Sääksjärven ranta-asemakaava I Vastineet lausuntoihin ranta-asemakaavaehdotuksesta 1. Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus on 21.4.2016 antanut lausuntonsa Sääksjärven ranta-asemakaavan luonnoksesta. 20.6.2016 kunnan kanssa pidetyssä palaverissa käytiin läpi luonnoksesta annetuissa lausunnoissa esille tulleita asioita, ja todettiin, että ehdotuksen jälkeiselle viranomaisneuvottelulle ei ole tarvetta. Kaavaehdotuksen yleisissä määräyksissä (2 ) esitetään määräyksiä hulevesistä ja jätevesistä samassa pykälässä. Kaavamääräyksen selkeyttämiseksi ELY-keskus ehdottaa, että 2 :ää muokataan niin, että hulevesiä ja jätevesiä koskevia määräyksiä annetaan selkeästi, asioiden erilaisuuden vuoksi, erikseen. Muilta osin ELY-keskus toteaa, että nyt lausunnolla olevassa ranta- asemakaavaehdotuksessa on huomioitu ELY:n lausunnossa edellyttämät asiat. ELY-keskus katsoo, että ranta-asemakaavaehdotus täyttää MRL 73 :n sisältövaatimukset. Vastine: Yleisissä määräyksissä jätevesien käsittelyä ja hulevesiä koskevat määräykset on erotettu toisistaan. 2. Uudenmaan liitto Sääksjärven ympäristön omaleimaisuuteen vaikuttavat vahvasti järven ympärillä olevat yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut alueet sekä niiden sopeutuminen maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Loma- ja matkailualueen korttelialueen (R-1) rakentamisen määrää on vähennetty 400 k-m², minkä jälkeen korttelialueella on rakennusoikeutta 2 000 k-m². Maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön sijoittuvaa rakentamista tulee ohjata kaavalla selkeämmin esimerkiksi antamalla korttelialueella oleville rakennusaloille rakennusoikeus. Lisäksi kaavan mahdollistama rakennusoikeus tulee esittää havainnollistavalla suunnitelmalla. Vastine: Olevien rakennusten rakennusala on rajattu siten, että niiden hyvin vähäinen laajentaminen tai korvaaminen suuruusluokaltaan samankokoisella rakennuksella on mahdollista, joten rakennusaloille ei ole tarpeen osoittaa kullekin rakennusoikeutta. Lisärakentamisen määrä on kohtuullinen ja kaavamääräyksillä on säännelty rakentamisen sopeutumista maisemaan ja olevaan ympäristöön, joten havainnollistava suunnitelma ei ole tarpeen tässä vaiheessa. Suunnittelualueella on nykyisin 19 vuokramökkiä. Alueen vesihuolto on hoidettu ja hoidetaan selostuksen mukaan jatkossakin kiinteistökohtaisesti. Vaikka kaavassa ei voida rajoittaa lomaasunnossa vietettävää aikaa, niin kaavamääräyksessä voidaan kuitenkin ohjata asumista antamalla 1
sille reunaehtoja. Loma-asuntojen korttelialueiden (RA-1 ja RA-2) kaavamääräyksissä on osoitettu, että niillä ei sallita vesikäymälöitä. Vastine: Asumista koskevia reunaehtoja ei katsottu tarpeelliseksi asettaa kaavamääräyksessä, koska sen valvominen on haastavaa. Määräyksissä tulee lisäksi huomioida, että mökkien vesihuolto tulee hoitaa kiinteistökohtaisesti, koska keskitetyn vesihuollon toteuttaminen voi muodostua uhkaksi geologisesti, maisemallisesti ja kasvistollisesti merkittävän harjualueen säilymiselle. Vastine: Kaavamääräyksissä ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi määrätä jätevesien käsittelystä, koska valittavaa käsittelytapaa ohjaavat kunnan ympäristönsuojelumääräykset ja Kiljavan vedenottamon suojavyöhykkeitä koskeva päätös. Sääksjärven kulttuuriympäristöä kehitettäessä