Työn merkitys yrittäjälle iloa ja imua. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1



Samankaltaiset tiedostot
Työyhteisötaidot osa työhyvinvointia Työn merkitys ihmiselle iloa ja imua

Työnilo pää(n)asia. Inhimillinen pääoma kova arvo Voimavaralähtöinen työhyvinvointikäsitys Työnilon reseptiikkaa itse kullekin.

Työurat muuttuvat mistä lisää voimavaroja?

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Työhyvinvointi pienyrityksessä. Professori Marja-Liisa Manka

University of Tampere University of Jyväskylä

Työnilo pää(n)asia. Miksi katse työniloon? Työnilon ainekset. Työnilon reseptiikkaa. Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Työhyvinvointi yliopistossa- ongelmista vahvuuksiin

Pitääkö eri-ikäisiä johtaa eri tavoin?

Työn ja elämän hyvinvointi

Työnilo pää(n)asia. Voimavaralähtöinen työhyvinvointikäsitys Työnilon reseptiikkaa itse kullekin

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Työssä jaksaminen ennakoiva näkökulma Professori Marja Liisa Manka

Työnilo. - Valittamisesta vaikuttamiseen - Myönteisyys mahdollistajana - Reseptiikkaa. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Työnilo pää(n)asia Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Työnilo ja tuottavuus

Työnilo voimavarana. - Valittamisesta vaikuttamiseen - Myönteisyys mahdollistajana - Reseptiikkaa. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Työpaikan yhteisöllisyyden merkitys työssä jatkamisessa

TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry

Työnilo pää(n)asia Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

TYÖN IMU JA POSITIIVISEN PSYKOLOGIAN NÄKÖKULMA

Toiveikkuus ja vastavuoroisuus johtotähdiksi v. 2010

Työhyvinvointi ja tuottavuus palveluyrityksessä

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

- Valittamisesta vaikuttamiseen - Pääasia organisaation näkökulma - Päänasia yhteisön ja yksilön näkökulma - Reseptiikkaa

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Löydä työnilo miten työhyvinvointiin voi vaikuttaa?

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Työhyvinvointi ja johtaminen

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Työnilo miten huolehdin jaksamisestani?

Hyvällä mielellä työssä

Työnilosta tulosta miten?

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Muutoksessa elämisen taidot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

- Valittamisesta vaikuttamiseen - Pääasia organisaation näkökulma - Päänasia yhteisön ja yksilön näkökulma - Reseptiikkaa

Osuva-kysely Timo Sinervo

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Aloitustilaisuus

Työhyvinvoinnin johtaminen - läsnäoloa ja uudistumista. Uudista ja uudistu Marjaana Suutarinen

Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Minun työhyvinvointini

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

OMAN TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN

Työnilo pää(n)asia. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Työhyvinvointijohtamisen merkitys muutoksessa. Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 1

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä

Ihmisiksi työelämässä

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Kuntoutuspäivät Psykologinen pääoma työelämässä. -Meillä ei mene huonosti verrattuna -Psykoginen pääoma, mitä se on? -Voiko sitä oppia?

Mikä auttaa jaksamaan, miten tukea hyvää työn tekoa? - ja mitä positiivinen psykologia tähän sanoo? Krisse Lipponen

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työnilo pää(n)asia. - Myönteisyys voimavarana - Mitä työhyvinvointi on? - Reseptiikkaa. Dosentti Marja-Liisa Manka

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

Valtakunnallinen AlueAvain Omaishoitajaliitto ry. Heidi Ristolainen Opintokeskus Sivis

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Miten jaksamme työelämässä?

Johtaminen laadun tuottajana

Transkriptio:

Työn merkitys yrittäjälle iloa ja imua Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Iloa työhön? Suomen budjetti 2012 52,2 miljardia Ennenaikaisen eläköitymisen hinta 24 miljardia Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2

Miksi katse työniloon? työn mielekkyys vähentynyt, kiire ja aikapaineet kasvaneet psyykkinen jaksaminen koetuksella erityisesti mielenterveysongelmat iso syy työkyvyttömyyteen, työkyvyttömäksi jäädään keskimäärin 52 -vuotiaana työn arvostuksen alamäki erityisesti nuorilla? työpaikkakiusaaminen yleistä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 3

Käsitys työstä murroksessa "työ on tärkein osa ihmisen elämänsisältöä", kaksi kolmasosaa yli 56-vuotiaista allekirjoittaa väitteen 70 % alle 36-vuotiaista on täysin eri mieltä EVA:n arvo ja asennetutkimus 2010 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4

Nääntynyt ei jaksa innostua emme tarvitse vain terveitä, vaan luovia, motivoituneita ja innostuneita työntekijöitä. miten huolehdimme työn tekemisen puitteista, koska hyvinvoivat ihmiset ovat strateginen menestystekijä? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 5

Esko Sirola, 75 v Timanttiristi rinnassa on hyvä jatkaa töitä kohti 80 ikävuotta - Päivittäinen hyvä palaute on salaisuus pitkän yrittäjyyden ja jaksamisen taustalla. Tulee tunne, että minua tarvitaan. Ylä-Satakunta 24.8.2010 Kuva Katariina Saarela Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 6

