Mikalo mikalo 2 / 2 0 1 3 oy:n asukaslehti 7 Uusi kohde Anttolaan, Pitkälahdentie 1, valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. 8 4 Itä-Suomen Vuokralaispäivien osallistujia 23.5. Mikkelin Yliopistokeskuksen auditoriossa. Sammonkatu 24:n uudet asukkaat pääsivät muuttamaan asuntoihinsa 30.8.2013 alkaen. Ruoan eettisyys ei ole mustavalkoista, 10
2 Toimitusjohtajan mietteitä Vuosi 2013 Aika kuluu vääjäämättä ja lähestymme vuoden vaihdetta. Kulunut vuosi on ollut, kuten edellisessä asukaslehdessä totesin, työntäyteinen kuten muutkin vuodet, mutta joiltain osin kuitenkin erilainen. Esimerkkinä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien liittäminen Mikkelin kaupunkiin. Em. kuntien asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt sulautuvat Mikalo Oy:hyn vuoden 2014 alussa. Mikalo Oy on merkittävä toimija sekä Mikkelissä että vuokratalomarkkinoilla valtakunnallisestikin asuntomäärällisesti arvioituna. Kuluvana vuonna Mikalo Oy ylittää 20 M liikevaihdon ja sulautumisten jälkeen liikevaihto kasvaa yli 23 M :n. Missään vaiheessa ei ole jääty ns. laakereille lepäämään ja odottamaan mitä tuleman pitää. Vuonna 2013 on käynnistetty yhtiön toiminnan kehittämiseen liittyviä hankkeita. Toiminnan kehittämisessä on huomioitu myös henkilökunta. Työtehtävien kehittämistä ja uudelleen arviointia on lisätty sekä henkilökunnan jaksamista ja työmotivaatiota ylläpidetty. Mikalon Oy:n henkilöstö on ollut yhtiölle ennen, on nyt ja myös tulevaisuudessa tärkein voimavara. Tässä numerossa Lehti on luettavissa Internetissä osoitteessa: www.mikalo.fi Sieltä on helppo avata artikkeleissa olevat linkit. 2 Toimitusjohtajan mietteitä 3 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet 3 Henkilöstömuutoksia 3 Huoltomieheksi oppisopimuksella 4 Itä-Suomen Vuokralaispäivät 23.5.2013 Mikkelissä 5 Ohjeet häiriötapauksissa 5 Yrityskuvatutkimuksen lahjakortin arvonta 6 Kesällä maalataan Vuokralaisdemokratia Mikalo Oy:n taloissa asuvien vuokralaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, vuokranantajan ja vuokralaisten välisen yhteistyön parantamiseksi, asumiskustannusten alentamiseksi sekä asumisturvallisuuden ja -viihtyvyyden lisäämiseksi on luotu vuokralaisdemokratiajärjestelmä. Vuokralaisilla on oikeus kokoontua vuokratalon kokous- tai kerhotiloissa tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa käsittelemään edellä mainittuja asioita, ja heillä on oikeus tehdä niiden kehittämistä koskevia ehdotuksia. Vuokralaisten aktiivisella toiminnalla saadaan aikaiseksi vuoropuhelu, joka on tarpeen asumisen viihtyvyyden lisäämiseksi. Vuosittain tehtävä asukastyytyväisyyskysely antaa suuntaviivoja niiden toimenpiteiden käynnistämiseksi, jotka nousevat esiin. Kyselyn tarkoituksena on saada tietoa asumista tukevien toimintojen tasosta, etenkin niistä asioista, joissa on parantamisen varaa, mutta on mielenkiintoista kuulla myös niistä onnistumisista, joiden lopputulokseen on toimintoja kehittämällä päästy. Kysely ei yksin riitä, koska eri asuintaloissa on erilaiset mahdollisuudet esim. piha-alueiden kehittämiseen. Yhtiöllä on halu toteuttaa erilaisia viihtyvyyteen liittyviä hankkeita, mutta hankkeiden toteuttamiseen ja ylläpitoon tarvitaan asukkaiden sitouttamista, jotta lopputulos on toimiva ja mahdollisimman kustannustehokas. 7 Uusi kohde Anttolaan 8 Uudet asukkaat ovat jo muuttaneet asuntoihinsa 30.8. lähtien 9 Risteilyä Saimaalla 10 Ruuan eettisyys ei ole mustavalkoista 13 Luomuruokaa maailmalla 14 Kaupunkiviljely on pop 14 Kotivakuutus asukkaan omaisuuden turvaksi Itä-Suomen Vuokralaispäivät 2013 Itä-Suomen Vuokralaispäivät pidettiin 23.5.2013 Mikkelissä. Mikalo Oy:llä oli kunnia saada järjestää järjestyksessään kolmannet Vuokralaispäivät omalla vuorollaan. Osanottajien lukumäärästä päätellen tapahtumalla on oma tilauksensa. Ohjelman sisältöä voimme pitää onnistuneena, vaikkakin valtiovallan odotettu tervehdys jäi puuttumaan asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun vierailun peruuntuessa. Päivän aikana osallistujat saivat tärkeää tietoa yhtiömme toiminnasta, sidosryhmäyhteistyöstä, lukituksista, vakuutusasioista ja pelastustoiminnasta. Muualta tulleille annettiin mahdollisuus saada tietoa Mikkelistä kiertoajelun merkeissä, ja uutta tietoa paikkakunnan historiasta saattoi tulla myös yhtiön omillekin asukkaille. Yksi parhaista anneista oli ehkäpä päivien tuoma mahdollisuus verkottua eri yhteistyökumppaneiden, toimijoiden ja asukkaiden kesken. Kiitos kaikille päivän järjestelyihin ja tilaisuuteen osallistuneille! Päivistä lähemmin ja tarkemmin vielä tässä lehdessä toisaalla. Mikalo Oy:n tunnettuus Kuten olemme eri medioista havainneet, yhtiö on panostanut voimakkaasti yrityksen tunnettuuden lisäämiseksi. Mikkelin ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija Paula Griffee teki Mikalo Oy:stä yrityskuvatutkimuksen. Tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2013 sekä verkko- että informoituna kyselynä. Verkkokyselyn linkki oli vapaasti saatavilla Mikalon kotiilla, ja kyselyä mainostettiin Länsi-Savossa kahteen otteeseen. Verkkokyselyn saivat myös MAMKin liiketalouden laitoksen henkilökunta. Informoitu kysely suoritettiin maalismarkkinoilla sekä MAMKin liiketalouden laitoksen opiskelijoille. Tutkimukseen vastasi yhteensä 104 henkilöä. Tulosten perusteella Mikalo Oy:n yrityskuva on hyvällä pohjalla, ja Mikalo koetaan erityisesti paikalliseksi yritykseksi, jolla on ammattitaitoinen henkilökunta. Käyttämämme markkinointiviestinnän kanavat on huomattu hyvin, erityisesti painetussa mediassa näkyvä viestintä on osoittautunut tehokkaaksi. Vuokra-asunnon valintaan vaikuttavat eniten asunnon sijainti, vuokran määrä ja asunnon kunto. Kaiken kaikkiaan tutkimus antoi arvokasta tietoa yhtiön toiminnan onnistumisesta. Vuosi vaihtuu Lehden ilmestyessä vuosi 2013 lähestyy loppuaan ja aletaan odotella syksyn pimeitä aikoja. Toivotaan, että tuleva talvi olisi kohtuullinen sään ja lumimäärän suhteen. Kun huonon sään aiheuttamat yllätykset saadaan hallittua, asuminenkin on viihtyisää. Toivotan kaikille lukijoille hyvää loppuvuotta ja tulevaa uutta vuotta 2014. Erityisesti haluan kiittää Mikalo Oy:n asukkaita ja henkilökuntaa hyvin menneestä vuodesta ja antoisasta yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. hannu sormunen toimitusjohtaja
