KITEEN MEIJERINRANTA RAKENNUSINVENTOINTI 2017 Mikko Pönkkä RI op, HuK 7.8.2017
Sisällys 1. JOHDANTO... 3 1.1 Työn toteutus... 3 2. ALUEEN YLEISKUVAUS... 4 3. ALUEEN HISTORIA... 5 4. MEIJERINRANNAN RAKENNUKSET... 6 4.1 Vanha meijeri... 6 4.2 Voimalaitos ja savupiippu... 8 4.3 Uusi meijeri... 10 4.4 Muuntamo... 12 4.5 Autotalli... 12 4.6 Mylly... 14 4.7 Toimisto- ja asuinrakennus... 16 4.8 Eläinsuoja ja entinen asuinrakennus... 18 4.9 Entinen asuinrakennus... 21 5. JOHTOPÄÄTÖKSET... 24 LÄHTEET LIITTEET 2
1. JOHDANTO Kulttuuriympäristö muodostuu kokonaisuudesta. Kulttuuriympäristössä näkyvät ihmisen toiminnan jäljet. Kulttuuriympäristö on aina syntynyt ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta. Se on ihmisen rakentamalla ja käyttämällä muuttamaa ympäristöä. Siihen kuuluvat historia, muinaisjäännökset, rakennukset ja kulttuurimaisema. Kulttuuriympäristön arvo perustuu sen ajalliseen ja alueelliseen kerrostuneisuuteen, joka ilmentää kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen muutoksia. Meijerinrannan alue liittyy valtakunnallisesti arvokkaaseen Kiteen kirkon ja pappilan kulttuuriympäristöön. Vanha osuusmeijeri alueineen on maakunnallisesti arvokas kohde (ID 260-408-33, Meijerintie 1). Voimassa olevassa maakuntakaavassa (vahvistettu 5.3.2014) alue on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (ma/km). Alueella on voimassa 26.8.2013 hyväksytty Meijerinrannan osayleiskaava. Osayleiskaavassa P-2 alueelle on osoitettu (Meijerintien ja Kiteenjärven välinen alue) neljä suojeltavaa rakennusta tai rakennelmaa (sr-1 vanha meijeri, sr-2 savupiippu, sr-3 myllyrakennus ja sr-4 muuntamo). Pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP-1) on osoitettu säilytettävä rakennus (s, ns. myllärien asunto). P-2 sekä AP-1 alueille sijoittuu maisemallisesti arvokas alue (ma-3, meijerin alue). Alueella on vireillä asemakaavan muutos, jolla luodaan pohja alueen kehittämiselle ja alueen kulttuuristen arvojen säilymiselle. 1.1 Työn toteutus Rakennusten inventointi on tehty kesällä 2017 alueen asemakaavoitukseen liittyen. Inventointia varten haasteltiin Meijerinrannan alueella toimivia yrittäjiä ja alueeseen kytköksissä olevia henkilöitä. Alueen maastokatselmuksessa käytiin läpi rakennukset ja niiden ympäristö. Lisäksi inventointia täydennettiin arkistotutkimuksella. Työstä tehty raportti tullaan liittämään asemakaavaasiakirjoihin. 3
2. ALUEEN YLEISKUVAUS Alueen rakennukset sijoittuvat pohjoispuolella olevan Kiteenjärven ja eteläpuolella olevan Savikontien väliselle alueelle. Alueeseen rajautuu valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Kiteen kirkko ja pappila. Maakunnallisesti arvokkaan vanhan osuusmeijerin lisäksi alueella on vanhoja asuin- ja toimistorakennuksia sekä elinkeinoelämän rakennuksia. Rakennukset on rakennettu eri vuosikymmeninä, aina 1900-luvulta 1950-luvulle. Rakennusten 8, 9, 10 ja 11 ympäristö on hoitamattoman kasvillisuuden peitossa. Alueen läpi kulkee Meijerintie, kohteet 8-11 ovat tien eteläpuolella, muut sijaitsevat tien pohjoispuolella. Rakennuksen 7 läheisyydessä on viljasiilo, joka on edelleen käytössä. Alueella on esiintynyt ilkivaltaa tyhjillään olevia rakennuksia kohtaan. Kartta 1. 