Siemenopas. PalvelevanTilasiemenen. Wellamon. s.14. Petri Kujala: kasvua eivät haittaa hellekesät eivätkä viileät jaksot.



Samankaltaiset tiedostot
Palvelevan Tilasiemenen siemenopas

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

Siemenopas Akseli-sato oli komeaa s.4. PalvelevanTilasiemenen. Rocky on raskaan sarjan kaura. Wolmari on aikaisten ohralajikkeiden ykkönen s.

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

K-maatalous kevät Joensuu

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

PalvelevanTilasiemenen. Siemenopas. Elmeri BOR. Löydät meidät Facebookista!

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Peltokasvien luomuviljely

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Siemenpakkaajan puheenvuoro

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat

KAURALAJIKKEEN VALINTA

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

MARTHE Viljelyvarma mallasohra

Raisioagro. Nurmiopas 2014

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Ennakkovakuudella tarkastettujen siemenerien viralliset itävyystulokset

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI

MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Siementuottajapäivä Ahlman Jarmo Tervala, siementuoteryhmä

Kokeissa lajikkeita verrataan mittarilajikkeisiin. Mittarilajikkeiksi valitaan kasvilajin satoisimpiin kuuluvia, viljelyssä olevia lajikkeita.

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011

Mikä viljalajike luomuun?

Luomusiementuotannon kehittämisseminaari. Hollola

SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010

Ammattilaisten Kasvuohjelmailta Tonni lisää satoa! Jarmo Tervala, siementuoteryhmä

Siemensopimustuottajat Hankkija-Maatalous Oy. Katri Haavikko Loimaa

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

VIKING MALT Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Hyväksytty kasvilajikelautakunnassa

Viljakaupan markkinakatsaus

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Myllyviljakatsaus. Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer. All rights reserved

Viljelyaloja lajikkeittain v. 2009

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014

Valk. % Tjp g. Hlp kg

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Siemenestä Satoon siementuotannon mahdollisuudet

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Sadonkorjuujuhla Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt

HELMI BOR ERITTÄIN AIKAINEN JA SATOISA KEVÄTVEHNÄ. Huippulaadukas, aikainen myllyvehnä Aikaisten kevätvehnälajikkeiden Helmi

Viralliset lajikekokeet 2017

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Ekoviljan laatu. Minna Oravuo Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Transkriptio:

Petri Kujala: Wellamon kasvua eivät haittaa hellekesät eivätkä viileät jaksot. s.14 PalvelevanTilasiemenen Siemenopas 2013 Luomumaitoa kotimaisen Rocket in voimin s. 20 Löydät meidät Facebookista! 1

Kuva: Jenna Ylhäinen Jukka Hollo Tilasiemen Oy:n toimitusjohtaja Maailma muuttuu ja lajikkeet uudistuvat Yhteistyössä kanssamme Siementuotanto lisääntyi kesällä 2012 aiempaan pariin vuoteen verrattuna. Kesän vaikeat sääolot aiheuttavat kuitenkin sen, että markkinoille tuleva siemenmäärä saattaa jäädä tuotantoalaan nähden pienehköksi. Lisäksi keväällä 2012 myytiin siemenvarastot loppuun, ylivuotisista siemenistä ei ole nyt vetoapua. Pidä mielessäsi nämä seikat. Tiedä mitä kylvät. Sisällys: isan luomutuotannon takana on laadukas siemen 4 5 Kaurat 6 7 Kaksitahoiset ohrat 8 9 Monitahoiset ohrat 10 11 Kevätvehnät 12 13 isa Wellamo kestää sateet ja helteet 14 Syysrukiit 15 Syysvehnät ja ruisvehnä 16 17 Valkuaiskasvit 18 19 Luomumaitoa kotimaisen valkuaisen voimin 20 Öljykasvit 21 Kolmas niitto täyttää siilot 22 23 Nurmisiemenet 24 25 Apilat ja nurmikot 26 27 Siemenmäärä ja vyöhykkeet 28 Nurmisiemenseokset 29 Toimiston väki esittelyssä: Jukka, Juha ja Ässät Tilasiemeneltä 30 31 Maailma muuttuu ja tarpeet elintarvikkeiden, rehujen ja bioenergian raaka-aineiksi ovat samalla muutoksessa. Tällaisessa tilanteessa meillä on usein taipumus tehdä vanhoja oikeita asioita liian kauan, kuten viljellä vanhoja hyviksi havaittuja lajikkeita, vaikka viljelystä saisi uusilla lajikkeilla selvästi paremman tuloksen. Muutoksen tuulia pitää haistella ja varautua laji- ja lajikevalinnalla vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Valkuaiskysymys näyttää säilyvän ajankohtaisena tulevina vuosina. Selkeä tavoite on, että joka viidennelle viljahehtaarille pitäisi kylvää valkuaiskasveja kuten rypsiä, rapsia, hernettä tai härkäpapua. Keltasiemeninen Rocket-herne edustaa uutta suuntaa. Tärkkelysteollisuus on muuttanut prosessissaan jyvien kuorintamenetelmää ja se haluaa suurijyväisiä ja tärkkelyspitoisia ohralajikkeita. Tilasiemenen Elmeri- ja Streif-lajikkeet ovat tässä muutoksessa myötätuulessa. Luomuoluen kysyntä on yllättänyt panimot. Esimerkiksi luomujouluolut oli viime vuonna myyntimenestys. Luomumallasohran tuotanto pitää nyt saada nopealla aikataululla käyntiin lähes tyhjästä. Streif sopeutuvana ja viihtyvänä ohrana on ollut luomuviljelijöiden ykkösvalinta mallaslajikkeeksi. ProRuis-liike on yhdistänyt ruismyllärit ja rukiin tuottajat ja yhtenä keinona lisätä kotimaista rukiintuotantoa ovat satoisat hybridilajikkeet. Viljamarkkinoilta hahmottuu suurena kuvana kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Vaikka maailman viljasadot ovat hiponeet ennätyksiä viime vuosina, on tuotanto usein vain juuri ja juuri pystynyt tyydyttämään kasvaneen kysynnän, koska ostovoima on kasvanut väkirikkaissa Kaukoidän maissa. Lajikkeissa aina vaan tärkeämmäksi ominaisuudeksi tulee satoisuus. isimmilla lajikkeilla pystytään tuottamaan enemmän muita tuotantopanoksia lisäämättä. Kevään 2013 kylvöille tullaan varmaankin varautumaan hyvissä ajoin. Kokemus opettaa. Hyvästä siemenestä kaikki alkaa. 2 3

