Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 1 (18) 82 Lausunnon antaminen Helsingin Hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä 26.8.2015 195 tehdyistä valituksista asemakaava-asiassa (Jätkäsaaren Terassikortteli, nro 12272) HEL 2015-011361 T 03 01 01 Helsingin hallinto-oikeus Dnro 06246/15/4103 ja 06248/15/4103 Päätös Kaupunginvaltuusto on 26.8.2015 päättänyt hyväksyä 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) korttelin nro 20017 tonttien nro 12 ja 14, korttelin nro 20026, korttelin nro 20027 osan tonttia 1 sekä satama- ja katualueiden asemakaavan muutoksen 20.10.2014 päivätyn ja 9.6.2015 muutetun asemakaavapiirustuksen nro 12272 mukaisena. Asunto-osakeyhtiö Helsingin Messipuisto ja ********** ovat valittaneet valtuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginvaltuustolta lausuntoa valitusten johdosta. Valituksissa esitetyt vaatimukset ja niiden keskeiset perusteet Valituksissa on muun muassa vaadittu, että hallinto-oikeus muuttaa kaavapäätöstä siten, että uusien rakennusten kerroslukumäärä ei ylitä olemassa olevaa kaavaa. Messipojankujaa ei kaavassa tule kaventaa, vaan se tulee jättää nykyiseen leveyteensä. Valittajat ovat myös vaatineet, että olemassa oleva puurivistö säilytetään ennallaan ja että pysäköinti tulee järjestää Länsisatamankadun ja Välimerenkadun puolelta. Lisäksi autopaikkoja on varattava riittävästi kadunvarsille. Asunto-osakeyhtiö Messipuisto on vaatinut asiassa selvitystä, josta ilmenee Messipojankujalle suuntautuvan lisäliikenteen vaikutus melutasoon sekä asuntojen ilmanlaatuun sekä selvitystä pysäköintihallin korotuksen kustannusjaosta. Valitusten perusteina valittajat ovat muun muassa todenneet, että asunto-osakeyhtiön asukkaille oli aikanaan annettu ymmärtää, ettei taloyhtiön talon edustalle rakenneta mitään massiivista ja että näkymä puistoalueelle tulisi säilymään. Nykyiseen voimassa olevaan kaavaan verrattuna rakennusala tulee kolminkertaistumaan. Varjostustutkielman mukaan uudet talot varjostavat Messipojankuja 14:n asuntoja, mikä vaikuttaa asuinviihtyvyyteen sekä asuntojen myyntihintoihin. Uusi kaava poikkeaa käyttötarkoitukseltaan vanhasta, mikä lisää liikenteen määrää alueella. Lisäksi kavennettu katu johtaa muihin ongelmiin kuten melun ja saasteiden lisääntymiseen. Asuntojen korvausilma otetaan Messipojankujan puolelta. Liikenteen kasvun myötä huoneistojen korvausilman laatu tulee heikentymään. Kaavamuutoksella on asunnon omistajille
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 2 (18) Valitusoikeus ja määräajan noudattaminen Valitusten hylkääminen ja tutkimatta jättäminen Perusteet Kaavamuutoksen tavoite suuri taloudellinen merkitys, kun asuntojen jälleenmyyntiarvo alenee huomattavasti. MRL 188 :n 1 momentin mukaan muutosta asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain 92 :n mukaan valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsenellä. Muutoksenhakijoiden kotipaikka on Helsinki. Muutoksenhakijoilla on siten asiassa valitusoikeus. Kuntalain 93 :n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. MRL 188 :n 5 momentin mukaan kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 :n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville. Kaupunginvaltuuston 26.8.2015 päivätty pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä 4.9.2015. Valitukset on toimitettu hallinto-oikeudelle 5.10.2015. Valitukset on siten tehty määräajassa. pyytää jäljempänä esitettävin perustein sekä kaupunginvaltuuston päätöksestä 26.8.2015 195 ilmenevin perustein valitusten hylkäämistä. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavaa koskevien sisältövaatimusten tai menettelysäännösten vastaisesti. Kaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Päätös on muiltakin osin lain mukainen. pyytää, että ********** valitus jätetään tutkimatta jäljempänä esitettävin perustein siltä osin, kun valituksessa on vaadittu kaupungin tuomitsemista vahingonkorvaukseen sekä sakkorangaistukseen. Asemakaavamuutoksen selostuksen mukaan Terassitalokorttelin suunnittelun tavoitteena on ollut tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta tukeutuen julkiseen raideliikenteeseen. Jätkäsaaressa on tavoitteena tarjota monipuolisia asumismuotoja eri-ikäisille asukkaille kaikkiin eri elämäntilanteisiin. Asemakaavan muutoksen tavoitteeksi on asetettu viihtyisä, elävä ja ekologisesti kestävä osa kantakaupunkia, jossa
