Mistä rahat liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon? Kuljetusyrityksetkö maksajiksi?

Transkriptio

1 Mistä rahat liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon? Kuljetusyrityksetkö maksajiksi? Logistiikkayritysten Liitto ry juhlaseminaari neuvotteleva virkamies Tuomo Suvanto

2 Sisältö Liikenteen hallinnonalan määrärahat lähitulevaisuudessa Kehysmenettelystä ja liikenteen rahoituksesta Käyttäjärahoitus Budjettiosasto

3 Tekninen kehys vuosille LVM:n hallinnonalan määrärahat ovat kehyskaudella keskimäärin 2,28 mrd. euroa vuodessa (2,06 mrd. vuonna 2011). Perusväylänpitoon 919 M /v, kehittäminen keskim. 562 M /v Kehyskauden alussa saatetaan loppuun 21 edellisen hallituksen käynnistämää isoa liikennehanketta. Vuosille 2012 ja 2013 ajoittuu myös valtion osuuden maksaminen neljästä ns. jälkirahoitushankkeesta (yhteensä 241 milj. euroa). Kolme uutta hanketta: Seinäjoki-Oulu lopputoteutus, Tampereen rantaväylä, Savonlinnan keskusta 3-vaihe Nimeämättömille hankkeille varattu 113 M vuonna 2014 ja 176 M vuonna 2015 Budjettiosasto

4 Miljoonaa euroa Liikenneverkon kehittämisen menot keskimäärin vuosina ja vuosien teknisessä kehyksessä Elinkaarihankkeet Jälkirahoitushankkeet Liikenneverkon kehittäminen Isoimpia kehittämishankkeita: Länsimetro Kehärata Kokkola-Ylivieska 2-raide Seinäjoki-Oulu Haminan ohikulku Koskenkylä-Kotka (PPP) Budjettiosasto

5 Kehysmenettely 1 Julkisen talouden liiallista velkaantumista voidaan estää etukäteen asetetuilla finanssipolitiikan liikkumavaraa rajoittavilla säännöillä (esim. julkisten menojen taso tai suurin sallittava budjettialijäämä) Erityisesti hallitusohjelman menosääntö eli vaalikauden menokatto (kehykset) määrittää finanssipolitiikan linjan Kehyksissä päätetään valtion budjetin määrärahojen tasoista hallinnonaloittain seuraavien neljän vuoden ajaksi Käytännössä Suomessa finanssipolitiikan keskeisimmästä asiasta (menosäännöstä) päättävät hallitusneuvottelijat Tämän takia hallitusneuvotteluissa menestyminen on erittäin tärkeää jokaiselle hallinnonalalle Budjettiosasto

6 Kehysmenettely 2 Liikennesektori menestynyt perinteisesti huonosti hallitusneuvotteluissa Infrastruktuuri-investointien määrärahat jääneet liian niukoiksi Tämä on johtanut luoviin ratkaisuihin eli kehysten kiertämiseen infrastruktuuri-investointien rahoittamisessa (esim. jälkirahoitus, elinkaarimallit) VM:n ratkaisuehdotus: Hallitusohjelman yhteydessä asetettavassa menokehyksessä varauduttaisiin riittäviin investointeihin. Edellyttäisi, että suurimmat hallituskaudella toteutettavat hankkeet ja niiden rahoitus päätetään hallitusohjelman yhteydessä. Budjettiosasto

7 Budjettirahoituksen lisäksi käytössä nykyisin Jälkirahoitusmalli Ulkopuolinen taho maksaa valtion investointihankkeen rakennusaikaiset kustannukset ja valtio maksaa osuutensa takaisin hankkeen valmistuttua. Elinkaarimalli Valtio ostaa yksityiseltä osakeyhtiöltä hankkeen elinkaaren aikaista kokonaishoitopalvelua, jossa investointi on osa väyläpalvelun hintaa. Valtio maksaa palvelun määrästä ja laadusta. Hyötyjä maksaa Kunta tai joku muu ulkopuolinen taho maksaa osan valtion vastuulle kuuluvista menoista saamansa hyödyn perusteella. Budjettiosasto

8 Esillä olleita vaihtoehtoja Infra Oy ei rakenna mitään, hankkisi vain rahoitusta järkeä jos paljon elinkaarihankkeita, muuten ei Rahastot mistä rahat rahastoon? Infrastruktuuri-investointien siirtäminen kehysten ulkopuolelle lisäisi investointeja, mistä rahat? halutaanko suosia liikenneinvestointeja muiden sektoreiden kustannuksella Budjettiosasto