Myönteiset tunteet myönteiset tunteet laajentavat tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä ilman, että voisimme itse vaikuttaa tarkkaavaisuutemme kiinnittymiseen. Niiden syntyä auttavat seuraavat tekijät: tiedolliset kuten kyky tarttua hetkeen psykologiset kuten hallinnan tunteen säilyttäminen sosiaaliset kuten kyky antaa ja vastaanottaa sosiaalista tukea ja päivittäinen huomion kiinnittäminen hyviin arjen asioihin Fredrickson, B., Cohn M. A., Coffey, K. A., Pek, J. & Finkel S. M. 2008. 7 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 7

Työn voimavarat ja vaatimukset Työn määrällinen kuormittavuus Epävarmuus jatkumisesta Rooliristiriidat Vaikeus ja vastuullisuus Arvostus Esimiehen tuki Palaute Työyhteisö Varmuus työstä Asiakas Työn ja muun elämän ristiriita Huono henki Tunteita kuormittava vuorovaikutus asiakkaiden kanssa Työn fyysinen kuormittavuus Työn palkitsevuus ja kehittävyys Vaikuttamisen mahdollisuus Innovatiivisuus Huumori Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 8

Mikä lisää voimia ja mikä vie voimia? työn itsenäisyys, työn haasteet ja mahdollisuus toteuttaa itseään työssä johtamiseen ja hallinnointiin menevä aika suuri työtaakka tunne siitä, että on koko ajan sidottu työhön taloudellinen vastuu Yrittäjät tyytyväisempiä työhönsä kuin palkkatyössä olevat: mielenkiintoinen työ selittää 58 prosenttia yrittäjien ja palkkatyöläisten välisistä eroista työtyytyväisyydessä ja työn itsenäisyys 35 prosenttia. Sen sijaan palkka, työn varmuus ja ylenemismahdollisuudet työssä selittävät vain vähän työtyytyväisyyn eroja. (Benz & Frey 2008.) Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 9

Työhyvinvoinnin tekijät ORGANISAATIO tavoitteellisuus joustava rakenne jatkuva kehittyminen toimiva työympäristö JOHTAMINEN osallistava ja kannustava johtaminen YKSILÖ psykologinen pääoma terveys ja fyysinen kunto RYHMÄ TYÖYHTEISÖ avoin vuorovaikutus - työyhteisötaidot ryhmän toimivuuspelisäännöt TYÖ vaikuttamismahdollisuudet kannustearvo: oppiminen Manka 1999, 2011 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 10

Nykyisessä työpaikassa jatkamaan kannustavat tekijät Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona, alustavia tuloksia Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 11

Organisaation keinoja hyvinvointiin yhteinen tavoite jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi - työhyvinvointisuunnitelma joustava rakenne itseohjautuvuuden kasvattaminen - tiimimäinen organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää työn hallinnan tunne osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 12

Riskipyramidi Valtiokonttorin varhaisen välittämisen mallia mukaillen Työyhteisökriisit työkyvyttömyys, tuottavuuden aleneminen Työyhteisöongelmat, sairauspoissaolot, työpanoksen heikkeneminen Organisaatio, johtaminen, työyhteisö, työ Korjaavat toimenpiteet, kuntoutus Varhainen puheeksiottaminen, huolenpitokeskustelut, sovittelu, työhön paluun tukeminen Työyhteisön toimivuudesta ja työntekijöiden voimavaroista huolehtiminen Organisaatio Työyhteisö Yksilö Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 13

Työhyvinvointi strategisena menestystekijänä = henkilöstön hyvinvoinnin huomioonottamista liiketoiminnan ja henkilöstöpolitiikan osana. Sillä on selkeät tavoitteet, resurssit ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 14

Toimintaa kuvaavat määrälliset tunnusluvut läsnäolo sairauspoissaolot, eläköitymistiedot, työtapaturmat Tulkinta Vaikuttavuutta kuvaavat laadulliset tunnusluvut työhyvinvoinnin indeksit sos. ja psyk. pääoma työnimu Työhyvinvointisuunnitelma -tavoitteet -toimenpiteet -vastuut -seurantatavat -tunnuslukujen määrittely Toimenpiteiden toteutus ja seuranta Strategiset tavoitteet Henkilöstön hyvinvointi ja tuloksellinen toiminta Mikä on tilanne? Mitä pitää tehdä? 1 vuosi Toimenpiteet Miten onnistuttu? Henkilöstökertomus, vertailu strategisiin tavoitteisiin Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 15

Johtajan innostus luo hyvinvointia koko työyhteisöön Johtajien työn imu ja pystyvyysusko ovat korkealla tasolla. Tutkimus osoitti, että persoonallisuuden ominaisuuksilla on merkitystä työn imun kokemisessa. Carita Ahtilinna selvitti lisensiaattityössään työn vaatimusten ja voimavarojen yhteyttä työn imuun suomalaisilla johtajilla. Tiimissä jaettu asenne työtä kohtaan voi siirtyä yksilökohtaiseksi kokemukseksi, siten työn imun tarttuvuuden tukeminen on tärkeää. http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke?h=106221&n=tiedote Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16