isan luomutuotannon takana on laadukas siemen EVOLO Laadukas ja koettu hybridiruis Conveco Neuvontapalveluiden Harri Laine tyytyväisenä Evolo-syysruispellollaan. Luomuviljelyn myötätuuli jatkuu yhä. Luomuviljelyyn käytetty pinta-ala kasvaa jatkuvasti eikä kysynnässä näy hiipumisia. Luomuneuvontaa harjoittava Harri Laine Conveco Neuvontapalveluista kertoo, että myös luomuviljan hinta pysyy houkuttelevan korkealla. Viljelijälle tärkeintä on seurata markkinatilannetta ja valita viljeltävästä kasvista omaan peltoon sopivin luomulajike. Omaan peltoon parhaiten sopiva lajike pitää selvittää testaamalla, sillä viljojen luomututkimus on lapsenkengissä. Oman pellon ominaisuudet tuntee parhaiten viljelijä itse. Haluttuja ominaisuuksia luomuviljassa ovat satoisuus, taudinkestävyys ja vehnässä valkuaispitoisuus. Laineen luomutilan omissa pelloissa on tänä kesänä kasvanut Evolo-hybridiruista, Streif-mallasohraa ja Rocky-kauraa. luomupuolella tarvitaan uusia satoisia lajikkeita. Luomuviljan korkean hinnan myötä sadon arvo korostuu, Laine jatkaa. Viljalajeista nousussa on luomuohra, jonka viljely on aiempina vuosina jäänyt lähes marginaaliin. Ohran uuden nosteen taustalla on pitkälti panimoiden kiinnostus luomuoluisiin. Luomumallasohralla on todella suotuisat näkymät. Kysyntä on hyvä, kun mallastamot tarvitsevat panimoita varten luomumallasta. Mallasohra avaa aivan uudet mahdollisuudet, Laine kertoo. Tilasiemenellä on luomumallasohrasta kiinnostuneille tarjolla uusi Streif-lajike, joka on jalostettu satoisaksi ja taudinkestäväksi. Harri Laine muistuttaa, että mallastamot ovat erityisen tarkkoja satoerien tasalaatuisuudesta, joten mallasohran kohdalla on tärkeää käyttää sertifioitua siementä. Sertifioidun siemenen taudinkestävyys on yleensä parempi kuin tilojen oman luomutuotetun siemenviljan. Samalla varmistetaan, että vieraat lajit pysyvät kylvöstä poissa, Laine vinkkaa. STREIF Selvästi sopeutuvampi ohra ROCKY Raskaan sarjan kaura Oman pellon ominaisuudet tuntee parhaiten viljelijä itse. Kuva: Annaleena Ylhäinen 4 5

Tule suunnittelemaan lajike- ja seosvalinnat kanssamme. Kaurat AKSELI BOR, VENLA BOR ja ROCKY -kaurat Tilasiemenen valtalajikkeet AKSELI BOR Aikaisten kaurojen aatelia aikainen ja huippusatoisa lujakortinen ja taudinkestävä hyvä hehtolitrapaino ja rasvapitoisuus jyvä on pienehkö ja valkokuorinen menestyy kaikilla maalajeilla VENLA BOR Täyttä kauraa valkuaista vaativalle paras valkuaissato ja laadukkaat jyvän ominaisuudet poudankestävä herne-kauraseoksiin hyvä luomuvaihtoehto kaikille maalajeille, I IVe Lujakortisena ja aikaisena kaurana Venla tuottaa vaihtelevissa oloissa laadukasta rehukauraa sekä normaalissa että luomutuotannossa. ASLAK BOR Aikainen IVORY BOR Suurijyväinen myllylle mieleen ROOPE BOR Kestosuosikki BELINDA Vanha konkari Akseli BOR on aikaiseksi kauraksi hämmästyttävän satoisa. Se on erinomainen rehukaura ja oikea valinta aina kun aikaisuus ratkaisee. LAJIKE kpl Kasvuaika, pv Lako-% Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Kuori % Ydinsato Eemeli 76 5 164 93,9 23 87 37,9 54,2 14,3 23,7 3 952 Aslak 17 5 468 94,7 34 88 34,0 54,5 14,9 21,5 4 309 ROCKY NORD 09/307 Raskaan sarjan kaura (Nordsaat Saatzucht Geschellschaft mbh / Plantanova Oy) Belindaa satoisampi mutta sitä aikaisempi laadukas sato josta saat lisähintaa hyvä hehtolitrapaino ja tuhannen siemenen paino taudinkestävä ohutkuorinen ja rasvapitoinen soveltuu rehuksi ja vientiin tai suurimokauraksi Rocky on paras vaihtoehto Etelä-Suomessa voimaperäiseen kaurantuotantoon. Rockylajikkeen tasapainoiset ominaisuudet tekevät siitä ykkösvalinnan. Akseli 29 5 889 95,9 20 88 34,2 55,2 13,7 23,1 4 547 Venla 39 5 414 96,5 37 94 36,4 54,9 14,9 23,4 4 157 Peppi 42 5 246 97,1 31 85 36,4 55,8 14,3 23,1 4 042 Marika 39 5 560 97,2 35 90 39,2 54,5 13,1 23,8 4 240 Fiia 25 5 429 97,4 29 90 34,8 54,5 13,9 23,2 4 176 Ringsaker 36 6 040 98,9 38 91 34,8 54,4 12,6 22,5 4 696 Roope 85 5 918 99,4 44 102 35,4 52,6 13,5 21,5 4 662 Steinar 29 6 258 101,1 18 93 38,1 52,9 12,1 22,7 4 851 Mirella 20 6 180 102,0 29 94 36,7 52,9 12,0 22,8 4 789 Viviana 32 6 265 102,1 31 88 39,0 53,3 12,0 24,4 4 742 Rocky (NORD 09/307) 16 6 266 103,9 37 86 40,7 54,1 12,3 21,6 4 916 SW Ingeborg 26 5 978 104,2 44 87 41,9 54,4 12,1 23,8 4 554 Ivory 21 5 533 104,2 41 90 47,2 53,7 12,2 22,3 4 303 Belinda 70 6 189 104,4 31 89 39,4 53,2 12,0 23,8 4 728 Lähde: Kaura, MTT:n viralliset lajikekokeet 2004-2011 6 7

