1 (9) Asianumero 3746/10.02.03/2011 Aluenumero 113402 Lintumetsä II 50. kaupunginosa, Lintuvaara Osa korttelia 50152 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 7. päivänä marraskuuta 2011 päivättyä ja 24. päivänä helmikuuta 2014 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6673. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lintuvaarassa Jääskeläntien varrella, Jääskeläntien ja Äijäntien risteyksessä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksessa 30.11.2011. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio Sari Koski puh. 043 8254590 etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi
2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Suunnittelu... 3 1.3 Mitoitus... 3 1.4 Muutoksen sisältö... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Yleiskaava... 3 2.1.2 Asemakaava... 3 2.1.3 Rakennusjärjestys... 3 2.1.4 Tonttijako... 3 2.1.5 Rakennuskiellot... 3 2.1.6 Pohjakartta... 3 2.2 Selvitys alueesta... 4 2.2.1 Maanomistus... 4 2.2.2 Rakennettu ympäristö... 4 2.2.3 Suojelukohteet... 4 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät... 4 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 4 3.1 Osallisten tavoitteet... 4 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 5 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 5 4.2 Mitoitus... 5 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 5 4.3.1 Maankäyttö... 5 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 5 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 5 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 6 6.1 Rakentamisaikataulu... 6 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 6 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 6 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 6 7.3 Perittävät maksut... 7 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 7 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake Havainnekuva Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Hulevesisuunnitelma (Ramboll)
3 (9) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus 1.4 Muutoksen sisältö Tällä hetkellä tontti on rakentamaton. Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin Tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty kohdassa 7.2. esitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Suunnittelualueen pinta-ala on 1623 m 2 ja rakennusoikeus tehokkuuslukuna ilmoitettuna e= 0.20, mikä vastaa noin 325 k-m 2. Rakennusoikeus laskee kaavamuutoksessa noin 162 k-m 2. Asemakaavan muutoksella muutetaan korttelin 50152 tontti 7 kaupungille varatusta yleisten rakennusten korttelialueesta (Y-k) erillispientalojen korttelialueeksi (AO). 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on osoitettu Espoon eteläosien yleiskaavassa nykyisellään säilytettäväksi asuntoalueeksi (A). Alueen asemakaavaa muutettaessa tulee turvata nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. 2.1.2 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Lintumetsä II-niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.3.1995. Suunnittelualue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-k). Indeksi osoittaa, että alue on varattu kaupungin tarpeisiin. Enimmäiskerrosluku on kaksi, ja rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuuslukuna e= 0.30. Tontin Jääskeläntiehen rajautuvalla pohjoisrajalla on ajoneuvoliittymän kieltävä merkintä osalla matkaa. 2.1.3 Rakennusjärjestys 2.1.4 Tonttijako 2.1.5 Rakennuskiellot 2.1.6 Pohjakartta Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. Tonttijako on hyväksytty 15.4.1998. Asemakaavan muutosalueella, korttelin 50152 tontilla 7, ei ole rakennuskieltoa. Pohjakartta 1:1000 mittakaavassa on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset.