1:Vanha meijeri 2:Voimalaitos 3:Savupiippu 4:Uusi meijeri 5:Muuntamo 6:Autotalli 7:Mylly 8:Toimisto- ja asuinrakennus 9:Eläinsuoja 10:Entinen asuinrakennus 11:Entinen asuinrakennus 4
3. ALUEEN HISTORIA Meijerin toiminnan alkuunpanijana toimi Akseli Brander. Osuusmeijerin perustuskokous pidettiin 21.1.1906. Rakennus valmistui vuonna 1907 ja toiminta meijerissä alkoi helmikuussa 1908. Ensimmäisenä meijerin isännöinnistä vastasi tanskalaissyntyinen Knud Knudsen. Meijerin rakentamisen aikoihin alueelle rakennettiin myös asuinrakennukset 10 ja 11. Knudsen asui rakennuksessa 10, niin sanotussa myllärien asunnossa. Meijerinrannan alueella on aikoinaan toiminut saha ja höyläämö. Vuonna 1910 rakennettu saha purettiin 1960-luvulla. Lisäksi alueella on ollut asuinrakennuksia, jotka on purettu vuosien saatossa. Kuva 1. Meijerinranta 1940-1950-luvulla. Etualalla näkyvissä saha ja höyläämö. (Lähde: Pekka Havukaisen arkisto.) 5
4. MEIJERINRANNAN RAKENNUKSET 4.1 Vanha meijeri Vanha meijerirakennus valmistui vuonna 1907. Rakennuksen on suunnitellut Otto Savolainen. Suunnitelmia muutti A. H. Snellman. Meijeri rakennettiin seurakunnalta vuokratulle maalle. Maa ostettiin meijerin omistukseen vuonna 1969. Meijerirakennusta laajennettiin 1928. Laajennus toimi ruismyllynä. Rakennuksessa olivat tilat voin valmistukseen, säilytykseen ja tuotteiden lähettämiseen. Rakennuksessa oli myös laboratoriotilat sekä tuotantotiloja (pohja- ja leikkauspiirustukset liitteissä 1 ja 2). Meijerirakennuksen kattorakenteet paloivat vuonna 2008. Vuonna 2009 meijerirakennus siirtyi Kiteen kaupungin omistukseen, samana vuonna rakennusta kunnostettiin tulevia käyttömahdollisuuksia parantaen. Remontissa rakennuksen vesikatto uusittiin ja sisätiloja kunnostettiin. Rakennus on muurattu luonnonkivistä, jotka hankittiin Kiteen alueelta. Ikkuna ja oviaukot ovat tällä hetkellä joko muurattu tai peitetty levyillä. Suurin osa ikkuna- ja oviaukoista on holvikaaren muotoisia. Rakennuksen itäpäädyssä ikkunoiden ja oven pieluksiin on tehty koristeellisia kohokuvioita. Kuva 2. Vanha meijeri etelänsuunnasta. (5.6.2017 Mikko Pönkkä, myöhemmin MP) 6
Kuva 3. Vanha meijeri Kiteenjärven puolelta. (5.6.2017 MP) Kuva 4. Vanhan meijerin konehuone oli meijerisalin ja myllyn välissä. (Lähde: Pekka Havukaisen arkisto) 7
