Liikenneviraston talousarvioesitys 2018 Liikenne- ja viestintävaliokunta 29.9.2017 Talousjohtaja Kristiina Tikkala
Talousarvioesitys 2018 JTS määrärahakehykset 2017-2022 Hallitus esittää Liikennevirastolle vuonna 2018 Liikenneverkon rahoitusta 2 013,3 milj. euroa ja liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin 209,3 milj. euroa 1 000 euroa TA 2017 TAE 2018 Kehys 2019 Kehys 2020 Kehys 2021 Kehys 2022 10. Liikenneverkko 1 911 460 2 013 311 1 610 097 1 579 992 1 498 744 1 456 245 01. Liikenneviraston toimintamenot 74 313 73 014 71 600 72 345 72 345 72 345 20. Perusväylänpito 1 271 950 1 398 000 1 012 000 1 024 000 1 017 000 1 017 000 35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen 83 000 31 500 55 000 50 000 19 452 0 36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen 16 100 34 600 64 650 30 950 8 700 50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 13 000 13 000 10 000 10 000 0 0 76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset 34 997 34 997 34 997 34 997 34 997 34 200 77. Väyläverkon kehittäminen 272 800 323 700 277 900 215 200 215 200 216 000 78. Eräät väylähankkeet 54 400 79. Elinkaarirahoitushankkeet 107 000 123 000 114 000 108 800 108 800 108 000 30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 204 237 209 380 209 380 174 601 174 601 169 101 43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen 101 420 101 420 101 420 101 420 101 420 101 420 63. Joukkoliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen* 84 524 89 974 89 974 55 195 55 195 49 695 64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen 12 990 12 683 12 683 12 683 12 683 12 683 66. Yhteysaluspalveluiden ostosopimukset 5 303 5 303 5 303 5 303 5 303 5 303 *momentti jakautuu LVM:n ja Liikenneviraston kesken 29.9.2017 Kristiina Tikkala 2
Talousarvioesitys 2018 Panostukset liikenneväyliin Vuosibudjetti noin Liikenneviraston henkilöstömäärä noin 2,2 mrd 640 htv Liikenneviraston väyläomaisuus 20 mrd Tällä hetkellä on rakenteilla kehittämishankkeita yhteensä 2,0 mrd arvosta 21.9.2017 Kristiina Tikkala 3
Talousarvioesitys 2018 Toimintamenot Liikenneviraston toimintamenomäärärahat ovat jatkuvassa laskussa 100 90 80 92 83 88 87 86 81 78 74 73 72 72 72 72 70 MILJ. EUROA 60 50 40 30 20 10 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 TAE 2019 kehys 2020 kehys 2021 kehys 2022 kehys 29.9.2017 Kristiina Tikkala 4
Väyläverkon rahoituksen ja toimintamenojen suhde 2015-2022 2500 82 MILJ. EUROA 2000 1500 1000 1522 1630 1 837 1 940 1 538 1 508 1 426 1 384 80 78 76 74 72 MILJ. EUROA 500 70 68 0 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TAE 2018 Kehys 2019 Kehys 2020 Kehys 2021 Kehys 2022 66 Väylänpidon momentit Liikenneviraston toimintamenot 21.9.2017 Kristiina Tikkala 5
Perusväylänpidon rahoituksen kehitys 2015-2022 MILJ. EUROA 1600 1400 1200 1000 800 600 1398 981 966 291 453 1012 1024 1017 1017 925 95 90 94 104 86 106 103 110 110 110 314 331 337 319 311 359 352 352 400 200 525 541 540 520 508 555 555 555 0 2015 2016 2017 TAE 2018 Kehys 2019 Kehys 2020 Kehys 2021 Kehys 2022 Tiet Radat Vesiväylät Korjausvelan vähentäminen 27.9.2017 Kristiina Tikkala
Talousarvioesitys 2018 Perusväylänpito Perusväylänpidolla varmistetaan liikenteen toimivuutta Perusväylänpidon volyymi kasvaa 132 milj. euroa (+ 10 %) vuoden 2017 talousarviosta Tuloja kertyy vuonna 2018 arviolta 54 milj. euroa Menojen rahoitus jakautuu tuoteryhmiin seuraavasti (suluissa muutos % vuodesta 2017): Päivittäinen kunnossapito, 410 milj. euroa (+ 1 %) Ylläpito, 341 milj. euroa (- 4 %) Liikenteen palvelut, 181 milj. euroa ( 0 %) Parantaminen, 65 milj. euroa (- 19 %) Korjausvelan vähentäminen, 453 milj. euroa (+ 49 %) Rahoituksen painopiste on päivittäisessä kunnossapidossa ja ylläpidossa 29.9.2017 Kristiina Tikkala 7
Korjausvelkarahoitus ja perusväylänpidon lisärahoitus (364) Hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen 453 milj. euroa vuodelle 2018 sisältää 300 milj. euroa hallitusohjelman mukaista kärkihankerahoitusta ja 153 milj. euroa siirtona nimeämättömistä kehittämishankkeista perusväylänpitoon (perusväylänpidon lisärahoitus/364). *5 milj. euroa kohdennettiin yksityisteiden korjausvelkaan **30 milj. euroa kohdennettiin yksityisteiden valtionavustuksiin Korjausvelan tulostavoite 2018: 95 % kohteista valmiina vuonna 2018 29.9.2017 Kristiina Tikkala 8
