Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta



Samankaltaiset tiedostot
Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

MOVE! KOULULAISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN MITTARISTON KEHITTÄMINEN

Selviytyminen arjen tehtävistä, kokonaisvaltainen jaksaminen ja päivittäinen hyvinvointi * Koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

MOVE! -tulokset syksy 2016

Liikkuva koulu - täydennyskoulutus vuosina

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset yläkouluissa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä

suhteessa suosituksiin?

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

Move! on räätälöity. suomalaiseen kouluun

Lauran. 25 min Anna n. 15 min Keskustelu n. 5min

Valtioneuvoston asetus

Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Fyysisen toimintakyvyn Seurantajärjestelmä Ett uppföljninssystem för fysisk funktionsförmåga. Tulokset syksy 2017 Resultat hösten 2017

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Aulis Pitkälä Opetushallitus sekä koulun liikunta ja koululiikunta

Kohti urheiluyläkoulukokeilua. Kokeilun tarkoitus ja sisältö (luonnosversio) Jyväskylä Seppo Pitkänen

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

ILLAN AIKATAULU: Luokkakohtaiset vanhempainillat luokissa klo 19 alkaen. Yhteinen osuus salissa klo Opettajien esittely

FYYSISEN TOIMINTAKYVYN SEURANTAJÄRJESTELMÄ MOVE! Valtakunnallinen Move- kiertue 2015

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Liikkuvan koulun tulevaisuus Mitä kärkihankkeen jälkeen? Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

TEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista

Liikunnan merkitys lasten hyvinvoinnille

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Liikkuva työpaikka Tulokset

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Hyvinvointi ja liikkuminen

Luokat 1 2: Fyysinen toimintakyky

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Opetushallinto koulu- ja oppilaitosliikunnan edistäjänä. Matti Pietilä Opetushallitus SAKU ry / Vierumäki

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Liikuntateknologian mahdollisuuksien kartoittaminen ja käyttö oppimisympäristöjen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät UKK-instituutti

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen ft Kirsi Pölönen

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Transkriptio:

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen toimeksianto Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliselle tiedekunnalle kesällä 2010 - professori Jarmo Liukkosen kokoama monitieteinen asiantuntijatyöryhmä aloitti työskentelyn elokuussa 2010

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän rakentaminen vuosina 2010-2012 JKL/Liik tiet tdk Mittariston rakentaminen OPE manuaali Palautemateriaalit STM ja THL 5. ja 8. luokkien laajat terveystarkastukset FTS Ohjaus OKM STM ja THL OPH JKL YO Fountain Park DATA /FP -keruu - barometrit PILOTOINNIT Liikkuva koulu -hanke

Kansanterveydellinen näkökulma Toimintakyvyn määritelmä: Elimistön toiminnallinen kyky selviytyä fyysistä ponnistelua edellyttävistä tehtävistä ja sille asetetuista tavoitteista (Rissanen 1999)

Varhaislapsuus Lasten kokonaisvaltaisen kehityksen seuranta neuvoloissa Lapsen motorisen kehityksen kartoitukset määräajoin > johtopäätökset lapsen kehityksen etenemisestä Neuvolaiän jälkeen fyysisen puolen seuranta keskittyy vain pituuden ja painon seuraamiseen

Fyysinen toimintakyky vaikuttaa ratkaisevasti lasten ja nuorten päivittäiseen hyvinvointiin ja terveyteen!

Asia tarvitsee 2000-luvulla tehtyjen valtioneuvoston periaatepäätöstenkin perusteella korjausta

Peruskoulu Tavoittaa koko ikäluokan Useita asiantuntijatahoja saatavilla: Kouluterveydenhuolto Opettajat Erityisen tuen osaajat Liikuntaa opettavat opettajat, joilta fyysisen toimintakyvyn seuranta onnistuu niin, että tarpeellinen tieto saadaan luotettavasti ja täsmällisesti kerättyä sekä liitettäväksi osaksi laissa säädettyjä laajoja terveystarkastuksia.

Koululaisten toimintakyvyn tarpeiden analysointi Arkipäivän edellyttämät fyysiset tehtävät: Koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin (kävelyä tai pyöräilyä vähintään 5 km) Koulu- ja harrastusvälineiden nostaminen ja kantaminen omin lihasvoimin Istuvan elämäntavan vaikutusten ennaltaehkäiseminen: luonnollisen anatomisen liikelaajuuden ylläpitäminen erityisesti ylävartalossa ja lonkan koukistajissa

Arkipäivän edellyttämät fyysiset tehtävät Liikenteessä liikkuminen: ympäristön havainnoiminen ja siihen tarkoituksenmukaisesti reagoiminen Erilaisilla alustoilla liikkuminen: tasapainon säilyttäminen myös liukkaalla alustalla Portaissa ja epätasaisessa maastossa liikkuminen Vedessä liikkuminen (raajojen liikkeiden yhteensovittaminen ja kestävyyskunto)

Hyvinvointia edistäviä tekijöitä Sosiaalinen hyvinvointi ja yhteisöllisyys: Leikkeihin ja yhteispeleihin osallistuminen => edellyttää kaikkien edellä mainittujen lisäksi motorisia perustaitoja kuten kiipeämistä, hyppäämistä, hyppelyjä, kiinniottamista ja heittämistä

Hyvinvointia edistäviä tekijöitä Psyykkinen hyvinvointi ja terveys: Fyysinen aktiivisuus ja onnistumisen kokemukset myönteinen fyysinen minäkuva

Fyysinen toimintakyky: Jaksaminen Voima Nopeus Liikkuvuus Tasapaino Motoriset perustaidot Kestävyys

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän luominen Kattava maailmanlaajuinen selvitys erilaisista toimintakyvyn mittareista Soveltuvuuden arviointi ja täydentävien mittausosioiden luominen Menetelmien luotettavuusarvioinnit Suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvan kokonaisuuden luominen

Palautejärjestelmä Fyysisen toimintakyvyn tulosten liittäminen 5- ja 8-luokkalaisten laajoihin terveystarkastuksiin Kannustavan palautejärjestelmän luominen: Tieto fyysisestä toimintakyvystä ja sen mahdollisesta yhteydestä tämänhetkiseen hyvinvointiin ja terveyteen Neuvonta

FTS-järjestelmä 1. Oppilaan tekemä itsearviointi mm. omasta: - toimintakyvystään - fyysisen aktiivisuuden määrästä - pätevyydestään - asenteistaan 2. Objektiivisesti mitattu toimintakyky (mittaukset) 3. Palaute toimintakyvystä ja fyysisestä aktiivisuudesta 4. Oppilaan toimintakyvyn neuvonta ja tuki

Palaute Oppilaalle itselleen Oppilaan huoltajille Terveydenhoitajalle ja lääkärille Opettajalle (luokkakohtaisesti) Palautekeskustelu ja neuvonta 5- ja 8 luokan laajan terveystarkastuksen yhteydessä

Jatkotyöskentelyn aikataulu 2011 Esipilotoinnit (tammi-maaliskuu) Pilotoinnit (maalis- toukokuu) Käsikirjan ja opemanuaalin kirjoittaminen Palautejärjestelmän esipilotointi (syksy) 2012 Lopullinen pilotointi (Liikkuva koulu ) Kansallisen viiteaineiston keruu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet /Liikunta