3 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet toimikaudella 2013-2014 Juhani Alanen Kalle Nieminen Riitta-Leena Jantunen Outi Hokkanen Juhani Oksman Eeva Kiiskinen Pentti Laaksonen Jaana Haikarainen Hamid Al-sammarraee Paavo Lähdetluoma puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen, vuokralaisneuvosto jäsen, vuokralaisneuvoston puheenjohtaja varajäsen varajäsen varajäsen, vuokralaisneuvosto Henkilöstömuutoksia Sähkömiehen töitä tekemään on palkattu Joonas Kinnunen ja huoltomieheksi Arto Paakkari. Eläkkeelle on jäämässä kaksi huoltomiestä syksyn aikana, joten työntekijämäärä pysyy ennallaan. Huoltomieheksi oppisopimuksella Juha-Matti Pitkäsen työskentely Mikalo Oy:ssä alkoi, kun organisaation yksi huoltomies jäi vuorotteluvapaalle ja kiinteistöpäällikkö Esa Nordman otti yhteyttä TE-toimistoon. Juha-Matti oli suorittanut jo aikaisemmin talotekniikan perustutkinnon ja heti valmistumisensa jälkeen hän teki puoli vuotta putkialan hommia ja meni tämän jälkeen vuodeksi armeijaan. Pitkäsellä ei ollut töitä armeijan jälkeen ja kesällä 2010 hänestä tuli TENHO -hankkeen asiakas. Työvoimaohjaaja Anu Gynther tsemppasi ja kannusti Juha-Mattia ja hän olikin tämän jälkeen puoli vuotta rakennusalan töissä ja sitten puoli vuotta työttömänä. Tämän jälkeen Pitkänen pääsikin Mikalolle oppisopimuksella tekemään huoltomiehen monipuolisia työtehtäviä. Juha-Matin oppisopimuskoulutus päättyy vuoden 2014 lopussa. Työvoimaohjaaja Anu Gynther saa kiitokset Juha-Matilta siitä, kun Gynther kannusti ja neuvoi häntä työnhaussa. Pitkänen on viihtynyt erittäin hyvin Mikalolla, koska työpäivät ovat aina erilaisia ja hän pääsee olemaan asiakkaiden kanssa tekemisissä. Juha-Matti viihtyy myös Mikkelissä erittäin hyvin ja toivoo että töitä löytyy alueelta myös tulevaisuudessa. Mikalo Oy:n juuret ovat jo vuodessa 1972 ja tällä hetkellä yritys työllistää 62 henkilöä. Kuvassa vasemmalla työnantajan edustaja Esa Nordman ja huoltomies Juha-Matti Pitkänen. Mikalo palkkaa kesätyöntekijöitä aina vuosittain ja kolme heidän viimeisintä työntekijäänsä ovat tulleet huoltopuolelle töihin oppisopimuksella. Oppisopimus on tuttua toimintaa Mikalolle jo vuodesta 2002 ja organisaatio on kokenut sen erittäin toimivana mallina. Alalle ovat tervetulleita ne omatoimiset henkilöt, jotka eivät pelkää monipuolista työtä ja organisaation tarjoamia erinomaisia kouluttautumismahdollisuuksia. Yleisesti ottaen alan työllisyysnäkymät ovat hyvät. Mikalo haastaa myös muut yritykset ja organisaatiot palkkaamaan nuoria! Lisätietoja: Johanna Koponen puh. 0295 024 053 Etelä-Savon ELY-keskus Kuva ja teksti: Johanna Koponen
4 Itä-Suomen Vuokralaispäivät 23.5.2013 Mikkelissä Jo perinteeksi muodostuneet vuokralaispäivät saivat noin 90 aktiivista asukastoimijaa osallistumaan vuokralaispäiviin, joka pidettiin Mikkelin Yliopistokeskuksen auditoriossa. Päivät olivat kolmannet, joten voidaan kai jo puhua perinteestä. Vuokralaispäivien alkutaipaleesta: Niiralan Kulma Oy:n asukaspalvelupäällikkö Päivi Vanninen sai heidän Asukasneuvoston jäsenten valtuuttamana tiedustella kunnallisilta vuokrataloiltayhtiöiltä kiinnostuksesta yhteistyöhön järjestää aktiivisille asukastoimijoille ja yhtiön asukasdemokratiasta vastaaville yhteistapaamisia Itä-Suomen Vuokralaispäivien nimellä. Kuopion Niiralan Kulma Oy tekikin aloitteen v 2009 päivien pitämiseksi ja ensimmäiset päivät järjestettiin Kuopiossa 30.3.2011. Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari ilmoittautui seuraavaksi päivien pitäjäksi ja ajankohtana oli 18.4.2012 ja tämän vuoden järjestäjäksi ilmoittautui Mikalo Oy. Mikalo Oy:n järjestämän päivän ohjelma valmistui hyvissä ajoin ja vuokralaisneuvoston puheenjohtajan Pentti Laaksosen avustuksella saimme jopa pääpaikalta puhujan päiville; asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun. Jokainen meistä osallistujista nyt tietää, ettei Kiuru tullut luennoimaan kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista ministerivaihdoksien takia. Valitettavasti emme monista kyselyistä huolimatta saaneet ketään tilalle. Saimme kuitenkin tunnin ajaksi järjestettyä opastetun kiertoajelun ympäri Mikke- liä. Uskomme, että monet olivat pahoillaan viime hetken ohjelman muutoksesta, mutta toisaalta saimme kuulla ymmärtäväisiä kommentteja tilanteesta ja myös miten valaiseva ja asiantunteva opaskierros oli. Toimitusjohtaja Hannu Sormusen puheenvuoro piti sisällään Mikalo Oy:n tunnuslukuja kiinteistöjen ja talouden osalta. Sormunen kertoi myös kattavasta mainonnasta, jota olemme v 2013 aikana tehneet. Olemme halunneet panostaa yrityskuvaamme eri menetelmin: lehti, radio, esite, vuokraovi.com, kannatusilmoitukset, kotit, yrityskuvatutkimus (imagotutkimus), google, hakukoneet. Yrityskuvatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten mainonta on näkynyt ja arvostukset valittaessa vuokra-asuntoa. Yrityskuvatutkimuksesta selvisi, että yrityksemme kuva on hyvä. Yhtiö koetaan vakavaraiseksi, muutoskykyiseksi yhtiöksi, jona henkilökunta on ammattitaitoista ja jonka palvelu on joustavaa. Markkinointi on ollut onnistunutta. Paikallinen painettu media on selkeästi parhain mainonnan muoto. Kehitettäväksi sosiaalisen median mukaan meneminen ja yritysblogin perustaminen. Asiasta enemmän lehtemme Toimitusjohtajan mietteitä - palstalla. Rikosseuraamuslaitoksen johtaja Tarja Väisäsen osuus selvensi Rikosseuraamuslaitoksen (RISE) roolia yhteiskunnan turvallisuuden yhtenä toimijana. RISE:n perustehtävä on vastata tutkintovankeuden toimeenpanosta sekä yhdyskunta seuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta. Heidän toiminnan arvoina on ihmisarvon kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, usko ihmisen mahdollisuuksiin muuttaa ja kasvaa sekä turvallisuus arvot, jotka me kaikki olemme varmaan valmiita allekirjoittamaan. RISE:n ja Mikalo Oy:n yhteistyö on pitkälti heidän asiakkaiden asunnonsaantiin liittyviä, mutta myös yhdyskuntapalveluun liittyvää. Muutamia yhdyskuntapalvelusopimuksia olemmekin tehneet RISE:n kanssa. Joni Himberg, vs. palomestari Etelä- Savon Pelastuslaitokselta piti tärkeän, selkeän ja hyvin opastavan puheen siitä, miten itse voi vaikuttaa turvallisuuteensa. Jokaisella varmasti jäivät mieleen ohjeet: Mikäli tuli on asuntosi sisällä poistu sieltä ja laita ovi kiinni, mikäli se on asuntotosi ulkopuolella pysy sisällä! Vakuutus kannattaa aina ottaa, asuu sitten vuokralla tai omistusasunnossa kertoi Ilkka Martikainen Pohjolasta omassa puheenvuorossaan. Hän muistutti myös, että kotivakuutuksella saat myös vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Ne korvaavat, jos aiheutat vahinkoa ulkopuoliselle tai tarvitset lakimiesapua. Kotisi huonekalut, arvoesineet, elektroniikka, harrastusvälineet ym. kannattaa siis vakuuttaa. Unohtamatta itseäsi!
5 Tilaisuuden avasi Pentti Laaksonen, Mikalo Oy:n vuokralaisneuvoston puheenjohtaja. Myyntipäällikkö Antti Pukari ILOQ, kertoi muun muassa uudesta lukitusjärjestelmästä, avaimesta, joka on paristovapaa elektroninen avain. Avain kestää kovaa käyttöä ja pakkasta -40 C. Pääsyoikeudet ohjelmoidaan avaimeen, enää ei tarvitse sarjoittaa lukkoja. Taloon/asuntoon liittyvä pääsyoikeus poistetaan, kun avain palautetaan tai se katoaa. Mikkelin maahanmuuttotoimesta yksikön esimies Pia Koivisto ja perhetyöntekijä Aija Myyryläinen avasivat omassa puheenvuorossaan maahanmuuttajiin liittyviä käsitteitä. Maahanmuuttajien kohdalla puhutaan kotouttamisesta, se tarkoittaa maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, tavoitteena antaa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja maahan muuttavalle. Tiedollinen taso lähtee kielen oppimisesta ja yhteiskuntataidoista. Työ on monialaista yhteistyötä monien eri viranomaisten kanssa. Mikkelin maahanmuuttotoimiston asiakkaina ovat kiintiöpakolaiset, kuntapaikan saaneet turvapaikanhakijat, paluumuuttajat ja muut maahanmuuttajat palvelutarpeen mukaan. Mikalo Oy osuus kotouttamisessa on asuntojen tarjonta. Yhteistyö maahanmuuttotoimen ja yhtiön välillä on toiminut hyvin. Allekirjoittaneen osuudessa kerroin asukastyytyväisyyskyselyn tuloksista. Asiakaspalvelunäkökulmasta yhtiön henkilökunta on tehnyt onnistunutta työtä. Palveluhalukkuus kasvokkain, puhelimitse, palveluiden saatavuus ovat selvästi parantuneet edelliseen kyselyyn verraten joka sektorilla. Isännöinnin toiminnan ja tehokkuuden osalla on hieman nousua edelliseen kyselyyn verrattuna, samoin asunnon hakemisen, valinnan, vuokrasopimuksen teon osalla. Yleisenä huomiona ja huomioitavaksi on tuo yksin asuvien / eläkeläisten asumiseen liittyvät haasteet. Pienien asuntojen tarve on huomioitava uudisrakentamisessa ja peruskorjausten yhteydessä. Siivouksen tehokkuus ja toiminta on taas parantunut edelliseen vuoteen verrattuna. Kiitos ahkerien siivoajien! Kiitos kuuluu myös siivoustoimen työnjohtajalle! Omaan siivousporukkaan on siis kannattanut satsata. Asukastoimikunnan toiminnasta meidän on jaettava enemmän tietoa asukkaille. Toiminta on ollut hiipumaan päin, ja keinoja uusien asukastoimikuntien perustamiseksi olemme pohtineet. Toisaalta meidän on hyväksyttävä, ettei kaikkia kiinnosta tämän tyyppinen toiminta. Lopuksi tähdensin muutamaa asiaa: Johdolla on oma näkemys yhtiön kehittämisessä ja uudistamisessa, mutta työntekijöiltä tulleet kehitysideat ovat työn kannalta erittäin tärkeitä, elleivät joissakin tilanteissa tärkeimmät kehitysideat työn sujumisen kannalta - hehän ovat asiantuntijoita työssään. Uskon, että työntekijöiden työn arvostus ja koulutusmahdollisuudet ovat myös olleet yhtenä tekijänä asiakaspalvelumme paranemiseen. Tulokset eivät koskaan ole niin hyviä, ettei kehitettävää olisi. On ollut kuitenkin hyvä huomata, että panostukset ja painotukset tiettyihin epäkohtiin ovat tuottaneet tulosta siis työyhteisölle yhteinen selkeä visio, koulutusmahdollisuudet, aikaa uusien asioiden omaksumiseen ja luottamus niiden onnistumisiin takaa työntekijän jaksamisen työssään, samoin tehdä työtään paremmin sekä asiakkaiden parissa että työyhteisössä. Tämä kaikki varmasti näkyy myös asukkaittemme keskuudessa ammattitaitona! Kiinteistöpäällikkö Esa Nordman avasi lopuksi hienolla värikkäästi tehdyllään luentomateriaalilla sen