4.2 Voimalaitos ja savupiippu Vanha voimalaitos käsittää konehuonerakennuksen (kohde 2) ja savupiipun (kohde 3). Voimalaitos rakennettiin vuonna 1942. Laitos toimi ensin höyryvoimalla, tämän jälkeen hakkeella ja lopuksi öljyllä. Kuva 5. Voimalaitos, taustalla rakennuksen yhteydessä oleva savupiippu. (5.6.2017 MP) Betonirunkoisen- ja perustaisen rakennuksen kunto on seinien osalta kohtuullinen. Rapattu pinta on kestänyt suhteellisen hyvin. Ikkuna-aukot on suojattu levyillä. Sammaleiden peittämässä tiilikatossa on useita reikiä. Kattorakenteet ovat hyvin huonossa kunnossa. Kuva 6. Voimalaitoksen katto sisäpuolelta. (17.7.2017 MP) 8
Voimalaitoksessa ollut oviaukon peittämä levy oli ikivaltaisesti revitty irti heinäkuussa 2017. Rakennuksen yhteydessä oleva savupiippu on muurattu punatiilistä, savupiipun yläosassa on muutamassa kohdassa irtoamaisillaan olevia tiiliä. Savupiippua on jossain vaiheessa lyhennetty alkuperäisestä. Kuva 7. Savupiipun yläosan rakenteet alkavat olla huonossa kunnossa. (17.7.2017 MP) 9
Kuva 8. Savupiippu alkuperäisessä pituudessaan. Kuvassa näkyvät raiteet ja puurakennukset on purettu. (Lähde: Pekka Havukaisen arkisto) Konehuonerakennuksesta menee maanalainen yhdyskäytävä vanhan ja uuden meijerin väliseen yhdyskäytävään (liite 3). 4.3 Uusi meijeri Uusi meijeri rakennettiin vuonna 1961. Samalla paikalla oli aiemmin navettarakennus ja hevostalli. Rakennuksessa toimi maidon vastaanottotila sekä laboratoriot. Kellaritiloissa oli muun muassa pukuhuone ja suihkutilat. Kellarikerroksesta kulkee maanalainen yhdyskäytävä (putkitunneli) vanhaan meijeriin. Ylimmässä kerroksessa olivat kabinetti, keittiö ja ruokala. Rakennus on välillä ollut tyhjillään, mutta nykyään tiloissa toimii puusepänverstas. Rakennukselle tehtiin vuonna 2011 katselmus, jossa tarkasteltiin rakennuksen sopivuutta ja edellytyksiä puusepänliikkeen toimintoihin (katselmuksen raportti liitteenä, liite 7). Katselmuksen pohjalta rakennukselle tehtiin julkisivu- ja sisätilaremontit, samalla tiloja muokattiin yrityskäyttöön sopivaksi. Puusepänverstas koneineen toimii vanhassa vastaanottohallissa. Yläkerrassa on tauko- sekä näyttelytila. Kellarikerrokseen on asennettu pellettilämmitin. Rakennuksessa on tarkoitus jatkaa yritystoimintaa myös tulevaisuudessa. 10
Kuvat 9 ja 10. Entinen maidon vastaanottorakennus toimii nykyään puusepänverstaana. (5.6.2017 MP) 11
4.4 Muuntamo Muuntamo on rakennettu samoihin aikoihin myllyrakennuksen kanssa eli 1940-luvulla. Muuntamolle tehtiin julkisivuremontti edellisen kerran vuonna 2014. Vaaleaksi rapatun muuntamon vesikattomateriaalina on tiili. Kuva 11. Muuntamo (17.7.2017 MP) 4.5 Autotalli Nykyään varastokäytössä oleva vanha autotalli on rakennettu vuonna 1966. Autotalli toimi meijerin autojen huolto- ja säilytyspaikkana. Ulkopinnoiltaan rakennus on kohtuullisessa kunnossa. Vesikatto on osin huonossa kunnossa. Pohjapiirros liitteessä 4. 12