Johtaminen on siis kahden kauppa Oikeudenmukaisuus Vuorovaikutteinen esimies-alaissuhde (LMX) Luottamus esimieheen Valtauttaminen mielekkyys osaaminen päätöksenteon mahdollisuus vaikuttamisen mahdollisuus Työyhteisötaidot tunnollisuus reiluus epäitsekkyys kohteliaisuus Wat &Shaffer 2005 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 17

Työhyvinvointia edistävä johtajuus reilu ja oikeudenmukainen työn organisointi, jokaisen arvostaminen ja perustehtävän hoitamisen mahdollistaminen vastavuoroisuus: palaute -niin myönteistä kuin rakentavaakin työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen, heidän psyykkisen ja fyysisen kuormittuneisuutensa seuraaminen ja tarvittaessa siihen tarttuminen (työturvallisuuslaki) valtuuttaminen sekä innostaminen tavoitteiden saavuttamiseen, luovaan ajatteluun ja omien ajattelutapojen kyseenalaistamiseen. optimismin johtaminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 18

Johtamisen toiveet eri sukupolvilla Jokainen sukupolvi arvostaa reiluutta, oikeudenmukaisuuuta ja tasapuolisuutta nämä ovat työhyyvinvoinnin tukipilareita Sukupolvi X (1980-1961) arvostaa enemmän vuorovaikutteista johtajuutta kuin nuoremmat ja vanhemmat sukupolvet Suuret ikäluokat (- 1960 syntyneet) arvostavat sitä, että esimiehet antavat vastuuta ja ongelmanratkaisumahdollisuuksia Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 19

Jätettäköön aikaa palautumiselle. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 20 Kuva Satu Stenroos

Palautumisen vaikeuksia ennakoivat tekijät Työssä Työn rakenteelliset Ominaisuudet: -vuorotyö - pitkä työviikko Työn vaatimukset: -Fyysinen kuormittavuus -Aikapaineet ja kiire -Vastuu ja päätöksenteko Työn voimavarojen puute -Esimiehen epäoikeudenmuk. -Vähäiset vaikutusmahdollisuudet -Vähäinen sosiaalinen tuki -Työn epävarmuus Epäedullinen työn vaatimusten ja voimavarojen suhde Työhön sitoutuminen: -työholismi -vähäinen työn imu Kinnunen & Mauno (toim.) 2009 Palautuminen Koetut palautumisen vaikeudet 1.Korostunut työpäivän jälkeinen palautumisen tarve 2.Huonoksi arvioitu palautuminen työpäivän jälkeen Heikosti toimivat palautumisen mekanismit 1. Psykologinen irrottautuminen 2. Rentoutuminen 3. Kontrollin kokemus 4. Taidon hallinta Työn ulkopuolella Demografiset tekijät -ikääntyminen -sukupuoli(nainen) Perhetilanne: -vaativuus -työ-perheristiriita -perhe-työ -ristiriita Vapaa-ajan määrä ja laatu -Oman ajan riittämättömyys -Vähäinen sos. Aktiivisuus -Vähäinen liikunta -Työnteko vapaa-ajalla Uni -Lyhyt yöuni -Huono laatu Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 21

Meissä ei ole akkua päivittäinen palautuminen palautumisen tavoitteena on elvyttää elimistö stressitilasta lepotilaan, jolloin stressin aikana kulutetut voimat palaavat energiavarastojen ja hormonitasapainon palautuminen edellyttävät riittävän pitkää lepoa öisin, vapaa-ajalla ja viikonloppuina; erityisesti uni on tärkeä on tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 22

Rauhoittumisjärjestelmä elimistöllä on myös aktiivinen palautumisjärjestelmä, joka toimii stressireaktiolle käänteisesti se aktivoituu kosketuksessa (mm. hieronta) ja tilanteissa, jotka koetaan rauhallisina, miellyttävinä ja rentouttavina tällöin erittyy oksitosiinia, mikä laskee sykettä, verenpainetta ja veren stressihormonipitoisuutta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 23

Työnilonjulistus 2011 Miettikäämme yhdessä työnilon reseptiä työpaikallemme. Vahvistakaamme työn tekemisen voimia kiinnittämällä huomiota siihen, mikä on hyvin. Johtakaamme työntekijöitä taitavasti. Hyvä henki, työpaikan sosiaalinen pääoma, kasvaa vastavuoroisuudesta Ottakaamme ongelmat heti puheeksi asianosaisen kanssa, ei selän takana. Työstä nauttiminen on sallittua ja jopa toivottavaa. Katsokaamme myös peiliin, mitä itse voimme tehdä. Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä. Ottakaamme työnilon mittariksi onnistumiset, ei sairauspäivät. Pitäkäämme työnantajina työniloa strategisena menestystekijänä. Tampere 12.1.2011 www.uta.fi/synergos Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 24

Lisätietoa www.docendum.fi www.uta.fi/jkk/synergos Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevaisuuden osaajaksi. Tulosta osaamistarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 25