9 Mistä lisää rahaa liikenneinvestointeihin? Ei ole poppakonsteja On vain kolme tapaa, joilla voidaan lisätä liikenneinvestointien rahoitusta 1. otetaan muilta sektoreilta kohdentamalla budjettirahat uudelleen 2. otetaan lisää velkaa 3. otetaan tienkäyttömaksut käyttöön 4. (tehostetaan toimintaa) pitkällä aikavälillä käyttäjärahoitus todennäköisin vaihtoehto Budjettiosasto

10 Tienkäyttömaksut ovat yleistymässä (Tie)tulleja on peritty kautta historian erityisesti kauttakulkuliikenteeltä Eivät varsinaisia tiemaksuja vaan tulleja Tienkäyttömaksut ovat sen sijaan aina liittyneet keskeisesti teiden rakentamisen ja ylläpidon rahoittamiseen Maksuja haluttu periä erityisesti kauttakulkuliikenteeltä Raskaan liikenteen tienkäyttömaksut ovat lisääntyneet nopeasti Budjettiosasto

11 Raskaan liikenteen tienkäyttömaksut 1990-luvulta lähtien kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksut ovat yleistyneet Ulkomaisen kaluston haluttu osallistuvan tienpidon kustannusten kattamiseen Myös muita motiiveja: kulkumuotojen väliseen työnjakoon vaikuttaminen, ympäristö, kuljetusten tehokkuuden lisääminen sekä kotimaisen ja ulkomaisen kuorma-autoliikenteen tasapuolinen kohtelu Maksujen asettamista edistänyt Eurovinjettidirektiivi, joka ollut voimassa vuodesta 1999 lähtien Budjettiosasto

12 Eurovinjetti Vinjettijärjestelmiä useissa maissa vuodesta 1995 Belgia, Tanska, Hollanti, Luxemburg, Ruotsi Saksa erosi 2003 Kansallisia vinjettejä Puola, Liettua, Unkari, Romania, Bulgaria Budjettiosasto

13 Kilometrivero Sveitsi 2001 Budjettiosasto

14 Kilometrivero Sveitsi 2001 Itävalta 2004 Budjettiosasto

15 Kilometrivero Sveitsi 2001 Itävalta 2004 Saksa 2005 Budjettiosasto

16 Kilometrivero Sveitsi 2001 Itävalta 2004 Saksa 2005 Tshekki 2006 Budjettiosasto

17 Kilometrivero Sveitsi 2001 Itävalta 2004 Saksa 2005 Tshekki 2006 Slovakia 2010 Budjettiosasto

18 Kilometrivero Sveitsi 2001 Itävalta 2004 Saksa 2005 Tshekki 2006 Slovakia 2010 Tekeillä: Puola, Ranska Budjettiosasto

19 Kilometrivero Sveitsi 2001 Itävalta 2004 Saksa 2005 Tshekki 2006 Slovakia 2010 Tekeillä: Puola, Ranska Suunnitteilla: Belgia, Kreikka Pysähdyksissä: Ruotsi, Englanti, Hollanti, Unkari, Tanska Budjettiosasto

20 Raskaan liikenteen tienkäyttömaksut Suomessa Suomi harvoja maita, jossa ei ole minkäänlaisia erillisiä tienkäyttömaksuja Suomi on myös kauttakulkumaa Tiemaksujen käyttöä on selvitetty Kaakkois-Suomen tienkäyttömaksuselvitys Vinjettiselvitys Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuselvitys Tulos: Suomessa on liian vähän kuorma-autoja. Keskieurooppalainen kilometrimaksu ei ole mahdollinen Suomessa Suunnitteilla ei ole raskaan liikenteen tienkäyttömaksuja, mutta... Budjettiosasto

21 EU:n valkoinen kirja liikennepolitiikasta EU:n valkoisessa kirjassa esitetään: Otetaan vaiheittaan käyttöön (vuoteen 2016 mennessä) pakollinen infrastruktuurimaksu raskaille ajoneuvoille. Korvaisi nykyiset käyttömaksut. Henkilöautojen osalta tiemaksuja pidetään yhä useammin vaihtoehtoisena keinona hankkia tuloja ja vaikuttaa liikenneja matkustustottumuksiin. Pitkän aikavälin tavoitteena on soveltaa käyttömaksuja kaikkiin ajoneuvoihin koko verkossa, jotta voitaisiin vastata vähintään infrastruktuurin ylläpitoon, ruuhkautumiseen, ilmansaasteisiin ja meluhaittoihin liittyvistä kustannuksista. Budjettiosasto

22 Yhteenveto Valtion budjettirahoitus tulee säilymään liikenneverkon tärkeimpänä rahoituslähteenä Tienkäyttömaksut tulevat yleistymään vähitellen ja täydentävät rahoitusta Autoilun verotuksessa siirrytään kohti kilometrimaksua Suomi todennäköisesti pikemmin jälki- kuin etujoukossa Budjettiosasto