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 3 (18) Varjostavuus työ, palvelut, asuminen, vapaa-aika ja virkistys lomittuvat toisiinsa. Kaavamuutoksen kaupunkikuvallisena tavoitteena on rajata korkeatasoinen aukiotila kahvila- ja ravintolapalveluineen Välimerenkadun varrelle. Aukio säilyttää Kalevankadun suuntaisen näkymäakselin rakentamiselta vapaana, joka mahdollistaa kaukonäkymien avautumisen keskustasta kohti Lauttasaarta sekä kaava-alueelta kohti keskustan maamerkkirakennuksia. Tavoitteena on lisäksi muodostaa Saukonpaadenpuiston päätteeksi Jätkäsaaren kaupunginosan uusi tunnistettava maamerkkirakennus. Kaavamuutosalueella on useita kaupunkikuvallisia tavoitteita. Saukonpaadenpuiston päätteeksi suunniteltu maamerkkirakennus, Terassitalokortteli, täydentää Ruoholahden kanavan kaupunkijulkisivua. Laivapojanaukion laajentaminen Välimerenkadun suuntaisesti mahdollistaa Kalevankadun näkymäakselin säilymisen. Kaava-muutosalue rajautuu Messipojankujan itäpuolella olemassa olevaan 90-luvulla rakennettuun asuinkerrostalokortteliin ja Länsisatamankadun länsipuolella 2014 valmistuneihin asuinkerrostalokortteleihin. Tiiviin ja tehokkaan uudisrakentamisen sijoittelussa on otettu huomioon sen varjostavuus suhteessa olemassa olevaan rakennuskantaan siten, että Messipojankujan puolelle on sijoitettu piha-alueita ja Jätkäsaarelle tyypillistä seitsemää kerrosta matalampia kolme kerrosta korkeita rakennuksia. Valituksissa on todettu kaavan varjostavan Messipojankuja 14:n asuntoja, mikä vaikuttaa valittajien mukaan heikentävästi asuinviihtyvyyteen. Olemassa olevassa kaavassa oleva koulurakennukselle merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO -korttelialue) on kaavaehdotuksessa muutettu asuin-, liike- ja toimitilarakentamisen korttelialueeksi (AL-1), koska opetusvirasto on ilmoittanut ettei sillä ole jatkossa alueelle suunnitteilla kouluhanketta. Voimassa olevan kaavan kerrosluku opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (4) on perustunut kaavan käyttötarkoituksen mukaiseen koulurakennuksen tyypilliseen kerroslukumäärään (3-4). Jätkäsaaressa toimitila- ja asuntorakentamisen tyypillinen kerroskorkeus on 7-8 -kerrosta. Messipojankujan varrella rakentamisen korkeutta on kuitenkin huomattavasti madallettu suhteessa Jätkäsaaren toimitila- ja asuntorakentamisen tyypillisen 7-8 -kerrosta korkeaan rakentamiseen. Kaavamuutosalueen rakentaminen tulee olemaan kerrosluvultaan Messipojankujan varrella merkittävästi matalampaa kuin jo rakennetulla Messipojankujan itäpuolella, jossa rakennukset ovat toteutuneet seitsemän kerrosta korkeina. Messipojankujaan rajautuva palvelurakennusten korttelialue (P) on kolme kerrosta korkea. Toimitilarakenta-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 4 (18) Pysäköinti ja liikenne misen korttelialue (KL-1) rajautuu Messipojankujalle viisi kerrosta korkeana. Asuin-, liike ja toimitilarakentamisen (AL-1) korttelialueen kerrosluku nousee Messipojankujan varrella vastapuolella sijaitsevien nykyisten asuinkerrostalojen kohdalla viidestä kahdeksaan kerrokseen. toteaa, että alueen rakennusten varjostavuutta on tutkittu suhteessa olemassa olevaan rakennuskantaan. Varjostavuutta koskeva tutkielma on asemakaavaselostuksen liitteenä. Kuten selostuksesta ilmenee, on varjostavuus otettu huomioon. Vaikutukset on otettu huomioon siten, että Messipojankujaa rajaamaan on sijoitettu piha-alue, yleiselle jalankululle varattuja alueita sekä Messipojankujan nykyistä rakentamista kerrosluvultaan matalampaa rakentamista vähentämään varjostavuutta. Valituksissa on vaadittu, että uusien rakennusten pysäköintiin ajo järjestetään Länsisatamankadun ja Välimerenkadun puolelta. Lisäksi valituksissa on esitetty huoli lyhytaikaisten pysäköintipaikkojen saatavuudesta alueella, kun kadunvarsipysäköintipaikkojen määrä vähenee. Pysäköinnin osalta asemakaava muutoksessa on todettu, että pysäköinti tulee sijoittaa tontille yhteen tai kahteen maanalaiseen kellarikerrokseen, joiden ajoyhteys sijaitsee Messipojankujan puolella. Korttelin sisäpihan kannen korko on noin + 6,5 tasolla. Pelastusreitti kannen päälle kulkee tontilla sijaitsevan Helvi Leiviskän kujan kautta. AL-1-, KL-1- ja P-kortteleiden ajoyhteydet järjestetään Messipojankujan kautta liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Valituksissa vaadittua suoraa ajoyhteyttä korttelialueille alueellisilta kokoojakaduilta Länsisatamankadulta tai Välimerenkadulta ei edellä mainituista syystä osoiteta. KL-1-korttelin rakennuksen ja Välimerenkadun väliin jäävälle aukiolle sallitaan saattoliikenne. Messitytönkujan kautta on ajoyhteys LPA-1- kortteliin ja erityisasumisen korttelialueelle (AKS). Laivapojanaukiolle sallitaan huoltoliikenne aukiolla sijaitsevalle rakennukselle. Messipojankujan katualuetta kavennetaan Messitytönkadun ja Välimerenkadun välillä. Kadun länsireunan kohtisuorat pysäköintipaikat muutetaan kadun suuntaisiksi pysäköintipaikoiksi ja kadulta poistetaan puut. Messipojankujan katualueen leveys kapenee 22 metristä 16 metriin. Vastaavat tonttikadut ovat Jätkäsaaressa tyypillisesti 14,5 metriä leveitä. Näin ollen Messipojankujan katualueen mitoitus on tyypillistä käyttötarkoituksen mukaista Jätkäsaaren katualuemitoitusta väljempi. Laivapojanaukion kohdalla Messipojankuja suunnitellaan aukion jatkeeksi. Pyöräily on Messipojankujalla ajoradalla. AKS-korttelin muodostamisen seurauksena LPA-1 tontti kaventuu ja maanpäällisiä paikkoja poistuu.