Mallas, rehu, tärkkelys. Elimäkeläinen luomuviljelijä Janne Kallio osallistui kesällä 2012 Streif-ohralla Käytännön Maamiehen satokilpailuun. Tähtäimessä on mallaslaatu ja myynti luomumallasohraksi. Kilpailulohkon sato oli yli viiden tonnin ja jyväkooltaan suurta. Jos laatu on mallasohrakelpoista, on Jannen sato voittajaehdokas mutta rehunakin luomuohrasta saa hyvän hinnan. Someroniemeläinen maatalousyrittäjä Matti Kaase valitsi Streif-lajikkeen tuottamaan rehuohraa sianlihantuotantoonsa. Streif täytti odotuksemme satoisana ja laadukkaana lajikkeena totesi Matti Kaase puintien lomassa. a on tullut kuuden tonnin pintaan ja hehtolitrapainot ovat olleet reilusti yli 70 kilon. Kuva: Jenna Ylhäinen Kaksitahoisista ohrista satoa ja laatua STREIF Selvästi sopeutuvampi (Saatzucht Streng GmbH / Plantanova Oy) erittäin satoisa ja lujakortinen menestyy myös happamassa suurijyväinen ja taudinkestävä rehu- ja tärkkelysohra, jossa on potentiaalia mallasohraksi I III Streif näytti kyntensä vaikeissa tuotantoolosuhteissa vuonna 2011 sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa. Eviran kotimaisen viljasadon laatuseurantatutkimuksessa kesältä 2011 kaksitahoisista ainoastaan Streif-ohralajikkeen kaikki näytteet täyttivät 64 kg:n hehtolitrapainovaatimuksen. Lisäksi Streif-näytteissä surkastuneiden jyvien määrä oli ylivoimaisesti pienin! 67,6 3,4 Hehtolitrapaino 66,6 6,1 64,9 3,9 64,3 6,3 Surkastuneet jyvät alle 2,2 mm 63,5 10,8 11,8 59,9 17,6 57,9 Streif Barke NFC Saana Scarlett Justina Annabell Tipple Lähde: Viljaseula, Streif; sivut 39-40 ja 42, Eviran julkaisuja 6/2012 GRACE BARKE LAJIKE kpl Kasvuaika, pv Lako- % Pituus cm Kaksitahoiset ohrat Tjp g Hlp kg Valk. % Saana 23 4 833 91,7 20 67 47,0 66,3 12,5 SW Mitja 15 6 070 93,9 15 70 49,0 69,2 11,6 Rambler 24 5 581 94,2 21 66 51,0 67,7 11,6 Marthe 30 5 509 94,3 22 69 45,9 67,8 12,0 Xanadu 27 5 400 94,6 16 68 47,8 67,4 12,3 Prestige 10 5 102 94,9 18 69 50,0 68,1 12,0 Iron 22 6 256 94,9 14 69 48,2 67,9 11,2 Streif 26 6 042 95,2 16 68 50,2 67,8 11,7 Fairytale 24 6 069 95,4 21 71 44,1 67,2 11,1 Barke 10 5 381 95,5 18 72 50,1 69,1 12,4 Grace 19 6 097 95,7 24 70 50,7 69,5 11,7 Harbinger 24 5 642 95,8 13 67 48,3 68,1 11,5 NFC Tipple 26 5 841 97,7 16 67 53,1 67,0 10,8 Lähde: Ohra, MTT:n viralliset lajikekokeet 2004-2011 SAANA BOR RAMBLER BOR Loistoa ohranviljelyyn (Nordsaat Saatzucht Geschellschaft mbh / Plantanova Oy) huippusatoisa uutuus suurijyväinen kasvuaika Barken luokkaa mallastusarvo määritetään Etelä-Suomeen, I II Varma valinta (S.G. Nieminen Oy) mallastamoiden suosikki vuodesta toiseen satoisa ja laadukas hyväkuntoisille kivennäismaille, I II Osaa vanhakin kasvaa Suurijyväinen ja melko aikainen ohrauutuus Tilasiemenellä on kokeilussa myös uutuuksia onko IRON todella kova rauta? 8 9

Monitahoiset ohrat Meillä on kokemusta myös uutuuksista käytä osaamistamme hyväksesi. WOLMARI BOR ja ELMERI BOR voittajaparivaljakko ELMERI BOR Edukseen erottuva erittäin satoisa ja lujakortinen iso jyvä ja korkea hehtolitrapaino tärkkelys- ja rehuohra happamuuden sieto hyvä WOLMARI BOR Huippulajike poikkeuksellisen satoisa ja lujakortinen tuleentuu aikaisin ja soveltuu koko ohranviljelyalueelle iso jyvä ja hyvä hehtolitrapaino täysin ylivoimainen ohralajike pohjoisilla alueilla soveltuu myös muualle kun halutaan aikaisuutta ja hyvää satoa sekä viljeltävyyttä Wolmarissa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla aikaisuus, huippusato, luja korsi sekä taudinkestävyys. Tämän ansiosta Wolmari on ottanut ykkössijan aikaisten monitahoisten luokassa. LAJIKE kpl Elmeri on tärkkelysteollisuuden haluama lajike. Monitahoiseksi lajikkeeksi sen jyväkoko on suuri ja jyvässä on runsaasti tärkkelystä. Lisäksi Elmeri on ollut käytännön viljelmillä sekä esimerkiksi vuoden 2011 lajikekokeessa uskomattoman satoisa ohra. Kasvuaika, pv Lako- % Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Voitto 29 5 083 84,6 22 77 40,9 62,9 12,5 Aukusti 22 5 813 84,9 20 80 42,4 64,6 12,0 Wolmari 22 5 845 85,8 18 73 40,6 63,3 12,1 Tiril 38 5 393 86,1 17 76 40,0 63,7 12,8 Olavi 31 5 243 88,9 16 78 41,6 62,0 12,1 Jyvä 17 5 244 89,2 29 76 41,6 66,2 12,6 Vilde 51 5 582 89,2 8 73 41,4 63,6 12,4 Brage 21 6 106 89,4 14 78 39,7 65,3 11,8 Einar 35 5 868 90,2 11 77 40,8 65,2 11,6 Elmeri 30 5 904 90,6 11 72 42,4 64,2 11,4 VOITTO BOR KUNNARI BOR Varma valinta Täyttä tärkkelystä Kunnari 75 5 541 91,1 26 79 39,8 65,3 11,3 Edel 20 5 573 91,5 9 81 40,8 64,9 11,5 Edvin 29 5 968 91,9 22 79 41,0 64,3 11,1 Toria 27 6 380 92,6 18 74 46,0 65,9 11,3 Lähde: Ohra, MTT:n viralliset lajikekokeet 2004-2011 10 11

