Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland

Samankaltaiset tiedostot
Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta

Alzheimerin taudin ehkäisy

Terveyttä edistävää ruokaa aivoille

Voidaanko liikunnalla ja muilla elintavoilla ehkäistä muistisairauksia? Miia Kivipelto, MD, PhD Geriatrian professori, tutkimusjohtaja

Ravitsemus ja liikunta edistävät kognitiota ja toimintakykyä ikääntyessä

Miten lisätä ikääntyvien toimintakykyä

Muistisairauksien ennaltaehkäisy

Muistin heikkenemisen ennaltaehkäisy

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO

Muistisairaudet saamelaisväestössä

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Muistisairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Jotain uutta muistisairauksien hoitoon Valtakunnalliset geriatripäivät Merja Hallikainen, LT, Itä-Suomen yliopisto

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Muistisairauksien uusia tuulia

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Syö muistisi hyväksi

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti. HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri

Muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuudennäkymiä

Liikunta ja muisti. Pro terveys Joni Keisala

Alzheimerin taudin lääkkeet

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Muistisairaiden määrä lisääntyy

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?

L ähes mikä tahansa aivoja vaurioittava tekijä

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

FINGER-elintapaohjelma toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Terveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus

Muistisairaudet

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

Aivoterveys ja ravitsemus miten ruokavalio vaikuttaa

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Merja Hallikainen, LT Itä-Suomen yliopisto. Muisti takkuaa - tiedonkäsittely ongelmien ehkäisy ja varhainen hoito

Elintavat ja muisti ravitsemus. Laillistettu ravitsemusterapeutti, FT Marja Vanhala ODL Liikuntaklinikka

Suklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Lääkkeet muistisairauksissa

Miten muistihäiriötä voi estää tai hoitaa? Turku Merja Hallikainen, LT Kliininen tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Muistisairaana kotona kauemmin

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Web page: Updated:

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

Elintapojen merkitys kohonneeseen muistisairauksien. riskiin työikäisillä ja miksi riskiryhmään kuuluvat. kieltäytyvät elintapaneuvonnasta

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

KUKKARO KIINNI. Työkalu parempaan luustoterveyteen Luustoviikon materiaalien julkaisu

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Muistisairauksien diagnosointi

Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä

Transkriptio:

Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät 2.11.2017 Hilkka Soininen

Fokuksessa muistisairaudet Suomessa vuosikymmenien tutkimusperinne Muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon käypähoitosuositukset, hoitopolut Kansallinen muistiohjelma Varhainen ja oikea diagnoosi Muuttuvat diagnostiset kriteerit Alzheimerin taudin hoito oireenmukainen, taudinkulkuun vaikuttava Katse muistisairauksien ehkäisyyn

Progression of Alzheimer s disease Abnormal CSF Aβ 42 Amyloid imaging FDG-PET MRI hippocampal volume CSF Tau Cognitive performance Function (ADL) Amyloid imaging FDG-PET MRI hippocampal volume CSF Aβ 42 Cognitive performance Function (ADL) CSF Tau Normal Presymptomatic emci LMCI Dementia Time Aisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6:239-246.

Alzheimerin taudin lääkehoito uusia tautiprosessiin vaikuttavia hoitoja tutkitaan Kolinesteraasin estäjät: donepeziili, rivastigmiini, galantamiini Memantiini Kokeellisia hoitoja Amyloidin kertymiseen vaikuttavat aineet Beta- ja gamma sekretaasin estäjät Immunologiset hoidot Fosforylaation estäjät, GSK3 inhibiittorit... 20 Faasi III ja n. 50 Faasi II kliinistä lääketutkimusta Alzheimerin taudissa rekisteröity

Miksi monet tutkimukset ovat jääneet negatiivisiksi? Lääkekandidaatit? Potilaat tutkimuksissa liian vaikeasti sairaita MCI- tutkimukset heterogeeninen tutkimusjoukko Päätepistemuuttujat liian epäherkkiä Varhaisvaiheen riittävän pitkät tutkimukset Oikea potilasvalinta, biomarkkerit Herkät mittarit Ammattitaitoiset tutkimuskeskukset

Projekteja

LipiDiDiet results published STUDY DESIGN Objective Study design To investigate the effects of Fortasyn Connect (Souvenaid) in prodromal AD Randomised, controlled, double-blind, parallel-group Rescue medication allowed after progression to dementia Subjects 311 subjects with prodromal AD (Dubois et al, 2007) 55-85 years, MMSE >24 Intervention Duration Centres Active (incl. Fortasyn Connect) vs. iso-caloric control, 125 ml daily 24 months 11 sites in 4 countries

Data are observed mean change from baseline and standard error. * p<0 05, ** p<0 01 (mixed model, mitt). Main results NTB primary endpoint CDR-SB MRI total hippocampal volume ** ** Lower than expected cognitive decline 45% less worsening 26% less deterioration Soininen et al, Lancet Neurology 2017

Alzheimerin tauti on monitekijäinen oireyhtymä RISKITEKIJÄT APOE, muut geenit Alkoholin liikakäyttö Epäterveellinen ruokavalio Aikuisikä Keski-ikä Vanhuusikä Transitio 0 20 60 75 Fyysinen aktiivisuus Terveellinen ruokavalio Koulutus Hypertensio Ylipaino Tupakointi Älyllinen ja sosiaalinen aktiivisuus SUOJATEKIJÄT Dyslipidemia Diabetes Neuronituho Aivoreservi?? Verisuonitapahtumat MUISTISAIRAUS Kivipelto et al., Nature Neurol Rev, 2014 Kivipelto et al., Oxford Ger Text Medicine in press 02/11/2017 9 9

