausta tai sitoumusta ostaa pääomalainasaatava rahoittajilta, jos yhtiö ei pysty maksamaan sitä määräajassa takaisin Pääomalainan korot maksetaan vuosittain Tuotekehitysmenoista aktivoidaan 4 vuodeksi 100 % investoinneista. Tuloslaskelmassa investoinnit on jyvitetty eri vuosille, ja ne veloitetaan kunnilta. Kunnilta veloitettavia käyttö- ja ylläpitokustannuksia ei aktivoida Aktivoitavat investoinnit yhteensä 44,6 milj. vuosina 2010 2014 Pääpaino palveluiden kehittämisessä on asiantuntijapalveluissa, joita ei aktivoida vaan kirjataan kuluksi KPK ICT:n omia aktivoitavia investointeja ei ole (toteutetaan pääosin leasing-sopimuksilla, mukana vuosikuluissa) Myyntisaamisten ja ostovelkojen kiertoaika on 45 päivää 91

11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Tuloslaskelma pääomalainan korko 3% Markkinaosuus noin 40 % vuonna 2014 Tuloslaskelma Käynnistysvaihe 2010 Sisäänottovaihe 2011 Järjestäymisvaihe 2012 Rationalisointivaihe (1) 2013 Rationalisointivaihe (2) 2014 Liikevaihto 1 117 927 25 059 333 47 866 220 64 007 355 76 663 950 Kulut -1 306 662-21 566 856-35 237 572-47 574 699-57 594 770 htv 44 97 148 190 191 Poistot -1 338 000-5 031 725-7 857 263-9 832 613-9 804 325 Liikevoitto -1 526 734-1 539 249 4 771 385 6 600 043 9 264 855 Liikevoitto-% -6,1 % 10,0 % 10,3 % 12,1 % Pääomalainan korot -540 000-540 000-540 000-540 000-540 000 Tulos ennen veroja -2 066 734-2 079 249 4 231 385 6 060 043 8 724 855 Verot 0 0-22 205-1 575 611-2 268 462 Tilikauden tulos -2 066 734-2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393 92

11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Tase pääomalainan korko 3% Kassa ja oma pääoma riittävät vuoden 2014 lopussa pääomalainojen takaisinmaksuun Tase VASTAAVAA Käynnistysvaihe 2010 Sisäänottovaihe 2011 Järjestäymisvaihe 2012 Rationalisointivaihe (1) 2013 Rationalisointivaihe (2) 2014 Käyttöomaisuus 4 014 000 13 757 175 17 202 063 15 270 850 10 705 375 Myyntisaamiset 139 741 3 132 417 5 983 277 8 000 919 9 582 994 Kassa 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698 18 000 000 VASTAAVAA YHTEENSÄ 16 701 598 17 759 874 24 247 894 30 454 467 38 288 369 VASTATTAVAA Oma pääoma + pääomalainat 16 538 266 15 064 017 19 843 198 24 507 630 31 089 023 Oma pääoma Sijoitettu vapaa oma pääoma 605 000 1 210 000 1 780 000 1 960 000 2 085 000 Edellisten tilikausien voitto/tappio 0-2 066 734-4 145 983 63 198 4 547 630 Tilikauden tulos -2 066 734-2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393 Oma pääoma ilman pääomalainoja -1 461 734-2 935 983 1 843 198 6 507 630 13 089 023 Vieras pääoma Pääomalaina 18 000 000 18 000 000 18 000 000 18 000 000 18 000 000 Ostovelat 163 333 2 695 857 4 404 696 5 946 837 7 199 346 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 16 701 598 17 759 874 24 247 894 30 454 467 38 288 369 Pääomalainat 18 milj., korko 3 % Sijoitus omaan pääomaan 1 / kuntalainen 93