Lisääntyvään vehnän viljelyyn varmat valinnat Tilasiemeneltä! Kevätvehnät Tilasiemen on osaava kevätvehnän siemenen tuottaja WELLAMO BOR 13,8 Hlp kg Sakoluku Valkuais-% 363 15,7 281 13,6 Wastustamaton walinta satoisa ja laadukas päätyypin kevätvehnälajike hehtolitrapaino poikkeuksellisen hyvä valkuaispitoisuus ja sitkon ominaisuudet erottuvat eduksi kevätvehnän viljelyalueelle, I III Eviran kotimaisen viljasadon laatuseurantatutkimuksessa kesältä 2011 kevätvehnistä ainoastaan Wellamon kaikki näytteet täyttivät leipävehnän vaatimukset! 328 16,1 299 355 14,2 14,1 325 13,4 269 ANNIINA BOR AMARETTO SEANCE Kasvanut korkoa aikaisin vehnä ja korkein valkuainen satoisa aikaiseksi kevätvehnäksi soveltuu mylly- ja rehuvehnäksi kaikille maalajeille, varma valinta Pohjanmaalla vuonna 2012 Suomen yleisin kevätvehnä, paikkansa ansainnut Esikuva satoisuudessa (Schweiger-Weisezen-Geschellschaft / Plantanova Oy) satoisa lajike myllyvehnän viljelyn osaajille I IIIe omien sivujen arvoinen vehnä: www.amaretto.fi on koeviljelyssä (Schweiger-Weisezen-Geschellschaft / Plantanova Oy) Seance on merkittävä lupaus suuremmasta sadosta yhdistettynä myllylaatuun. Kasvuaika on päätyypin kevätvehnien kanssa samaa luokkaa. Seance on taudinkestävä ja sen korrenlujuus on keskitasoa. Seance jatkaa vuonna 2012 virallisissa lajikekokeissa ja lisäksi siitä saadaan kesältä 2012 kokemuksia useilta käytännön viljelmiltä. 82,7 81,6 81,6 81,1 79,9 79,5 78,3 Lajike kpl Kasvuaika, pv Lako-% Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Sako - luku 1 Sakoluku 3 Wellamo Anniina Zebra Quarna Bjarne Kruunu Amaretto Lähde: Viljaseula, Wellamo; sivut 35 ja 36, Eviran julkaisuja 6/2012 QUARNA BOR Eliittilaatua leivontaan (Scandinavian Seed / Boreal Kasvinjalostus Oy) Anniina 14 4 833 98,7 6 79 34,1 80,2 15,0 290 135 Wappu 14 4 722 100,0 3 75 38,3 77,9 15,1 313 186 Wanamo 23 4 709 100,5 16 78 34,6 78,3 14,2 346 227 Bjarne 28 4 657 101,5 6 67 34,4 78,1 14,2 320 172 Quarna 24 4 905 101,6 12 75 37,3 79,5 15,0 301 233 Wellamo 27 5 210 103,1 13 83 35,4 80,2 13,6 277 171 Zebra 29 5 183 103,6 10 85 39,6 80,1 12,8 289 202 Demonstrant 24 5 337 104,0 10 78 37,4 80,4 13,0 296 186 leivontalaatu erinomainen Seance 7 5 958 104,0 34 73 37,9 80,2 11,6 223 162 korvaa laatuvehnän tuontia Amaretto 54 5 698 105,2 18 84 39,2 79,7 12,0 270 172 valkuaispitoisuus korkea ja sakoluku kestävä kevätvehnän viljelyalueelle, I III Lähde: Kevätvehnä, MTT:n viralliset lajikekokeet 2004-2011 12 13 Kuvat: Jenna Ylhäinen