mistä vuokranmaksu muodostuu. Välttämättä asiaa ei ole tullut ajateltua siitä näkökulmasta, kuin Esan esitys kertoi. Esa heittämä kysymys osallistujille, mikä on kohtuuhintainen vuokra-asunto, osoitti, että ammattilaiset ovat samoilla linjoilla vuokran suuruuden suhteen. Vertailuna oli kaksi asuntoa keskustan tuntumasta kaikilla herkuilla ja vastaavasti vaatimaton asunto laitakaupungilla. Vuokranmääritys on siis yhtiöiden hanskassa! Kiitos vielä kerran kaikille osallistujille. Saimme yhdessä aikaan mielenkiintoisen päivän. Ensi vuonna tapaamme, paikka on vielä auki, mutta ainakin se on Itä-Suomessa! Hannele Vehmanen asukaspalvelupäällikkö Yrityskuvatutkimuksen lahjakortin arvonta Mikalo Oy:n yrityskuvatutkimus tehtiin kevään 2013 aikana amk-liiketalouden opiskelijan Paula Griffeen toimesta. Kyselystä enemmän Toimitusjohtajan mietteet -palstalla. Kaikkien osallistujien kesken arvottiin lahjakortti, jonka saajaksi onnetar valitsi Juha-Matti Huikurin. Lahjakortti on luovutettu saajalle. Ohjeet häiriötapauksissa Lehtemme edellisessä numerossa käsittelin häiriötapausten hoitamista laajemmin. Alla lyhyt muistutus, kuinka asiassa täytyy toimia. Tapahtumista on tehtävä kirjallinen häiriöntuottamusilmoitus. Mikalo Oy:llä on lomake tätä tarkoitusta varten. Kaikki kohdat on täytettävä tarkasti ja laitettava rasti ruutuun kohdassa: Olen valmis todistamaan oikeudessa. Vähintään kahden, eri asunnossa asuvan, asukkaan allekirjoitus. Häiriöntuottamusilmoitus jätetään isännöitsijälle, joka tekee häiritsijälle kirjallisen varoituksen. Häiriöiden jatkuessa naapurit tekevät toisen häiriöntuottamusilmoituksen. Toinen varoitus lähetetään haastemiehen kautta, tai viedään perille todistetusti. Häiritsevän käyttäytymisen jatkuessa edelleen, tekevät asukkaat kolmannen häiriöntuottamus-ilmoituksen. Kolmannen asukkaiden tekemän häiriöntuottamusilmoituksen jälkeen lähetetään häiritsijälle vuokrasopimuksen purkuilmoitus haastemiehen kautta. On huomattava, että Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta lähtee siitä ajatuksesta, että häiriköinti on oltava toistuvaa ja jatkuttava varoituksista huolimatta, ennen kuin voidaan edes harkita vuokrasopimuksen purkamista. Häiriöiden tapahtumaväli on oltava melko lyhyt, jotta se olisi toistuvaa häirintää. Asukkaiden on syytä muistaa, että häiriköistä voi myös tehdä rikosilmoituksen poliisille. Nimikkeenä on silloin kotirauhan rikkominen. Tapio Lankinen isännöitsijä AIT, FMA
6 Kesällä maalataan Rahikaisenkujan ja Soturinkujan ulkomaalauksen lopputarkastus menossa. Urakoitsija Veikko Häkkinen ja Mikalon Oy:n tekninen isännöitsijä / rakennuttajapäällikkö Tapani Heiskanen. Aidat odottavat vielä korjausta. Mikalo Oy:n kiinteistöissä on paljon puuosia. Aidat ja rakennusten puuverhoilut joutuvat koville Suomen vaihtuvissa sääolosuhteissa. Talvella ei voi maalata, joten kiireinen kesäaika on ainut mahdollinen työaika näille töille. Tänä kesänä oli kohtalaisen hyvät maalausolosuhteet ja paljon saatiin aikaiseksi. Rahikaisenkujalla aitoja maalasi ja korjasi vakituisten korjausmiesten lisäksi Tomi Solonen. Rahikaisenkuja 5 ja Soturinkuja 5 saatiin molemmat maalattua. Rakennukset maalasi ulkopuolinen urakoitsija Veikko Häkkinen ja aidat tehtiin omalla korjausmiehistöllä. Karjalanharjuntie 1-3 sekä Karjalanharjuntie 5 ja Kokkokallionkuja 1 ovat olleet työn alla jo pari vuotta. Siellä on korjausmaalattu luhtitalojen metalli- ja puuosat. Taitaa tänä kesänä tulla valmiiksi tuokin kohde. Poppelitie 10-12 on tehty ikkunaremonttia, eli kaikki vanhat alkuperäiset ikkunat karmeineen vaihdettiin uusiin. Menninkäisentaival 4:ssä tehtiin parvekeremontti ja vielä on listalla Poppelitie 10-12 autotallien ovien panelointi. Yllä mainittujen isompien töiden lisäksi huolto maalaa ja korjaa kaikkea mitä suinkin ehtii: aitoja, mattotelineitä, kuivaustelineitä, lipputankoja pestään ja niin edelleen. Usean vuoden ajan on korjattu Tuskussa luhtitalojen parvekkeiden puu- ja metalliosia. Karjalanharjutie 1-3 työn touhussa Ismo Tamminen, Markus Pöyry ja Juuso Kariniemi. Ismo valvoi ja koulutti ammattikoulun rakennuslinjan oppilaita, jotka jäivät työharjoittelusta kesätöihin. Rahtitie 2 väliaitoja uusittiin. Tämä toteutettiin niin, että elementit tehtiin talven aikana ja asennettiin alkukesästä paikoilleen.
8 Uudet asukkaat ovat jo muuttaneet asuntoihinsa 30.8.2013 lähtien Myös virallista tutustumista on ollut. 28.8.2013 saimme kunnian esitellä uusinta kohdettamme ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahdelle. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös Mikkelin kaupungin edustajana tekninen johtaja Jouni Riihelä sekä Mikalo Oy:n hallitus, joka oli päässyt paikalle lähes kokonaisuudessaan hallituksen puheenjohtajan Juhani Alasen johdolla. Vierailijat olivat tyytyväisiä ja ehkä jopa yllättyneitä rakennuksen hienoon ulkonäköön ja teknisiin ratkaisuihin, joista voisi mainita maalämmön, tulo- ja lähtöilman huoneistokohtaisen säädön sekä tuloilman jäähdytyksen. Vedenkulutustaan asukkaat voivat tarkkailla kylpyhuoneen läheisyydessä olevasta kulutusmittarista. Kaiken kaikkiaan urakka onnistui hienosti ja rakennus sopii mitä parhaiten ympärillä olevaan rakennuskantaan, kuten oli tar- koituskin. Sammonkatu 24 uusi asukas Seija Ripatti saa avaimet isännöitsijä Pia Sutiselta. Mikalo Oy:n toimitusjohtaja Hannu Sormunen esittelee kiinteistön tuloilmakoneen lämmöntalteenotto- ja viilennysjärjestelmää. Talvella tuloilmaa esilämmitetään ja kesällä viilennetään maalämmöllä.