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 5 (18) Ilmanlaatu ja melutaso Tehdyt selvitykset Pysäköintipaikat ovat Ruoholahden Pysäköinti Oy:n hallinnoimia. Poistuville autopaikoille osoitetaan hankkeen toteutuksen yhteydessä korvaavat autopaikat. Päätösvalta nykyisen pysäköintilaitoksen mahdollisesta korottamisesta ja kustannusten jaosta omistajien kesken kuuluu pysäköintilaitoksen omistajalle Ruoholahden Pysäköinti Oy:lle. Messipojankujan kadunvarsipaikat vähenevät nykyisestä. Kadunvarsipaikkoja on kuitenkin lähialueella vähintään 1 vieraspaikka / 1 000 k- m², mikä noudattaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 7.2.2012 hyväksymää asuntojen autopaikkamäärien laskentaohjetta. Valituksissa on esitetty liikenteen määrän kasvun aiheuttavan ongelmia muun muassa ilmanlaadun heikkenemisenä ja melutason nousemisena. Puurivistön poistaminen Messipojankujalta vaikuttaa oleellisesti asuntojen melutasoon. Valittajien mukaan asunto-osakeyhtiö Helsingin Messipuiston useiden asuntojen korvausilma otetaan Messipojankadun puolelta, näin ollen huoneistojen korvausilman laatu tulee heikkenemään. Kaava-alueen AL-1-, KL-1- ja AKS-kortteleiden toimintojen arvioidaan tuottavan liikennettä yhteensä noin 500 1500 ajon./vrk Messipojankujalle riippuen KL1- ja AL-1- kortteliin sijoittuvista toiminnoista. Melun ja ilmanlaadun kannalta Messipojankujan liikennemäärät ovat merkitykseltään vähäisiä. Ympäröivien kortteleiden ilmanotto voidaan järjestää Messipojankujalta. Asunto-osakeyhtiö Messipuisto on vaatinut sen rakennusten saattamista nykyvaatimusten tasolle ilman ja meluhaittojen vähentämiseksi. toteaa, että kaavaehdotuksen mukaiset uudisrakennukset suojaavat toteutuessaan nykyistä kaavaa paremmin Messipojankujan varrella sijaitsevia olemassa olevia rakennuksia Länsisatamankadun ja Välimerenkadun liikennemelun ja päästöjen vaikutuksilta. Suunnitelmalla ei ole suurta vaikutusta alueen ekologiaan. Puurivistön poistaminen ei siten myöskään vaikuta merkittävästi asunto-osakeyhtiön asuntojen melutasoon. Katupuiden lukumäärä vähenee, mutta AL-1- korttelin pihojen istutukset ja KL-1 ja P-korttelialueiden kaavan edellyttämät viherkattoalueet lisäävät alueen viherpinta-alaa. Asunto-osakeyhtiö Messipuiston valituksessa on vaadittu lisäselvitystä, josta ilmenee Messipojankujalle suuntautuvan lisäliikenteen vaikutus melutason sekä asuntojen ilmanlaatuun sekä selvitystä pysäköintihallin korotuksen kustannusjaosta.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 6 (18) Asuinviihtyvyys toteaa että MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Säännös on varmistamassa sitä, että kaavoittajan tietoon tulevat kaavan laatimisen kannalta perustavanlaatuiset seikat. Riittävyyden suhteen ei ole olemassa mitään yleistä säännöstä, vaan riittävyys tulee arvioida tapauskohtaisesti. Liikennemelua on tarkasteltu mallintamalla kaavaehdotuksen viitesuunnitelman mukainen tilanne ennustettu liikenteen kasvu huomioon ottaen. Sekä Länsisatamankadulle että Välimerenkadulle on oletettu liikennettä 10 000 ajoneuvoa/vrk sekä yksi raitiotielinja. Kaava-alueen AL-1-, KL-1- ja AKS-kortteleiden toimintojen arvioidaan tuottavanliikennettä yhteensä noin 500 1500 ajon./vrk Messipojankujalle riippuen KL1- ja AL-1- kortteliin sijoittuvista toiminnoista. Messipojankujan liikennemäärät ovat merkitykseltään vähäisiä melun ja ilmanlaadun kannalta ja ympäröivien kortteleiden ilmanotto voidaan järjestää Messipojankujalta. Kuten edellä on jo todettu nykyisen pysäköintilaitoksen omistaa Ruoholahden Pysäköinti Oy. Päätösvalta pysäköintilaitoksen mahdollisesta korottamisesta sekä kustannusten jaosta kuuluu pysäköintilaitoksen omistajalle. Kaavan mahdollistama pysäköintilaitoksen mahdollinen korottaminen olisi toteutuessaan Ruoholahden Pysäköinti Oy:n hanke eikä sitä ole otettu kaavatalouslaskelmissa huomioon kaupungin kustannuksena. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan kaavan valmistelu on perustunut riittäville selvityksille, eikä valittajan esittämille lisäselvityksille ole tarvetta. Valittajien mukaan kaavamuutoksen johdosta aiheutuva liikenteen, melun ja saasteiden lisääntyminen, sekä asuntojen varjostavuus ja näköalan muuttuminen vaikuttavat asuinviihtyvyyttä alentavasti. Valittajien käsityksen mukaan kaavan tavoitteissa kaupunkikuvalliset näkökohdat ovat syrjäyttäneet asumisviihtyvyyteen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet. toteaa, ettei näin ole menetelty. Jätkäsaaren alueen suunnittelun tavoitteena on osayleiskaavan mukaisesti suunnitella aluetta maankäytöltään tehokkaasti rakennettavana toimitila- ja asuinalueena. Asumisviihtyvyys, terveellisyys ja turvallisuus on otettu suunnittelussa kaikilta osin huomioon.