Kuinka paljon Alzheimerin tautia voi ehkäistä? Riskitekijä PAR Diabetes 2.9% Keski-iän verenpaine 5.1% Keski-iän lihavuus 2.0% Vähäinen liikunta 12.7% Masennus 7.9% Tupakointi 13.9% Vähäinen koulutus 19.1% Yhdistetty PAR* 28.2% Kuulon heikkeneminen? Sosiaalinen eristäytyminen 20 % väheneminen riskitekijöissä vähentäisi 15 % AT:sta vuoteen 2050 mennessä Norton et al., Lancet Neurol, 2014 Kivipelto & Mangialasche, Nature Neurol Rev, 2014 Brookmeyer et al., Alzheimers Dement 2007 Livingston et al., Lancet 2017 PAR=population-attributable risk. *Adjusting for non-independence of the risk factors. 02/11/2017

Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability Muistitoimintojen Heikentymisen Ehkäisytutkimus 02/11/2017 11

SEULONTAKÄYNTI 1. BASELINE KÄYNTI 2. BASELINE KÄYNTI SATUNNAISTAMINEN INTERVENTION TIEDOTUSTILAISUUS INTERVENTIOAIKATAULU RAVITSEMUS: 8 ryhmätapaamista, 3 yksilötapaamista INTENSIIVINEN INTERVENTIO LIIKUNTA: 1-2x/vk lihaskunto 2-4x/vk aerobinen LIIKUNTA: 2x/vk lihaskunto 4-5x/vk aerobinen LIIKUNTA: 2-3x/vk lihaskunto 5x/vk aerobinen KOGNITIIVINEN HARJ: 9 ryhmätapaamista Omaehtoinen harjoittelu KOGNITIIVINEN HARJ: 2 ryhmätapaamista Omaehtoinen harjoittelu SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN TARKKA SEURANTA JA HALLINTA Hoitaja: 6 tapaamista, Lääkäri: 3 tapaamista kuukausi 3 6 9 12 15 18 21 24 MINI- INTERVENTIO TAVANOMAINEN TERVEYSNEUVONTA 02/11/2017 12

Intervention vaikutus kognition muutokseen mitattuna NTB testisarjalla (ensisijainen päätetapahtuma) Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa: Estimaatti (95% CI) = 0.022 (0.002-0.042) p=0.03 Ngandu, Kivipelto et al, Lancet, March 12, 2015 Viivat = kognition muutos alkutilanteesta 12 kk ja 24 kk saakka Korkeampi arvo = parempi suoritus Pylväät = keskivirhe, P-arvo = ryhmien välinen ero kognition muutoksen suhteen

0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 Intervention vaikutus kognition muutoksen eri osa-alueilla Toiminnanohjaus 0,00 Baseline 12 months Control 24 months (Toissijainen päätetapahtuma) Tiedonkäsittelyn nopeus 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 Baseline 12 months 24 months Control Intervention Vaativat muistitehtävät 83% enemmän paranemista 150% enemmän paranemista 40% enemmän paranemista Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa: Estimate (95% CI), p-arvo 0.027 (0.001-0.052) 0.030 (0.003-0.057) 0.038 (0.002-0.073) p=0.04 p=0.03 p=0.04 Ngandu, Solomon, Kivipelto, et al, Lancet 2015

World Wide FINGERS UK-FINGER FINGER US-POINTER CHINA-FINGER SINGER Launch at http://wwfingers.com

European Dementia Prevention Initiative www.edpi.org FINGER Pre-DIVA Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (Kivipelto et al.,lancet 2015) Prevention of Dementia by Intensive Vascular Care (van Charante et al., Lancet 2016) MAPT Multidomain Alzheimer Preventive Trial (Andrieu et al, Lancet Neurol 2017) Yhdistetyt aineistot & yhteiset analyysit > 6000 henkilöä Mitä tähän mennessä on opittu: Intervention ajoitus on tärkeää: aloita ajoissa! Intervention kohdejoukko: keskitytään riskiryhmiin! Interventiot: tehdään oikeita asioita ja tarpeeksi tehokkaasti! 16

Mitä nyt tiedämme ja mihin olemme menossa muistisairauksien ennaltaehkäisyssä? 1. Muistisairaudet riskitekijät ovat moninaiset: kokonaisvaltainen elintapainterventio todennäköisesti tehokkain 2. FINGER: käytännönläheinen malli, jota voidaan soveltaa ja testata eri ympäristöissä ja eri väestöryhmillä. 3. Tulevaisuus: Yksi malli ei sovi kaikille! - Räätälöidyt, riskiprofiilin huomioivat elintapaohjeet - Lääke- ja elintapatutkimusten yhdistäminen - Uuden teknologian käyttö 4. WW-FINGERS: maailmanlaajuinen yhteistyö tärkeää! - Kokemusten ja aineistojen jakaminen - Yhteiset tutkimusmenetelmät - Käytännön ennaltaehkäisymallit ja suositukset

Pidä aivosi kunnossa Sydänterveys on aivoterveyttä Aktiivinen elämäntapa Vaaratekijät hallintaan koko elämänkaaren ajan Monipuolinen ja terveellinen ravinto Hyvä hoito Käytä aivojasi Sosiaalinen ja älyllinen aktiivisuus Liikunta Negatiivisen stressin välttäminen, lepo 18