Kuva 12. Entinen meijerin autotalli on nykyään varastokäytössä. (5.6.2017 MP) Kuva 13. Vanhan autotallin levypinnoite on säilynyt kohtuullisen hyvässä kunnossa. (17.7.2017 MP) 13
4.6 Mylly Uudempi myllyrakennus rakennettiin vuonna 1944, kun vanhempi vehnämylly paloi 1942. Rakennusta laajennettiin ensimmäisen kerran ruismyllyllä vuonna 1950. Toinen laajennus tehtiin 1980, jolloin rakennettiin varasto- ja myyntitila. Rakennuksen korkein osa toimi vehnämyllynä ja matalampi oikeanpuoleinen osa ruismyllynä. Rakennuksesta on putkiyhteys viereiseen viljasiiloon. Jauhatus loppui myllyssä 1980-luvulla. Kuva 14. Vanhat koneet ovat myllytiloissa edelleen paikoillaan. (17.7.2017 MP) Edellisen kerran rakennusta korjattiin 2013-2014 julkisivuremontilla, samalla tehtiin parannuksia myös sisätiloihin myymälän tarpeisiin, lisäksi sokkelia eristettiin ja tehtiin salaojitus. Betonirunkoisen rakennuksen julkisivu on rapattu valkoiseksi. Nykyään kauttaaltaan hyväkuntoisessa rakennuksessa on yritystoimintaa meijerinkaupan muodossa. Liitteenä on rakennuspiirustukset (liite 5 ja 6), jotka on tehty vuonna 1973. 14
Kuva 15. Entinen myllyrakennus, nykyään rakennuksessa on meijerikauppa. (5.6.2017 MP) Kuva 16. Myllyrakennuksen varastotila remontoitiin sokkelista vesikattoon. (17.7.2017 MP) 15
Kuva 17. Myllyrakennus ennen varastolaajennusta. (Lähde: Pekka Havukaisen arkisto) 4.7 Toimisto- ja asuinrakennus Entinen toimisto- ja asuinrakennus on rakennettu 1940. Rakennuksen alakerta toimi kokous- ja toimistotiloina, yläkerrassa olivat asuinhuoneistot. Rakennus on ollut kylmillään ja poissa käytöstä useita vuosia. Rakennuksessa on viimeksi ollut vuokralaisia 1980-luvulla. Vuonna 2011 rakennukselle tehtiin työmaakatselmus. Tarkastuksessa käytiin yksityiskohtaisesti läpi rakenteet sokkelista vesikattoon (liite 8). Tehdyssä tarkastuksessa rakenteiden todettiin olevan paremmassa kunnossa mitä päältäpäin voisi olettaa, mutta huomioitiin myös lämmittämättömän rakennuksen kosteusrasitus ja kosteuden vaikutukset rakenteisiin. Yhtenä ohjeistuksena oli vesikaton välitön uusiminen, jossa kosteuden aiheuttamat haitat olivat jo havaittavissa. Tällä hetkellä lahonneiden kattovasojen takia, alkuperäinen, tiilellä vuorattu vesikatto on päässyt taipumaan. Raportista käy ilmi, että rakennuksen saattamiseen käyttökuntoon vaaditaan mittavia korjaustoimenpiteitä, muun muassa sähköasennukset olisi uusittava. Lisäksi raportin mukaan rakennukselle pitäisi tehdä lisäeristyksiä ja pintaremontteja sisä- ja ulkopuolelle mahdollisimman pian. Katselmus tehtiin kuusi vuotta sitten, joten havaitut ongelmat eivät ole enää ajantasaisia. Tällä hetkellä rakennuksen kunto on kauttaaltaan huono. 16
Kuva 18. Rakennus 8 pohjoisesta päin. (17.7.2017 MP) Kuva 19. Vanha toimistorakennus itäpuolelta. (5.6.2017 MP) 17