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 7 (18) Kaavasta tiedottaminen Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on erityisesti Helsingin seudulle asetettu alueidenkäytön suunnittelussa muun muassa vaatimukseksi, että merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Kuten edellä on jo todettu, on Terassikorttelin suunnittelun tavoitteena ollut tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta tukeutuen julkiseen raideliikenteeseen. Asemakaavan muutoksen tavoitteeksi on asetettu viihtyisä, elävä ja ekologisesti kestävä osa kantakaupunkia, jossa työ, palvelut, asuminen, vapaa-aika ja virkistys lomittuvat toisiinsa. Kaavamuutoksen tavoitteet, perustelut sekä arvioidut vaikutukset on tuotu esille kaavaselostuksessa. Kaavan laatiminen on kokonaisharkintaa, jossa punnitaan suunnitellun maankäytön etuja ja haittoja niin kaava-alueen kuin sen ympäristönkin osalta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että elinympäristön heikkenemisestä ei ole kyse silloin, kun asuntoaluetta laajennetaan ja siitä aiheutuu esimerkiksi näköalojen muuttumista. Myöskään sellaisen kaavamuutoksen, jolla lisätään alueen katuja tai tieverkostoa ei ole katsottu aiheuttavan elinympäristön heikkenemistä (KHO 2.8.2002 t 1826; KHO 22.12.2003 t 3355 ja KHO 8.4.2003 t 882). ********** on valituksessaan esittänyt, että kaupunki ei ole tiedottanut päätöksestä valittajalle, asunto-osakeyhtiölle eikä isännöitsijälle ja näin ollen kaupunki on laiminlyönyt sille MRL 67 :n sekä 133 :n kuuluvan tiedottamisvelvollisuuden. toteaa että MRL 133 koskee rakennuslupaa koskevan hakemuksen tiedottamista, eikä sillä ole vaikutusta käsillä olevassa asiassa. MRL 67 :n mukaan kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on viipymättä lähetettävä tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Kaupunginvaltuuston kaavamuutoksen hyväksymistä koskeva päätös on kuulutettu säädetyllä tavalla, joten tieto on ollut osallisten saatavilla. Kaavamuutos on ollut nähtävillä 14.11.2014-15.12.2014. ********** on ennen kaavamuutoksen nähtävillä oloa jättänyt asiassa 17.9.2014 päivätyn kirjallisen mielipiteen. Asunto-osakeyhtiö Helsingin Messipuisto on jättänyt asiassa 1.10.2014 päivätyn kirjallisen mielipiteen. Valittajat eivät ole kaavan nähtävillä oloaikana kirjallisesti pyytäneet saada tietoa kaavan hyväksymisestä. Asunto-osakeyhtiön isännöitsijänä toimiva yhtiö ei ole tehnyt asiassa muistutusta eikä se ole kaavan nähtävillä oloaikana kirjallisesti pyytänyt saada tietoa kaavan hyväksymisestä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 8 (18) toteaa, että kaupunki ei ole laiminlyönyt sille MRL:n mukaisesti kuuluvaa tiedottamisvelvollisuutta. Asiassa ei siten ole menetelty virheellisesti vaikka edellä mainituille tahoille ei ole erikseen annettu tietoa kaavan hyväksymisestä. Muiden valituksissa esitettyjen vaatimusten ja väitteiden tutkimatta jättäminen Yhteenveto ********** on vaatinut Helsingin kaupungin velvoittamista korvaamaan asunnon arvonalennuksena aiheutuneen vahingon sekä oikeudenkäyntimaksun. Lisäksi ********** on vaatinut hallinto-oikeutta arvioimaan, onko Helsingin kaupunki tuomittava asiassa sakkorangaistuksen tai muuhun vastaavaan sanktioon. Kaava-asioissa muutoksenhakukeinona on kunnallisvalitus. Kuntalain 90 :n mukaan kunnallisvalituksen muutoksenhakuperusteet ovat: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 3) päätös on muuten lainvastainen. toteaa, että hallinto-oikeus voi kunnallisvalitusasiassa tutkia vain onko päätöksessä edellä mainittuja virheellisyyksiä siltä osin kuin päätöksestä on valitettu. Hallinto-oikeus voi pitää voimassa valtuuston päätöksen tai kumota sen ja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Hallinto-oikeus ei voi tehdä kaavaan MRL 203 :n nojalla muita muutoksia kuin oikaisuluonteisia korjauksia tai kunnan suostumuksella vähäisiä tarkistuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säännöstä, jonka nojalla asianosainen voisi saada korvausta elinympäristönsä heikentymisestä. Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu valittajan asunnon arvonalentumista koskevan vahingonkorvausvaatimuksen tutkiminen. Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei myöskään kuulu sakkorangaistuksen määrääminen. Edellä mainituilla valituksessa esitetyillä vaatimuksilla ja väitteillä ei ole merkitystä kaavapäätöksen laillisuutta arvioitaessa. toteaa, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Kaava täyttää MRL 54 asettamat edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavapäätös ei ole siten syntynyt kuntalain 90 :n tarkoittamalla virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lain vastainen. päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 9 (18) Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045 katri.erroll(a)hel.fi Maria Nelskylä, kaupunginasiamies, puhelin: 310 25251 maria.nelskyla(a)hel.fi Liitteet 1 Lausuntopyyntö 15.10.2015 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Oikeuspalvelut lausunnon hallinto-oikeudelle toimittamista varten Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunginvaltuusto on 26.8.2015 päättänyt hyväksyä 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) korttelin nro 20017 tonttien nro 12 ja 14, korttelin nro 20026, korttelin nro 20027 osan tonttia 1 sekä satama- ja katualueiden asemakaavan muutoksen 20.10.2014 päivätyn ja 9.6.2015 muutetun asemakaavapiirustuksen nro 12272 mukaisena. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on tehty Helsingin hallinto-oikeudelle kaksi valitusta. Helsingin hallinto-oikeus pyytää (15.10.2015) kaupunginhallitusta hankkimaan kaupunginvaltuuston lausunnon valitusten johdosta viimeistään 27.11.2015. Hallinto-oikeus on pidentänyt määräaikaa 29.1.2016 asti. Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 :n 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen. Lausuntoehdotus on kaupunginkanslian oikeuspalveluitten yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa laatiman lausunnon mukainen.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 10 (18) Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045 katri.erroll(a)hel.fi Maria Nelskylä, kaupunginasiamies, puhelin: 310 25251 maria.nelskyla(a)hel.fi Liitteet 1 Lausuntopyyntö 15.10.2015 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Oikeuspalvelut lausunnon hallinto-oikeudelle toimittamista varten Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria Kaupunginkanslia Oikeuspalvelut 12.1.2016 HEL 2015-011361 T 03 01 01 Helsingin hallinto-oikeus Dnro 06246/15/4103 ja 06248/15/4103 Kaupunginvaltuusto on 26.8.2015 päättänyt hyväksyä 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) korttelin nro 20017 tonttien nro 12 ja 14, korttelin nro 20026, korttelin nro 20027 osan tonttia 1 sekä satama- ja katualueiden asemakaavan muutoksen 20.10.2014 päivätyn ja 9.6.2015 muutetun asemakaavapiirustuksen nro 12272 mukaisena. Asunto-osakeyhtiö Helsingin Messipuisto ja ********** ovat valittaneet valtuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginvaltuustolta lausuntoa valitusten johdosta. Valituksissa esitetyt vaatimukset ja niiden keskeiset perusteet Valituksissa on muun muassa vaadittu, että hallinto-oikeus muuttaa kaavapäätöstä siten, että uusien rakennusten kerroslukumäärä ei ylitä olemassa olevaa kaavaa. Messipojankujaa ei kaavassa tule kaventaa,
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 11 (18) Valitusoikeus ja määräajan noudattaminen Lausunto valitusten johdosta vaan se tulee jättää nykyiseen leveyteensä. Valittajat ovat myös vaatineet, että olemassa oleva puurivistö säilytetään ennallaan ja että pysäköinti tulee järjestää Länsisatamankadun ja Välimerenkadun puolelta. Lisäksi autopaikkoja on varattava riittävästi kadunvarsille. Asunto-osakeyhtiö Messipuisto on vaatinut asiassa selvitystä, josta ilmenee Messipojankujalle suuntautuvan lisäliikenteen vaikutus melutasoon sekä asuntojen ilmanlaatuun sekä selvitystä pysäköintihallin korotuksen kustannusjaosta. Valitusten perusteina valittajat ovat muun muassa todenneet, että asunto-osakeyhtiön asukkaille oli aikanaan annettu ymmärtää, ettei taloyhtiön talon edustalle rakenneta mitään massiivista ja että näkymä puistoalueelle tulisi säilymään. Nykyiseen voimassa olevaan kaavaan verrattuna rakennusala tulee kolminkertaistumaan. Varjostustutkielman mukaan uudet talot varjostavat Messipojankuja 14:n asuntoja, mikä vaikuttaa asuinviihtyvyyteen sekä asuntojen myyntihintoihin. Uusi kaava poikkeaa käyttötarkoitukseltaan vanhasta, mikä lisää liikenteen määrää alueella. Lisäksi kavennettu katu johtaa muihin ongelmiin kuten melun ja saasteiden lisääntymiseen. Asuntojen korvausilma otetaan Messipojankujan puolelta. Liikenteen kasvun myötä huoneistojen korvausilman laatu tulee heikentymään. Kaavamuutoksella on asunnon omistajille suuri taloudellinen merkitys, kun asuntojen jälleenmyyntiarvo alenee huomattavasti. MRL 188 :n 1 momentin mukaan muutosta asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain 92 :n mukaan valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsenellä. Muutoksenhakijoiden kotipaikka on Helsinki. Muutoksenhakijoilla on siten asiassa valitusoikeus. Kuntalain 93 :n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. MRL 188 :n 5 momentin mukaan kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 :n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville. Kaupunginvaltuuston 26.8.2015 päivätty pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä 4.9.2015. Valitukset on toimitettu hallinto-oikeudelle 5.10.2015. Valitukset on siten tehty määräajassa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 12 (18) Valitusten hylkääminen ja tutkimatta jättäminen Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunginhallituksen tulisi antaa valitusten johdosta hallinto-oikeudelle seuraava lausunto. Lausunto on laadittu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. pyytää jäljempänä esitettävin perustein sekä kaupunginvaltuuston päätöksestä 26.8.2015 195 ilmenevin perustein valitusten hylkäämistä. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavaa koskevien sisältövaatimusten tai menettelysäännösten vastaisesti. Kaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Päätös on muiltakin osin lain mukainen. pyytää, että ********** valitus jätetään tutkimatta jäljempänä esitettävin perustein siltä osin, kun valituksessa on vaadittu kaupungin tuomitsemista vahingonkorvaukseen sekä sakkorangaistukseen. Perusteet Kaavamuutoksen tavoite Asemakaavamuutoksen selostuksen mukaan Terassitalokorttelin suunnittelun tavoitteena on ollut tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta tukeutuen julkiseen raideliikenteeseen. Jätkäsaaressa on tavoitteena tarjota monipuolisia asumismuotoja eri-ikäisille asukkaille kaikkiin eri elämäntilanteisiin. Asemakaavan muutoksen tavoitteeksi on asetettu viihtyisä, elävä ja ekologisesti kestävä osa kantakaupunkia, jossa työ, palvelut, asuminen, vapaa-aika ja virkistys lomittuvat toisiinsa. Kaavamuutoksen kaupunkikuvallisena tavoitteena on rajata korkeatasoinen aukiotila kahvila- ja ravintolapalveluineen Välimerenkadun varrelle. Aukio säilyttää Kalevankadun suuntaisen näkymäakselin rakentamiselta vapaana, joka mahdollistaa kaukonäkymien avautumisen keskustasta kohti Lauttasaarta sekä kaava-alueelta kohti keskustan maamerkkirakennuksia. Tavoitteena on lisäksi muodostaa Saukonpaadenpuiston päätteeksi Jätkäsaaren kaupunginosan uusi tunnistettava maamerkkirakennus. Kaavamuutosalueella on useita kaupunkikuvallisia tavoitteita. Saukonpaadenpuiston päätteeksi suunniteltu maamerkkirakennus, Terassitalokortteli, täydentää Ruoholahden kanavan kaupunkijulkisivua. Laivapojanaukion laajentaminen Välimerenkadun suuntaisesti mahdollistaa Ka-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 13 (18) Varjostavuus Pysäköinti ja liikenne levankadun näkymäakselin säilymisen. Kaava-muutosalue rajautuu Messipojankujan itäpuolella olemassa olevaan 90-luvulla rakennettuun asuinkerrostalokortteliin ja Länsisatamankadun länsipuolella 2014 valmistuneihin asuinkerrostalokortteleihin. Tiiviin ja tehokkaan uudisrakentamisen sijoittelussa on otettu huomioon sen varjostavuus suhteessa olemassa olevaan rakennuskantaan siten, että Messipojankujan puolelle on sijoitettu piha-alueita ja Jätkäsaarelle tyypillistä seitsemää kerrosta matalampia kolme kerrosta korkeita rakennuksia. Valituksissa on todettu kaavan varjostavan Messipojankuja 14:n asuntoja, mikä vaikuttaa valittajien mukaan heikentävästi asuinviihtyvyyteen. Olemassa olevassa kaavassa oleva koulurakennukselle merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO -korttelialue) on kaavaehdotuksessa muutettu asuin-, liike- ja toimitilarakentamisen korttelialueeksi (AL-1), koska opetusvirasto on ilmoittanut ettei sillä ole jatkossa alueelle suunnitteilla kouluhanketta. Voimassa olevan kaavan kerrosluku opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (4) on perustunut kaavan käyttötarkoituksen mukaiseen koulurakennuksen tyypilliseen kerroslukumäärään (3-4). Jätkäsaaressa toimitila- ja asuntorakentamisen tyypillinen kerroskorkeus on 7-8 -kerrosta. Messipojankujan varrella rakentamisen korkeutta on kuitenkin huomattavasti madallettu suhteessa Jätkäsaaren toimitila- ja asuntorakentamisen tyypillisen 7-8 -kerrosta korkeaan rakentamiseen. Kaavamuutosalueen rakentaminen tulee olemaan kerrosluvultaan Messipojankujan varrella merkittävästi matalampaa kuin jo rakennetulla Messipojankujan itäpuolella, jossa rakennukset ovat toteutuneet seitsemän kerrosta korkeina. Messipojankujaan rajautuva palvelurakennusten korttelialue (P) on kolme kerrosta korkea. Toimitilarakentamisen korttelialue (KL-1) rajautuu Messipojankujalle viisi kerrosta korkeana. Asuin-, liike ja toimitilarakentamisen (AL-1) korttelialueen kerrosluku nousee Messipojankujan varrella vastapuolella sijaitsevien nykyisten asuinkerrostalojen kohdalla viidestä kahdeksaan kerrokseen. toteaa, että alueen rakennusten varjostavuutta on tutkittu suhteessa olemassa olevaan rakennuskantaan. Varjostavuutta koskeva tutkielma on asemakaavaselostuksen liitteenä. Kuten selostuksesta ilmenee, on varjostavuus otettu huomioon. Vaikutukset on otettu huomioon siten, että Messipojankujaa rajaamaan on sijoitettu piha-alue, yleiselle jalankululle varattuja alueita sekä Messipojankujan nykyistä rakentamista kerrosluvultaan matalampaa rakentamista vähentämään varjostavuutta.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 14 (18) Ilmanlaatu ja melutaso Valituksissa on vaadittu, että uusien rakennusten pysäköintiin ajo järjestetään Länsisatamankadun ja Välimerenkadun puolelta. Lisäksi valituksissa on esitetty huoli lyhytaikaisten pysäköintipaikkojen saatavuudesta alueella, kun kadunvarsipysäköintipaikkojen määrä vähenee. Pysäköinnin osalta asemakaava muutoksessa on todettu, että pysäköinti tulee sijoittaa tontille yhteen tai kahteen maanalaiseen kellarikerrokseen, joiden ajoyhteys sijaitsee Messipojankujan puolella. Korttelin sisäpihan kannen korko on noin + 6,5 tasolla. Pelastusreitti kannen päälle kulkee tontilla sijaitsevan Helvi Leiviskän kujan kautta. AL-1-, KL-1- ja P-kortteleiden ajoyhteydet järjestetään Messipojankujan kautta liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Valituksissa vaadittua suoraa ajoyhteyttä korttelialueille alueellisilta kokoojakaduilta Länsisatamankadulta tai Välimerenkadulta ei edellä mainituista syystä osoiteta. KL-1-korttelin rakennuksen ja Välimerenkadun väliin jäävälle aukiolle sallitaan saattoliikenne. Messitytönkujan kautta on ajoyhteys LPA-1- kortteliin ja erityisasumisen korttelialueelle (AKS). Laivapojanaukiolle sallitaan huoltoliikenne aukiolla sijaitsevalle rakennukselle. Messipojankujan katualuetta