11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Kassavirta pääomalainan korko 3% Kassavirta Käynnistysvaihe 2010 Sisäänottovaihe 2011 Järjestäymisvaihe 2012 Rationalisointivaihe (1) 2013 Rationalisointivaihe (2) 2014 Tilikauden tulos -2 066 734-2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393 Poistot 1 338 000 5 031 725 7 857 263 9 832 613 9 804 325 Investoinnit -5 352 000-14 774 900-11 302 150-7 901 400-5 238 850 Käyttöpääoman muutos 23 592-460 151-1 142 021-475 501-329 566 Lainan nostot Lainan lyhennykset Pääomalainan nostot 18 000 000 Pääomalainan lyhennykset Sijoitukset omaan pääomaan 605 000 605 000 570 000 180 000 125 000 Osingonmaksu Kassavirta 12 547 857-11 677 575 192 272 6 120 144 10 817 302 Kassa Käynnistysvaihe 2010 Sisäänottovaihe 2011 Järjestäymisvaihe 2012 Rationalisointivaihe (1) 2013 Rationalisointivaihe (2) 2014 Kassa alussa 0 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698 Kassan muutos 12 547 857-11 677 575 192 272 6 120 144 10 817 302 Kassa lopussa 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698 18 000 000 Pääomalainat 18 milj. Omaa Pääomaa yhteensä 2,1 milj. 94

11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Riskiluettelo ja korjaavat toimenpiteet Liiketoiminnan aloittamiseen liittyvät riskit Riski Korjaava toimenpide Todennäköisyys Vaikutus 1. Päätöksentekoprosessin aikataulun venyminen estää toiminnan käynnistämisen suunnitellussa aikataulussa KPK ICT:n asteittainen käynnistäminen, vaikka kaikki asiakaskunnat eivät pysyisi kään aikataulussa. 5 4 2. KPK ICT:n osaamisverkostoa ei saada toimintaan eikä toimipisteiden maantieteellisestä sijoittamisesta päästä yhteisymmärrykseen Riittävän pitkän ajan sopeutussuunnitelma eri kuntien tarpeiden tyydyttämiseksi. Luodaan erinomaisia erikoistumismahdollisuuksia verkoston toimijoille. 4 3 3. Asiakasodotusten hallinnassa ja käynnistysvaiheen nopeiden vaikuttavuutta luovien palveluiden osalta epäonnistutaan 4. Muutosjohtamisessa ja -viestinnässä epäonnistutaan 5. Palveluiden toteutus- ja käyttöönottosuunnitelman aikataulu ei ole realistinen (kehityssalkku) 6. Liiketoimintasuunnitelman osoittamat taloudelliset tai toiminnalliset hyödyt sekä vaikuttavuus asiakaskunnille eivät ole riittävät / realistista toteuttaa Luodaan realistinen käynnistyminen, jossa saavutetaan kuitenkin nopeita voittoja ja siten kyetään vahvistamaan asemaa vaikuttavuutta kasvattavana kumppanina. Muutoshallinnan riittävä tuki toteutukselle Aikataulun kommunikointi tulee toteuttaa kehityshankkeiden suunnittelun tulosten pohjalta. Siten asiakkaille annetaan läpinäkyvä ja realistinen näkymä palveluiden käyttöönotosta. KPK ICT:n tulee olla taloudellisesti ja toiminnallisesti houkutteleva vaihtoehto kuntatoimijoille. Parhaiden käytäntöjen ja kokemusten soveltaminen palveluyhtiön liiketoimintasuunnitelmaan. Viestintä ja kommunikaatio. Vaikuttavuuden yksityiskohtainen analyysi ja jatkuva seuranta. 3 4 2 4 3 2 3 4 95

Riskin vaikutus 11. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi Riskimatriisi Liiketoiminnan aloittamiseen liittyvät riskit 1. Päätöksentekoprosessin aikataulun venyminen estää toiminnan käynnistämisen suunnitellussa aikataulussa 2. KPK ICT:n osaamisverkostoa ei saada toimintaan eikä toimipisteiden maantieteellisestä sijoittamisesta päästä yhteisymmärrykseen 3. Asiakasodotusten hallinnassa ja käynnistysvaiheen nopeiden vaikuttavuutta luovien palveluiden osalta epäonnistutaan 4. Muutosjohtamisessa ja -viestinnässä epäonnistutaan 5. Palveluiden toteutus- ja käyttöönottosuunnitelman aikataulu ei ole realistinen (kehityssalkku) 6. Liiketoimintasuunnitelman osoittamat taloudelliset tai toiminnalliset hyödyt sekä vaikuttavuus asiakaskunnille eivät ole riittävät / realistista toteuttaa 4 3, 6 2 1 5 Riskin todennäköisyys 96