4 (9) 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Espoon kaupunki. 2.2.2 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Tontti on ollut pitkään rakentamaton. Se sijaitsee olemassa olevan pientaloasutuksen keskellä. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueelle on ajoyhteys Jääskeläntieltä, joka yhtyy Hämeenkyläntiehen ja sitä kautta muuhun tie- ja katuverkkoon. Kävely ja pyöräily Alueelta on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet. Jääskeläntien päästä lähtee länteen suuntautuva pääraittiyhteys. Pohjois-etelä -suuntainen pääraitti kulkee Hämeenkyläntien vieressä. Jääskeläntiellä pyöräily tapahtuu ajoradalla. Tulevaisuudessa alueen länsipuolelle on suunniteltu seudullinen latu- ja ulkoilutieyhteys, joka suuntautuu Leppävaaran urheilupuistosta pohjoiseen. 2.2.3 Suojelukohteet Alueen sisäinen liikenne ja pysäköinti Alueen pysäköintipaikat on suunniteltu tontille. Julkinen liikenne Lähimmät bussipysäkit ovat Hämeenkyläntiellä noin 400 metrin päässä. Bussilla pääsee mm. Leppävaaraan, Otaniemeen, Tapiolaan, Myyrmäkeen ja Helsingin keskustaan. Leppävaaran asema ja bussiterminaali sijaitsee noin 3 kilometrin päässä suunnittelualueesta. Palvelut 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Alueella on paljon asuinrakennuksia. Suunnittelualueen lähellä on Lintuvaaran koulu ja päiväkoti. Noin kilometrin etäisyydellä on myös muita päiväkoteja ja kouluja. Leppävaaran keskustassa, jonne on noin 3 kilometrin matka, on mm. ostoskeskus, kirjasto ja elokuvateatteri. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Muutosalueella ei ole suojelukohteita. Merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä ei ole. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Asemakaavan muutoshakemus Espoon kaupungin Teknisen ja ympäristötoimen Tonttiyksikön taholta on kirjattu saapuneeksi 6.6.2011. Hakemuksessa esitetään tarpeettoman ja rakentamattoman yleisten rakennusten tontin (Y-k) muuttamista erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan kohdan 7.2 osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4.
5 (9) 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Tontti sijaitsee alueella, jossa on paljon asuinrakentamista ja valmis kunnallistekniikka. Tehdyn selvityksen mukaan Espoon kaupungilla ei ole tarvetta kyseiselle Y-tontille. Omatoimiseen rakentamiseen luovutettavista omakotitonteista sen sijaan on kysyntää. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 1623 m 2. Rakennusoikeutta lasketaan tehokkuuslukuna ilmoitettuna e= 0.30:sta e= 0.20:een, mikä vastaa noin 325 k-m 2. Rakennusoikeus laskee noin 162 k-m 2. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Rakentamaton, kaupungin tarpeisiin varattuna ollut yleisten rakennusten tontti (Y-k) muutetaan asemakaavan muutoksella erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Rakennusoikeutta lasketaan tehokkuuslukuna ilmoitettuna e= 0.30:sta e= 0.20:een. Alueen suurin sallittu kerrosluku säilyy ennallaan. Korttelialueelle saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asuntojen käyttöön tulevia varasto- ja autonsäilytystiloja enintään 30 m 2 /asunto. Kaavassa on annettu määräyksiä ja osoitettu alueita hulevesien hallintaa varten. Jatkosuunnittelussa tulee huolehtia lattiakorkojen ja piha-alueiden riittävästä korkeustasosta hulevesireitteihin nähden. Tontilla muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää ja mahdollisuuksien mukaan imeyttää. Viivytysrakenteiden tonttikohtaisen yhteenlasketun mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 28 m 3, kuitenkin niin paljon, että käsittelyratkaisusta riippumatta tontin mitoitustarpeet täyttyvät. Yhtenä hulevesijärjestelmän osana toimiva johtorasite ja tulvareitti tulee toteuttaa siten, että hulevesistä ei aiheudu vaaraa rakenteille. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä tulee esittää tarkennettu hulevesisuunnitelma sekä teknisen keskuksen lausunto edellä mainitusta suunnitelmasta. Tulvareitin sijainti ja yhteystarve on sitova. Tulvareitin valmiin maanpinnan tulee olla sellainen, että tulvavesi pääsee hallitusti virtaamaan ja yhtymään Jääskeläntien ojaan. Reitille ei saa sijoittaa rakenteita tai toimintoja, jotka vaikuttavat tulvareitin toimintaan. Työmaa-aikaiset vedet on käsiteltävä ja puhdistettava ennen johtamista kunnalliseen hulevesijärjestelmään. Työmaa-aikaisesta vesien käsittelystä tulee esittää vesien hallintasuunnitelma rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Pysäköinti Autopaikkoja on rankennettava vähintään 2 ap / asunto. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä ei ole. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan erillispientalojen rakentaminen korttelin 50152 tontille 7. Vaikutukset maisemaan ja liikennemääriin ovat vähäiset.