Talousarvioesitys 2018 Kehittämishankkeet MILJ. EUROA 700 600 500 400 300 200 100 0 639 98 22 340 561 552 106 107 56 54 530 517 123 114 273 324 278 215 343 215 35 216 55 35 35 35 35 35 65 35 89 35 83 16 21 32 55 50 31 19 34 90 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TAE 2018 Kehys 2019 Kehys 2020 Kehys 2021 Kehys 2022 35. Valtionavustus länsimetro 36. Valtionavustus raideliikennehankkeet 70. Jäänmurtaja 76. Maa- ja vesialueet 77. Väyläverkon kehittäminen 78. Eräät väylähankkeet 79. Elinkaarirahoitushankkeet 474 109 409 109 367,2 108 29.9.2017 Kristiina Tikkala 9
Talousarvioesitys 2018 Kehittämishankkeet Käynnissä olevia kehittämishankkeita viedään eteenpäin ja viisi uutta aloitetaan TAE 2018 sisältää tarvittavat määrärahat käynnissä olevien kehittämishankkeiden jatkamiseen Uusina kehittämishankkeina käynnistetään vuonna 2018: Hailuodon kiinteä yhteys Kokkolan meriväylä Kehä I Laajalahden kohta Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt Vuosaaren meriväylä 29.9.2017 Kristiina Tikkala 10
Uudet kehittämishankkeet 1/5 Kehä I Laajalahden kohta Raide-Jokeri pikaraitiotien toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä Kehä I:lle. Kehä I:n liikennemäärä vaihtelee vuodelle 2035 laaditun liikenneennusteen mukaan välillä 55 000 84 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kehä I:llä olevat nykyiset liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja, jolloin liikenne ruuhkautuu voimakkaasti aamuin illoin. Nykyiset liikennejärjestelyt ovat tulossa liikenteellisen ikänsä päähän. Myös Espoon kaupunki kehittää ympäröivää maankäyttöä huomioiden Kehä I:lle kaavaillut liikennejärjestelyt. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Raide-Jokeri pikaraitiotien toteuttaminen Kehä I:n välittömään tuntumaan siten, että Raide-Jokeri ja Kehä I risteävät eritasossa. Hanke mahdollistaa Raide-Jokeri pikaraitiotie - hankkeen toteuttamisen suunnitelmien mukaisesti koko matkalle Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen. Hankkeen myötä sujuvoitetaan liikennettä korvaamalla tasoliittymiä eritasoliittymällä, sekä parantamalla liikenteen turvallisuutta eritasoratkaisuilla niin ajoneuvo- kuin kevyen liikenteenkin osalta. Välillä Turvesuontie Turunväylä korvataan kaksi katuverkkoon liittyvää tasoliittymää yhdellä eritasoliittymällä ja parannetaan Kehä I:n tasausta, sekä mahdollistetaan pikaraitiotien kulkuyhteys Kehä I:n yli ympäröivän asutuksen tasossa. Lisäksi rakennetaan kevyen liikenteen yhteyksiä ja meluesteitä. Kustannusarvio 30 milj. euroa Valtion osuus 20 milj. euroa Hyötykustannussuhde 2,7 29.9.2017 Kristiina Tikkala 11
Uudet kehittämishankkeet 2/5 Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt Länsiväylä on yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimmin liikennöidyistä pääväylistä. Länsiväylä palvelee läntisen pääkaupunkiseudun ja Lounais- Uudenmaan työmatkaliikennettä. Suunnittelualueen keskimääräisen arkivuorokauden liikennemäärät vaihtelevat noin 25 000 70 000 ajoneuvon välillä. Liikenne ruuhkautuu aamun- ja illan huipputuntien aikana. Länsiväylä toimii Matinkylään ulottuvan Länsimetron liityntäliikenteen runkoreittinä. Länsimetron toinen vaihe Matinkylästä Kivenlahteen jatkaa raideliikenteeseen tukeutuvaa maankäytön kehityskäytävää Lounais- Espooseen. Alueen asukasmäärän ennakoidaan kasvavan runsaasti. Metrojärjestelmään siirtyminen aiheuttaa muutoksia joukkoliikenteen liityntäasemilla ja niiden ympäristöissä. Hankkeen tavoitteena on turvata metron liityntäliikenteen sujuminen ja nostaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Samalla Länsiväylän liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat ja häiriöherkkyys vähenee. Hankkeessa parannetaan Länsimetron jatkeen liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin toimivuutta muun muassa liikenteenhallinnallisin ja liikenteen ohjauksen toimenpitein, kaistajärjestelyin, viitoituksin ja tiedotustauluin. Kustannusarvio 7,5 milj. euroa Valtion osuus 7 milj. euroa 29.9.2017 Kristiina Tikkala 12