12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä KPK ICT:n valmisteluprosessi KPK ICT:n valmisteluprosessi jatkuu siten, että kunnille ja kuntayhtymille toimitetaan ehdotus 04/2010, minkä pohjalta kunnat käynnistävät omat päätöksentekoprosessinsa KPK ICT:n asiakasomistajuudesta. Tavoitteena on, että aiesopimukset allekirjoitettaisiin 06/2010, KPK ICT:n perustamiskokous järjestettäisiin 08/2010, jonka jälkeen toiminta käynnistettäisiin. Ensimmäiset ICT-alueen asiantuntijapalvelut käynnistetään suunnitelman mukaisesti 01/2011 mennessä. Neuvottelusitoumus Sopimusneuvottelut Palvelukeskusten perustaminen Neuvottelusitoumusten käsittely ja päätökset osallistumisesta neuvotteluvaiheeseen Kuntakohtaiset aloitusneuvottelut ja perustietojen kerääminen Palveluiden läpikäynti, perustamisehdotusten valmistelut ja esittelyt Kuntien päätöksenteko palvelukeskusten asiakasomistajuudesta Palvelukeskusten perustaminen Palvelukeskusten toiminnan käynnistäminen Sitoumukset pyydettiin 30.10 mennessä Perustamisehdotukset kunnille Aiesopimus palvelukeskusten perustamisesta Palvelukeskusten perustamiskokous Ensimmäiset palvelut tuotannossa 10/09 11/09 04/10 06/10 08/10 01/11 98

12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä Ehdotus jatkotoimenpiteistä (1/4) Strategiset ohjelmat ja investointitarve* Q3 Hallinnon kehittäminen ~17,7 milj. Kunnan asianhallinta Tiedolla ohjaamisen palvelu Yhteisölliset työkalut kunnan työntekijöille Yhteisölliset työkalut kunta-asiakkaiden palvelemiseksi Tulevaisuuden yhteisölliset työkalut Kunnan työntekijän sähköinen työpöytä Sähköisen kilpailuttamisen välineet Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna 2011 Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät (ERP) Kehitysorganisaatioiden ICT-palvelut Ateriapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmä Sivistys ja kulttuuri ~3,3 milj. Avoin Koulu Hyvinvointi ~9 milj. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelut Uudet terveydenhoidon sähköiset (itse)palvelut - jalkautus Kohti Kumppanuutta - jalkautus Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus ~2,3 milj. Sähköinen palveluseteli & palveluseteliportaali Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat ~2,7 milj. Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut Toimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjaus Muut suunnittelun sovelluspalvelut ICT tehokkuus ~4,6 milj. ICT-infrastruktuuripalvelut Yhteinen integraatioratkaisu Keskitetty käyttövaltuuksienhallintaratkaisu Master Datan määrittely, MDM Kone Arkkitehtuurikomponenttien jalkautus (Vetuma, VRK liittymä, Maksaminen, LDAP, Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta ) KPK ICT Toimintamalli ~5,0 milj. Asiantuntijapalveluiden jalkautus (sis. salkunhallintatyökalu) 1. Asiakkuuden hoitomallin jalkautus KPK ICT IT-toiminnanohjausjärjestelmän jalkautus KPK ICT Sisäisten prosessien määrittäminen KPK ICT Arkkitehtuurin määrittäminen KPK ICT infrastruktuuripalvelut ja kollaboraatioratkaisujen jalkautus Avoin prosessipankki ja avoin komponenttipankki Investointitarve yhteensä 44,6 milj. 2010 Q4 Määrittely ja toteutusprojekti Q1 Q2 2011 Q3 Asiakaspilotointi Q4 99

