SYNTYYKÖ TIETEESTÄ VIISAUTTA? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Edistyksen päivät 10.10.2014
VIISAUS JÄRJEN HYVEENÄ ARISTOTELES: Nikomakhoksen etiikka luonteen hyveiden (kr. arete) ohella ihmisellä on rationaaliseen sielun osaan eli järkeen liittyviä intellektuaalisia hyveitä viisaus (kr. sofia) ymmärrys käytännöllinen järki (kr. fronesis) viisaus tässä kapeassa merkityksessä liittyy Aristoteleen logiikkaan ja tieteen menetelmään ja kattaa intuitiivisen järjen kautta tajutut tieteen ensimmäiset premissit ja niistä syllogistisesti johdetut seuraukset
TIETO PLATON: Theaitetos - tieto (kr. episteme, lat. scientia) on oikeutettu totuudenmukainen käsitys ARISTOTELES - tietää että vs. tietää miksi - tiede tuottaa hyvin perustellun tosiasiatiedon lisäksi selityksiä ja ymmärrystä
FILOSOFIA kr. sofia, lat. sapientia filosofit = viisauden ystävät, totuuden etsijät sofistit = viisastelijat, menestyksen tavoittelijat laajassa merkityksessä viisaus kattaa teoreettisen ja käytännöllisen filosofian, tiedon ja moraaliset hyveet (ARISTOTELES) tämä viisauden käsite, jossa on kaksi pilaria, tuli vallitsevaksi länsimaisessa aatehistoriassa
KARDINAALIHYVEET Milanon piispa AMBROSIUS viisaus, harkinta (sapientia, prudentia) kohtuullisuus (temperantia) oikeamielisyys (iustitia) rohkeus (fortitudo)
FRANCIS BACON Novum Organon 1620 edistysoptimismi tieto saavutetaan oikean metodin avulla tieto on valtaa: uudet keksinnöt voivat vähentää ja voittaa elämän kurjuuksia ja välttämättömyyksiä
TIETEEN EDISTYMINEN - vielä keskiajalla scientia oli valmiin tiedon hallussapitoa, järjestämistä ja opettamista - uuden ajan alku: tieteen tehtävä on uuden tiedon etsintä tutkimuksen avulla (BACON, DESCARTES, tieteen vallankumous) - PEIRCE: fallibilismi, tiede on itseäänkorjavaa, tutkimus, tiedeyhteisön kriittinen keskustelu
CARL VON LINNÉ Raamattu: ihminen luotu Jumalan kuvaksi kasvi- ja eläinlajien luokittelu 1735 ihminen kuuluu nisäkkäiden luokkaan, kädellisten lahkoon, lajinimenä Homo sapiens, viisas ihminen nykyihminen: Homo sapiens sapiens
COMENIUS Suuri opetusoppi 1650 pansofia: kaikille ihmisille koulutuksen kautta jaettava viisaus
IMMANUEL KANT JA VALISTUS Mitä on valistus? 1784 Upseeri: älkää järkeilkö, vaan harjoitelkaa! Rahaneuvos: älkää järkeilkö, vaan maksakaa! Pappi: älkää järkeilkö, vaan uskokaa! Valistus: sapere aude!, rohkene ajatella, käytä omaa järkeäsi, uskalla olla viisas
J. V. SNELLMAN Om det akademiska studium 1840 sivistys saks. Bildung, ruots. bildning, kr. paideia suomen länsimurteissa: pellavan harjaaminen, siistiminen tietäminen (vetandet) ja siveellisyys (sedlighet) tutkimukseen perustuva oppiminen asiantuntemuksen käyttö isänmaan hyväksi sivistysprosessi muodostaa sen mikä ihmisessä on ihmistä
SIVISTYSYLIOPISTO HUMBOLDT, HERDER: Bildung durch Wissenschaft sivistys tieteen avulla, 1810 SNELLMAN: tutkimusperustainen oppiminen, tietojen sisältö ajan tasalla, oppiminen tutkimusta jäljittelemällä, ei muistitietoa vaan kykyä etsiä ja luoda uutta tietoa, rakkaus tietoon yliopistolaki: tieteellinen ja taiteellinen sivistys, tutkimuksen ja taiteen vapaus, tutkimukseen perustuva ylin opetus, nuorison kasvattaminen isänmaan ja ihmiskunnan palvelemiseen
TIEDOLLISET TAIDOT kyky etsiä, hankkia, muodostaa, arvioida, korjata ja soveltaa tietoa oppimaan oppiminen kysymysten logiikka tutkiva oppiminen hajautettu ryhmä-äly SOKRATES, PLATON: dialogit, Akatemia nykyinen avoin tiede ja escience
TIETEIDEN YHTEISTYÖ tieteenalojen ja tiedekuntien rajat ylittävä tutkimus ja opetus yliopistojen strategioissa ja tutkimusrahoittajien ohjelmissa monitieteisyys vastapainona eriytymisen kautta syntyville monotieteille yhteistyöllä erilaisia syvyysasteita
MONITIETEELLISYYS (multidisciplinarity) instituutit, joissa monen alan tutkijoita HY:n tutkijakollegium samaa kohdetta tarkastellaan usean eri tieteen näkökulmasta HY:n tutkimusverkostot (ympäristötutkimus, kaupunkitutkimus, Eurooppa-tutkimus) Suomen Akatemian tutkimusohjelmat (ikääntyminen, syrjäytyminen) toisiaan täydentävät tarkastelut, tulokset voidaan yhdistää loppuraportissa, ei kuitenkaan syvempää keskinäistä kommunikaatiota
TIETEIDENVÄLISYYS (interdisciplinarity) sateenvarjoalat, joissa yhteistä kohdetta tutkivat eri alat säilyttävät identiteettinsä, mutta pyrkivät oppimaan toisiltaan menetelmiä, kysymyksiä, käsitteitä ja teorioita tieteentutkimus (filosofia, historia, sosiologia, psykologia, taloustiede) naistutkimus tulevaisuudentutkimus aluetieteet (Pohjois-Amerikan tutkimus)
POIKKITIETEELLISYYS (transdisciplinarity) vahvin integraation muoto, tuloksena uusi teoreettinen viitekehys tai paradigma ja sen myötä syntyvä uusi erityistiede systeemiteoria kognitiotiede naistutkimus/sukupuolijärjestelmän tutkimus
BERTRAND RUSSELL The Scientific Outlook 1931 Jotta siis tieteellinen sivistys olisi hyvä, tiedon kasvuun tulisi välttämättä liittyä viisauden kasvu. Viisaudella tarkoitan oikeata käsitystä elämän päämääristä. Tätä ei tiede itse tarjoa. Tieteen kasvu ei sellaisenaan ole riittävä takaamaan aitoa edistystä, vaikka se onkin yksi edistyksen vaatimista edellytyksistä.
ERIK STENIUS Tankens gryning 1953 modernin ajattelun dilemma: Vi vet numera att sökandet efter det sanna följer en väg, sökandet efter det sköna och goda en annan. Trots att vi på den förra vägen gjort betydande framsteg är våra steg på den senare lika stapplande som någonsin förr.
HYVÄ ELÄMÄ viisauteen ja sivistykseen kuuluu näkemys hyvästä elämästä ja oikeudenmukaisuudesta vastuu ympäristöstä, ihmisestä ja yhteiskunnasta tiedon hyväksikäyttö: vapaus ja turvallisuus, hyvinvointi ja perusoikeudet viisaus ei vain karttunutta kokemusta vaan myös moraalikasvatuksen kautta opittavaa ajattelun taitoa elämän valinnoista