isa Wellamo BOR kestää sateet ja helteet Syysrukiit Hybridirukiin siemeniin liittyy lisääntynyt elinvoima. WELLAMO BOR Wastustamaton vehnävalinta Saisiko olla tavallista vai hybridiä? REETTA BOR Kasvattaa satoa ja ruisomavaraisuutta satoisin normaalityypin populaatiolajike lyhyt- ja lujakortinen viljelyvarma menestyjä I (III) Kuvat: Jenna Ylhäinen Hybridirukiit: BRASETTO BOR EVOLO BOR isa uutuus hybridirukiin viljelyyn Laadukas ja koettu lajike 14 Wellamo-vehnän suosio kestää hellekesät sekä viime suven kaltaiset viileät jaksot. Kouvolan Raussilassa viljelevällä Petri Kujalalla on kokemusta Wellamosta erilaisilta kesiltä. Tavallisesti Wellamo kylvetään toukokuun alussa, mutta Kujala kertoo kevään säiden viivästyttäneen viljelyä parilla viikolla. Niinpä puimaankin päästiin vasta syyskuun puolivälissä, mutta viivästykset eivät satoisuutta haitanneet. Viime vuonna Wellamo tuotti noin 4000 kiloa hehtaarilta, tänä vuonna yli 5000 kiloa hehtaarilta. isuus on minulle se tärkein ominaisuus vehnää valitessa, Kujala kertoo. isuuden lisäksi Wellamon valinnan puolesta puhuvat hyvät hehtolitrapainot ja valkuaispitoisuudet. Kun lannoittamista on rajoitettu, on paljon enemmän kiinni siemenen laadusta, Kujala toteaa. Pari vuotta sitten markkinoille tullut Wellamo on vakiinnuttanut asemansa laadukkaiden ja satoisien vehnälajikkeiden joukossa. varmuus vaihtelevien kesäsäiden armoilla tuo varmasti Wellamolle lisää kannattajia jatkossakin. Kuvat: Matti Juvonen HELLTOP Hybridiruislajikkeiden satopotentiaali on omassa luokassaan ja satoodotus on 1500 2000 suurempi kuin tavallisilla populaatiolajikkeilla. Hybridirukiin siemeniin liittyy lisääntynyt elinvoima, mikä on hyödynnettävissä vain yhdessä sukupolvessa. Siemen on uusittava vuosittain ja siemenet ovat tuontitavaraa. Lajike kpl Talvituho % Lako-% Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Sako - luku 1 Reetta 40 5 429 13,9 36 129 31,9 74,2 11,2 161 89 Elvi 54 4 877 25,2 48 136 35,2 73,2 11,2 134 88 Brasetto (H) 6 6 543 11,4 39 115 38,0 74,2 9,7 176 110 Helltop (H) 13 5 445 21,3 33 115 36,7 74,9 10,8 165 113 Kapitän (S) 6 5 438 20,8 41 111 33,7 75,4 10,1 177 130 Sakoluku 3 Evolo (H) 33 6 528 17,3 46 111 37,2 74,1 9,6 209 151 Lähde: Syysruis, MTT:n viralliset lajikekokeet 2004-2011 Tanakka ja korrenluja laatulajike Kokeilussa synteettinen Kapitän-lajike 15

Alueesi Tilasiemenpakkaaja tietää mikä menestyy kysy! Kun satoisuus ratkaisee ARKTIKA BOR ELLVIS OLIVIN Taatusti talvehtija aikainen hyvä talvehtija saville ja karkeille kivennäismaille suositellaan viljelyvyöhykkeille I II sekä IIIe Uusi peltojen kuningas (Saatzucht Streng GmbH & Co. KG / Plantanova Oy) satoisa myllyvehnä lujakortinen ja taudinkestävä voittajalajike viljelyyn satsaaville suositellaan viljelyvyöhykkeille I II Käsite satoisimpien luokassa (RAGT 2n S.A.S.) korkea sakoluku hlp korkea vahvakortinen suositellaan viljelyvyöhykkeille I II Lajike kpl Syysvehnät Kasvuaika, pv Lako-% Talvituho % Tjp g Hlp kg Valk. % Sako - luku 1 Sakoluku 3 Urho 40 5 622 330,4 27 20 40,8 77,4 12,6 341 228 Ellvis 9 5 233 332,6 16 45 38,5 74,5 11,6 347 251 Skagen 16 6 159 332,7 23 22 46,1 76,9 12,1 339 244 Arktika 23 5 803 333,1 36 18 39,6 79,6 11,7 281 191 Mariboss 9 6 278 333,7 31 32 40,2 72,6 10,8 285 186 Lähde: Syysvehnä, MTT:n viralliset lajikekokeet 2004-2011 Kokeilussa Mariboss syysvehnälajike, tykki. Ruisvehnä URHO BOR Suomalainen syysvehnä viljelyvarmaksi todettu kasvunsäätelystä ja taudintorjunnasta huolehdittava tavanomaisessa viljelyssä suositellaan viljelyvyöhykkeille I-II TULUS Salainen ase rehuntuotantoon tai bioetanoliksi (Nordsaat Saatzuchtgesellschaft mbh / Plantanova Oy) erittäin satoisa saksalainen lajike melko pitkäkortinen mutta erittäin laonkestävä isojyväinen, korkea tärkkelyspitoisuus ja hyvä tähkäidännän- ja taudinkestävyys soveltuu Etelä-Suomen syysvehnäalueelle 16 17

Valkuaista omasta pellosta. Valkuaiskasvit Valkuaiskasvit osaksi viljelykiertoa Herneet ROCKET BOR Keltaisesta valkuaista (Scandinavian Seed / Boreal Kasvinjalostus Oy) keltasiemeninen rehuherne satoisa herne-kaura seoksiin pienisiemenisyys parantaa viljelyvarmuutta ja käytettävyyttä I II KONTU BOR härkäpapu Kannattaa kokeilla kotikonnuilla valkuaista 27 30 % tanakka varsi tehokas typensitoja erinomainen esikasvi I II Härkäpapu HULDA BOR Verraton viljeltävä satoisa ruokaherne laonkestävä erinomainen laatu korkea valkuainen I II Lajike kpl Kasvuaika, pv Lako-% Pituus cm Tsp g Valk. % Rokka 13 3 742 95,8 31 59 282 23,1 Karita 33 3 565 96,5 34 60 286 22,8 Rocket 10 4 278 97,0 54 76 231 20,9 Jermu 10 4 362 97,3 43 80 230 21,6 Kysy myös muita herneitä! ROKKA Tunnettu hernekeiton tekijä (SW Seed / Rautakesko Oy) Hulda 17 3 702 97,6 40 84 242 23,3 Lähde: Herne, MTT:n viralliset lajikekokeet 2004-2011 VITRA lujavartinen ja viljelyvarma lajike ruoka- ja rehuherne siemenen väri vihreä ja keittolaatu hyvä hyvä valkuaispitoisuus ja terveenä pysyvä kasvusto I II Vihantaherne Arvikan rinnalle HAAGS BLAUE sinilupiini Vaihtoehto valkuaisen tuotantoon Lääke valkuaisvajeeseen: joka viides viljahehtaari tuottamaan öljy- tai valkuaiskasveja. Sinilupiini 18 19