Uudet kehittämishankkeet 3/5 Vuosaaren meriväylä Itämeren alueen konttialusliikenteen kehityksen myötä Vuosaaren satamaan suuntautuvien konttikuljetusten aluskoko on kasvussa, jolloin nykyisen väylän kulkusyvyys tulee jatkossa rajoittamaan satamaan kulkevien konttialusten kokoa ja heikentämään liikenteen toimintaedellytyksiä. Itämeren konttialusliikenteeseen on jo tilattu useita aluksia, joiden kulkusyvyys on noin 12,5 metriä. Hankkeen tavoitteena on turvata sataman konttialusliikenteen toimintaedellytykset tulevaisuudessa alusten koon kasvaessa. Lisäksi hanke varmistaa Äänekosken biotuotetehtaan kustannustehokkaat vesikuljetukset. Hankkeessa Vuosaaren satamaan johtava 11,0 metriä kulkusyvyinen meriväylä syvennetään 13,0 metriä kulkusyvyyden vaatimuksia vastaavaksi. Helsingin Satama Oy:n rahoitusosuus on 12,5 milj. euroa. Hankkeelle on mahdollista hakea TEN-tukea. Kustannusarvio 25 milj. euroa Valtion osuus 12,5 milj. euroa Hyötykustannussuhde 2,8 29.9.2017 Kristiina Tikkala 13
Uudet kehittämishankkeet 4/5 Kokkolan meriväylä Nykyisen 13 metriä syvän väylän syventäminen yhdellä metrillä. Tätä 14 metrin väylää pitkin pääsevät isommat laivat tulemaan satamaan saakka, jossa ne voidaan lastata täyteen rahtia. Nyt laivoihin voidaan satamassa ottaa vain osa lastista ja loput joudutaan lastamaan merellä toisista aluksista. Syventäminen tehostaa sataman toimintaa ja lisää sen kilpailukykyä muiden satamien rinnalla. Kokkolan Satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama. Se on kaivannaisteollisuuden ykkössatama Suomessa. Kaivannaisteollisuuden lisäksi se on tärkeä toimija Venäjän transitoliikenteessä. Merkittävä sataman asiakasryhmä on Kokkolassa toimiva teollisuus ja paikallinen kauppa Osa kustannuksista tulee kaupungin ja muiden tahojen maksettavaksi. Kustannusarvio 45 milj. euroa Valtion osuus 35 milj. euroa Hyötykustannussuhde 1,9 29.9.2017 Kristiina Tikkala 14
Uudet kehittämishankkeet 5/5 Hailuodon kiinteä yhteys Hailuodon kiinteä yhteys -hankkeessa korvataan nykyinen lauttaliikenteellä toimiva yhteys Hailuotoon rakentamalla kiinteä yhteys. Hankkeen tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimiva liikenneyhteys Hailuodon ja mantereen välillä, lyhentää matka-aikoja, parantaa elinkeinotoiminnan ja Hailuodon maankäytön kehitysedellytyksiä. Toteutetaan elinkaarimallilla Pitkällä aikavälillä kiinteä yhteys on valtiolle kokonaistaloudellisesti edullisempi ja kapasiteetiltaan käyttäjille nykyistä parempi Vuosimaksu korvaa lautan käyttökustannukset 29.9.2017 Kristiina Tikkala 15
Muut momentit Liikenneverkko 31.10.36 Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen Tampereen raitiotie, 1. vaihe 15,8 milj. euroa Raide-Jokeri 0,3 milj. euroa 31.10.35 Valtionavustus Länsimetron rakentamiseen 31,5 milj. euroa perustuen arvioon avustuskelpoisten menojen syntymisestä vuonna 2017 Valtionavustus yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 13 milj. euroa 31.10.50 31.10.76 Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset 34,997 milj. euroa 29.9.2017 Kristiina Tikkala 16
Liikenneviraston tulot Liikenneviraston tulot 12.31.10 Tuloja arvioidaan kertyvän 4,7 milj. euroa. Pori-Mäntyluoto rataosan sähköistyshankkeelle saatava ulkopuolinen maksuosuus 1 milj. euroa. Joukkoliikenteen lipputuloja 3,7 milj. euroa. (= ELYkeskukset saavat bruttomallilla järjestämästään linjaautoliikenteestä lipputuloja sekä Kelan toisen asteen koulumatkatuen ELY-keskusten osuus ja lippu- ja maksujärjestelmään liittyviä muita tuloja) Muut veroluonteiset tulot 11.19.03 ja 11.19.06 Rataveroa arvioidaan kertyvän 4,87 milj. euroa ja väylämaksuja 47,4 milj. euroa. Hallituksen esityksessä väylämaksun puolitusta jatketaan vuoden 2018 loppuun asti. 29.9.2017 Kristiina Tikkala 17
Kiitos! Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikennevirasto.fi