Kuva 20. Vanha toimistorakennus etelänpuolelta. (5.6.2017 MP) 4.8 Eläinsuoja ja entinen asuinrakennus Rakennus 9 on entinen navettarakennus, joka on samassa pihapiirissä entisen asuinrakennuksen rakennus 10 kanssa. Molemmat rakennukset on rakennettu vuosisadan alussa vanhan meijerin rakentamisen aikoihin. Vanha asuinrakennus toimi myllärien asumuksena, jossa asui aikoinaan myös isännöitsijä Knudsen. Samassa pihassa sijaitsevan navetan hirsirakenteinen osa oli pääasiassa sikalana ja toinen, myöhemmin rakennettu lautarakenteinen osa, varastona. 18
Kuva 21. Navettarakennus. (5.6.2017 MP) Rakennus 10 on pääosin säilynyt alkuperäisessä muodossaan, länsipuolen eteisosan kattorakenne on muutettu alkuperäisestä vinokatosta päätaloon yhdistyväksi harjakatoksi. Hirsirunkoisessa rakennuksessa on beigen värinen lautavuoraus, joka on pontattu pystyyn ja vaakaan vuorokerroksin. Sokkeli on tehty luonnonkivistä muuraamalla, talon etupuolen keskiosaan on rapattu pintaan betonia. Kolmiosaisen harjakaton katemateriaalina on tiili. Rakennuksessa on kaksi erillistä eteistilaa, joissa molemmissa on oma sisäänkäyntinsä. Isommat ikkunat ovat olleet alun perin 9-ruutuisia ja pienemmät 6-ruutuisia. Rakennuksessa on sekä ullakkotila että kellaritila. Kellaritilan sisäänkäynnin pielus on muurattu koristeellisesti punatiilistä. Kuva 22. Rakennus 10 Meijerintien suunnalta. (5.6.2017 MP) 19
Kuva 23. Rakennus 9 Savikontien suunnalta kuvattuna. (5.6.2017 MP) Navettarakennuksen kattorakenne on taipunut seinähirsien painumisen myötä, joka näkyy myös sisätiloissa kattopalkin vääntymisenä. Rakennuksen sisäosissa on silmin havaittavia kosteusvaurioita. Asuinrakennuksessa on havaittavissa painumia katossa. Kasvillisuuden myötä rakenteiden kosteusrasitus on ollut voimakasta. Rakennuksen sisäpinnoissa on havaittavissa kosteuden aiheuttamia vaurioita. Kuva 24. Navettarakennuksen varastopuolen sisätila. (5.6.2017 MP) 20
4.9 Entinen asuinrakennus Entinen asuinrakennus (kohde 11) on rakennettu 1900-luvun alussa meijerin rakentamisen yhteydessä. Rakennuksessa on asunut muun muassa koneenhoitaja. Hirsirunkoinen rakennus on alun perin ollut punainen. Rakennuksen itäpuolelle on tehty myöhemmin laajennus, lisäksi etuosan alkuperäinen kuisti on muutettu sisäeteiseksi. Nykyään rakennuksessa on lautavuoraus, alaosa vaakapontilla (ruskea) yläosa pystypontilla (beige). Sokkeli on vuorattu betonilla, jonka alla on luonnonkivi. Katemateriaalina on tiili. Rakennuksen eteläpuolen ikkunoista kaksi on ollut 9-ruutuista, muut ikkunat ovat olleet pääosin 6-ruutuisia. Puite- ja nurkkalaudat ovat valkoiset. Yläkerran itäpuolella lisäksi vinoneliöön tehdyt ikkunat. Yläkerran länsipäädyssä on joskus ollut ulkoportaat ullakkotilaan. Rakennuksessa on myös kellaritila. Kuva 25. Vanha asuinrakennus (kohde 11) eteläpuolelta. (5.6.2017 MP) 21