Luomumaitoa kotimaisen valkuaisen voimin ROCKET Keltaisesta valkuaista Kevätrypsit Öljykasvit Maisema keltaiseksi CORDELIA BOR APOLLO BOR a ja öljyä satoisa ja varma, Suomen viljellyin rypsilajike öljypitoisuus korkea I IV Vanhassa vara parempi erityisesti savimaille I IV Öljykasvit osaksi viljelykiertoa. Hyvä, valkuaispitoinen karjarehu on laadukkaan maidon tae. Luomutiloilla tämä asia korostuu, koska tuontivalkuainen ei ole ratkaisu valkuaisvajeeseen. Valkuainen pitää siis tuottaa kotimaassa ja sen pitäisi olla edullista. Herne on yksi ratkaisu tähän. tavanomaisessa tuotannossa herneen GMO-vapaus puoltaa sen viljelyä. Varsinais-Suomessa sijaitsevalla Vennan luomumaitotilalla on kar- tutettu luomukokemusta jo vuodesta 1995 lähtien. Nyt Suomisen satapäinen lehmälauma saa valkuaisensa omassa pellossa kasvatetusta Rocket-herneestä. Luomutuotannossa satoisa Rocketherne on ollut erinomainen valinta. Herneen puoleen kallistuu myös moni tavanomaista viljelyä harrastava, sillä tuontisoijan hinta on ollut jatkuvassa nousussa. Edullisuus on yksi näkökulma, mutta meillä vahvempi syy on periaatteellinen. Mielestäni kotimaisen karjan valkuaistarve pitää pystyä tuottamaan Suomessa. Tuontivalkuaisessa on riskejä niin saatavuudessa kuin laadussakin, Vennan isäntä Jaakko Suominen perustelee. Vuonna 2011 esitelty Rocketherne on Suomiselle tuttu naapuripelloista, mutta kuluneena kesänä sitä oli ensimmäistä kertaa omassa pellossa. Joillakin voi vielä olla vanhoja ennakkoluuloja hernettä kohtaan, mutta hernelajikkeiden ominaisuudet ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina. Kasvusto on korkea, kestää lakoontumatta ja on helppo viljeltävä, hän luettelee Rocketin ominaisuuksia. Typensitojakasvina herne pärjää ilman lannoittamista, mutta maan rakenteen pitää olla kunnossa. Tuloksena on runsas sato pienisiemenistä, mutta taatusti kotimaista valkuaista. Kevätrapsit Lajike kpl Kasvuaika, pv Lako-% Korren pituus, cm Tsp g Lehtivihreä ppm Öljy-% Apollo 29 1 977 102,8 52 101 2,7 7,9 40,9 Juliet 22 2 055 103,0 47 101 2,6 10,2 41,9 SW Petita 55 1 987 103,2 43 98 2,8 10,3 42,4 Cordelia 35 2 046 103,3 45 103 2,7 8,7 41,6 Lähde: Rypsi, MTT:n viralliset lajikekokeet 2004-2011 CAMPINO BOR TRAPPER BOR Myymme myös muita rapsi lajikkeita, kysy vaihtoehtoja. Myynnissä lisäksi syysrypsi Largo ja syysrapsilajikkeita mm. hybridit Alabaster, Albatros ja Thorin (kääpiö). 20 21

Mika Tuiskunen ja Esko Lehmuskorpi ovat tiloillaan päätyneet kolmeen niittoon. Grindstad on molempien mielestä Orimattilan korkeudelle se sopivin lajike. Viimeisen eli kolmannen niiton ajankohdassa on eniten pelivaraa. GRINDSTAD Kiihkeä kasvaja Kolmas niitto täyttää siilot Kolmen niiton systeemi ei erityisiä kikkoja tarvitse, muutaman päivän poutajakson kylläkin. Orimattilalainen pelto viheriöi vahvasti, vaikka heinäkuun niitosta on vasta reilut pari viikkoa. Voimakkaasti kasvava timoteinurmi olisi pian valmis vuoden kolmannelle niitolle. Tänä vuonna edellytykset kolmannelle sadolle ovat olleet erinomaiset. Kesän kaksi edellistäkin satoa olivat hyviä, joten nyt siilot ovat täynnä, karjatilallinen Mika Tuiskunen kertoo ja Esko Lehmuskorpi nyökyttelee vieressä. Molemmilla on maatilat Orimattilassa, Tuiskusella Mallusjoella ja Lehmuskorvella Luhtikylässä. Kummallakin on noin 60-päinen lehmälauma ja sen ympärillä noin 150 hehtaaria peltoalaa. Lehmuskorpi kertoo, että kokemuksia ja koneita on helppo vaihdella, kun molemmilla on lähes samanlaiset tilat. Niinpä ei ole yllätys, että myös rehunurmen valinnassa on päädytty samaan lajikkeeseen tässä tapauksessa Grindstadtimoteihin. Grindstadin jälkikasvukyky on hyvä, eikä se pala helposti vaikka olisi aurinkoista, Lehmuskorpi summaa. Tuiskusen mukaan Orimattilan korkeudella kasvurytmi on sellainen, että kolmas niitto on lähestulkoon pakollinen. Mitään erityisiä kikkoja se ei tarvitse, muutaman päivän poutajakson kylläkin. Kolmannessa niitossa on eniten pelivaraa. Joskus se on tehty niinkin myöhään, että maa on ollut lähestulkoon kuurassa, hän kertoo. Keväällä taas tehdään kasvurytmin mukaan. Silloin pitää olla tarkkana, sillä jo viikon liian pitkäksi mennyt kasvusto saattaa kärsiä, Lehmuskorpi täydentää. Päivien lyhenemisestä johtuen kolmannen niiton sato ei aivan yllä edellisten tasolle. Aperuokintaa käyttävät orimattilalaiset sekoittavat sitä alku- ja keskikesän satojen joukkoon. Hiehoille kolmas sato on myös hyvä appeen perusta, jos sen kuitupitoisuus- ja muut arvot ovat riittävät. 22 23