kavennetaan Messitytönkadun ja Välimerenkadun välillä. Kadun länsireunan kohtisuorat pysäköintipaikat muutetaan kadun suuntaisiksi pysäköintipaikoiksi ja kadulta poistetaan puut. Messipojankujan katualueen leveys kapenee 22 metristä 16 metriin. Vastaavat tonttikadut ovat Jätkäsaaressa tyypillisesti 14,5 metriä leveitä. Näin ollen Messipojankujan katualueen mitoitus on tyypillistä käyttötarkoituksen mukaista Jätkäsaaren katualuemitoitusta väljempi. Laivapojanaukion kohdalla Messipojankuja suunnitellaan aukion jatkeeksi. Pyöräily on Messipojankujalla ajoradalla. AKS-korttelin muodostamisen seurauksena LPA-1 tontti kaventuu ja maanpäällisiä paikkoja poistuu. Pysäköintipaikat ovat Ruoholahden Pysäköinti Oy:n hallinnoimia. Poistuville autopaikoille osoitetaan hankkeen toteutuksen yhteydessä korvaavat autopaikat. Päätösvalta nykyisen pysäköintilaitoksen mahdollisesta korottamisesta ja kustannusten jaosta omistajien kesken kuuluu pysäköintilaitoksen omistajalle Ruoholahden Pysäköinti Oy:lle. Messipojankujan kadunvarsipaikat vähenevät nykyisestä. Kadunvarsipaikkoja on kuitenkin lähialueella vähintään 1 vieraspaikka / 1 000 k- m², mikä noudattaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 7.2.2012 hyväksymää asuntojen autopaikkamäärien laskentaohjetta. Valituksissa on esitetty liikenteen määrän kasvun aiheuttavan ongelmia muun muassa ilmanlaadun heikkenemisenä ja melutason nousemise-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 15 (18) Tehdyt selvitykset na. Puurivistön poistaminen Messipojankujalta vaikuttaa oleellisesi asuntojen melutasoon. Valittajien mukaan asunto-osakeyhtiö Helsingin Messipuiston useiden asuntojen korvausilma otetaan Messipojankadun puolelta, näin ollen huoneistojen korvausilman laatu tulee heikkenemään. Kaava-alueen AL-1-, KL-1- ja AKS-kortteleiden toimintojen arvioidaan tuottavan liikennettä yhteensä noin 500 1500 ajon./vrk Messipojankujalle riippuen KL1- ja AL-1- kortteliin sijoittuvista toiminnoista. Melun ja ilmanlaadun kannalta Messipojankujan liikennemäärät ovat merkitykseltään vähäisiä. Ympäröivien kortteleiden ilmanotto voidaan järjestää Messipojankujalta. Asunto-osakeyhtiö Messipuisto on vaatinut sen rakennusten saattamista nykyvaatimusten tasolle ilman ja meluhaittojen vähentämiseksi. toteaa, että kaavaehdotuksen mukaiset uudisrakennukset suojaavat toteutuessaan nykyistä kaavaa paremmin Messipojankujan varrella sijaitsevia olemassa olevia rakennuksia Länsisatamankadun ja Välimerenkadun liikennemelun ja päästöjen vaikutuksilta. Suunnitelmalla ei ole suurta vaikutusta alueen ekologiaan. Puurivistön poistaminen ei siten myöskään vaikuta merkittävästi asunto-osakeyhtiön asuntojen melutasoon. Katupuiden lukumäärä vähenee, mutta AL-1- korttelin pihojen istutukset ja KL-1 ja P-korttelialueiden kaavan edellyttämät viherkattoalueet lisäävät alueen viherpinta-alaa. Asunto-osakeyhtiö Messipuiston valituksessa on vaadittu lisäselvitystä, josta ilmenee Messipojankujalle suuntautuvan lisäliikenteen vaikutus melutason sekä asuntojen ilmanlaatuun sekä selvitystä pysäköintihallin korotuksen kustannusjaosta. MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Säännös on varmistamassa sitä, että kaavoittajan tietoon tulevat kaavan laatimisen kannalta perustavanlaatuiset seikat. Riittävyyden suhteen ei ole olemassa mitään yleistä säännöstä, vaan riittävyys tulee arvioida tapauskohtaisesti. Liikennemelua on tarkasteltu mallintamalla kaavaehdotuksen viitesuunnitelman mukainen tilanne ennustettu liikenteen kasvu huomioon ottaen. Sekä Länsisatamankadulle että Välimerenkadulle on oletettu liikennettä 10 000 ajoneuvoa/vrk sekä yksi raitiotielinja. Kaava-alueen AL-1-, KL-1- ja AKS-kortteleiden toimintojen arvioidaan tuottavanliikennettä yhteensä noin 500 1500 ajon./vrk Messipojankujalle riippuen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 16 (18) KL1- ja AL-1- kortteliin sijoittuvista toiminnoista. Messipojankujan liikennemäärät ovat merkitykseltään vähäisiä melun ja ilmanlaadun kannalta ja ympäröivien kortteleiden ilmanotto voidaan järjestää Messipojankujalta. Kuten edellä on jo todettu nykyisen pysäköintilaitoksen omistaa Ruoholahden Pysäköinti Oy. Päätösvalta pysäköintilaitoksen mahdollisesta korottamisesta sekä kustannusten jaosta kuuluu pysäköintilaitoksen omistajalle. Kaavan mahdollistama pysäköintilaitoksen mahdollinen korottaminen olisi toteutuessaan Ruoholahden Pysäköinti Oy:n hanke eikä sitä ole otettu kaavatalouslaskelmissa huomioon kaupungin kustannuksena. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan kaavan valmistelu on perustunut riittäville selvityksille, eikä valittajan esittämille lisäselvityksille ole tarvetta. Asuinviihtyvyys Valittajien mukaan kaavamuutoksen johdosta aiheutuva liikenteen, melun ja saasteiden lisääntyminen, sekä asuntojen varjostavuus ja näköalan muuttuminen vaikuttavat asuinviihtyvyyttä alentavasti. Valittajien käsityksen mukaan kaavan tavoitteissa kaupunkikuvalliset näkökohdat ovat syrjäyttäneet asumisviihtyvyyteen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet. toteaa, ettei näin ole menetelty. Jätkäsaaren alueen suunnittelun tavoitteena on osayleiskaavan mukaisesti suunnitella aluetta maankäytöltään tehokkaasti rakennettavana toimitila- ja asuinalueena. Asumisviihtyvyys, terveellisyys ja turvallisuus on otettu suunnittelussa kaikilta osin huomioon. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on erityisesti Helsingin seudulle asetettu alueidenkäytön suunnittelussa muun muassa vaatimukseksi, että merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Kuten edellä on jo todettu, on Terassikorttelin suunnittelun tavoitteena ollut tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta tukeutuen julkiseen raideliikenteeseen. Asemakaavan muutoksen tavoitteeksi on asetettu viihtyisä, elävä ja ekologisesti kestävä osa kantakaupunkia, jossa työ, palvelut, asuminen, vapaa-aika ja virkistys lomittuvat toisiinsa. Kaavamuutoksen tavoitteet, perustelut sekä arvioidut vaikutukset on tuotu esille kaavaselostuksessa. Kaavan laatiminen on kokonaisharkintaa, jossa punnitaan suunnitellun maankäytön etuja ja haittoja niin kaava-alueen kuin sen ympäristönkin osalta. Oikeuskäytännössä on kat-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 17 (18) Kaavasta tiedottaminen sottu, että elinympäristön heikkenemisestä ei ole kyse silloin, kun asuntoaluetta laajennetaan ja siitä aiheutuu esimerkiksi näköalojen muuttumista. Myöskään sellaisen kaavamuutoksen, jolla lisätään alueen katuja tai tieverkostoa ei ole katsottu aiheuttavan elinympäristön heikkenemistä (KHO 2.8.2002 t 1826; KHO 22.12.2003 t 3355 ja KHO 8.4.2003 t 882). ********** on valituksessaan esittänyt, että kaupunki ei ole tiedottanut päätöksestä valittajalle, asunto-osakeyhtiölle eikä isännöitsijälle ja näin ollen kaupunki on laiminlyönyt sille MRL 67 :n sekä 133 :n kuuluvan tiedottamisvelvollisuuden. MRL 133 koskee rakennuslupaa koskevan hakemuksen tiedottamista, eikä sillä ole vaikutusta käsillä olevassa asiassa. MRL 67 :n mukaan kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on viipymättä lähetettävä tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Kaupunginvaltuuston kaavamuutoksen hyväksymistä koskeva päätös on kuulutettu säädetyllä tavalla, joten tieto on ollut osallisten saatavilla. Kaavamuutos on ollut nähtävillä 14.11.2014-15.12.2014. ********** on ennen kaavamuutoksen nähtävillä oloa jättänyt asiassa 17.9.2014 päivätyn kirjallisen mielipiteen. Asunto-osakeyhtiö Helsingin Messipuisto on jättänyt asiassa 1.10.2014 päivätyn kirjallisen mielipiteen. Valittajat eivät ole kaavan nähtävillä oloaikana kirjallisesti pyytäneet saada tietoa kaavan hyväksymisestä. Asunto-osakeyhtiön isännöitsijänä toimiva yhtiö ei ole tehnyt asiassa muistutusta eikä se ole kaavan nähtävillä oloaikana kirjallisesti pyytänyt saada tietoa kaavan hyväksymisestä. toteaa, että kaupunki ei ole laiminlyönyt sille MRL:n mukaisesti kuuluvaa tiedottamisvelvollisuutta. Asiassa ei siten ole menetelty virheellisesti vaikka edellä mainituille tahoille ei ole erikseen annettu tietoa kaavan hyväksymisestä. Muiden valituksissa esitettyjen vaatimusten ja väitteiden tutkimatta jättäminen ********** on vaatinut Helsingin kaupungin velvoittamista korvaamaan asunnon arvonalennuksena aiheutuneen vahingon sekä oikeudenkäyntimaksun. Lisäksi ********** on vaatinut hallinto-oikeutta arvioimaan, onko Helsingin kaupunki tuomittava asiassa sakkorangaistuksen tai muuhun vastaavaan sanktioon. Kaava-asioissa muutoksenhakukeinona on kunnallisvalitus. Kuntalain 90 :n mukaan kunnallisvalituksen muutoksenhakuperusteet ovat:
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 18 (18) Yhteenveto 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 3) päätös on muuten lainvastainen. toteaa, että hallinto-oikeus voi kunnallisvalitusasiassa tutkia vain onko päätöksessä edellä mainittuja virheellisyyksiä siltä osin kuin päätöksestä on valitettu. Hallinto-oikeus voi pitää voimassa valtuuston päätöksen tai kumota sen ja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Hallinto-oikeus ei voi tehdä kaavaan MRL 203 :n nojalla muita muutoksia kuin oikaisuluonteisia korjauksia tai kunnan suostumuksella vähäisiä tarkistuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säännöstä, jonka nojalla asianosainen voisi saada korvausta elinympäristönsä heikentymisestä. Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu valittajan asunnon arvonalentumista koskevan vahingonkorvausvaatimuksen tutkiminen. Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei myöskään kuulu sakkorangaistuksen määrääminen. Edellä mainituilla valituksessa esitetyillä vaatimuksilla ja väitteillä ei ole merkitystä kaavapäätöksen laillisuutta arvioitaessa. toteaa, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Kaava täyttää MRL 54 asettamat edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavapäätös ei ole siten syntynyt kuntalain 90 :n tarkoittamalla virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lain vastainen. Lisätiedot Maria Nelskylä, kaupunginasiamies, puhelin: 310 25251 maria.nelskyla(a)hel.fi