9 Risteilyä Saimaalla Suomalaisuutta! Soittajana Keijo Komppa. Ryhmäkuva Mikkelin Satamasta Mikalo Oy järjesti risteilyn pitkään samassa osoitteessa asuville 6.6. 2013 m/s Jaarlilla. Seilasimme Saimaalla kolme tuntia nauttien aurinkoisesta ilmasta ja upeista Saimaan maisemista. Vuokralaisneuvoston puheenjohtaja Pentti Laaksonen ja toimitusjohtaja Hannu Sormunen, taustalla tyyni Saimaa-näkymä. Ensimmäisenä kutsun saivat yli 20 vuotta samassa osoitteessa asuneet, sen jälkeen 19 ja seuraavaksi 18 vuotta. Mikäli järjestämme tulevaisuudessa vastaavia tilaisuuksia, laitamme kutsun useammalle. Nyt kutsuja lähetettiin 150 hengelle, osallistujia oli 30. Olimme toiveikkaita osallistuvien määrän suhteen, toivoimme, että useampi olisi päässyt osallistumaan. Laivaan olisi mahtunut vielä noin 60 henkeä. Ajanpuutteen vuoksi emme voineet laajentaa kutsuttujen määrää koskettamaan myös 15 17 vuotta asuvia. Ilma oli aurinkoinen ja lämmin lähdettyämme satamasta iltapäivästä klo 14.00. Oli mukava tavata iloisia risteilijöitä, jotka rupattelivat vierustoverin kanssa matkan aikana nauttien samalla pientä purtavaa kahvin/teen kera. Laiva teki käännöksen Juurisalmen sillan kohdalla ja kotimatka taittui taitavan hanuristin Keijo Kompan soiton tahdissa. Tutut kappaleet saivat osan osallistujista laulamaan musiikin tahtiin. Kiitos mukana olleille! hannele vehmanen
10 Luomulaidunkarja on ekologinen lihavaihtoehto. Kuva on Pieksämäellä sijaitsevalta tilalta, jossa laiduntaa ylämaan karjaa. Ruoan eettisyys ei ole mustavalkoista WWF vie vastuullista ruokatietoa kouluille ja yrityksiin WWF:n lähettiläät kiertävät tänä vuonna ympäri Suomea rohkaisemassa eettiseen ruokailuun. Ideana on, että ruoan aiheuttamat kielteiset ympäristövaikutukset saataisiin mahdollisimman alhaisiksi. Ruoka on valittu teemaksi, sillä se muodostaa jopa viidenneksen kaikista ihmisen tuottamista hiilidioksidi- eli kasvihuonekaasupäästöistä. WWF:n lähettiläskiertue haastaa lapsia, nuoria ja aikuisia ajattelemaan, voiko maailmaa muuttaa syömällä. Kohderyhmänä ovat yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaat ja työntekijät lisäksi myös yritykset väki. Tunnin aikana tarkastellaan ruoan eettisyyttä oman ja toisten ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Käydään läpi etenkin erilaisia sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia, joita ruokaan liittyy. Kantavana teemana oppitunneissa on globaali vastuu, sillä kyseessä on ulkoasiainministeriön kehityskasvatusvaroilla toteutettu kiertue. WWF:n tavoitteena on suojella monimuotoisuutta maailmassa ja vähentää ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Ruuassa nämä teemat yhdistyvät, sillä tällä hetkellä ruuan tuotanto uhkaa useiden lajien olemassaoloa ja aiheuttaa ympäristöongelmia. Ruoka on myös kaikkien elämässä läsnä. Siksi oppilaille voi olla voimaannuttavaa huomata, miten omilla ruokavalinnoilla voi rakentaa oikeudenmukaisempaa maailmaa, ympäristökasvattaja Hanna Seimola WWF:stä sanoo. Luomun ohella näkökulmia ovat yleisemminkin esimerkiksi maankäyttö, luonnon monimuotoisuuden suojelu, oikeudenmukaisuus kehitysmaiden näkökulmasta ja kalakantojen kestämätön käyttö. Tampereen Lielahden kotitalouden opettaja Sanna Karttunen tilasi kollegansa kanssa WWF-lähettilään kuudeksi oppitunniksi 7-9 -luokkalaisten keskusteluttajaksi. Mielestäni koulukiertue oli täyttä asiaa. Oppilaita heräteltiin tärkeään asiaan mitenkään heitä käännyttämättä tai syyllistämättä. Lähettiläs osasi asiansa ja hän esitti asiansa monipuolisesti ja oppilaita kiinnostavalla tavalla - kuvien, pelin ja tarinoiden avulla. Mielelläni suosittelen kaikille kouluille lähettilään vierailua, Karttunen toteaa.
11 Arkipäivän valinnoilla on väliä Jokainen voi omassa arkipäivässään pienentää ruoan ympäristövaikutuksia ja syödä eettisesti. Kasvisruoan suosiminen on yksi keinoista, mutta ei kuitenkaan ainoa. Merkittävää on myös pyrkiä vähentämään ruokajätteen määrää, sillä suomalaiset heittävät hukkaan vuosittain syömäkelpoista ruokaa 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Kun ruokaa heitetään roskiin, heitetään samaan aikaan hukkaan tehtyä työtä, rahaa ja luonnonvaroja. Koska ruoan alkutuotannossa syntyy valtaosa ruoan päästöistä, luomun, kausiruoan ja ympäristömerkittyjen tuotteiden suosiminen on myös keskeistä. Jos luomu- ja lähiruoan kokee kalliiksi, kannattaa muistaa, että Suomen luonto on taas pian pullollaan ilmaista ja täysin päästötöntä ruokaa. Villivihannesten, marjojen, sienien ja yrttien kerääminen on kaikkien ulottuvilla joka miehen oikeuden ansiosta. Samoin pienten järvikalojen kalastaminen ja suosiminen on ekoteko. Jos ruoan keräämisen lisäksi innostuu ruoan tuottamisesta, kaupungissakin on mahdollisuuksia niin pienimuotoiseen kuin isompaankin ruoantuotantoon. Tästä kerrotaan tässä lehdessä kaupunkiviljelyjutussa. TärkeinTä on löytää itselle omin keino tehdä oma osansa eettisen ruoantuotannon puolesta. Jos käsien upottaminen multaan ei houkuttele ja tiedossa ei ole sopivia marjapaikkoja, myös yritysvastuun vaatiminen on tärkeää. Esimerkiksi Porkkanamafia-kansalaisryhmä on tehnyt sopimuksia yrittäjien kanssa, että porkkanamafialaiset tulevat suurella joukolla kuluttamaan, jos rahoista ohjataan merkittävä osuus yrityksen energiatehokkuuden parantamiseen. Perinteisempiä tapoja on boikotoida eli jättää ostamatta epäeettisiltä yrityksiltä tai kerätä esimerkiksi adressi. Helppo tapa on myös pyytää lähikauppiasta tilaamaan vaikkapa luomutuotteita enemmän. Usein pienemmissä kaupoissa näkeekin pieniä kylttejä, joissa kerrotaan tuotteen tulleen asiakkaan pyynnöstä. Jos olet haka keräämään marjoja ja sieniä ja tiedät hyviä keruupaikkoja, ota joskus joku tumpelompi mukaasi ja auta häntä luonnonantimien äärelle. Eräs huonojalkainen, autoton himosienestäjä vie naapureitaan kyytiä vastaan apajille ja opettaa tunnistamaan sieniä. Toinen tuttu Tampereelta on vuosia vienyt ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita sieniretkille lähiseudun metsiin keräämään vaihtelua niukan budjetin ruokavalioon. Pian entinen tumpelo onkin haka keräämään luonnosta itselleen vaihtelua ruokavalioon talven varalle. Mikä luomu? Mikä lähiruoka? Mikä kausiruoka? LUOMURUOAN viljelyssä ei käytetä keinotekoisia lannoitteita tai torjuntaaineita. Tämän vuoksi luomu ei rasita maaperää ja vesistöä samalla tavalla kuin tehoviljely. Eläinten kasvatuksessa luomu pyrkii takaamaan eläimille niiden lajityypilliset olot. Alkutuotannon aiheuttamat päästöt ovat 60 prosenttia kaikista suomalaisten ilmastopäästöistä, joten ympäristöystävällisillä viljelymenetelmillä valmistetun ruoan suosimisella on erittäin merkittävä ympäristövaikutus. LÄHIRUOKA on tuotettu nimensä mukaisesti lähietäisyydellä ostopaikasta. Lähiruoan matka vaihtelee, sillä esimerkiksi lähin poro sijaitsee Savosta katsottuna kauempana kuin esimerkiksi lähileipomo tai paikallinen kala. Lähiruoka ei tarkoita aina luomua, vaan voi olla tavanomaisesti viljeltyä tai esimerkiksi luonnosta kerättyä ruokaa. Lähiruokaa suosimalla ruoan kuljetusmatkat pienevät, jolloin päästöt ovat viisi prosenttia pienemmät. Lisäksi lähiruoan ostaminen tukee paikallista työllisyyttä. KAUSIRUOKA tarkoittaa ruokia, joilla on luontainen satokausi meneillään, eikä niitä kasvateta keinotekoisesti esimerkiksi kasvihuoneissa. Suomessa kesän kausiruokien kirjo on laaja sisältäen marjoja, kalaa, kasviksia ja vihanneksia. Syksyn kausiruokaa ovat puolestaan sienet, juurekset ja riista. Vaikka talvella kotimainen kausiruoka rajoittuu pitkälti kalaan ja aiemmin vuoden aikana säilöttyyn satoon. Ellei omia varantoja ole, ympäristön kannalta kannattaa suosia muualla maailmassa tuotettua kausiruokaa. Esimerkiksi talvella kausiruokaa ovat sitrushedelmät.