sen arvot on otettava huomioon. Väestömäärän kasvaessa alueen käyttö lisääntyy ja samalla Sääksjärven maakunnallisesti merkittävä yleisen ulkoilun ja virkistyksen alueen merkityskin kasvaa. Tämän vuoksi on alueella olevaa yleistä ulkoilua pyritty rajaamaan sallimalla alueen rakennuspaikkojen aitaaminen. Määräys mahdollistaa eriväristen ja - korkuisten aitojen rakentamisen, jolloin aitojen vaikutus maisemaan tulisi olemaan huomattava. Aitaamiselle annettuja määräyksiä tulee muuttaa siten, että ensisijaisesti alueen kiinteistöjä ei saa aidata. Toissijaisesti kiinteistön aitaaminen on mahdollista matalalla kaiteella, jonka tulee olla yhdenmukainen koko alueella. Vastine: Aitoja koskeva kaavamääräys tarkoittaa, että aitojen tulee olla ilmavia, koska avointa osuutta tulee olla vähintään 50 %. Toteutusta muutoin ei ole katsottu tarpeelliseksi ohjata, koska alueelle ensimmäiseksi aidan rakentava määrittelisi aidan mallin. Tällöin muiden olisi tehdä samanlainen aita, vaikka se ei sopisikaan alueen luonnonympäristöön. Sääksjärven ranta-asemakaavan ratkaisu mahdollistaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet myös tulevaisuudessa, joskin loma-asuntojen tontit vievät yleiselle käytölle tarkoitetusta ulkoilun ja virkistyksen alueesta ison osan. Uudenmaan liitto toteaa, että Sääksjärven maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä ja alueen ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia voidaan edistää ja kehittää edellä esitetyillä muutoksilla sekä sovittaa alueen käyttötarkoitus alueelle rakentuneen loma-asumisen kanssa. 3. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Nurmijärven kunta on pyytänyt Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta lausuntoa koskien Sääksjärven ranta-asemakaava I:n luonnosta. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo tarkastelee asiaa perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja lausuu pyydettynä seuraavaa. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo on lausunut Sääksjärven ranta-asemakaava I:stä aiemmissa vaiheissa kahdesti, 2.12.2015 ja 10.3.2016. Aiemmin on todettu, että kaavoitettavan alueen rakennuskanta tulee kuvata kaavaselostuksessa. Selostuksesta tulee käydä myös ilmi, miten rakennuskannan mahdollista uusiutumista ohjataan tulevaisuudessa. Alueen kesäasuntorakentamisen pie- 2
nimittakaavaisuus ja sen lähiympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää alueella jatkossakin. Tämän turvaamiseksi alueelle suositellaan myös rakentamistapaohjeen laatimista. Keski-Uudenmaan maakuntamuseolla ei ole muuta huomautettavaa kaavaluonnokseen. Vastine: Rakennuskannan kuvausta on täydennetty selostukseen. Rakennuskannan uusiutumista ohjataan kaavamääräyksellä siten, että julkisivumateriaalina on käytettävä pääasiassa puuta ja rakennukset tulee sovittaa ympäröivään luonnonympäristöön ja maastonmuotoihin. Pengerryksiä tai leikkauksia ei saa tehdä. Kaavamääräyksessä on lisäksi edellytetty, että alueen pienipiirteinen kesämökkirakentaminen ja rakennuspaikkojen luonnontilaisuuden ominaispiirteet tulee säilyttää. Sallittu rakentamisen määrä turvaa pienipiirteisyyttä jatkossakin. Rakennuskanta on hyvin kirjava nykyisin, joten ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi laatia alueelle rakentamistapaohjeita. 4. Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki pitää ranta-asemakaavan laatimista Sääksjärven alueen kannalta perusteltuna. Haukilammen matkailualueen rakennusoikeus mahdollistaa kaavaluonnoksen jälkeen pudotetun rakennusoikeuden jälkeenkin alueen kehittämisen tulevaisuudessa. Haukilammen matkailualueen rakennuspaikka tulisi pienten majoitusrakennusten ja rantasaunan välissä rajata kuten se kaavaluonnoksessa oli rajattu. Luonnosvaiheessa rakennuspaikka oli rajattu Haukilammen rantaan. Kaavaehdotuksessa lammen rannan ja rakennuspaikan rajan väliin on jätetty noin 5 m leveä kaista, joka on osoitettu virkistysalueeksi. Rajauksen muuttamista kaavaehdotukseen on perusteltu lausunnoissa ja niihin annetuissa vastineissa rakennuspaikan sijainnilla Naturaalueella. Naturan toteutuskeino alueella on maa-aineslaki. Rakennuspaikan rajaaminen kaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla ei uhkaa Natura-alueen valintaperusteina olevien luontoarvojen säilymistä. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon, että Haukilampi on ollut toiminnassa vuosikymmeniä eikä luonto-arvojen tuhoutumista ole havaittavissa. Toisaalta rakennuspaikan rajaaminen kaavaluonnoksen mukaisesti mahdollistaisi rakennuspaikan tarkoituksenmukaisen käytön ja hoidon. Lisäksi on otettava huomioon, että ranta-asemakaava-alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Haukilammen matkailualueen rakennuspaikasta poistetut osat on osoitettu kaavaehdotuksessa virkistysalueiksi. Maankäyttö- ja rakennuslain periaatteiden mukaisesti yleiseen käyttöön tarkoitettujen virkistys- alueiden toteuttaminen on Nurmijärven kunnan tehtävä. Tällöin ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa noin viiden metrin levyistä virkistysaluekaistaa Haukilammen rannan ja rakennuspaikan rajan väliin. Lisäksi tässä yhteydessä on todettava, että Nurmijärven kuntasuunnittelulautakunnan 93 :ssä on esitetty, että Haukilammen leirikeskuksen vuokra-aluetta on pienennetty, kun kysymys on Haukilammen leirikeskuksen rakennuspaikan rajauksesta. Vuokrasopimus alueesta on solmittu Metsähallituksen ja Hyvinkään kaupungin välillä. Vastine: Ranta-asemakaavan tärkein tavoite on maakuntakaavan mukaisesti alueen osoittaminen mahdollisimman laajasti virkistykseen. Natura-alueiden sisällyttäminen mahdollisimman laajasti virkistysalueisiin rakennuskortteleiden sijaan on perusteltua. 3
Kunta on neuvotellut Metsähallituksen kanssa virkistysalueiden hankkimisesta kunnan omistukseen. Ulkoilureittien ylläpidon osalta on keskusteluissa todettu, että kunta ylläpitää alueen ulkoilureitistöä. Lausunnonantaja tuo esiin, että listatekstissä on virheellisesti todettu Haukilammen vuokraaluetta pienennetyn. Todellisuudessa ehdotusvaiheessa pienennettiin leirikeskuksen rakennuspaikkaa. Haukilammen rakennuspaikan poikki on osoitettu kaksi ohjeellista ulkoilureittiä. Nykyisen, Haukilammelle päättyvän ulkoilureitin jatkaminen etelään on edelleen perusteltua. Tämä turvaa myös mahdollisuuden luoda koko Sääksjärven kiertävä ulkoilureitti. Haukilammen ja Sääksjärven väliselle kannakselle osoitettu ulkoilureitti tulee poistaa kaavaehdotuksesta. Kaavamääräyksen mukaan tätä reittiä ei voi toteuttaa latureittinä. Perusteluna lienee kannaksen laen kapeus. Reitti on tarpeeton Sääksjärveä kiertävänä reittinä, koska tämä reitti kulkee ylempänä harjun rinteessä. Toisaalta kannas on osoitettu virkistysalueeksi, mikä turvaa pääsyn alueelle. Ulkoilureitin toteuttaminen lisää herkästi kuluvan kapean kannaksen kulutusta. Lisäksi yleiseen käyttöön tarkoitettu reitti tulisi kulkemaan läheltä Haukilammen matkailualueen saunaa. Vastine: Haukilammen ja Sääksjärven välisellä kannaksella on jo nykyisin käytetty hyväkuntoinen polku, joka päättyy Haukilammen rantasaunalle. Kun ulkoilureitti viitoitetaan, reitti on mahdollista ohjata rantasaunan eteläpuolelta. Tilanne nykyiseen verrattuna paranee reitin tulevalla viitoituksella. Ranta-asemakaavan laatiminen luo selkeät periaatteet alueen rakentamiselle ja muulle alueiden käytölle. Hyvinkään kaupunki puoltaa ranta-asemakaavaehdotuksen hyväksymistä siten, että edellä esitetyt muutosesitykset otetaan huomioon. 5. Suomen luonnonsuojeluliitto Uudenmaan piiri ry ja Nurmijärven luonto Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ja Nurmijärven Luonto ry kiittävät lausuntopyynnöstä sekä vastineesta koskien kaavaluonnosta. Kiitämme myös kaavaehdotuksessa huomioiduista Natura-alueen erityispiirteistä. Kaavaehdotuksessa on kuitenkin vielä tiettyjä ongelmakohtia, joihin haluamme lausua seuraavaa: YLEISTÄ Koko Kiljavannummi kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, jolla on geologista, biologista ja maisemallista arvoa. Kiljavannummen harju on ensimmäisen Salpausselän reunamuodostoon kuuluva monipuolinen harjualue. Sääksjärven rannoilla on edustavia luonnonhiekkarantoja sekä lisäksi kaava-alueella on arvokkaita puustorakenteeltaan eri-ikäisiä metsäkokonaisuuksia. VENEVALKAMA LV-1 Venevalkaman sijoittaminen korttelin 4252 kiinteistöjen käyttöön Natura-alueen kannalta arvokkaimmalle rantapaikalle on edelleen suojelumääräysten vastaista. Rantapaikalla on luonnonhiekkapohjainen niemeke, joka on maisemallisesti arvokas. Veneille rakennettua kiinnityspuomia tai uimakopin rakentamista Natura-alueelle ei voida sallia, mutta uimapaikkana se on sovelias. 4
Venevalkama-aluetta on kaavaluonnoksessa pienennetty, mutta vain sen länsipäästä (ei-naturaa) (Liite 1). Kaavaehdotuksessa esitetty venevalkama olisi nyt kokonaan Natura-alueella. Venevalkama pitää sijoittaa kokonaisuudessaan Natura-alueen ulkopuolelle. Kaavalla on mahdollista osoittaa uusi venevalkama siten, että se ei ole Natura-alueella, mutta että sen sijainti täyttää vuokrasopimuksissa osoitetun venevalkamapaikan kaava-alueen itäpuolella. Vastine: Venevalkama tulee kaavamääräysten mukaan sijoittaa varatun alueen eteläosaan ja uimapaikka pohjoisosaan. Tämä varaus korvaa nykyisen venevalkama-alueen, joka sijaitsee Haukilammen ja Sääksjärven välisellä kannaksella Natura-alueella kaava-alueen itäreunassa. Nykyinen venevalkama on kooltaan huomattavasti nykyistä suurempi. Venevalkama-alue ja uimaranta sekä uimakoppi eivät ole yleisessä käytössä, vaan ainoastaan sellaisten rakennuspaikkojen, jotka eivät ulotu rantaan saakka. LUONTO JA SUOJELUALUEET Kaavaehdotuksessa esitetyt virkistysalueiden kaavamääräykset eivät mielestämme vieläkään turvaa riittävällä tavalla alueen luonnonarvojen säilymistä maisematyölupavelvollisuudella. Esitämme eriävän mielipiteen luontoselvitysten sisällöstä luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien osalta. Kaava-alueella on useita edustavia, luonnonsuojelutasoisia, valtapuustoltaan iäkkäitä-vanhoja ja puustoltaan erirakenteisia metsäkokonaisuuksia (kaava-alueen läntisin osa, itäpään Natura-alue ja keskiosan soistuneen supan ympäristö), joihin sisältyy useita uhanalaislistattuja luontotyyppejä edustavia kohteita (kuivia harjulehtoja, tuoreita lehtoja, korpia). Alueet tulee säilyttää luonnontilaisina ja osoittaa kaavassa suojelualueiksi, joilla olisi ainoastaan sallittua virkistyskäyttö ja kulkuväylien sekä viereisten tonttien sekä virkistyskäytön turvallisuuden kannalta välttämätön vaarallisten puiden maahan kaataminen. Tämän osalta varaamme mahdollisuuden täydentää myöhemmin lausuntoamme tarkoilla rajauksilla. Vastine: Kaavakarttaan on lisätty kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta, alueen itäpään korpi ja länsipään harjumaasto. Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n edustajan ja Nurmijärven luonto ry:n puheenjohtajan kanssa on neuvoteltu kaavaratkaisusta ja todettu, että tehdyillä lisäyksillä kaavaratkaisu olisi hyväksyttävissä. 6. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Kaavakartasta puuttuu edelleen merkintä, että alue on pohjavesialuetta ja pohjaveden muodostumisaluetta. Kaavoituksen vastineessa aiempaan lausuntoomme todetaan, että Pohjavesialueen ja kaukosuojavyöhykkeen osoittaminen kaavakartalla ei ole kaavateknisesti mahdollista, koska kumpikin ulottuu kaava-aluetta laajemmalle alueelle. Pohjavesivesialue voidaan kuitenkin merkitä myös alueen pääkäyttötarkoitukseen liittyvänä (esim. R-1/pv). Tällainen merkintätapa on paikallaan nimenomaan kaava-alueella, jotka ovat kokonaan pohjavesialuetta. Vastine: Kaavakartalle em. merkintöjen lisäämistä ei katsottu tarpeelliseksi, koska sama tieto ilmenee kaavamääräyksistä. 5
Pohjavesialueiden luokitus on lakimuutoksen (1263/2014) myötä muuttunut 1- ja 2-luokkaan (ennen I- ja II-luokka): Tämä tulee huomioida kaavamerkinnöissä ja selostuksessa. Vastine: Pohjavesialueiden luokitusta koskevat muutokset on tehty kaavamääräyksiin ja selostukseen. Kaavaan on merkitty vv- ja vj-merkinnöillä vesi- ja viemärijohtoa ja vesijohtoa varten varatut alueen osat. Näitä ei pysty erottamaan itse kaavakartalla. Vastine: Kaavakartan merkintöjä on pyritty selkeyttämään. Haukilammen leirikeskuksen alueella on tällä hetkellä rakennettu noin 820 m². Kaava sallisi yhteensä 2000 k-m² eli rakennusoikeutta on lisärakentamiseen jäljellä noin 1200 k-m². Tämä vaikuttaa aika paljolta, lisärakentamisen määrää olisi syytä vielä tarkastella uudelleen. Jos lisärakentamista alueella tehdään, tulee sillä olla liittymisvelvollisuus keskitettyyn vesihuoltoon. Vastine: Kaavan sallima lisärakentamisen määrä on verraten vähäinen. Rakentamisen sijoittumista on ohjattu rakennusaloilla ja kerrosluvuilla. Lisärakentamisen määrä ei olennaisesti lisää toiminnan volyymia alueella, vaan mahdollistaa alueen kehittämisen. Kaavaehdotuksessa Natura-alueelle tulee venevalkama ja uimapaikka. Venepaikan ja uimapaikan käyttö aiheuttaa paikallista kasvillisuuden kulumista. Esitämme, että venevalkaman sijaintia ja uimapaikan rakenteita selvitettäisiin vielä. Tavoitteena tulisi olla, että Natura-alue säilyy mahdollisimman luonnontilaisena. Vastine: Venevalkama ei ole tarkoitettu yleiseen käyttöön, vaan ainoastaan rakennuspaikoille, jotka eivät ulotu