Olemme myös luomuviljelijän kumppani. Nurmituotannon perustana ovat timoteit ja nadat Nurmisiemenet Timoteit ja nadat TAMMISTO II BOR GRINDSTAD UULA BOR IKI BOR Luotettava suomalainen laadukas sato ja odelma satoa monta vuotta sulava korsi III IV Kiihkeä kasvaja (SW Seed / Rautakesko Oy) kaikista satoisin kolmeen niittoon hyvä jälleenkasvukyky hyvä talvenkesto I III + IV lumisille alueille Lappia myöten erittäin viljelyvarma hyvin sulava ja valkuaispitoinen talvenkesto huippuluokkaa III V Ilkkuu talvea nopea kasvuunlähtö suuri ensimmäisen niiton sato hyvä rehunlaatu IV V KAROLINA BOR KASPER KALEVI BOR Kestää talvea huippusatoisa ruokonata erinomaiset ruokintaominaisuudet erittäin hyvä jälkikasvukyky erinomainen talvehtija Kasvukaudesta toiseen (SW Seed / Rautakesko Oy) nurminata, jonka satoisuus säilyy vuosia hyvä odelmasato lumisille alueille kestävä talvituhosieniä vastaan I V a koko kasvukauden hyvin satoisa nurminata valkuaispitoista ja sulavaa erittäin hyvä talvenkesto I IV 24 Kuva: Ituset Oy Lajike sato Talvituho % 1v. 2v. 3v. D-arvo 1. niitto D-arvo 2. niitto Grindstad 10 555 5,1 10 493 10 833 10 251 66,1 65,4 Nuutti 10 064 3,8 10 177 10 316 9 603 68,1 67,7 Tuure 9 658 3,1 9 912 9 810 9 205 68,3 68,8 Uula 9 561 3,1 9 892 9 796 8 955 67,7 68,8 Tuukka 9 471 3,1 9 850 9 703 8 837 67,2 68,1 Tammisto II 9 463 4,0 10 004 9 579 8 783 67,5 67,1 Iki 9 311 3,0 10 247 9 405 8 708 66,5 69,0 Lähde: Timotei, MTT:n viralliset lajikekokeet 2004-2011 Meiltä myös rai-, puna- ja ruokonadat englannin raiheinä italian raiheinä westerwoldin raiheinä koiranheinä ja niittynurmikka ruis-ja peltovirnat sinimailanen, myös ympättynä persianapila 25

Apilat ja nurmikot Apilat Typpeä ilmasta SAIJA BOR YNGVE Uusi kotimainen puna-apila diploidi lajike hyvä talvenkestävyys kokonaissato erittäin kilpailukykyinen verrattuna muihin diploideihin puna-apiloihin Puna-apila pohjoisiin oloihin (SW Seed) korvaa Bjurselen talvenkestävä satoisa, hyvä jälkikasvukyky RIISTASEOS MAISEMASEOKSET VIHERLANNOITUS- NURMET Apilaa ja kaalia jäniksille ja hirville, talventörröttäjiä linnuille timotei 50 % rypsi/rapsi 25 % alsikeapila 15 % rehukaali 5 % sinimailanen 5 % Kaunista sinistä, huumaavaa apilantuoksua hunajakukka 50 % persianapila 25 % sinimailanen 25 % apilan ja heinänsiementen seokset myös muita typensitojakasvivaihtoehtoja Luonnonhoitopellot ja viherlannoitusnurmi Teemme ympäristötuen edellyttämät seokset luonnonhoitopelloille ja viherlannoitusnurmiin. BJURSELE FRIDA SONJA Talvenkestävä (SW Seed / Rautakesko Oy) puna-apila I V Apila myös suolle (SW Seed / Rautakesko Oy) alsikeapila I III Makua myös laitumelle (SW Seed) valkoapila I III Omaan pihaan tai viherrakentajille 3 ja 10 kg:n pakkauksissa TS KOTINURMIKKO TS VIHERNURMIKKO kulutusta kestävä punanata 65 % niittynurmikka 35 % peittävä seos viherrakentajille valkoapila lannoittaa ja antaa kauniin tummanvihreän värin punanata 60 % niittynurmikka 30 % englanninraiheinä 7 % valkoapila 3 % Nurmikot netistä! www.verkkokauppa.tilasiemen.net Nurmikkoseokset 26 26 27

Valitset sertifioidun siemenen, kun... 1. Haluat tuottaa laadukasta ja tarpeitasi vastaavaa satoa 2. Haluat tuottaa käyttötarkoitukseen sopivaa leipäviljaa, mallasta tai rehua 3. Haluat säästää aikaa ja rahaa: Siemenen puinnin, kuivatuksen, varastoinnin, lajittelun, peittauksen, pakkauksen ja laadunmäärityksen hoitaa siementuottaja tai -pakkaaja 4. Haluat suunnitella helposti ja tarkasti, koska tiedät mitä kylvät 5. Haluat hyödyntää muut tuotantopanokset tehokkaasti 6. Haluat määrittää helposti kasvinsuojelun tarpeen ja ajoituksen tasaisesta kasvustosta 7. Haluat puida ja kuivata tasaisesti tuleentunutta kasvustoa 8. Haluat tuottaa korkea- ja tasalaatuisen sadon, jolle on kysyntää 9. Haluat, että jalostus tuottaa jatkossakin yhä parempia lajikkeita tarpeisiisi I Tiedämme kenelle tuotamme: Sinulle. Viljelyvyöhykkeet II V IV Kylvömäärän laskeminen kylvötiheys kpl / m 2 x tjp itävyys-% III Tilasiemen-pakkaaja laskee tarvittaessa siemenmäärän puolestasi. Kuva: Jenna Ylhäinen Kuva: Valio Oy TS YLEISNURMI TS APILANURMI TS RUOKONATA- SEOS Hyväksi koettu yleisseos timotei 75 % nurminata 25 % Valkuaisen tuottaja lannoitteen säästäjä timotei 60 % nurminata 30 % / 20% puna-apila 10 % / 20 % Jälkikasvukykyinen kaikista satoisin timotei 70 % nurminata 10 % ruokonata 20 % TS LAIDUNNURMI Kulutusta kestävä nurminata 50 % timotei 35 % englanninraiheinä 15 % TS PIKALAIDUN- SEOS Nopeasti tuottamaan timotei 50 % nurminata 30 % englanninraiheinä 10 % italianraiheinä 10 % TS HEVOSLAIDUN Tallausta kestävä timotei 55 % nurminata 20 % punanata tai niittynurmikka 15 % englanninraiheinä 10 % Nurmisiemenseokset Suunnittele pakkaajan kanssa juuri sinun tarpeisiisi sopiva seos! Nurmiseokset Tilasiemenen säilörehu-, kuivaheinä- ja laidunnurmiseosten valikoimasta voit valita valmiin seoksen tai suunnitella Tilasiemenpakkaajan kanssa juuri sinulle optimoidun Tilan oman seoksen. Tilan oma seos räätälöidään tilasi ruokintatarpeiden, maalajin ja / tai laiduntavien eläinten mukaan. Valitsemalla seokseen monipuoliset nurmikasvilajit varmistetaan hyvä lopputulos vaihteleviin oloihin. Käytössäsi on laaja piensiemenvalikoimamme, joka halutessasi mahdollistaa seoksen rakentamisen kokonaan suomalaisista talvenkestävistä lajikkeista. Pakkaajamme tuntevat alueelliset seostarpeet. Kysy! 28 29

