Lähi- ja perushoitajien näkemys työkuvansa kehittämisestä pitkäaikaishoidossa Ulla Halonen Uudistuvat työnkuvat -hanke kevät-kesä 2012
Esimiehen pitää olla rohkea vastuuttamaan sopiviin pieniin tehtäviin. että siitä sais sitä motivaatiota, että sain jonkun erikoistehtävän. JOHDANTO Uudistuvat työnkuvat hankkeen lähtökohtana on ollut erityisesti sairaanhoitajien toimenkuvan kehittäminen pitkäaikaishoidossa niin, että se vastaisi paremmin heidän saamaansa koulutusta ja osaamista. Toimenkuvia on kuitenkin vaikea kehittää erillään muista ammattiryhmistä, kun huomioon täytyy ottaa henkilöstöresursointi ja muiden ammattiryhmien toimenkuva. Sairaanhoitajille tehtyjen haastatteluiden jälkeen nousi esille ajatus haastatella myös lähi- ja perushoitajia siitä, miten he näkevät sairaanhoitajien ja toisaalta oman ammattiryhmänsä tulevaisuuden pitkäaikaishoidossa. Haasteltavat olivat joko lähi- tai perushoitajia, mutta tässä raportissa käytetään nimitystä lähihoitajat toiston välttämiseksi. Taustatiedot Lähi- ja perushoitajat haastateltiin samaa puolistrukturoitua lomaketta käyttäen kuin sairaanhoitajat. Haastateltuja lähihoitajia oli yhteensä 8 neljältä eri osastolta. He olivat iältään 19 54 -vuotiaita. Haastattelut kestivät noin tunnin ja ne toteutettiin kesäkuussa 2012. Työkokemusta vanhuspuolella heillä oli runsaasti, 3 32 vuotta, keskimäärin yli 15 vuotta. Nykyisessä yksikössään haastatellut olivat työskennelleet muutamista kuukausista kymmeniin vuosiin. Taulukko 1: Haastateltujen taustatiedot Keski-ikä Työkokemus vanhuspuolella Työkokemus nykyisessä yksikössä 38 vuotta 3-32 vuotta, keskimäärin yli 15 vuotta 0-25 vuotta
Miksi valinnut vanhustyön omaksi alakseen? Lähihoitajilta kysyttiin, miksi he ovat valinneet juuri vanhuspuolen omaksi alakseen. Useat olivat sairaanhoitajien tavoin vain kokeneet alan omakseen asiaa sen enempi pohtimatta. Osa oli ajautunut vanhuspuolelle ja eräs vastanneista kertoi opintoihin liittyvän harjoittelun kautta syttyneensä alalle. Vanhustyötä kuvattiin myös monipuoliseksi ja pitkät hoitosuhteet ja kokonaisvaltaisuus tuotiin esille valintaperusteissa. mää koen että ne on semmosia asiakkaita ketä mää haluan hoitaa että nykyään on paljon näitä sairauksia ja niistä täytyy tietää ja opiskella, että tämä on semmosta aikaa moninaista, että montaa asiaa ittessään voi käyttäää hyväksi tässä työssä. Miksi ei ole mennyt akuutimmalle puolelle? Osa lähihoitajista oli ollut töissä akuutilla puolella, ja olivat tykänneet olla sielläkin. Lähihoitajat eivät olleet sairaanhoitajien tavoin niin ehdottomia siitä, että juuri pitkäaikaishoito olisi ollut ainoa sopiva vaihtoehto työskennellä. Osa oli saanut töitä sopivasti ja viihtynyt niin hyvin, etteivät halunneet lähteä pois. Muutama haastatelluista oli edelleen valmis lähtemään, jos sopivia paikkoja sattuisi vapautumaan. Lähtemisajatuksia oli nostanut ajatuksiin kokemus jatkuvasti kiristyvästä työtahdista. vähennetään vaan työntekijöitä ja aina katsotaan ettei vaikuta mihinkään, että resurssit vähenee ja pitää tehdä se sama homma. Kokeeko voivansa hyödyntää osaamistaan? Kaikki lähihoitajat kokivat pystyvänsä hyödyntämään osaamistaan pitkäaikaishoidossa. Vain yksi lähihoitaja mietti, että jotain taitoja voi unohtua, kun ei tarvitse työssään tehdä kaikkia hoitotoimenpiteitä. Lisäksi tuotiin esille, että myös uusia asioita täytyy välillä opetella työn lomassa. Useimmat kokivat pystyneensä hyödyntämään omaa osaamista.