12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä Ehdotus jatkotoimenpiteistä (2/4) 1. KPK ICT toimintamallin kannalta kriittisimmät ja Q3 aikana käynnistettävät kehittämisalueet ja -hankkeet ovat 1. Asiakkuuden hoitomallin suunnittelu ja jalkautus 2. Asiantuntijapalveluiden konseptointi ja jalkautus 3. KPK ICT toiminnanohjausjärjestelmä 4. KPK ICT prosessien määritys ja jalkatus 5. KPK ICT ja THH tietoarkkitehtuuri 6. KPK ICT kokonaisarkkitehtuuri 7. KPK ICT infrastruktuuripalvelut ja kollaboraatioratkaisujen jalkautus 8. Avoin komponenttipankki 9. Avoin prosessipankki 100

12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä Ehdotus jatkotoimenpiteistä (3/4) Strategiset ohjelmat ja investointitarve* Hallinnon kehittäminen ~17,7 milj. Kunnan asianhallinta Tiedolla ohjaamisen palvelu Yhteisölliset työkalut kunnan työntekijöille Yhteisölliset työkalut kunta-asiakkaiden palvelemiseksi Tulevaisuuden yhteisölliset työkalut Kunnan työntekijän sähköinen työpöytä Sähköisen kilpailuttamisen välineet Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna 2011 Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät (ERP) Kehitysorganisaatioiden ICT-palvelut Ateriapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmä Sivistys ja kulttuuri ~3,3 milj. Avoin Koulu Hyvinvointi ~9 milj. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelut Uudet terveydenhoidon sähköiset (itse)palvelut - jalkautus Kohti Kumppanuutta - jalkautus Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus ~2,3 milj. Sähköinen palveluseteli & palveluseteliportaali Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat ~2,7 milj. Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut Toimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjaus Muut suunnittelun sovelluspalvelut ICT tehokkuus ~4,6 milj. ICT-infrastruktuuripalvelut Yhteinen integraatioratkaisu Keskitetty käyttövaltuuksienhallintaratkaisu Master Datan määrittely, MDM Kone Arkkitehtuurikomponenttien jalkautus (Vetuma, VRK liittymä, Maksaminen, LDAP, Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta ) KPK ICT Toimintamalli ~5,0 milj. Asiantuntijapalveluiden jalkautus (sis. salkunhallintatyökalu) Asiakkuuden hoitomallin jalkautus KPK ICT IT-toiminnanohjausjärjestelmän jalkautus KPK ICT Sisäisten prosessien määrittäminen KPK ICT Arkkitehtuurin määrittäminen KPK ICT infrastruktuuripalvelut ja kollaboraatioratkaisujen jalkautus Avoin prosessipankki ja avoin komponenttipankki Investointitarve yhteensä 44,6 milj. 2010 Q3 Q4 Q1 2. Määrittely ja toteutusprojekti Q2 2011 Q3 Asiakaspilotointi Q4 101

12. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä Ehdotus jatkotoimenpiteistä (4/4) 2.KPK ICT:n palveluiden järjestämisen ja käyttöönottojen kannalta kriittisimmät ja Q3 aikana käynnistettävät kehittämisalueet ja -hankkeet ovat Hallinnon kehittäminen-ohjelma 1. Asianhallinnan palvelut 2. Tiedolla ohjaamisen palvelu 3. Yhteisölliset työkalut vol.1 (kunnan työntekijöille) 4. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna Hyvinvointi-ohjelma 1. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelut 2. SOTE-järjestelmän kehittäminen Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus-ohjelma 1. Palveluseteliportaali 2. Sähköinen palveluseteli 3. Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu ICT-tehokkuus-ohjelma 1. ICT-infrastruktuuripalvelut 2. Integraatiopalvelu 3. Keskitetty käyttövaltuuksien hallintaratkaisu 4. Master Datan määrittely ja hallinta, MDM kone 5. Arkkitehtuurikomponentti - Vetuma tunnistaminen 6. Arkkitehtuurikomponentti - VRK liittymä 7. Arkkitehtuurikomponentti Maksaminen 8. Arkkitehtuurikomponentti - LDAP integraatio 9. Arkkitehtuurikomponentti - Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta 10. Arkkitehtuurikomponentti - Lokitietojen hallinta 102