Juha Jukka Senja Sanna Jukka, Juha ja Ässät Tilasiemeneltä Tilasiemenen toimisto sijaitsee Hyvinkään keskustassa lähellä rautatieasemaa. Toimisto on avoinna arkisin klo 8 16. 30 Kuva: Jenna Ylhäinen Toimitusjohtaja Jukka Holloon voit ottaa yhteyttä Tilasiemenen ja pakkaamoiden toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Jukka hallitsee myös lajikkeet ja niiden viljelyn, hänellä on viljelijänä omakohtaista kokemusta lajikevalinnasta. Senja Lehtonen ylläpitää viljelysopimuksia ja välittää Tilasiemenpakkaajille nettisivustolta lähetetyt tarjous- ja yhteydenottopyynnöt. Senjan toimenkuvaan kuuluvat myös ostot ja logistiikka sekä taloushallinto. Sanna Ylhäinen hoitaa markkinointia ja viestintää, rahaliikennettä sekä myyntipalvelun assistentin tehtäviä. Sanna ylläpitää -sivuston tietoja ja vastaa verkkokaupan toiminnasta. Kun soitat toimiston numeroon 010 217 6777, siihen vastaa Senja tai Sanna. He ohjaavat puhelusi eteenpäin sinua lähinnä olevaan pakkaamoon. Myyntipalvelun Juha Savelan toimipiste sijaitsee Sastamalassa. Juhalta saat tarjouksen toimituskuluineen mistä tahansa valikoimiimme kuuluvasta lajikkeesta. Toimitukset Juha pyrkii järjestämään aina sinua lähimpänä olevasta pakkaamosta. Voit tavata meidät näyttelyissä Tilasiemen Oy:n osastolla. Poikkea juttelemaan! YHTEYSTIEDOT: Jukka Hollo p. 050 60 928 jukka.hollo@tilasiemen.fi Senja Lehtonen p. 0400 286 161 senja.lehtonen@tilasiemen.fi Sanna Ylhäinen p. 0400 286 162 sanna.ylhainen@tilasiemen.fi Myyntipalvelu Juha Savela p. 010 217 6776 myynti@tilasiemen.fi Vaihde 010 217 6777 31

Palveleva Tilasiemen Tavoitat Tilasiemen-pakkaajat myös numerosta 010 217 6777 Pohjanmaa Isokyrö Kiikan Tilapakkaamo Oy 0400 564 004 Närpiö Räfså Utsädespackeri 050 517 2953 Etelä-Pohjanmaa Kauhajoki Suokkaan pakkaamo 040 502 7257 Lapua Pullin pakkaamo 040 762 0739 Satakunta Eura Rahvolan pakkaamo 0400 120 364 Vehmaan-Kreulan pakkaamo 040 586 4349 Kokemäki Kopion pakkaamo 050 555 7625 RAUMA Ala-Rohdainen Jarkko 0500 599 163 ala-siuru Panu 044 026 1210 anttilan pakkaamo 0500 867 505 Eskolan pakkaamo 050 566 8815 Länne Heikki 050 581 2148 markkulan tila j 0500 783 765 T 0500 476 482 ollilan tila 0500 222 933 jp Trade Oy, Juha Pertola 0500 123 406 pertola Kalle 0500 222 984 pirilä Tommi 044 581 7079 saarela Ari 050 553 0765 santanummen pakkaamo 0400 724 601 pertolan tila, ylijoki Anne ja Jouko 0500 122 344 yli-rohdainen Timo 0400 724 355 PIRKANMAA Punkalaidun Haapaniemen pakkaamo 040 543 2541 Varsinais-Suomi Loimaa Siementila Salo Oy 0400 122 828 Uusi-Eskola Ilpo 050 689 85 SALO Riski Aki 0400 883 160 Uusimaa RAASEPORI Teiran pakkaamo 0500 618 466 Nummi-Pusula Jakovan tila 050 541 4242 Keski-Suomi Jämsä Puttolan Siemen Oy 040 547 0982 Kanta-Häme Hattula Mustilan pakkaamo 0500 911 393 Humppila Eetila Oy, Arto Alho 050 918 1531 Janakkala Ituset Oy 040 506 5040 pelto-paturi Oy j 0400 427 614 E 040 555 3757 Päijät-Häme Hollola Juvonen Matti 0400 837 597 mahkonen Jouni 0400 837 593 Orimattila Kallioharjun tila M 040 511 0078 U 040 747 0531 Pohjois-Savo Kiuruvesi Kiuruveden Siemen Oy 0400 273 873 Linnilän pakkaamo 050 501 1113 Sonkajärvi Nurmelan pakkaamo 0440 679 638 Vesanto Vesannon Siemen Oy 040 762 9684 Pohjois-Karjala Liperi Kerkkänen Matti 0400 574 340 koistinen Pertti p 0400 176 249 a 040 759 9762 pohjois-karjalan Siemen 044 534 6914 JOensuu Pyhäselän pakkaamo 0500 923 294 Kymenlaakso Elimäki Tilatuote Kujala Oy 0400 881 085 Iitti Kivisen Pakkaamo Oy 050 543 7771 Valtakunnallinen myyntipalvelu 010 217 6776 facebook.com/tilasiemen