12 Julkiset keittiöt eettisen ruoan vetureina Ruoka on yksi merkittävimmistä pakollisista kulueristä jokaisen lompakossa. Usein esimerkiksi luomuvaihtoehto on kalliimpi kuin tavallinen. Tilastojen mukaan julkisten keittiöiden kasvattaessa luomutilauksiaan tai vastaavasti lähiruokatilauksiaan, se laskee luomu- ja lähiruoan hintaa tavalliselle kuluttajalle ja toisaalta myös parempaan saatavuuteen. Samalla viljelijöillä on takuu tuotteiden menekistä ja he voivat lisätä viljelymääriään. Lopputuloksena on, että yksilöidenkin on silloin helpompi tehdä eettisiä valintoja. Moni ammattikeittiö haluaisi käyttää enemmän luomutuotteita ja lähiruokaa, mutta kokee sen vaikeaksi hankintalain takia. Kilpailuttamisessa määrääväksi tekijäksi muodostuu usein ainoastaan hinta. Lähi- ja luomuruokaa suosivien keittiöiden kilpailutukset tekevältä henkilöltä vaatii rautaista ammattitaitoa asettaa kilpailutuskriteerit niin, ettei hinta jätä muita kriteereitä varjoonsa. lähiruokaa on kuitenkin onnistuttu suosimaan asettamalla hankintakriteerit siten, että lähituottajat ovat vahvoilla. Vanhainkodin leipiä on kilpailutettu niin, että tuottajan on pitänyt läpäistä makuraati. Päiväkodeissa taas on poissuljettu ulkomaalaiset hedelmät ja suosittu kotimaassa yleisiä marjoja tai omenoita, jolloin kotimaiset vaihtoehdot ovat huomattavasti todennäköisempiä. Lisäksi luomun suosimista suurkeittiöissä on pyritty kannustamaan luomalla Portaat luomuun -ohjelma. Ohjelman ensimmäisen portaan saavuttaneet keittiöt ovat ottaneet Sama ruoka, eri ympäristövaikutukset Alla on esimerkkejä lihaa ja kalaa sisältävien ruokalajien ilmastovaikutuksien eroista. Kasvisruokien päästöt vaihtelevat 0,3 kg/co2 ja 1,6 kg/co2 välillä riippuen käytetäänkö niissä maitotuotteita vai ei. Ruoan eettisyyteen vaikuttaa myös lajien uhanalaisuus. Brasilialainen naudanlihapihvi, kermakastike, ranskalaiset perunat, salaatti ja appelsiinimehua Kasviksilla höystetty makaronilaatikko sika-nautajauhelihasta, tomaatti-kurkkusalaatti, tummaa leipää ja maitoa Emmental-juustolla kuorrutettua broileria, riisi, vihersalaatti, limsaa Makkara-naudanliha-pyttipannu, porkkanaraaste, leipä ja vesi Kasvatettu luomulohimedaljonki, ohralisäke, kasviksia ja vesi Lähiruokaa Etelä-Savosta Lähiruokaa on saatavilla runsain mitoin kesäaikaan torilta, jossa lähialueiden tuottajat myyvät kausituotteitaan. Vuoden ympäri lähiruokaa on saatavilla puolestaan Mikkelin kauppahallista. Etelä-Savosta on laadittu lähiruokaopas, joka sisältää myös kartan kaikista alueen yrityksistä. Yrityksiä löytyy netistä: http://www.ekoneum.com/lahiruokaopas/ ja verkkolta: www. aitojamakuja.fi Nopsa-stolle on myös koottu lähiruokareitti, joka vie paikallisten herkkujen ääreen. Luomukin on huomioitu reittiä laadittaessa. Paikkoihin lukeutuvat esimerkiksi Vilee puoti ja bistro, Vanha Kilkkilä, Wehmaan kartano, Anttolanhovin kartano ja Panimoravintola Huvila. Lisätietoja: http://www.nopsatravels.com/lahiruokaa-etela-savossa/#esittely 9,2 3,8 3,8 0,5 2,7 1,5 1,4 1,1 0,7 0,4 esimerkiksi valikoimaansa ainakin yhden merkittävän luomutuotteen ja he käyttävät sitä vähintään 2 kertaa viikossa. Neljännellä portaalla edellytetään puolestaan jo 20 luomutuotteen pysyvää ja runsasta käyttämistä. EkoCentrian ylläpitämässä ohjelmassa on jo 2060 keittiötä mukana. Mikkelin kaupunki kuuluu tässä palkittuihin edelläkävijöihin koko maassa. Helmikuussa perustettu valtakunnallisesti toimiva Luomuinstituutti lisää alan tutkimusta. Myös Etelä-Savon maakunnan maine luomumaakuntana noussee jälleen laajempaan tietoisuuteen kotimaassa ja kansainvälisestikin. Suomalainen luonnonlaidunliha pippuripihvi, persiljavoi, lohkoperunat, uunivihannekset ja vesi Poro-kesäkurpitsa-sipulimakaronilaatikko ruismakaronista ja tomaatista ja vesi. Kermainen broilerikastike, riisi, juuressalaatti, leipä, vesi Luomukalkkunapullia, tomaatti-sipuliporkkana-kastikkeessa ja spagettia ja reilun kaupan appelsiinimehu Silakkapihvit ja perunamuusi, marinoitu papu-sipulisalaatti ja vesi heta heiskanen