Useimmat korostivat, että on omasta itsestä kiinni, mitä kaikkea voi ja saa lähihoitajana tehdä verrattuna sairaanhoitajiin. Eräs osastoa vastikään vaihtanut lähihoitaja mietti, että nykyisellä osastolla oli liian suuri ero lähi- ja sairaanhoitajien roolien välillä. Edellisessä yksikössään lähihoitajat olivat voineet olla mukana lääkärinkierroilla ja tehdä samoja paperiasioitakin kuin sairaanhoitajat, mutta nykyisessä yksikössä työt olivat ns. sairaanhoitajien töitä. Hän ihmetteli ja oli harmissaan asiasta, koska oli tottunut hoitamaan näitä asioita. Samalla hän pohti, että rohkeus em. asioita häviää, kun niitä ei pääse tekemään. ei siellä eroteltu sitä, että oliko mikä hoitaja. Että täällä ehkä erottelu on selkeempää, että mitä saa tehdä, Ja just kun oli tottunut siihen, että se ei ollut mikään ongelma, että onko tää nyt oikeesti näin, että eikö tommostakaan asiaa osaa hoitaa. Onko kokenut osaamisensa laskeneen vanhuspuolella? Suurin osa lähihoitajista kertoi, että eivät olleet kokeneet osaamisensa laskeneen vanhuspuolella. Jälleen myös tämän kysymyksen kohdalla tuotiin esille, että on omasta itsestä ollut kiinni, mitä asioita saa tehdä. Ainoastaan lääkehoidon osalta osaamisen pelättiin pikkuhiljaa laskevan vastikään tulleen koneellisen pussijakeluun siirtymisen myötä. Ei ainakaan vielä, tuoreessa muistissa opitut asiat, ja on niitä päässy tekemäänkin, että hyvin vähän sellaista mitä ei oo saanu tehdä. Milloin sairaanhoitajia tarvitaan pitkäaikaishoidossa? Sairaanhoitajien ja lähihoitajien toimenkuvat ovat riippuvaisia toisistaan, joten lähihoitajilta kysyttiin mielipidettä siitä, milloin pitkäaikaishoidossa tarvitaan sairaanhoitajia. Suurin osa lähihoitajista koki, että nykyinen määrä on ollut hyvä, kun lähes aina Lähihoitajat pitivät nykyistä sairaanhoitaja määrää hyvänä
on ollut sairaanhoitaja vuorossa mukana. Sairaanhoitajia pidettiin tukena ja turvata erityisesti päätöksentekovaiheissa. Sairaanhoitajien tiedon katsottiin olevan myös tarpeellista, kun asukkaiden kuntoisuus laskee ja toiminta on yhä hoidollisempaa. Lisäksi sairaanhoitajien katsottiin ottavan vastuuta kokonaisvaltaisesti koko osastosta. Että vaikka me osattas tehdä jotain niin se on harhakuva vaikka seurannassa näyttäs että tehdään samoja asioita. niin tehdään erilaisia asioita. Toisaalta kukaan lähihoitajista ei kokenut, että sairaanhoitajia tarvittaisiin enempääkään. Ihmetystä oli useammalla herättänyt myös se, kun joskus oli työvuoroon sattunut kaksi tai jopa neljäkin sairaanhoitajaa. Erityisesti viikonloppuina asiaa pidettiin resurssien tuhlaamisena. No ei välttämättä ihan joka vuorossa, mutta miten sen nyt sanos, yks vuoro per päivä ehkä vois olla. On pistänyt silmään, että on ollut useampia sairaanhoitajia samassa vuorossa ja viikonloppuisin Lähihoitajilta kysyttiin myös sitä, onko eroa eri vuoroissa sairaanhoitajan tarpeellisuudella. He päätyivät samaan tulokseen kuin sairaanhoitajat sunnuntai-illoista oltiin valmiita luopumaan. Sen jälkeen voisi pohtia arki-iltojen tarvetta. Viikonlopun aamuvuoroissa toivottiin sairaanhoitajia olevan, koska lääkäri ei ole silloin tavoitettavissa. Lähihoitajat eivät toivoneet sairaanhoitajien vähentämistä, mutta osa oli valmis joistakin vuoroista tinkimään sairaanhoitajasta. Lisäksi pohdittiin, että yhdessä sovitut hoitolinjat tai naapuriosastojen apu voisi tällöin helpottaa lähihoitajien pärjäämistä. Yhteenvetona voisi todeta, että jos sairaanhoitajat halusivat heidän ammattiryhmänsä olevan joka vuorossa töissä, niin lähihoitajat olivat aavistuksen valmiimpia vähentämään sairaanhoitajia pois, mutta vain iltavuoroista. Olisiko mahdollisuus ottaa lisää vastuuta työstä? Osa lähihoitajista koki, että he ovat saaneet jo tähän mennessä riittävästi vastuuta ja halukkuutta sen lisäämiseen ei ollut. Tarvittaessa osa oli valmis ottamaan vastuuta On mahdollista, ettei aina ole sairaanhoitajaa, mutta on kiva jos on. Varsinkin, jos siellä on sairaanhoidollista osaamista vaativa tilanne.