6 (9) Tällä hetkellä tontille tulee hulevesiä ympäristöstä, ja tontilla on mm. avo-ojia. Hulevesien hallinta ja johtaminen on tutkittu kaavan liitteeksi laaditussa hulevesisuunnitelmassa (Ramboll) ja huomioitu kaavamääräyksissä. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä tulee esittää tarkennettu hulevesisuunnitelma sekä teknisen keskuksen lausunto edellä mainitusta suunnitelmasta. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Espoon kaupungin tarkoituksena on luovuttaa tontti omatoimiseen rakentamiseen. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Kaavoituksen tueksi on laadittu suuntaa antava hulevesisuunnitelma, jossa esitetyistä koroista ja ratkaisuista voi perustellusti poiketa. Tarkennettu hulevesisuunnitelma, joissa on esitetty tulvareittien korot ja liittyminen muihin pintoihin, tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Samalla tulee esittää teknisen keskuksen lausunto edellä mainitusta suunnitelmasta. Kaavassa yhdistetyllä putki- ja hulemerkinnällä tarkoitetaan maanalaista putkea, jonka päällä on hulevesiä viivyttävä painanne ja tulvareitti. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maanomistaja Espoon kaupungin tonttiyksikkö on hakenut asemakaavamuutosta 6.6.2011. Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksessa 30.11.2011. Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi käydä tutustumassa Espoon verkkosivuilla (http://www.espoo.fi/ ). Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Ehdotuksesta muistutuksen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä.
7 (9) Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavanmuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liittyen maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.3 Perittävät maksut Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet Matias Kallio ja Sari Koski. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu laskutusluokkaan II. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutoksen toteuttaminen ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Ajankohta Käsittelytieto 6.6.2011 Asemakaavan muutoshakemus 7.11.2011 Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston 5.12.2011 5.1.2012 Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineistosta jätettiin kaksi mielipidettä. 3.6.2013 Asemakaavan muutoksen valmisteluaineistoa on tarkistettu nähtävilläolon jälkeen seuraavasti: - lisätty asuntojen lukumäärää koskeva määräys: Korttelialueelle saa rakentaa enintään 2 asuntoa - siirretty rakennusalan rajoja - lisätty määräyksiä ja osoitettu alueita hulevesien hallintaa varten 12.6.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutosehdotuksen. 12.8. 10.9.2013 Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta: Hulevesiin ja tontin ja ympäröivien alueiden korkeusasemiin kiinnitettiin huomiota. Tontille toivottiin katselmusta hulevesiin liittyen. Tapaaminen tontilla järjestettiin 25.10.2013. Ehdotuksesta saatiin kaksi lausuntoa. Fortum Espoo Distribution Oy ilmoitti, ettei Fortumilla ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta jakeluverkon 0,4 kv/20 kv osalta. HSY ilmoitti, ettei asemakaavan muutosehdotus edellytä muutoksia tai lisärakentamista vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon. Mikäli hulevesien hallinta edellyttää muutoksia yleiseen hulevesiviemäröintiin, tulee tämä suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä HSY:n kanssa. Lisäksi jatkosuunnittelussa tulee huolehtia alimpien lattiakorkojen riittävästä korkeustasosta hulevesireitteihin nähden.
8 (9) 24.2.2014 Asemakaavan muutosehdotusta on tarkistettu nähtävilläolon jälkeen seuraavasti: - tehty tarkistuksia hulevesimääräyksiin - siirretty rakennusalan rajaa Asukkailta saadun palautteen pohjalta on teknisen keskuksen ja rakennusvalvonnan kanssa kehitetty kaavamääräyksiä, joilla voidaan varmistaa hulevesien riittävä ja tarkoituksenmukainen hallinta. Tehdyt tarkistukset eivät edellytä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. 5.3.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Matias Kallio Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö