10.9.2013. UEF, Kuopio

Samankaltaiset tiedostot
Sosiaaliset terveyserot

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

YK: vuosituhattavoitteet

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

Lataa Skarppaa - Terveydeksi! - Mari Aulanko. Lataa

Sosioekonomiset terveyserot

Päihdehaitat Suomessa

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Etelä-Savon PYLL-tulokset

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Ilmaston terveysvaikutukset uskomuksia ja tutkittua tietoa

Lataa Lintuinfluenssa - Pekka Reinikainen. Lataa

Sairaan kansan terveys

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Hyvinvointiliiketoiminnan rooli ja hyväksyttävyys

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto Juha Teperi

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus

Elämänkulku ja vanheneminen

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Työn muutokset kuormittavat

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Vesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Ilmansaasteiden terveyshaitat. ja kustannukset. Timo Lanki THL Kuopio. Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus

14/9/2012 Mirjam Kalland, pääsihteeri. Yhteiskunnalliset mahdollisuudet terveyserojen kaventamiseen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Syöpä ja eriarvoisuus

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi

Kansantautien kanssa työelämässä

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa

Työttömien terveystarkastukset

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus

Lataa Pysy nuorena - elä kauemmin - Hannu Vierola. Lataa

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Mieli 2010 Kansalliset mielenterveyspäivät Kuopiossa Petri Kervola Ohjelmapäällikkö

Transkriptio:

10.9.2013 UEF, Kuopio

Kansanterveyttä pelaamalla? Pari perustelua

Kevät Kuopion Valkeisenlammelta Silti Suomessa moni asia mietityttää, ja tulevaisuuteen liittyy huolia: talouden kehitys? väestön nopea ikääntyminen nuorten syrjäytyminen jne. => kestävyysvaje

Sosiaaliset terveyserot: Väestöryhmien kesken, vaikkapa Suomessa Globaali terveyden eriarvoisuus Terveyden globalisoituminen: Eri maissa sairaustaakka alkaa muistuttaa yhä enemmän toisiaan

noin 84-v noin 77,5-v Tilastokeskus: Elinajanodotteet 1980-2012

Miksi ihmeessä on olemassa niin eri kokoisia hautakiviä?

Pitkään eläneet (rikkaat, hyvinvoivat) saivat korkeat hautakivet Nuorena kuolleet (köyhät, vähäosaiset) joutuivat tyytymään mataliin kiviin

Sosiaaliset terveyserot Health inequities: Epäreilut terveyserot Kansanterveys on sosiaalinen kysymys WHO:n entinen pääjohtaja Lee Jong-wook (2005) Ongelmilla on usein taipumus kasautua, ja kehitys alkaa jo varhain!

MUUTOS 20 VUODESSA: Miehillä jäljellä oleviin elinvuosiin tuli eroa jo 12.5 vuotta eniten ja vähiten ansaitsevien 20 %:n ryhmien välille. Ennakkotietojen mukaan ero olisi nyt jo 15 vuotta Reilua? Naisilla elinvuosien erot tuloryhmien välillä puolta pienempiä Tarkiainen L et al, JECH 2012

Yhä kauemmaksi etääntyvät yhteiskunnan sosiaaliset ääripäät toisistaan: Relative mortality of income quintiles by time periods, adjusted for age and all explanatory variables (highest quintile in 1988 1991 as reference category), men. Tarkiainen L et al. J Epidemiol Community Health 2013;67:21-27 2013 by BMJ Publishing Group Ltd

1-4- vuotiaiden lasten kuolleisuus vuonna 2002 (WHO) Source: www.worldmapper.org

Juuri tässä saattaa olla ns. vakavan pelin paikka?

Taloudessa ja hyvinvoinnissa Kestävässä kehityksessä Ympäristökysymyksissä Kriisienhallinnassa Tautien ja sairauksien sekä terveellisen elämän kysymyksissä!

Lähde: Dahlgren and Whitehead, 2007

Kuvat: WHO

2000-luvun kestoaihe: Time, September 4, 2000 Newsweek, September 4, 2000

Prevalence of Obesity * among US Adults from 1989 1999 (* ~30 lbs above normal) 1989 1992 5 10% 10 20% 20 30% 1996 1999

Kakkostyypin diabetes yleistyy kaikkialla, mutta nopeimmin muualla kuin rikkaimmissa maissa Joissain kehitysmaissa diabeteksen hoitokulut yksinään syövät jo 15 % koko kansallisesta terveysbudjetista Ei siis enää puhtaasti länsimaiden ja kehitysmaiden sairauksia, jotka voisi erotella Globalisaatio ulottuu terveyteen Aivan kuten maailmantalouteen, finanssipolitiikkaan, mediaan, sähköiseen kommunikaatioon, kulttuureihin jne. (WHO 10/2011)

10.9.2013 Maailman yksi pahamaineisimmista sepelvaltimotaudin ja aivohalvausten pesäkkeistä (1960-70 -luvuilla)!

Sydänsairauksien maailmanmestarit 1960-1970-luvulla:

80 % kuolemista tapahtuu jo döyhissä ja kehittyvissä maissa (YK ja WHO, 2011)

Helsingin Sanomat 8/2007)

2003: SARS Nopeasti levinnyt koronavirustauti, johon sairastui noin 8000, ennen kuin epidemia saatiin kontrolliin. Tautikuolleisuus oli noin 10 % 2005/2006: H5N1 Lintuinfluenssa 2009/2010: H1N1 Sikainfluenssa 2012-: H7N9 Aiemmin tuntematon lintuinfluenssa 2013-: MERS-CoV SARSin kaltainen, lähinnä Saudi-Arabiassa, 50 %:n kuolleisuus

Maailmassa 350 miljoonaa ihmistä kärsii tällä hetkellä depressiosta WHO Depressio on yleistä kaikkialla maailmassa; Luvut ovat kasvussa; Arvioitu jopa nousevan vuoteen 2030 mennessä maailman tärkeimmäksi terveystaakaksi sepelvaltimotaudin rinnalle; Monet eivät hae apua (stigma); Masennuksella on yhtyksiä myös fyysiseen terveyteen; Pahimmillaan johtaa itsemurhaan, joita maailmassa tapahtuu noin miljoona joka vuosi;

Drought, extreme heat waves, storms, heavy rains, floods, melting of glaciers, disappearance of polar ice regions Straight effects: people dying in storms, floods, fires etc. Lack of clean water Spreading of bacterial and viral diseases Vector diseases (such as malaria): longer seasons, spreading to new directions Agriculture suffers, crops lost: malnutrition, famine Etc. Source: WHO 10.9.2013

Eero Järnefelt (1888): Savolaisvene Eekun vuan uusille vesille! Kiitos mielenkiinnosta 10.9.2013