myös enemmän ja muutama haluaisikin enemmän vastuuta, esimerkiksi lääkehoidosta tai tilauksista. Lähihoitajien vastuun saamisessa on vastausten perusteella jonkin verran eroja yksiköiden välillä. Jos siellä lähi- ja perushoitajilla ei ole ollu (vastuuta), niin voi tuntua ettei se sitten onnistukaan, vaikka jos ois tehnyt niin onnistuu hyvin. Kyllä se turhauttaa,kun ei pääse niitä sitten tekemään vaikka on saanut koulutuksen ja toihan se sitä vaihtelua kun pääsis vaikka lääkkeet laittamaan. Mutta se on varmasti hyvä, että niitä töitä jaettas, kun tuntuu jos on sairaanhoitaja on poissa, niin ne kasaantuu. Ois hyvä jos muut osais tehdä niitä ja jaettas sitä vastuuta. Voisiko sairaanhoitajat olla irti tiimeistä? Lähihoitajat pitivät hyvänä asiana sitä, että sairaanhoitajat ovat nimetty omiin tiimeihin. Puolet piti periaatteessa mahdollisena ajatusta siitä, että sairaanhoitajilla ei olisi nimettyä tiimiä vaan sairaanhoitajat kiertäisivät enemmän. Sairaanhoitajien nykyisessä kiertävyydessä tiimien välillä on vastausten perusteella jonkin verran yksikkökohtaisia eroja. Periaatteessa vois olla irti, että kierretään tiimeissä, että ei olla joka päivä kiinni tiimeissä. Millainen imago vanhustyöllä on sairaanhoitajien keskuudessa ja miten imagoon voisi vaikuttaa? Lähihoitajat eivät osanneet sanoa, millainen mielikuva vanhustyöllä on muiden kollegoiden keskuudessa. Osa arveli, että työ tunnetaan huonosti jopa palveluasumisen puolella että ne kuvittelee että vaihdetaan vaan vaippoja. Osa toi myös sairaanhoitajien tavoin esille omaa tärkeää rooliaan tuoda työtä myönteisenä esiin erityisesti sijaisille ja opiskelijoille.
Ehkä vähän semmonen huono maine että on raskasta ja media ruokkii että ne ei saa ruokaa, ja ne on märissä vaipoissa ja ei varmaan oo mediaseksikäs.. Työn ja yksityiselämän yhdistäminen Lähihoitajilla on ollut sairaanhoitajia enemmän työn ja yksityiselämän yhdistämisessä. Tosin heidän keski-ikänsä oli kymmenen vuotta nuorempi. Erityisesti perhe-elämän sovittaminen on usein ollut haastavaa. Muutamat toivat tärkeänä asiana esille mahdollisuuden toivoa työvuoroja itselleen sopivaksi. Myös lähihoitajat ovat käyttäneet 30- tuntista työaikaa perheen ja työelämän yhteensovittamista helpottamaan. Ite oon kyllä tykännyt, mutta onhan se perheen näkökulmasta, että sen perheen yhteistä aikaa ja sellaista syö vähän. Autonominen työvuorosuunnittelu? Lähihoitajat suhtautuivat työvuorojen suunnitteluun sairaanhoitajia myönteisemmin. Joissakin yksiköissä puoliautonominen lista on käytössä ja se sai pelkästään erittäin myönteistä palautetta. Kaikki lähihoitajat olivat itse valmiita myös ottamaan mallin kokeiluun. mun mielestä se oli hyvä (aiemmassa työpaikassa), että suht helppoo se oli tehä, että pari työntekijää teki sitten listan loppuun siinä tiimissä, että enemmän sai vaikuttaa omiin vuoroihin. Olisin valmis kokeilemaan. Palkitseminen Palkan sijaista lähihoitajien haastattelussa pohdittiin enemmän sopivia tai mahdollisia palkitsemisen keinoja. Sopivina palkitsemisen keinoina pidettiin ylimääräisiä vapaapäiviä tai lisäpalkkaa, jos on tehty vuoro kahden työntekijän vajauksella. Muutamat pohtivat, että työnantajan kannattaisi käyttää palkitsemisessa työssäjaksamista edistäviä asioita, kuten liikuntaseteleitä tai yhteisiä ruokailuita henkilökunnan kanssa. Esimiehen antama positiivinen palaute on tärkeää!