Kuva 26. Kohde 11 eteläpuolelta 1900-luvun puolivälissä. Piharakennus on jo purettu. (Lähde: Pekka Havukaisen arkisto) Tällä hetkellä rakennuksen kunto on huono. Katto on vahvan kasvillisuuden peitossa, kasvillisuus on paikka paikoin noussut myös sokkelin yläreunaan. Pintojen kunto on huono vuosien hoitamattomuuden takia. Silmämääräisesti ulkoapäin vesikatto on säilynyt kuitenkin ehjänä. Kuva 10 Kuva 27. Sokkeli on osin täysin kasvillisuuden peitossa. (5.6.2017 MP) Kuva 28. Lattiarakenteet ovat huonossa kunnossa. (5.6.2017 MP) 22
Kuva 29. Kohteet 10 ja 11 kuvassa vasemmalla keskellä. (Lähde: Pekka Havukaisen arkisto) Kuva 30. Rakennus 11 Meijerintien puolelta. (5.6.2017 MP) 23
5. JOHTOPÄÄTÖKSET Meijerinrannan alueen vanhat asuinrakennukset (kohteet 10 ja 11) ja toimistorakennus (kohde 8) ovat kauttaaltaan huonossa kunnossa. Aistinvaraisesti havaittuna pitkään käyttämättömänä olleet rakennukset ovat kärsineet merkittävästi vuosien ajan jatkuneesta suuresta kosteus- ja kasvillisuusrasituksesta. Rakennusten saattaminen turvalliseen käyttökuntoon vaatisi huomattavia panostuksia. Rakenteiden, huonokuntoisuuden ja valmistustekniikan myötä, uudelleen hyödyntäminen voi olla käytännössä mahdotonta. Vanha eläinsuojan (kohde 9) kattorakenteet pitäisi uusia, osa seinähirsistä on säilynyt kohtuullisessa kunnossa ja voivat olla uudelleenkäytettävissä. Entisen voimalaitoksen (kohde 2) kattorakenteet pitäisi uusia täydellisesti, lisäksi savupiipun (kohde 3) yläosan huono kunto voi aiheuttaa turvallisuusriskin sen läheisyydessä liikkuville ja siihen pitäisi suorittaa korjaustoimenpiteitä mahdollisimman pian. Savupiipun lyhentämisen sijaan vaihtoehtona on koko rakennelman purku. Rakennukset 4 (nykyinen puusepänverstas), 7 (mylly) ja 5 (muuntamo) ovat hyvässä kunnossa. Autotallin (rakennus 6) kattorakenteita pitäisi korjata, mutta muuten käytössä oleva rakennus on hyväkuntoinen. Vanha meijeri (kohde 1) on rakenteellisesti hyvässä kunnossa, suotavaa olisi rakennuksen mahdollisimman pikainen käyttöönotto, jotta hyvä kunto ja tehdyt korjaukset eivät pääsisi huononemaan rakennuksen ollessa kylmillään. 24
Lähteet: Kiteen kaupunki. Meijerinrannan osayleiskaava, selostus. 5.6.2013. Kiteen kaupungin arkisto: Aikaisemmat kaavat ja niihin liittyvät inventointiraportit Rakennuspiirustukset Kitee-Seura ry:n kotisivut: http://kiteeseura.com/kiteentie/meijerintie-1a/meijerin-historia/ 18.7.2017 http://kiteeseura.com/kiteentie/meijerintie-1b/varhaisempia-vaiheita-mylly/ 18.7.2017 Pohjois-Karjalan 3.vaihemaakuntakaava 5.3.2014 Kuvat 1, 4, 8, 17, 26 ja 29 Pekka Havukaisen arkistosta Rautiainen Marianne. Arvokasta Kiteellä. Kiteen kulttuuriympäristöohjelma. 2003. Haastattelut: Jussi Kurki ja Reijo Hannonen 17.7.2017 Seppo Auvinen 5.8.2017 Työtä ohjannut: Ulla Karjalainen maankäyttöpäällikkö Kiteen kaupunki 25
LIITE 1 26
LIITE 2 27
LIITE 3 28
LIITE 4 29
LIITE 5 30
LIITE 6 31
LIITE 7 32
33
34
LIITE 8 35
36
37