rantaan. Ranta tulee säilymään pääsoin luonnontilaisena. Nykyinen ns. kuivan maan rakennuspaikkojen venevalkama sijaitsee Haukilammen ja Sääksjärven välisellä kannaksella Natura-alueella kaava-alueen itäosassa. Nykyinen venevalkama on olennaisesti suurempi kuin kaavassa esitetty uusi venevalkama. Venevalkaman ja uimapaikan sijoittumiselle Natura-alueen ulkopuolelle ei ole vaihtoehtoja. RA-2 kaavamääräyksien mukaan pienikokoisten eläinten tulee päästä kulkemaan aitojen läpi esteettömästi. Kaava määräyksiin olisi hyvä lisätä vielä, että tontteja ei saa aidata rantaviivaan asti. Vastine: Kaavamääräyksen mukaisten aitojen rakentaminen mahdollistaa eläimistön liikkumisen rantaan. Lisäksi ympäristökeskus huomauttaa, että ennen kaavan hyväksymistä tulee pyytää LSL 65 :n mukainen lausunto ELY-keskukselta. Vastine: Natura-lausunto on pyydetty ELY-keskukselta ja siinä todetaan, että Natura-arviossa esitettyjen keskeisten muutosehdotusten toteuttamisen myötä Sääksjärven rantaasemakaava i ei ELY-keskuksen mukaan merkittävästi heikennä Natura-alueen suojeluperusteena olevia luonnonarvoja. 6
7. Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry:n mielestä kaavaluonnoksessa esitetylle vapaa-ajan kiinteistöjen rakentamiselle ei ole esteitä, sillä yhdistyksen tiedossa ei ole ko. rakentamisen suunnittelualueella poikkeuksellisia lintu- ja luontoarvoja. Erityisesti huomioitavaa: Nurmijärven ja osin Hyvinkään alueella oleva Sääksjärvi on Uudenmaan järvien joukossa poikkeuksellisen arvokas etenkin vesilinnuille. Sääksjärvi on tärkeä kuikan ja kaakkurin pesimä-, ruokailu- ja levähdysalue. Tukkakoskelot ja isokoskelot sekä ajoittain arktiset läpimuuttajat pilkkasiipi, lapasotka ja alli suosivat Sääksjärveä keväästä alkutalveen, jolloin parvikoot ovat merkittäviä. Näistä lintuarvoista johtuen Sääksjärven mykytilan vaaliminen on ensiarvoisen tärkeää. tämä koskee niin veden puhtautta kuin vapaa-ajan veneilyn määrää. Laskuojattoman Sääksjärven nykytilan vaalimiseksi tulee lomarakentaminen ja -asuminen toteuttaa siten, että päästöjä ja valumia järveen ei tule. Vastine: Rakennusluvan yhteydessä valittavaa jätevesien käsittelytapaa ohjaavat kunnan ympäristönsuojelumääräykset ja Kiljavan vedenottamon suojavyöhykkeitä koskeva päätös. 8. Nurmijärven Latu ry Nurmijärven Latu ry pitää tämän hetkistä alueen kaavasuunnitelmaa oikean suuntaisena ja kasvavan luontoliikunnan tarpeita tukevana. Sääksjärven ja sen ympäristön ja luonto- ja suojeluarvoja säilyttävä liikkuminen ja monipuolinen virkistyskäyttö ovat mahdollista kaikille siitä nauttiville. Esittäisimme kuitenkin Röykän uimapaikan länsipuolella sijaitsevan, poistuvan kiinteistön paikan varaamista kylmän kanoottivajan rakennuspaikaksi. Melonta on Sääksin alueella yleisesti harjoitettu ulkoilumuoto. Purje- ja SUP-lautailu on keskittynyt ison uimarannan laidalle, jonne se sopii hyvin. Länsipää järvestä soveltuisi hienosti kanoottien säilytykseen ja melonnan opetteluun. Ranta on myös loiva, josta kaluston vesille vieminen on helppoa. Alueella oleva suojaisa lampi mahdollistaisi myös lasten ja nuorten turvallisen harjoittelun. Vastine: Uimaranta-alueelle on mahdollista rakentaa ulkoiluvälineiden säilytystä varten varasto. Muistuttajan esittämä alue sen sijaan on tarkoitus varata virkistykseen nykyisen kiinteistön poistuttua. 7