Enemmän kuitenkin tuotiin esille aineettoman palkitsemisen keinoja, kannustamista ja positiivista palautetta. Osa kertoi saavansa esimieheltä myönteistä palautetta, mutta ei ainakaan liikaa. Eräs myös totesi, että pitänee olla tyytyväinen, jos ei kuulu mitään. Ei sen tarvi olla aineellista, että kannustaminen ja positiivinen palaute on aika tärkeää. Lisää motivaatioita että saa palautetta tehdystä työstä, että tietää tehneensä jotain hyvin. Että kauheeta olis jos sais aina vaan huonoa palautetta että tuntus ettei osaa tehdä mitään Esimiehen ja johtamisen rooli Lähihoitajat pitivät myös esimiehen työtä merkittävänä osaston toimintaan vaikuttavana asiana. Haastatteluissa nousi esille läsnä olevan ja helposti lähestyttävän esimiehen tärkeyttä. Lähihoitajat olivat huolissaan esimiehen hallinnollisten tehtävien lisääntymisestä. Lähihoitajat kaipasivat esimiestä mukaan hoitotyöhön ja arvostivat esimerkiksi esimiehen osallistumista aamuraporttiin. Mallin arveltiin tuovan myös jämäkkyyttä raportointiin. Esimieheltä toivottiin myös sitä, että hän pitää langat käsissään ja käyttää tiettyä auktoriteettia, jotta kukaan ei kävele esimiehen ylitse asioissa. Sit just tykkään siitä, että esimies osallistuu vähän siihen hoitotyöhön kaikilta kiireiltä, ja on just kiinnostunut mitä me tehdään ja on aidosti kiinnostunut siitä, miten siellä menee ja sit se puuttuu asioihin jos on tarvetta puuttua. Esimiehen rooli on aika isokin. Tasapuolisuus on tosi tärkeetä, että ei oo mitään suosimista.
Kokeeko, että on tarvetta lisäkoulutukselle? Osa lähihoitajista pohti lähtemistä lisäkoulutukseen tulevaisuudessa. Kaikki olivat valmiita osallistumaan kaupungin tarjoamiin koulutuksiin. Muutamat toivat esille toiveen täsmäkoulutusta joihinkin asioihin, kuten erilaisten psyykkistaustaisten 1 asukkaiden kohtaamiseen. Aikooko olla vanhuspuolella töissä? Suurin osa sairaanhoitajista aikoi olla myös tulevaisuudessa töissä vanhuspuolella. Muutamilla oli kuitenkin ovet auki tulevaisuudessa myös vaihtaa toiseen yksikköön tai hoitoalalla lasten tai vammaisten pariin työskentelemään. Vuoden päästä olet todella nykyisessä työssäsi ja olet entistä tyytyväisempi työhösi, mitä on tapahtunut? Lähihoitajille kysymys oli sairaanhoitajia helpompi ja he toivat myös enemmän toiveitaan esille ja toiveet olivat enemmän samankaltaisia. Useimmat mainitsivat riittävän henkilöstömäärän turvaamisen. Lisäksi toivottiin tiimien toimivuutta ja lähihoitajien toimenkuvan uudistamista niin, että ei olisi turhia erotteluita lähi- ja sairaanhoitajien välillä ja että laitoshuoltajia olisi riittävästi. henkilökuntaa, lähi- ja perushoitajia olisi enemmän, ois aikaa suunnitella jotain virkistysjuttuja ja olis vähän rahaa käyttää niihin. varmaan siinä olis ne tärkeimmät...on saanut vaikuttaa työvuoroihinsa enempi ja suunnitella sitä oon tällä hetkellä jo niin tyytyväinen että ehkä jollakin lailla järjestelmällisempää niin ehkä ne tiimit vois toimia paremmin oma innostus pysyy ja usko siihen omaan tekemiseen. ehkä mun tyytyväisyys liittyy hirveen paljoon siihen, että miten mä käsitellään meidän asukkaita. Jos mä nään että meidän asukasta kohdellaan erilailla kun minä kokisin, että pitäis käsitellä, vaikka liian kovakourasesti jos on vastoin mun omaa ajatusta, että työyhteisö on sellanen että voi sanoa. 