13 Luomuruokaa maailmalla Pariisi on villinä luomuun Ei uskoisi, että Pariisi on vain 40:n kilometrin päässä. Tilan kasvihuoneet saavat energiansa tuulivoimasta. Avomaa on myös käytössä. Tilan suosituin tuote on parsa. Kasvihuoneessa kasvaa luomua. Pariisista tulevat ensimmäisenä mieleen Eiffel-torni, croisantit, taiteilijat ja romanttiset elokuvat. Yhteistä Mikkelin kansallisen Luomuinstituutin pääkaupungin kanssa on innostus luomuun. Mikkelissä luomutuotteita saa toreilta, kauppahallista, pienistä puodeista, ravintoloista ja lähimarketeista. Pariisissa kasvavassa roolissa ovat etenkin luomuruokapiirit, joista noudetaan tuoreita kausituotteita ranskalaisherkkujen valmistamiseen. Pariisin luomuruokapiirien toiminta pohjautuu tuottajalle maksettavaan vuosimaksuun, jolla jokainen ruokapiiriläinen saa kauden tuotteita viikoittain. Jollei sato onnistu, ruokapiiriläinen kantaa solidaarisesti kehnon sadon seuraukset, sillä vuosialennusta ei tipu. Loma-ajoiksi pitää sopia, että joku muu noutaa viikkoannoksen, sillä tilaus on säännöllinen. Kyse on pitkälti viljelijän ja ruokapiiriläisen keskinäisestä solidaarisuudesta. Viljelijästä riippumaton huono sato ei kohtuuttomasti rasita viljelijää, kun maksu on vakio. Samaan aikaan etukäteismaksu sitouttaa viljelijää tekemään parhaansa, jotta ruokapiiriläiset myös pysyvät, Dorianne Herrera toteaa. Pienimmät ruokapiirit ovat kymmenen hengen porukoita, mutta isoja, sadankin hengen ruokapiirejä löytyy. Sen lisäksi, että viljelijä tuottaa ruokaa suoraan ruokapiiriläisten pöytään, ruokapiiriläiset pääsevät myös halutessaan osallistumaan maatilan töihin. Käyn täällä ainakin kerran kuukaudessa auttamassa sadon keräämisessä tai laatikkoihin pakkaamisessa. Tykkään siitä, että on mahdollisuus päästä myös katsomaan, missä ruokani kasvaa, Dorianne Herrera selittää. Tilalla, joka sijaitsee 40 kilometrin päässä Pariisin ydinkeskustasta, käytetään luomuviljelymenetelmien lisäksi omaa tuulivoimaa. Mylly tuottaa koko maatilan, kuten valtavan kasvihuoneen, tarvitseman energiamäärän. Ruokapiiriläiset ovat rahoittaneet ja sijoittaneet myös maatilaani. En ole tarvinnut pankkilainoja lainkaan maatilan laajennuksissa. Ruokapiiritoiminta on taannut mahdollisuuden keskittyä olennaiseen, eli mahdollisimman hyvään ruoantuotantoon, viljelijä Damien De Chanterac kertoo. Investoinnit maatilaan ovat Pariisissa suuret, sillä jo normaalin asumisen hintakin on pilvissä. Joten vaikka Mikkeli todennäköisesti häviää Pariisille romanttisuuspisteissä, kotikaupunkimme voittaa moninkertaisesti asuinmukavuudessa. Yrttejä voi kasvattaa myös kaupungissa. Porkkananippu ikkunalautaviljelmältä. Heta Heiskanen
14 Kaupunkiviljely on pop Jokainen, joka on itse kasvattanut porkkanansa, osaa sitä arvostaa. Viljeleminen vaatii nimittäin vaivannäköä ja aikaa. Toisaalta viljelyssä saa tuoretta ruokaa ja pääsee seuraamaan kasvun ihmettä. Kaupunkiviljelystä onkin tullut viime aikoina trendikästä. Viljely ei vaadi paljoa tilaa, vaan pienimuotoisesti yrttejä voi kasvattaa ikkunalaudallakin. Ikkunalaudoista kannattaa valita se, johon tulee eniten valoa. Helppoja ikkunalautaviljelyyn sopivia lajeja ovat vihanneskrassi, valkosipuli, erilaiset yrtit, pinaatti ja retiisi. Viljelyn voi aloittaa helposti laittamalla yksittäisiä valkosipulinkynsiä lähes kokonaan mullanpeittoon tai siirtämällä kaupasta ostetun ruukkuyrtin tai salaatin kukkamultaan. Viitseliäämpi kasvattaa yrtit siemenestä tai taimesta. Yrteistä ikkunalla viihtyvät esimerkiksi basilika, kirveli, laventeli, meirami, minttu, oregano, persilja, rosmariini, salvia, sitruunamelissa, tilli ja timjami. Niiden kasvu kannattaa turvata melko suurissa ruukuissa, jotka ovat vähintään 1,5 litran vetoisia ja läpimitaltaan HYÖTYKASVIEN KYLVÖKALENTERI 15-20 senttiä. Käsitellyt saviruukut ovat vaivattomimpia, mutta käsittelemättömätkin saviruukut ajavat asiansa, kunhan ne muistaa liottaa vedessä ennen käyttöönottoa. Kaikkien ruukkujen pohjille kannattaa laittaa esimerkiksi kiviä tai soraa salaojiksi. Hiekansekaiset ja vähäravinteiset seokset sopivat hyvin viljelyyn. Sekaan kannattaa kuitenkin lisätä kalkkia tai tuhkaa, jollei tee altakasteluruukkua. Riippuen ruukun koosta, sopiva määrä kalkkia tai tuhkaa on 1 ruokalusikka pieneen ja 2 ruokalusikkaa isoon. Suihkuttelu ja lehtien huuhtominen pitävät kasvit pirteinä. Isompia kasveja voi toki kastella kastelukannullakin. Jos mullan tuoksu ja suurempi sato houkuttavat, yksi mahdollisuus on vuokrata myös siirtolapuutarhasta palsta, jolla mahtuukin viljelemään jo runsaasti eri kasveja. Lisätietoja voi tiedustella esimerkiksi Kurkilammen siirtolapuutarhayhdistykseltä. Heta Heiskanen LAJIKE ESIKASVATUS KYLVÖ AVOMAALLE SADONKORJUU Kotivakuutus asukkaan omaisuuden turvaksi Osakkaan tai vuokralaisen on hyvä varmistua siitä, että hän on vakuuttanut omaisuutensa äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkotapahtumia varten. Osakas tai vuokralainen voi ottaa koti-irtaimistonsa ja omien vastuidensa turvaksi kotivakuutuksen. Kotivakuutukseen kuuluu tavanomaisesti omaisuusvakuutus, joka korvaa vahingoittuneelle koti-irtaimistolle tai mahdollisille sisustuksellisille lisille aiheutuneita vahinkoja vakuutusehtojen mukaisissa puitteissa. Tyypillisiä tilanteita, joissa kotivakuutuksen perusteella korvataan vahinkoja, ovat esimerkiksi irtaimistoa kohdannut palovahinko, polkupyörävarkaus tai kodinkoneen hajoaminen. Valitusta vakuutusturvan laajuudesta riippuen irtaimistovahinkojen lisäksi osakkaan kunnossapitovastuulle kuuluvia pintamateriaaleja voidaan korvata osakkaan kotivakuutuksesta, kuten esimerkiksi osakkaan toimesta jälkikäteen asennettu parketti. Myös vuokralainen voi vakuuttaa vuokrahuoneistossaan tekemiään tasoparannuksia. PERUNA (Solanum tuberosum) PORKKANA (Daucus carota) HERNE (Pisum sativum) RETIISI (Raphanus sativus) HÄRKÄPAPU (Vicia faba) KESÄKURPITSA (Cucurbita sp.) TALVIKURPITSA (Cucurbita pepo) BASILIKA (Ocimum basilicum) MANGOLDI/ LEHTIJUURIKAS (Beta vulgaris var. cicla) KRASSI (Lepidium sativum) MINTTU (Mentha) huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu Onkohan kotivakuutuksesi oikein mitoitettu? Jotta et yli- tai alivakuuttaisi tärkeintä omaisuuttasi, teimme kotivakuutuksestamme helppotajuisen kokonaisuuden. Samaan pakettiin kuuluu halutessasi kiinteistön, kotisi irtaimiston ja kotiin tekemiesi parannustöiden vakuutus. Lisää tietoa saat myös osoitteesta pohjola.fi tai soittamalla 0303 0303. Kotivakuutuksen yhteyteen kuuluu yleensä omaisuusvakuutuksen lisäksi oikeusturvavakuutus sekä vastuuvakuutus. Vastuuvakuutus korvaa vakuutusehtojen mukaisissa puitteissa vakuutuksenottajan kolmannelle taholle aiheuttamia esine- ja henkilövahinkoja, joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Tyypillisesti yksityishenkilön vastuuvakuutus voi korvata esimerkiksi vahingon, joka aiheutuu siitä, että asukas unohtaa hanan auki aiheuttaen vesivahingon taloyhtiön rakenteisiin tai poraa remontin yhteydessä kylpyhuoneessa putkeen ja tästä aiheutuu taloyhtiön rakenteisiin ulottuva vesivahinko. Oikeusturvavakuutuksesta on mahdollista korvata lakimiehen tai asianajajan palkkioita riita- ja rikosasioissa, jotka ovat vietävissä käräjäoikeuteen. Pohjolan valikoimissa on tarjolla kotivakuutuksia niin osakkaille kuin vuokralaisillekin. Kattava kotivakuutustuotteemme Omakotivakuutus on mahdollista räätälöidä yksilöllisesti asiakkaan erityistarpeita vastaavaksi. Pohjolan Easy puolestaan on joustava tuotepaketti nuorille ja sen voi ottaa 15 25-vuotiaana. TILLI (Anethum graveolens) Amme_A4_062013.indd 1 6/6/13 1:49 PM
Onkohan kotivakuutuksesi oikein mitoitettu? 15 Jotta et yli- tai alivakuuttaisi tärkeintä omaisuuttasi, teimme kotivakuutuksestamme helppotajuisen kokonaisuuden. Samaan pakettiin kuuluu halutessasi kiinteistön, kotisi irtaimiston ja kotiin tekemiesi parannustöiden vakuutus. Lisää tietoa saat myös osoitteesta pohjola.fi tai soittamalla 0303 0303.
16 KÄYTTÖKORVAUSMAKSUT Autopaikka Autokatos Autotalli Saunavuoro Perintäkulu Viivästyskorko 6,00 euroa / kk (ulkopuoliset 10,00 tai sopimuksen mukaan) 8,00 euroa / kk (ulkopuoliset 18.00) 20,00 euroa / kk (ulkopuoliset 40,00) 6,70 euroa / kk 5,00 euroa Korkolain mukainen tällä hetkellä 8,00 % Vesimaksu ennakko 0,50 euroa/ m 2 (k= 0,22 ja l=0,28 euroa) Lämminvesi 7,19 euroa/m 3 Kylmävesi 4,18 euroa/m 3 Pelkkä lämminvesi 15,57 euroa/m 3 Vakuusmaksu 1h+kk-k Vakuusmaksu 2h+kk-k Vakuusmaksu 3h+k Vakuusmaksu 4h+k Vakuusmaksu 5h+k Ovenaukaisulaskutus 300,00 euroa 400,00 euroa 500,00 euroa 500,00 euroa 500,00 euroa Maksu suoritetaan heti: kello 7.00 16.00 10,00 kello 16.00 7.00 20,00 Laskutuksen kautta asukkaalta perittävä hinta: kello 7.00 16.00 25,00 kello 16.00 7.00 50,00 Hinnat sisältävät 5 laskutuslisän. TOIMISTO MIKALO OY Maaherrankatu 44 50100 Mikkeli Puh. (vaihde): 015 321 350 Fax: 015 321 3549 Sähköposti: etunimi.sukunimi@mikalo.fi Internet-t: www.mikalo.fi Toimisto avoinna Toimistomme palvelee maanantaista torstaihin klo 9.00 11.30 ja 13.00 15.00, perjantaisin 9.00 11.30 juhlapyhien aattoina klo 9.00 11.30 VUOKRAVALVONTA Eeva Valanta 015 321 3534 Päivi Himanen 015 321 3533 KIINTEISTÖHUOLLON ALUEELLISET YHTEYSTIEDOT Huollon numerot palvelevat ympäri vuorokauden. Arkisin klo 07.00 16.00 huollon numerot palvelevat kaikissa huoltoon liittyvissä asioissa. Päivystyaikana (arkisin klo 16.00 07.00 ja viikonloppuisin) numeroihin vastaa yksi päivystävä huoltomies. Päivystysaikana otetaan vastaan ainoastaan kiireellisiä vikailmoituksia ja ovenavauspyyntöjä. Alue 1 HUOLTO: 015 321 3511 isännöitsijä Tetra Venäläinen 015 321 3531 asukassihteeri Pirjo Marita Pulkkinen 015 321 3539 Alue 2 HUOLTO: 015 321 3512 isännöitsijä Pia Sutinen 015 321 3523 asukassihteeri Raija Lappi 015 321 3538 Alue 3 HUOLTO: 015 321 3513 isännöitsijä Tapio Lankinen 015 321 3522 asukassihteeri Mirja Liimatta 015 321 3540 Haukivuori Luhtitie 19 21 Mustikkatie 1 7 huoltomies Hannu Kääriäinen 040 171 6242 vapaapäivien sijaisuus Juha Kantanen 040 752 9744 www.mikalo.fi Mikalo-asukaslehti Painosmäärä: 3.600 kpl Julkaisuja: Mikalo Oy Päätoimittaja: Hannu Sormunen Toimitustyö: Tapio Lankinen Taitto- ja painotyö: AO-paino, Mikkeli