1 Psykogeriatri-käsitteen käyttöä halutaan välttää. Sen sijasta tulisi käyttää käsitettä vanhuspsykiatria tai geropsykiatria. Juhela, P: Psykiatrisia palveluita ikääntyville. Tarvitaanko ja onko saatavilla Suomessa? http://www.spgy.org/linkit/psykiatrisia_palveluita_ikaantyville.pdf Vanhuspsykiatris en osaamisen tarve on kasvussa.
kyllä tää sijaisresurssointi olis kunnossa, että meidän ei tarvis pelätä sitä, että meillä ei oo tarpeeksi töitä, että nyt on pelko että kerkeenkö mää kaiken tehdä. Näitä muutoksia, mitä tässä oon sanonut, kun mua vaivaa se lajittelu, että mä uskon että lähihoitajilla on pätevyydet tehdä niitä asioita. Että ehkä kuitenkin kaipaa niitä haasteita, että tuo siihen työhön vaihtelua. että ei täällä sairaanhoitajia niin paljon tarvi. että varmaa se niidenkin ammattitaito häviää ja ei uskalla sitten edes lähteä mihinkään, että kyllä lähi- ja peruhoitajien tietämys niin laaja on, että pärjää, paitsi tietyt jutut, että en hirveesti keksi mitä ei vois. Että pitäis saada se erottelu pois, niin sitten se toimis. mitäköhän siellä nyt olis tapahtunut kai siellä olis nuo lähihoitajan työnkuvat muuttunut että sais tehdä töitä mitä sairaanhoitajat tekee ja kiva olis jos jonkinlaisia muutoksia tulis. että eihän me koulutusta oo saatu pyykkäykseen tai tiskien laittoon että kyllähän se vie pois aikaa asukkailta Yhteenvetoa: Lähihoitajat olivat suhteellisen tyytyväisiä oman osaamisen hyödyntämisen mahdollisuuteen. Yksikkökohtaisia eroja varmaan on, koska osa lähihoitajista koki, että heillä ei ole mahdollisuutta saada vastuuta tai tehdä asioita, joita sairaanhoitajat tekevät. Sairaanhoitajia pidettiin tukena ja turvana, joka vie asioita eteenpäin ja pitää osaston kokonaisuutta tarvittaessa hallinnassaan. Lähihoitajat olivat tyytyväisiä sairaanhoitajien nykyiseen määrään. Sopivana pidettiin, että joka aamu- ja iltavuorossa olisi yksi hoitaja tuomassa osaamista erityisesti päätöksentekotilanteisiin. Osa lähihoitajista kuitenkin koki, että sairaanhoitajia voisi olla myös vähemmän, jolloin vältyttäisiin sairaanhoitajaresurssien tuhlaamiselta.
Lähi- ja perushoitajien keskeisiä ajatuksia: Henkilökuntaa riittävästi Tiimit toiminaan joustavasti Lähihoitajien pitäisi halutessaan saada tehdä sairaanhoitajille kuuluvia tehtäviä Sairaanhoitajat tuovat tukea ja turvaa arkeen Jotkut asiat tulee olla sairaanhoitajien vastuulla Sairaanhoitajia ei tarvita enempää, joidenkin mielestä voisi olla vähemmänkin Talousinfoa tarvittaisiin Laitoshuoltajia toivotaan lisää Esimiehen toivotaan olevan tiukka, mutta helposti lähestyttävä